Lihatilan talous ja johtaminen Osa II Opintomatka ulkomaille Aika 20.3.2017-23.3.2017 Paikka Hollanti Saksa Maanantai 20.3.2017 Saavuimme Amsterdamiin klo 9.55 paikallista aikaa. Paikallinen bussi oli meitä kentällä vastassa, joka kuljetti meidät ensimmäiseen vierailukohteeseen Berkel Enchotiin, Tilburgin lähelle. Pysähdyimme syömään lounasta matkan varrella. Saimme nauttia paikallista lounasta ns. suolaisen pannukakun. Vierailukohteena oli mielenkiintoinen naudanlihan tuottamiseen erikoistunut yritys. Yrityksen kotitilalla on noin 1000 liharotuisen sonnin kasvattamo. Vuosittainen ruhojen myyntimäärä nousee yli 11 000 ruhoon, koska yrityksellä on lisäksi 70 sopimuskasvattajaa. Yritys rahtiteurastuttaa naudat noin 50 km päässä ja myy ruhot itse supermarketeille, mm. Lidl lle. Isäntä on yksi rahtiteurastusyrityksen omistajista. Yrityksen myymällä lihalla on oma brändi nimeltä Bief Select. Viikottainen teurastusmäärä on noin 200-250 nautaa. Tilalla on myönnetty kahden tähden Beter Leven sertifikaatti. Beter Leven on hollantilainen eläinten hyvinvointia mittaava sertifikaatti, jonka avulla kuluttajat saavat apua kulutusvalintoihinsa. Tilan isäntä oli todella ylpeä Beter Levetin kahteen tähteen, joka hänen omien sanojensa mukaan vastaa Suomalaista luomua. Siihen emme uskoneet näkemämme perusteella, mutta väittelyn välttämiseksi, emme alkanut väitellä. Tällä tilalla sertifikaatin kaksi tähteä tarkoittavat olkipohjaista makuualuetta, enemmän tilaa- ja luonnonvaloa kasvatushalleissa. Luonnonvalo halleihin olikin toteutettu siten, että harja katossa ei ollut keskellä, vaan aina etelän puolen lape oli pidempi. Lappeessa oli pleksi ikkunoita. Näin ollen valoa pääsi tulemaan enemmän halleihin. Tilalla työskenteli 2 henkilöä eläinten kanssa. 2 henkilöä hoiti tilalla peltopuolen. He saivat Beter Levetin kahden tähden ansioista noin 50 sentin lisäarvon lihakilolle. Isäntä myös kertoi, että he myyvät antibioottivapaata sonnin lihaa. Se on kuitenkin hieman harhaan johtavaa, koska nimenomaan kyseisellä tilalla lääkkeitä ei anneta. Sonnit tulee tilalle noin vuoden ikäisenä, niille ei anneta kasvatuksen aikana antibiootteja muuta kuin tarvittaessa. Eläimet tulevat Ranskasta, jossa antibioottia eläimille saa antaa. Joten ensimmäisen vuoden aikana sonnille saa antaa antibioottia niin paljon kuin haluaa, mutta kun sonni tulee kyseiselle tilalle, sonnit muuttuvat antibioottivapaiksi eläimiksi. Tämä mahdollista vain hollannissa. Vuoden eläinmyynneistä noin 2% eläimistä lääkitään, mutta se liha myydään bulkkilihana marketeille tai makkaraksi. Tilalla sonneja ruokitaan tarkalla reseptillä. Ruokinnassa käytetään 9 eri komponenttia, muun muassa maissia, vehnää, sokerijuurikasta, kuivaheinää, olutmäskiä, olkea, perunaa, tiivistettä yms. Rehustuksella on suuri merkitys sonnien kasvun kannalta, että ne eivät rasvoitu. Kuluttaja ei halua rasvaista lihaa, isäntä totesi. Tilalla oli myös yhteys koneurakointiyritykseen, joka hoiti tilan peltotyöt. Tässäkin yrityksessä tilan isännällä oli näppinsä pelissä. Koko tilan liikevaihto oli noin 30 miljoonaa.
