Erikoistarkastusselostus

Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena välillä Kärki Mansikkala, Lappeenranta, Joutseno ja Imatra Siltojen erikoistarkastukset Erikoistarkastusselostus Hartikkalan alikulkukäytävä, KaS-1052 O: SISÄLLYSLUETTELO: SISÄLLYSLUETTELO: Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy

KaS-1052, erikoistarkastusselostus 18.9.2006, s. 2 /11 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Sillan ominaistiedot ja rakenne... 3 1.3 Rakennesuunnitelmat... 3 1.4 Aikaisemmat tutkimukset ja tarkastukset... 3 2. RAKENTEILLE TEHDYT TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTULOKSET... 4 2.1 Silmämääräinen yleistarkastus... 4 2.2 Tehdyt tutkimukset ja laitteet... 4 2.3 Betonirakenteet... 5 2.3.1 Betonipeitteet... 5 2.3.2 Karbonatisoitumissyvyys... 5 2.3.3 Kloridipitoisuus... 6 2.3.4 Raudoitteiden korroosio ja potentiaali... 6 2.3.5 Betonin puristus- ja vetolujuus... 6 2.3.6 Betonin halkeilu ja tiiveys... 7 2.3.7 Betonin pakkasenkestävyys... 7 2.3.8 Vesivuodot ja kosteusmittaukset... 7 2.3.9 Muut havainnot... 7 2.3.10 Yhteenveto betonitutkimuksista... 7 2.4 Teräsrakenteet... 8 2.4.1 Kaiteet... 8 2.5 Kuivatuslaitteet... 9 2.5.1 Pintavesiputket / syöksytorvet... 9 2.5.2 Tippuputket... 9 2.5.3 Vedenpoistoputket... 9 2.5.4 Siltapaikan kuivatus... 9 2.6 Saumat... 9 2.7 Kannen pintarakenteet... 9 2.7.1 Päällysteet... 9 2.7.2 Vedeneristys... 9 2.8 Sillan varusteet ja laitteet... 9 2.9 Siltapaikan rakenteet... 9 3. YHTEENVETO... 10 3.1 Turvallisuusnäkökohdat... 10 3.2 Rakenteiden kantavuus... 10 3.3 Tutkimustulosten luotettavuus... 10 3.4 Rakenteiden kunto... 10 3.5 Ehdotus korjaustoimenpiteiksi... 10 3.5.1 Toimenpiteet... 10 3.5.2 Kustannusarvio... 11 Liitteet: liite 1, valokuvaliite liite 2, kopio alkuperäisestä yleispiirustuksesta liite 3, tutkimusselosteet liite 4, sillan tarkemittaustiedot (4 s.)

KaS-1052, erikoistarkastusselostus 18.9.2006, s. 3 /11 1. YLEISTÄ 1.1 Tehtävä Työn tavoitteena oli hankkia sillan korjaussuunnittelua varten lähtötiedot sekä saada tietoja mahdollisesti elinkaarimallilla tapahtuvaa rakentamista varten. Erikoistarkastus tehtiin 13.7.2006. 1.2 Sillan ominaistiedot ja rakenne Hartikkalan alikulkukäytävä KaS-1052 on vuonna 1994 valmistunut vinojalkainen paikalla valettu teräsbetoninen laattakehäsilta. Silta sijaitsee tieosoitteessa 3821-2-6388, valtatie 6:n pohjoispuolella. Sillan yli kulkee 2 + 1 ajokaistaa, välikaista on päällystetty betonikiviverhouksella. Sillan alittaa kevyen liikenteen väylä. Vuonna 2005 toteutetun liikenteenlaskennan mukaan sillan ylittää vuorokaudessa 6 262 ajoneuvoa, raskaan liikenteen osuus on ollut 3,4 %. Tarkastuspäivän havaintojen mukaan sillan alikulkuliikenne on vähäistä. Sillan ylittävän tien nopeusrajoitus on 60 km/h. Silta on kokonaisuudessaan valettu lautamuottia vasten. Etu- ja siipimuureissa lautamuottipinta on pystysuuntaista ja reunapalkeissa vaakasuuntaista. Sillan mittoja: vapaa-aukko 4,0 m mitattu alikulkukorkeus 3,25 m (Siltarekisterin tieto 3,29 m) hyödyllinen leveys 16,0 m kokonaisleveys 16,9 m Sillalle ei ole tiettävästi tehty korjaustoimenpiteitä. 1.3 Rakennesuunnitelmat Erikoistarkastusta varten käyttöön oli saatu kopio alkuperäisestä yleispiirustuksesta R 15 / 14308 a-1 (liitteenä 2) Yleispiirustuksesta käy ilmi mm. seuraavia asioita: betoni: peruslaatat K30-2, päällysrakenne K40-1, pakkasenkestävyysluokka reunapalkeissa P40 ja muissa rakenteissa P20 teräkset: A 500 HW kannen pintarakenne: kaksinkertainen kermieristys (SYT 3900/2.34) vedeneristyksen suojakerroksena pintakermi K-PS 150/4000 (SYT 3900/2.24) pintamaton päälle levitetään täyte murskeesta (max raekoko 16 mm), asfalttipäällyste, reunatuet asennetaan maakostean betonin kanssa 1.4 Aikaisemmat tutkimukset ja tarkastukset Sillalle ei ole tiettävästi tehty aiempia erikoistarkastuksia. Viimein yleistarkastus on vuodelta 2004 (VPS:ksi on tuolloin muodostunut 30).

