Joensuun alueellinen jätelautakunta Lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetus 937/ /2017

Joensuun alueellinen jätelautakunta 19 18.05.2017 Lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetus 937/14.06.00/2017 JATELK 18.05.2017 19 Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella on voimassa jätelain (646/2011) 36 :n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Nykyisin jät teenkul je tus on järjestetty poltettavalle jätteelle ja biojätteelle. Jä te huol to mää räysten mukaan kunta huolehtii jätelain 35 :n mahdollistamalla tavalla myös kiin teistöl lä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä kuljetuksen jär jes tä mises tä tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Jätehuoltomääräyksissä vä hin tään viiden asuinhuoneiston kiinteistöille on asetettu kartonki-, lasi- ja me tal li pakkaus jät tei den erilliskeräysvelvoitteet. Jätelautakunta päätti 3.11.2016 tehdä toimialueen taajamia koskevan sel vi tyk sen siitä, täyttyvätkö jä te lain 37 :ssä kiinteistön haltijan järjestämälle jät teen kul jetuk sel le asetetut edel ly tyk set pakkausjätelajien (kuitu-, lasi- ja me tal li pak kaukset) kuljetuksen osal ta. Selvityksen pohjalta voitaisiin harkita mah dol li suut ta tehdä lain 37 :ssä tar koi tet tu päätös kiinteistön haltijan järjestämään jät teen kulje tuk seen siir ty mi ses tä näiden jätelajien osalta. Selvitystyö on valmistunut ja merkitty jätelautakunnalle tiedoksi 27.4.2017. Sen pe rus teel la lasi- ja metallipakkausten kuljetuksen osalta lain edellytykset eivät täy ty. Alueella tulee toimeenpanna kunnan järjestämä jät teen kul je tus myös kunnan jätehuoltovastuun piiriin kuuluvissa toiminnoissa (Jä tel 32 :n mukaiset toimin not) syntyvän lasi- ja metallipakkausjätteen osalta. Jätteenkuljetusta koskeva lainsäädäntö Jätelain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että jätteenkuljetus järjestetään kiin teis tön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta jätteen vastaanotto- tai kä sit te ly paik kaan. Tämä velvoite koskee kunnan vastuulle kuuluvaa yh dys kun tajä tet tä, kuten asumisen yhteydessä syntyvää jätettä. Jätteenkuljetus to teu tetaan joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan jär jestä mä nä jätteenkuljetuksena. Jätelain 36 :n mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jät teen kul je tus, jollei 37 tai 41 :stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kun nan järjes tä mäs sä jätteenkuljetuksessa kunta järjestää kuljetuksen joko omana toi minta naan tai hankkimalla kuljetuspalvelut kilpailutuksen perusteella yk si tyi sel tä yritykseltä. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus jär jes te tään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuul li sin ja syrjimättömin ehdoin (JäteL 35.2 ); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jä-

te huol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa ter vey delle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viran omais ten toimintaan. Edelleen 37 :n mukaan kunnan päätös kiinteistön haltijan järjestämästä jät teenkul je tuk ses ta voi koskea lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Kunnan on seurattava ja valvottava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koske van päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tar vittaes sa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Jätteenkuljetuksessa on sen järjestämistavasta riippumatta noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Erilliskerätyn pakkausjätteen kyseessä ollessa jäte on toi mi tet ta va tuottajayhteisön järjestämään jätehuoltoon (JäteL 47.3 ). Mikäli kunnassa valmistellaan 37 :n mukaisen päätöksen tekemistä, on 38 :n no jal la ennen päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloi hin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lau sua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta sää detään hallintolain (434/2003) 41 :ssä. Kunnan on tiedotettava edellä tarkoitetusta pää tök ses tään yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa. Korkein hallinto-oikeus on antanut useita päätöksiä jätteenkuljetusjärjestelmän va lin taa koskevista valituksista. Se on todennut vuo si kir ja pää tök ses sään KHO:2016:20, että kunnan harkintavaltaa jät teen kul je tus jär jes tel mää va lit taes sa oli uudella jätelailla rajoitettu siltä osin kuin kysymys on pää tök ses tä, jolla kiinteis töit täi nen jätteenkuljetus järjestetään jätelain 37 :n mu kai se na kiin teis tön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätelain esitöissä (HE 199/2010 vp) 37 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kunnan päätösvallan ra jaa mi nen ehdo te tul la tavalla olisi tarpeen sen varmistamiseksi, että kunta varmistuu 32 :ssä vastuulleen säädetyn jätteen osalta jätteenkuljetuspalvelujen saa ta vuu des ta, laadukkuudesta ja toimivuudesta myös silloin, kun kuljettajan valinta jä te tään ehdotetun pykälän mukaisesti kiinteistön haltijan päätettäväksi. Hal li tuk sen esityksen 37 :ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan edel leen, että ehdotetut kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyt töön oton edellytykset olisivat tiukemmat kuin vuoden 1993 jätelain mukaisen so pi mus perus tei sen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Tämä olisi tar peen erityisesti kiinteistön haltijoiden oikeussuojan turvaamiseksi. Jät teen kul je tuk sen järjestäminen 37 :n mukaisesti johtaa siihen, että kiinteistön haltija on velvollinen tekemään sopimuksen jätteen kuljettamisesta. Se lisää kiinteistön hal ti jan velvollisuuksia verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Selvyyden vuoksi todettakoon, että myös pakkausjäte on yhdyskuntajätettä. Pak kaus jät teet kuuluvat jätelain 6 luvun mukaisen tuottajavastuun piiriin. Pakkaus ten tuottajilla on jätelain 47.1 :n nojalla ensisijaisesti velvollisuus järjestää pak kaus ten jä te huol to sekä vastata sen kustannuksista. Jätelautakunnan alu eel la tuottajat eivät ole järjestäneet pakkausjätteiden kuljetusta jätteen syn ty kiin teistöl tä. Kunnalla on niin kutsuttu toissijainen oi keus järjestää tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden jätehuoltoa. Lain 47 :n mu kaan kunta voi osana jär jes tä-