Tiistai 21.3.2017 Aamun ensimmäinen tilavierailukohde oli Herkenboschissä, jossa vierailimme sikatilalla. Tilalla on 400 emakkoa ja 3600 lihasikaa. Lihasioista 1800 sikaa kasvatetaan vuonna 2013 valmistuneessa uudessa tonkimissikalassa, joka mahdollistaa sikojen paremman lajityypillisen käyttäytymisen ja paremman lisäarvon myytävälle lopputuotteelle. Kuivikkeena käytetään silputtua pellavan olkea. Kasvatuskonsepti on kehitetty yhdessä teurastamon kanssa. Pääsimme näkemään tonkimissikalan ikkunoiden takaa. Emakkolaan emme päässeet tutustumaan tällä tilalla. Ensimmäisenä osastossa kiinnittyi huomio kastroimattomuuteen. Eli hollannissa on mahdollista, että porsaita ei kastroida, mutta hännät typistetään. Tila oli yhden tähden Beter Levet. Kastroimattomuus liittyi Bater Levet konseptiin, ja 1 tai 2 tähden omaavan tilat eivät kastroi. Näin he saivat tuottamalleen lihakilolle paremman hinnan. Lihasian keskihinta ilman Beter Levetiä oli kilolta 1,50. Kun täytti yhden Beter Levet tähden, he saivat 0,15-0,25 euroa enemmän kilolta. Kyseisellä tilalla oli tonkimissian uusi konsepti, jolla lihakilolle saadaan 30 senttiä parempi hinta. Tonkimissikalan karsinoiden pohjat olivat kaltevat ulkoseinää kohden. Isännän mukaan siat tonkivat itse lannan ulkoseinille päin. Ulkoseinän vieressä oli lantatunneli, josta kuivalanta meni eteenpäin pihalla olevalle tunkiolle. Pellavan olki silppua lisättiin karsinoihin kerran päivässä. Tämä toimenpide oli teknologisoitu. Jokaisen karsinan päälle oli rakennettu laatikko, joka täytettiin pellavan olkisilpulla kuivaruokintalinjalla. Isäntä sai avattua ja suljettua kaikki osaston laatikot kerralla. Sikalan yläpohjassa oli ilmatunneli, johon osastoista oli yksi imuri. Rakennuksen toisesta päästä poistuva ilma puhallettiin ilmanpuhdistimen kautta pihalle. Rehuna lihasioille käytettiin seosta, jossa oli maissia, vehnää, ohraa ja tiivistettä. Tilalla kaikki siat olivat kuivarehulla. Maissi oli todella karkeaa. Sitä ei jauhettu, vaan se oli murskattu. Tilalle rakennettiin parhaillaan lannan jatkojalostus separointia. Tila separoi ja käsitteli osan lannan, ja myi jatkojalostetta Hollantiin ja Saksaan viininviljely ja muille vihannestiloille ravinteiksi. Vieroitettuja porsaita per emakko/vuosi on kertynyt noin 30 kappaletta. Toinen päivän kohde oli Wageningen yliopiston sikatutkimuslaitos VIC Sterkselissä. Saimme aluksi noin tunnin yleisesittely tutkimuskeskuksen toiminnasta. Esittelyn jälkeen ryhmät jaettiin kahtia ja jokainen siirtyy suihkun kautta tutustumislaitoksen sikalaan. Tautisulku oli toteutettu mainiosti. Pukutilaan oli rakennettu kolme saman kokoista koppia peräkkäin, joista ensimmäisessä riisuttiin omat vaatteet pukukaappiin, toisessa kopissa oli vain suihku katossa ja pesuaine seinässä ja kolmannessa kopissa oli pyyhkeet ja tutkimussikalan omat alusvaatteet. Kaikki pukivat heidän puhtaat vaatteet päälle. Takaisin tulossa tehtiin samat liikkeet, mutta päin vastaisessa järjestyksessä. Ensin tutkimussikalan vaatteet pyykkikoppaan, ja suihkun kautta vaihtamaan omat vaatteet päälle. Asemalla oli 385 emakkoa ja 2400 lihasikapaikkaa. Heillä oli lisäksi muualla 1600 lihasikapaikkaa. Emakot porsivat 3 viikon kierrossa. Vuonna 2016 syntyneitä porsaita per emo tuli 15,5 kpl ja vieroitettuja 13kpl. Laitoksella emakot vieroittivat vuodessa 30 porsasta/emakko. Porsaiden (7,5-25kg) päiväkasvu oli 450g ja lihasikojen (25-120kg) päiväkasvu oli 900g päivässä. Rehunhyötysuhde lihasioilla oli 2,5. Ennen he käyttivät kasvunedistävää hormoonia, mutta ne lopetettiin 2006. Sen jälkeen myös lääkittemistarve on vähentynyt. Tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja esitteli monenlaisia tutkimuksia. Tällä hetkellä sikalassa oli menossa kokeita ensikoiden kasvatuksesta, LED valojen vaikutuksesta tuotantoon ja emakoiden ryhmäimetyksestä.