KaS-1052, erikoistarkastusselostus 18.9.2006, s. 4 /11 2. RAKENTEILLE TEHDYT TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Silmämääräinen yleistarkastus Sillalle tehtiin yleistarkastus, jonka yhteydessä havaittiin seuraavia vaurioita: etumuurien 1,2, v/o kutistumishalkeilua 40 m siipimuurien verkkohalkeilua1,2, v,o 3 m² reunapalkin verkkohalkeilua 2 m² reunapalkin lohkeama 1,o (kunnossapitokaluston törmäyksestä aiheutunut) kaidepylväiden pulttien vauriot 1-2,v (2 kpl kunnossapitokaluston törmäysvaurioita) etu- ja siipimuurien töherryksiä 1,2, v/o 60 m² pengerkaiteet ovat liian lyhyet 1,2, v,o Sillan yleiskunto arvioitiin hyväksi. 2.2 Tehdyt tutkimukset ja laitteet Tutkimuksessa käytettiin silmämääräisen tarkastuksen lisäksi seuraavia tutkimusmenetelmiä: betonin karbonatisoitumissyvyyden määritys fenoliftaleiinillä värjäten, SS 137242 betonin kloridipitoisuuden määritys SFS 5451 soveltaen raudoituksen korroosioasteen arviointi aukipiikkauksista potentiaalimittaukset (VTT:n tiedote 978, Espoo 1989 mukaisesti) suojabetonipeitteen mittaus Profometer 4 peitesyvyysmittarilla betonin laadun ja pakkasrapautumisen arviointi poralieriöistä ohuthieanalyyseillä ASTM C856 ja NT Build 381 mukaisesti betonin vetolujuuskokeet SFS 5445 ja SFS 5446 mukaisesti betonin kimmovasaramittaukset TIEH 3200706 sekä lisäkirjeen 10.1.2006 mukaisesti betonin suhteellisen kosteuden mittaus porarei istä Vaisalan antureilla rakenteiden koputtelu vasaralla halkeamainventointi luupilla, halkeamien kartoitus kastelun ja valokuvauksen avulla

KaS-1052, erikoistarkastusselostus 18.9.2006, s. 5 /11 2.3 Betonirakenteet 2.3.1 Betonipeitteet Raudoitusten suojabetonipeitteiden vaihteluvälit ja peitesyvyyksien keskiarvot olivat mitatuilla alueilla seuraavia: Rakenneosa Etumuurit, vaakasuuntainen raudoitus Etumuurit, pystysuuntainen raudoitus Suojabetonipeitteen vaihteluväli 27 43 mm 38 mm Suojabetonipeitteen keskiarvo Muut havainnot mittauksista 24 57 mm 42 mm Mittaustuloksissa saattaa olla mukana muutama lähempänä pintaa olevan vaakaraudoituksen peitekerrospaksuus Siipimuurit 27 48 mm 37 mm Sekä pysty- että vaakasuuntainen raudoitus Reunapalkkien uumien haat 25 42 mm 35 mm Reunapalkkien yp:n haat 19 51 mm 39 mm 19 mm:n mittaustulos on yksittäinen ja se voi johtua esim. sidelangasta Kannen alapinta, pääraudoitus 2.3.2 Karbonatisoitumissyvyys 21 51 mm 38 mm Betonin karbonatisoitumissyvyydet mitattiin ohuthieistä ja lisäksi tehtiin täydentäviä karbonatisoitumissyyvyyden määrityksiä rakenneavauksista. Rakenneosittain saatiin seuraavia karbonatisoitumissyvyyden mittaustuloksia (suluissa rakenneavauksista tehdyt mittaukset): etumuurit: 3 mm ja 3 7 mm (0,5 mm:n kutistumishalkeaman kohdalla karbonatisoituminen on edennyt noin 30 mm syvyydelle teräkseen asti siten, että halkeaman sivupinnat ovat karbonatisoituneet noin 6 mm syvyydeltä) siipimuurit: 1,0 mm ja 1,5 mm reunapalkin yläpinta: 2 mm kannen alapinta: 2 10 mm (0 3 mm)

KaS-1052, erikoistarkastusselostus 18.9.2006, s. 6 /11 2.3.3 Kloridipitoisuus Happoliukoisten kloridien määriä betonin painosta mitattiin sarjanäytteillä, joista ensimmäinen otettiin 0 20 mm syvyydeltä ja seuraava samasta kohdasta 20 40 mm:n syvyydeltä. Siipimuurien kloridinäytteet otettiin liikennettä vastaan olevilta pinnoilta; tuelta 1,v ja 2,o. Vain tuen 1,v pinnasta otetussa näytteessä todettiin määritysrajan ylittävä määrä klorideja, mittaustulos oli 0,01 p-%. Reunapalkin 2,v uumasta otetuista kloridinäytteistä lähempää pintaa otetun näytteen pitoisuus ylitti määritysrajan, mittaustulos oli 0,02 p-%. Reunapalkin alapinnasta 1.3,v otetuista kloridinäytteistä lähempää pintaa otetun näytteen pitoisuus oli 0,05 p-% ja syvemmältä otetun näytteen pitoisuus 0,01 p-%. Kansilaatan alapinnasta mitattiin klorideja noin 1,2 m etäisyydeltä kannen vasemmasta reunasta, jonne kannen reunan ympäri kiertyvät valamajäljet ulottuvat. Kansilaatan alapinnan mittauskohdasta ei löytynyt määritysrajan ylittäviä kloridipitoisuuksia. 2.3.4 Raudoitteiden korroosio ja potentiaali Raudoitteiden korroosiotilannetta tarkasteltiin potentiaalimittausten yhteydessä tehdyistä terästen esiinpiikkausten kohdista. Mittaustulokset ja havainnot olivat seuraavat: Etumuurista tuen 2 keskeltä, 0,5 mm leveän halkeaman kohdalta todettiin 26 mm:n syvyydellä vaurioitumaton 12 mm:n harjateräs. Potentiaalimittausten tulokset vaihtelivat välillä -144-175 mv (halkeamalla ei havaittu olevan merkitystä raudoituksen potentiaalin suhteen). Siipimuurista 1,v todettiin 53 mm:n syvyydellä vaurioitumaton 16 mm:n harjateräs. Potentiaalimittausten tulokset vaihtelivat välillä -82-179 mv. Siipimuurista 2,o todettiin 28 mm:n syvyydeltä vaurioitumaton 12 mm:n harjateräs. Potentiaalimittausten tulokset vaihtelivat välillä -45-122 mv. Reunapalkista 1,o lohkeaman kohdalta todettiin 20 mm:n harjateräs. Potentiaalimittausten tulokset vaihtelivat -128-283 mv:n välillä (suurin arvo lähinnä lohkeamaa). Reunapalkista 2,o mitatut raudoituksen potentiaalit vaihtelivat välillä -135-201 mv. Kansilaatan alapinnasta 1.3,v todettiin 27 mm:n syvyydeltä 12 mm:n harjateräs. Potentiaalimittausten tulokset vaihtelivat -80-111 mv:n välillä. 2.3.5 Betonin puristus- ja vetolujuus Rakenteista ei otettu puristuslujuusnäytteitä, vaan lujuutta kartoitettiin suuntaa-antavilla kimmovasaramittauksilla. Kymmenestä mittapisteestä puristuslujuuksiksi muunnetut tulokset vaihtelivat rakenneosittain seuraavasti: etumuuri 1 (keskeltä): 36 46 N/mm² siipimuuri 1,v: 22 46 N/mm² reunapalkin uuma 1,o: 25 42 N/mm² kansilaatan alapinta: 30 43 N/mm²