Mielenkiintoisin tutkimus oli, jossa testattiin emakon alla porsaalle syötettävän rehun vaikutusta suoliston kehittymisessä ja kasvuun välikasvattamossa. Koeporsaille oli aloitettu ensimmäisellä viikolla lisärehun antaminen. Rehu oli värjättyä että nähtiin, moniko söi lisärehua. Tutkimuksessa todettiin, että noin 60% porsaista söi lisärehua ennen vieroitusta. Kontrolliporsaat saivat lisärehua vasta vähä ennen vieroitusta. Vieroituspainot olivat kummallakin ryhmällä samat, mutta vieroituksesta 35 päivää eteenpäin, porsaille jotka olivat saaneet lisärehua, olivat kasvaneet 1,8kg enemmän, kuin ne jotka eivät olleet saaneet lisärehua. Päiväkasvu oli vieroituksen jälkeen noin 50 g suurempi lisärehun saaneilla porsailla. Tutkimuksessa todettiin, että suolistovaurioita oli 30% vähemmän välikasvatuksessa, kun porsaat saivat lisärehua jo ensimmäisestä viikosta alkaen. Nämä porsaat sairastuivat muihinkin tauteihin selvästi vähemmän. Wageningessa oli Pro Dromin vapaa-porsitus malli käytössä. Se on viljelijöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden yhdessä suunnittelema malli vapaa-porsitukseen. Pro Dromi mallissa porsaspesä oli emakon edessä. Porsaspesästä oli näkö ja haju kontakti emakon ruokakaukaloon, koska emakko pystyy opettamaan porsaita ruokailemaan yhtä aikaa emakon kanssa. Tavoite on että, kun emakko nousee syömään, niin porsaat menevät samaan aikaa syömään emakon eteen olevaan porsaspesään. Näin ollen porsaille tulee lisärehun syöntirytmi jo varhaisessa vaiheessa. Testasivat myös, että antavat äänimerkin aina kun on ruoka-aika. Porsaat oppivat siihen myös hyvin, kun toimenpide aloitetaan jo emakon alla. Porsaspesä oli lämmitetty lattiasta ja seinistä. Tällöin osaston lämpötilaa voi laskea, jolloin emakon syöntikyky paranee. Laitoksessa tutkitaan monenlaista yhtä aikaa. Jokaisessa osastossa oli erilaisia karsina-, lattia- tai porsimisratkaisuja. Myös eri ruokintaratkaisuja testattiin. Laitoksella oli monenlaisia vapaaporsitus karsinamalleja, joita he testasivat. Lihasikalassa heillä oli käytössä omanlainen ilmastointi järjestelmä, joka otti tuloilman pihalta ja ohjasi sen sikalan alta lantakuilujen reunasta sikalaan sisälle. Tarkoituksena oli, että kesällä ilma viilenee sikalan alla olevassa putkistossa, ja talvella ilma lämpenee samaisessa putkistossa.