KaS-1052, erikoistarkastusselostus 18.9.2006, s. 7 /11 Eri rakenneosista mitatut vetolujuudet olivat seuraavia: etumuuri 2,o: 2,0 N/mm² siipimuuri 2,v: 2,5 N/mm² reunapalkki: 1,5 N/mm² kansilaatan alapinta: 2,2 N/mm² 2.3.6 Betonin halkeilu ja tiiveys Silmämääräisessä tarkastelussa sillan etumuureissa havaittiin noin 40 m pystysuuntaisia kutistumishalkeamia. Luupilla tarkasteltuna kutistumishalkeamien leveyksiksi mitattiin 0,2 0,5 mm. Halkeamissa tapahtuu vuotoa noin 0,5 1,0 m korkeudelle maan pinnasta mitattuna. Siipimuureissa havaittiin verkkohalkeilua noin 3 m² alueella, selkeimmin tuella 2,o. Eri rakenneosista otetuissa näytteissä ei havaittu halkeamia tai pakkasvaurioitumiseen viittaavia säröjä. Yksittäisiä muutaman mm:n syvyydelle ulkopinnasta ulottuvia kutistumissäröjä havaittiin reunapalkin yläpinnan näytteessä ja toisessa etumuurin näytteessä. 2.3.7 Betonin pakkasenkestävyys Tutkittujen ohuthienäytteiden perusteella vaikuttaa siltä, että sillan betonivalumassa on ollut suojahuokostettua ja suojahuokosjakauma on melko tasainen. Reunapalkin näytteessä suojahuokosten määrä oli pienempi kuin muissa tutkituissa näytteissä. Tiivistyshuokosia on hyvin vähän. Osa tiivistyshuokosista oli vähän ettringiittiä. Tutkimustulosten perusteella sillan rakenteet ovat melko lujaa ja tiivistä betonia. Näiden havaintojen perusteella sillan betonirakenteiden pitäisi kestää melko hyvin pakkasrasitusta. Betonirakenteiden rapautumiseen voi kuitenkin johtaa reunapalkkien kohtalaisen voimakas suolapakkasrasitus ja siipimuurien osalla kosteutta pidättävä verkkohalkeilu. 2.3.8 Vesivuodot ja kosteusmittaukset Kannen alapintaan tehtiin 3 kpl kosteusmittausreikiä, joista saatiin seuraavat mittaustulokset: mittapiste 1.4,v: RH 82,5 ja lämpötila 24,4 C mittapiste 1.6 (keskeltä): RH 84,7 ja lämpötila 24,1 C mittapiste 1.6,o: RH 78,3 ja lämpötila 25,1 C Kansilaatan alapinnassa ei havaittu vesivuotoja, sadevedet kiertyvät kannen vasemman reunan ympäri laatan alapintaan noin 1,2 m leveälle kaistalle. Etumuurien kutistumishalkeamissa on tapahtunut vesivuotoa noin 0,5 1,0 m korkeudella maan pinnasta mitattuna. 2.3.9 Muut havainnot Etu- ja siipimuureja on töhritty. 2.3.10 Yhteenveto betonitutkimuksista Sillan betonirakenteet ovat tyydyttävässä/hyvässä kunnossa.

KaS-1052, erikoistarkastusselostus 18.9.2006, s. 8 /11 Sillassa käytetty betoni on suojahuokostettua, tiivistä ja melko lujaa. Sillan suojabetonipeitteet ovat kaikkien rakenneosien osalta riittäviä. Etumuureissa on havaittavissa melko paljon pystysuuntaisia kutistumishalkeamia, joilla ei vielä ole ollut mainittavaa raudoitusta tai betonia vaurioittavaa seurannaismerkitystä. Siipimuureissa esiintyy verkkohalkeilua, joka kosteusrasituksen ja ajan myötä saattaa edetä betonipinnan rapautumiseksi. Sillan reunapalkkien pintojen kloridipitoisuudet ovat kohonneet. Korkein 0,05 p-% kloridipitoisuus mitattiin reunapalkin alapinnasta, johon valumavedet osin kuivuu. Sillan betonipinnat ovat hieman epäsiistit. Seuraavaan taulukkoon on koottu betonirakenteiden tutkimustulosten ääriarvoja: Rakenneosa Suojabetonipeitteen vaihteluväli mm Karbonatisoituminen mm Etumuurit 24 57 3 7, halkeamassa 30 Kloridit 0 20 mm syv. p-% Kloridit 20 40 mm syv. p-% Raudoituksen potentiaali mv - - -144-175 Siipimuurit 27 48 1 1,5 0 0,01 0-82 -179 Reunapalkit 19 51 2 0,02 0,05 Kannen alapinta 2.4 Teräsrakenteet 0 0,01-45 -122-128 -283-135 -201 Puristuslujuus N/mm² 36 46 2,0 22 46 2,5 25 42 1,5 21 51 0 10 0 0-80 -111 30 43 2,2 Sillassa ei ole varsinaisia teräsrakenteita kaiteita lukuun ottamatta. 2.4.1 Kaiteet Sillan kaiteista puuttuu auraussuojaverkot. Vetolujuus N/mm² Sillan vasemman sivun kaidepylväiden juurien pulttikiinnityksiin on törmätty kunnossapitokalustolla. Yksi pultti on katkennut ja toinen taipunut. Kaidepylväiden sinkkikerrosten paksuudeksi mitattiin 220 270 µm.

KaS-1052, erikoistarkastusselostus 18.9.2006, s. 9 /11 2.5 Kuivatuslaitteet 2.5.1 Pintavesiputket / syöksytorvet Sillassa ei ole pintavesiputkia tai syöksytorvia. 2.5.2 Tippuputket Sillassa ei ole tippuputkia. 2.5.3 Vedenpoistoputket Sillassa ei ole vedenpoistoputkia. 2.5.4 Siltapaikan kuivatus Sillan siipimuurien päiden läheisyydessä on sadevesikaivot. Sillan alikulkukäytävä on kokonaisuudessaan asfaltoitu ja vedenpoisto arvioitin toimivaksi. 2.6 Saumat Sillassa ei ole elementti- tai liikuntasaumoja. 2.7 Kannen pintarakenteet 2.7.1 Päällysteet Sillan päällysteessä ei havaittu mainittavia vaurioita. Sillan oikean sivun reunapalkista 35 cm etäisyydelle tehdystä rakenneavauksesta havaittiin seuraavat rakennekerrokset: asfalttia 50 mm, sepelistä ja kivituhkasta muodostavaa täytekerrosta 135 mm ja vedeneristyskermit. Vedeneristeen päällä oli 50 mm:n PVC-suojaputki. Mitta päällysteen pinnasta reunapalkin yläpintaan oli 140 mm. 2.7.2 Vedeneristys Koska silta on vasta 12 vuotta vanha ja kannen vedeneristeen vuodosta ei ollut havaintoja, ei erikoistarkastusohjelmaankaan oltu sisällytetty vedeneristeen avausta. Yleispiirustuksen mukaan kannessa on: kaksinkertainen kermieristys (SYT 390072.34) vedeneristyksen suojana pintakermi K-PS 150/4000 (SYT 3900/2.24) 2.8 Sillan varusteet ja laitteet Sillassa on kaksi upotettua valaisinta jotka on kunnostettu edellisen yleistarkastuksen jälkeen. Sillan kannen pintarakenteita tarkasteltaessa oikean sivun pientareen vedeneristeen päällä mursketäytössä havaittiin 50 mm PVC-putki, jossa ilmeisesti on kaapelivetoja. 2.9 Siltapaikan rakenteet Sillan pengerkaiteet ovat noin 100 m liian lyhyet. Tieluiskassa 2,v on lievä eroosiovaurio.