Keskiviikko 22.3.2017 Aamulla ensimmäinen tilavierailu kohde oli Beersissä, jossa vierailimme 600 emakon sikatilalla. Tilan isäntä oli 57 vuotias, joka oli ollut monessa luottamustehtävässä aiemmin Hollannissa. Tila investoi 3 vuotta sitten uuteen emakkosikalaan, tarkoituksena parantaa tilan taloudellista tulosta pitkällä aikavälillä. Jatkajaa ei ole tiedossa. Ennen sikaloita oli ollut kolmessa eri paikassa. Tila on kokeillut emakoiden täysin vapaata porsimista yksittäiskarsinoissa, mutta tällä hetkellä parhaan porsastuloksen tila on saanut systeemillä, jossa emakko porsii häkissä, mutta vapautetaan 4 päivää porsimisen jälkeen. Elävänä syntyneitä porsaita on ollut keskimäärin 14 pahnueessa ja vieroitettuja porsaita 29 per emakko. Tähän tunnuslukuun tila ei ole kuitenkaan tyytyväinen vaan haluaa parantaa asiaa tulevaisuudessa. Uuden emakkosikalan tarkoituksena oli parantaa eläinten hyvinvointia ja terveyttä. Uudistusten myötä antibioottien käyttö tilalla onkin vähentynyt 59%. Tilan ajatuksena on pitää saman pahnueen porsaat samoissa ryhmissä mahdollisimman pitkään, jotta sikojen stressi minimoidaan ja terveystilanne pysyy näin ollen parempana. Tilalla oli neljän P:een sääntö. People, Planet, Profit and Pigs. Eli 4 tärkeintä pointtia oli Ihmiset, tuotantotulokset, mallit ja siat. Näillä pää pointeilla isäntä halusi vaikuttaa tekemiseen. Tärkeitä asioita oli eläinten hyvinvointi, lannanlevitys ja ammoniakki, ympäristö, tuotannontehokkuus sekä porsaan- että lihanhinta. Hänellä oli tarkoituksena luoda kestävä sikala. Tilalle pääsivät vierailemaan kaikki halukkaat joka päivä kello 10-17 välisenä aikana, jolloin tilan vierailutila ylhäällä oli avoin. Sieltä näki sikalan porsitus ja tiineytys osastoille. Tila haluaa olla avoin kaikille kyläläisille ja turisteille, siksi he ovat rakentaneet pyöräilyreittejä yms. lähiasukkaiden käyttöön. Sikala on tehty myös niin että sen voi tarvittaessa tulevaisuudessa muuttaa muuksikin kuin sikalarakennukseksi. Heillä on kiinnitetty hyvin paljon huomiota hyvinvointiin ja terveyteen. Heillä on käytössä 4 viikon systeemi jossa emakot porsivat. Emakko ryhmät näkevät toisiaan mahdollisimman vähän. Sikalassa on 4 eri hygienia vyöhykettä missä emakot ja porsaat liikkuvat. Yksi tärkeä pointti oli myös puhdas ilma, jolla he ovat saaneet 60% kiinteää ainetta ilmasta pois. Hajuhaittoja he ovat vähentäneet 85% biologisella ilmanvaihdolla. Tilalla emakot ovat porsituskarsinoissa viikon ennen porsimista. Emakot laitetaan kiinni noin 2 päivää ennen porsimista ja avataan 4 päivää porsimisen jälkeen. Porsaskuolleisuus oli laskenut 12 prosenttiin 17 prosentista. Emakot imettävät useimpia kertoja; 25-26kertaa, kuin taas normaalilla porsimistavalla 16 kertaa päivässä. Tila kasvattaa noin 1/3 tuottamistaan porsaista teuraspainoon saakka. Loput he myyvät tilalta välityspainoisena, noin 25 kiloisena. Hinta on noin 60 euroa porsas. Lihasiasta tila saa yhden tähden Beter Leverillä 1,62e/kg. Lanta myydään 22e/m3 jätteenkäsittelylaitokselle. Päivän toinen vierailukohde oli Saksan puolella, jossa tutustuimme 1000 sonnin naudanlihakasvattamoon, biokaasulaitokseen ja teuras/eläinvälitys yritykseen. Tilalla oli tehty sukupolvenvaihdos hiljattain. Nykyään tilaa ja biokaasubisnestä pyörittää tilan 22 vuotias isäntä ja hänen serkkunsa. Vanhan isännän nimissä on vielä nautavälitys. Nuoren isännän tilakokonaisuus on velaton. Ainoastaan biokaasulaitoksesta on maksettavaa vielä 13 vuotta. Tilalla työskenteli 4 työntekijää. Heillä oli 3 hallia, jossa oli naudan loppukasvatusta. Noin 800 kasvatuspaikkaa heillä oli Itä-Saksan alueella. Nautahallien katot he olivat vuokranneet paikallisille aurinkosähkön kerääjille 20 vuodeksi, 200 000 e hintaan kertakorvauksena per katto. Lisäksi heillä oli 1 nautahalli niin sanottua puskurivarastoa välityseläimille. Jos kaikille ostamille vasikoille ei ollut heti kotia, he toivat ne heidän omaan kasvatuspihattoon
kasvamaan. Välitys eläimet ovat siellä noin 1 viikon ajan. Kasvatuspihattoa laajennettiin tällä hetkellä. Tilalla omaa peltoa noin 150 hehtaaria. Yhteensä tila viljelee noin 700 hehtaaria. Pääasiassa tila viljelee maissia. Pellon ostaminen on kallista, siksi tila vuokraa peltoa. Pellon ostohinta 100 000e/ha. Pellon vuokra hinta pyörii 1400-1800 e/ha välissä. He tarvitsevat vuosittain noin 4000 isoa kanttipaalia sonnien kuivitukseen. Sonnin kasvatuskustannus on noin 40e/kk/eläin. Ostoeläin maksaa noin 950e (paino 300kg), josta ne kasvatetaan noin 800-820 kiloon asti. Päiväkasvu on 1490 g/päivä. Sonnit kasvavat tilalla noin 350 päivää. Samassa pihapiirissä oli myös biokaasulaitos, joka oli rakennettu vuonna 2009. Laitoksen investointikustannus oli noin 3 miljoonaa euroa. Takaisin maksuaikaa oli vielä 13 vuotta. Biokaasulaitos toimi 80 prosenttisesti lannalla. Raaka-aine koostui kuivalannasta, maissisäilörehusta ja lietelannasta. He ostavat lietettä 2e/tn ja kuivalantaa 5e/tn lähialueelta. Yksi prosessi kesti aina 150 vuorokautta. Laitoksessa oli 2 kertaa 2000 m3 reaktoria ja yhteensä 5000 m5 loppuvarastoa. Laitokselta meni putki loppukäsittelyyn, joka lämmitti paikallista sairaalaa. Tila myi sähköä verkkoon, josta he saivat 12 senttiä kilowattitunnilta. Isäntä taas osti itselleen sähkön 3 senttiä kilowattitunnin. Investointiin he ei olleet saaneet tukea, mutta tariffinmaksu kompensoi hinnassa. Moottorin jatkuvateho oli 300kw. Biokaasulaitoksen liikevaihto on noin 1 miljoonaa vuodessa. Teuras/eläinvälitys yritys on vanhan isännän nimissä. Koko tilan liiketoiminta on lähtenyt liikkeelle teuraseläinten välityksestä ja se on edelleen yrityksen kivijalka. Noin 75 000 lihanautaa liikkuu yrityksen kuljetuspalveluiden kautta. Heillä on 5 kuljetuksiin tarkoitettua rekkaa, joilla on 8 kpl kuskeja. He ostavat eläimiä koko saksan alueelta ja välittävät niitä tiloille. Pitkienmatkojen takaa tulevat eläimet huilaavat heidän kotitilallaan kasvatuspihatossa noin viikon ennen jatkokuljetuksia. Heillä oli tilalla oma pesupaikka ajoneuvoille, jotka he pesevät ja desinfioivat jokaisen kuljetuksen jälkeen. Karjaliikenteen liikevaihto on noin 80 miljoonaa vuosittain.