KaS-1052, erikoistarkastusselostus 18.9.2006, s. 10 /11 3. YHTEENVETO 3.1 Turvallisuusnäkökohdat Kaiteista puuttuu auraussuojaverkot. Lisäksi pengerkaiteet ovat liian lyhyet. 3.2 Rakenteiden kantavuus Rakenteiden kantavuuteen vaikuttavia vaurioita ei havaittu. 3.3 Tutkimustulosten luotettavuus Tutkittujen rakenneosien osalta tehtyä tutkimusta voidaan pitää riittävänä. Potentiaalimittauksien tuloksiin liittyy aina yleisesti tunnettuja epävarmuustekijöitä. Kimmovasaramittausten tuloksia pidetään suuntaa antavina. 3.4 Rakenteiden kunto Sillan betonirakenteet ovat tyydyttävässä/hyvässä kunnossa. Etumuureissa on havaittavissa melko paljon pystysuuntaisia kutistumishalkeamia, joilla ei vielä ole ollut mainittavaa raudoitusta tai betonia vaurioittavaa seurannaismerkitystä. Siipimuureissa esiintyy verkkohalkeilua, joka kosteusrasituksen ja ajan myötä saattaa edetä betonipinnan rapautumiseksi. Sillan reunapalkkien pintojen kloridipitoisuudet ovat kohonneet. Korkein 0,05 p-% kloridipitoisuus mitattiin reunapalkin alapinnasta, johon valumavedet osin kuivuu. Sillan betonirakenteet ovat töhryjen vuoksi hieman epäsiistit. Kaksi kaiteiden kiinnityspulteista on vaurioitunut korjausta vaativaan kuntoon. Sillan kaiteista puuttuu auraussuojaverkot. Lisäksi pengerkaiteet ovat liian lyhyet. 3.5 Ehdotus korjaustoimenpiteiksi 3.5.1 Toimenpiteet Hartikkalan alikulkukäytävälle suositellaan seuraavia korjaustoimenpiteitä: etu- ja siipimuurien pinnat pitäisi puhdistaa töhryistä etu- ja siipimuurit sekä reunapalkit suositellaan impregnoitavaksi etumuurien kutistumishalkeamat suositellaan suljettavaksi polyuretaaniinjektoimalla reunapalkin lohkeama voidaan paikata korjauslaastilla sillan pengerkaiteet pitäisi muuttaa pidemmiksi ja samassa yhteydessä sillan kaiteisiin tulisi lisätä auraussuojaverkot kaidepylväiden pulttien vauriot tulee korjata hitsaamalla pultit aluslevyihin (hitsisaumat tulee suojakäsitellä)

KaS-1052, erikoistarkastusselostus 18.9.2006, s. 11 /11 3.5.2 Kustannusarvio Kohteeseen soveltuvien korjausmenetelmien suuruusluokkaisia kustannusarvioita on esitetty alla olevassa taulukossa. Todellisten kustannuksien tarkka arvioiminen on vaikeaa ja ainoa tapa kustannusten selvittämiseksi on laatia korjaustöistä yksityiskohtaiset korjaussuunnitteluasiakirjat ja tarjouksien pyytäminen urakoitsijoilta. Kustannuksiin on lisättävä rakennuttajan kustannukset. Korjattava rakenneosa määrä hinta/yks yhteensä alv. 0% Korkeapainepesut 60 m² 10 /m² 600 Etumuurien halkeamien Polyuretaani-injektointikorjaukset 40 m 120 /m 4 800 Paikkakorjaukset 0,5 m² 450 /m² 225 Reunapalkkien ja siipimuurien 40 m² 20 /m² 800 impregnointi Pengerkaiteiden uusiminen ja 100 m 45 /m 4 500 kaiteiden auraussuojaverkkojen lisäys sekä vaurioituneiden pulttien korjaukset Korjauskustannukset yhteensä (alv 0 %) 10 925 Helsingissä 18.9.2006 Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy RI, Heikki Kapanen

Hartikkalan alikulkukäytävä KaS-1052, erikoistarkastusselostuksen valokuvaliite KaS-1052, ET, liite 1, s. 1/6 Kuva 1. Yleiskuva sillasta tieosoitteen kasvusuuntaan. Kuva 2. Yleiskuva sillan oikeasta sivusta.

KaS-1052, ET, liite 1, s. 2/6 Kuva 3. Yleiskuva kannen alapinnasta. Kuva 4. Etu- ja siipimuureissa on töhryjä.