Torstai 23.3.2017 Päivän vierailukohde oli Voorthuizenissä nuorten eläinten rehuihin erikoistuneeseen yritykseen Denkavit lle. Yrityksessä työskentelee 475 työntekijää. Heillä on oma tutkimuslaboratorio Hollannin tehtaalla. Yritys tuottaa vuosittain yli 450 000 miljoonaa kiloa rehuja ja toimii 50 eri maassa. Yrityksellä on myös oma vasikanlihakasvatusyksikkönsä (paikat 2500 vasikalle) sekä juuri valmistunut tutkimussikala, jossa tilat 280 emakolle ja 6000 porsaalle. Rehutehdas ostaa raaka-aineen sopimustuottajiltaan, joita on ympäri Saksaa. Jokaisesta rehukuormasta otetaan 5 näytettä. Kippauslupa vasta kun rehunäytteet ovat tutkittu ja todettu rehutehtaalle sopivaksi. Raaka-ainetta ajetaan noin 50 rekkaa päivässä tehtaalle. Tehtaalla huolehditaan puhtaudesta ja haittaeläimistä. Rehua tai pölyä ei ole maassa, vaan ne imuroidaan heti pois. Heillä palkattu harja-autonkuljettaja jonka tehtävänä on vain siivota. Tehtaalla on kaksi rehulinjaa, täysrehuille oma ja juottorehuille oma. Tehtaasta erillään mutta samassa pihapiirissä on varasto rasvoille ja öljyille. Tämä on paloturvallisuudesta johtuva ratkaisu. Siilotilaa yhteensä noin 4700 tonnia. Rehuja säkitetään 600 pikkusäkkiä tunnissa. Rehuja pyritään kuitenkin myymään mahdollisimman paljon suursäkkeihin. Rehuja aloitetaan valmistamaan aina vasta tilauksen jälkeen. Varastointi aika tehtaalla on noin 3 vuorokautta. Tehtaalla ei ole omanoutomahdollisuutta. Tutkimussikala oli jo näkemisenkin arvoinen. Se oli valmistunut toukokuussa 2016. Elävinä syntyneitä 17-18/emo, vieroitetaan 14-15kpl ja vieroitettu/emakko/vuosi 30kpl. Heidän tavoitteensa on 32-33 vieroitettua/emakko/vuosi. Emakot ruokitaan 2 kertaa päivässä. Emakot ovat siemennysosastolla vain 4-5 päivää, jonka jälkeen ne siirretään joutilasosastoon. Siellä emakot saavat olla vapaasti, ja ruokinta hoituu kioskiruokkijalla. Porsimiskarsinat olivat 7,9 m2 kokoisia. Karsinat olivat suurempia mitä vapaaporsiminen vaatisi, koska ruokintakulhoja on kokeiden aikana runsaasti karsinassa ja se antaa mahdollisuuksia tarkastella lisärehun saantia ja sen vaikutusta porsaiden imettämiseen. Emakkopaikan hinnaksi tällaisella ratkaisulla noin 7000-8000 euroa. Porsaat vieroitetaan koon mukaan. Maitorotuisia vasikoita kasvatetaan vuodessa 500 000 kappaletta. Denkavitilla on sopimustuottajia, joidenka navetoissa kasvaa Denkavitin omistamia vasikoita, ja he saavat kasvatuksesta hoitopalkkion. Vasikoille tarjotaan vasikkamaitoa ja täyrehua suoraan Denkavitin rehutehtaalta. Tarkoituksena on tuottaa valkoista vasikanlihaa, joidenka teuraspaino on 150-160 kiloa. Hinnoittelu lihanvärin mukaan. Parashinta vaalealle lihalle on 5e/kg, muulle 4,60 e/kg. Hemoglobiinit tutkitaan kaksi kertaa eläimen elämän varrella. Teurasikää vasikoille kertyy vain 26 viikkoa. Denkavitin oma kasvattamo on niin sanotusti osastoittain kerta täyttöinen.