KaS-1052, ET, liite 1, s. 3/6 Kuvat 5 ja 6. Etumuureissa esiintyy noin 40 m pystysuuntaisia 0,2 0,5 mm:n kutistumishalkeamia. Halkeamien alaosissa noin 0,5 1,0 m korkeudella maanpinnasta näkyy vesivuotojälkiä. Kuva 7. Etumuurista 0,5 mm leveän kutistumishalkeaman kohdalta 26 mm:n syvyydeltä esiin piikattu 12 mm:n harjateräs ei ole vaurioitunut. Betonivalun ulkopinnasta teräkseen ulottuva vaalea juova on halkeaman sivupintojen karbonatisoitunutta sideainetta.

KaS-1052, ET, liite 1, s. 4/6 Kuva 8. Tuen 2,v siipimuurissa kastelun jälkeen erottuvaa betonipinnan verkkohalkeilua. Kuva 9. Tuen 2,v siipimuurin yläpinnan paikallista verkkohalkeilua.

KaS-1052, ET, liite 1, s. 5/6 Kuva 10. Kunnossapitokaluston törmäyksen johdosta katkennut kaidepylvään kiinnityspultti vasemman sivun reunapalkissa. Kuva 11. Kunnossapitokaluston törmäyksen johdosta lohjennut reunapalkin yläkulma tuella 1,o.

KaS-1052, ET, liite 1, s. 6/6 Kuva 12. Sillan oikean sivun pientareelta tehdyssä kannen pintarakenteiden rakenneavauksessa havaittiin mursketäyttökerroksessa 50 mm:n PVC-suojaputki. Helsingissä 18.9.2006 Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy RI, Heikki Kapanen

4 81.015 5 80.998 6 81.004 10 81.209 9 81.211 16 81.222 15 81.228 22 81.242 21 81.252 1 81.020 2 81.004 3 81.015 Tieliikelaitos VT6 LPR - IMATRA KaS-1052 MITTAUKSET Mittakaava 1:100 Päiväys 18.07.2006 REUNAPALKIT JA REUNA- KIVIEN YLÄREUNAT

12 80.898 18 80.911 24 80.892 11 81.051 8 81.053 17 81.065 14 81.073 23 81.081 20 81.093 7 80.811 13 80.847 19 80.854 Tieliikelaitos VT6 LPR - IMATRA KaS-1052 MITTAUKSET Mittakaava 1:100 Päiväys 18.07.2006 PÄÄLLYSTEEN TASOT REUNA- PALKIN JA R.KIVIEN VIERESSÄ

Liite 4.3, KaS-1052_koodit.txt VT6 LAPPEENRATA - IMATRA HARTIKKALAN ALIKULKUKÄYTÄVÄ KaS-1052 Koodit Pintoja (T1) 1 pinta 9 4 Ei maastomalliin koodi määrä selitys 122 6 Päällysteen reuna 130 6 Reunakiven alareuna 131 6 Reunakiven yläreuna 243 6 Sillan reunapalkin tai korokkeen ylär. yhteensä 24 Page 1

9 1 243 1 6773927.473 3569460.885 81.020 9 1 243 2 6773927.030 3569462.904 81.004 9 1 243 3 6773926.601 3569464.913 81.015 9 2 243 4 6773943.908 3569464.556 81.015 9 2 243 5 6773943.448 3569466.559 80.998 9 2 243 6 6773943.023 3569468.553 81.004 9 3 122 7 6773927.948 3569460.961 80.811 9 3 122 8 6773936.638 3569462.920 81.053 9 3 122 9 6773936.689 3569462.933 81.211 9 3 122 10 6773938.094 3569463.255 81.209 9 3 122 11 6773938.155 3569463.256 81.051 9 3 122 12 6773943.431 3569464.427 80.898 9 4 122 13 6773927.504 3569463.008 80.847 9 4 122 14 6773936.200 3569464.934 81.073 9 4 122 15 6773936.246 3569464.947 81.228 9 4 122 16 6773937.680 3569465.249 81.222 9 4 122 17 6773937.722 3569465.265 81.065 9 4 122 18 6773942.983 3569466.453 80.911 9 5 122 19 6773927.064 3569465.008 80.854 9 5 122 20 6773935.774 3569466.923 81.093 9 5 122 21 6773935.825 3569466.955 81.252 9 5 122 22 6773937.243 3569467.266 81.242 9 5 122 23 6773937.295 3569467.254 81.081 9 5 122 24 6773942.552 3569468.489 80.892