mään sä jätehuoltoa täydentää käytöstä pois tet tu jen tuotteiden kuljetusta ja vastaan ot toa siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä. Täl löin käytöstä poistetut tuotteet on toimitettava tuottajan järjestämään jä te huol toon. Lain 35 :n mu kaan kunta voi huolehtia asumisessa ym. kunnan jä te huol to vas tuul le säädetyssä toimin nas sa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiin teis töit täi sen kuljetuksen jär jes tä mi ses tä tuottajan järjestämään jä te huol toon. Joensuun alueellisen jä telau ta kun nan jätehuoltomääräysten 13 :n mu kaan kunta huolehtii kiinteistöllä eril lis ke rät ty jen pakkausjätteiden kiin teis töit täi ses tä jätteenkuljetuksesta. Selvitys lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetuksesta Tehdyssä selvityksessä arvioitiin jätelain 37 :n edellytysten täyttymistä. Tar kaste lu tehtiin lasi- ja metallipakkausjätteiden osalta yhtenäisesti, koska kul je tus palve lu tilataan, sitä markkinoidaan ja hinnoitellaan muutamia poikkeuksia lu kuun ottamatta molemmille jätelajeille yhdessä. Selvityksen tiedot perustuvat mm. vuoden 2016 lopulla kuljetusyrityksille tehdyn kyselyn vastauksiin sekä jät teenkul je tus re kis te rin tietoihin lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetuksesta vii me vuo sil ta. Kuljetuspalvelua on tarjolla lähinnä Joensuun keskustassa ja sen lähialueilla (Joen suun kes kus taa ja man tiivein alue Marjala Hukanhauta Kulho Utra). Pal velu tar jon nan tarkastelu perustuu jätehuoltoviranomaiselle toimitettuihin jät teenkul je tuk sen tietoihin. Osa yrityksistä ilmoitti laajemman toimialueen, mutta kulje tus tie dot eivät sitä vahvistaneet. Jätehuoltoviranomaisen käyttöönsä saa mien tie to jen perusteella kuljetusehdot ja -hinnat Joensuun kantakaupungissa ei vät olleet koh tuut to mia. Pääosassa toimialuetta kuljetuspalvelua ei ole tarjolla. Joensuun kan ta kau pun gin ulkopuolelta ei ole käytettävissä tietoja, jotka osoittaisivat jät teen kul je tuk sel le asetettujen edellytysten täyttymisen palvelun kattavuuden ja luo tet ta vuu den osalta sekä ehtojen kohtuullisuuden ja syrjimättömyyden osal ta. Näin ollen kiinteis tön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ei lain mu kaan ole mahdollista va lita valtaosaan jätelautakunnan toimialuetta ensinnäkään siksi, ettei edel lä mainit tu jätelain edel ly tys täyty. Jotta voitaisiin päättää siirtymisestä kiinteistön haltijan järjestämään jät teen kulje tuk seen, tulisi myös muiden lain edellytysten täyttyä. Selvityksen perusteella kun nan järjestämän jätteenkuljetuksen toimeenpano pakkausjätteiden osalta edis täi si jätehuollon yleistä toimivuutta alueen kunnissa paremmin kuin kiin teistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tällä hetkellä lasi- ja metallipakkausten kiin teis töit täis tä kuljetusta ei ole saatavilla valtaosassa alueen taajamia. Kun nal lisen jätehuoltoyhtiön toimeenpannessa kuljetuksen voidaan se toteuttaa kat tavas ti ja tehokkaasti. Jätehuoltomääräyksissä pakkausjätteiden erilliskeräyksen jär jes tä mi sen siirtymäaika päättyy 31.8.2017. Kunnan järjestämä kuljetus ja asiakas- ja kuljetustietojen ajantasainen käyttömahdollisuus edistää myös jä te huolto vi ran omai sen toimintaedellytyksiä erilliskeräyksen toimeenpanon seu ran nas sa ja tiedottamisessa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa voidaan käyt tää taksaohjausta, toisin kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Kunnal li sil la toimijoilla (jätehuoltoviranomainen, kunnallinen jätehuoltoyhtiö, pe ruskun nat) on puutteelliset mahdollisuudet ohjata jätteenkuljetusta kiin teis tön

haltijan järjestämässä kuljetusmallissa, mikäli siinä esiintyy ongelmia. Kun nan järjestämä jätteenkuljetus tukee kiinteistön haltijan järjestämää jät teen kul je tusta paremmin kuntavastuulle kuuluvan jätehuollon kokonaisuuden (kunnan jä tehuol to jär jes tel män) kehittämistä, ohjaamista ja kustannushallintaa. Myös kul jetus ten ympäristövaikutusten arvioidaan jäävän pienemmiksi mm. kul je tus rei tityk sen yhtenäisen asiakaspohjan takia. Kunnan järjestämään kuljetukseen voidaan myös yhdistää kunnan täydentävän ekopistekeräyksen kuljetukset, mi kä li keräystä jatkossakin järjestetään. Kotitaloudet eivät ole tasapuolisessa asemassa toisiinsa nähden nykytilanteessa, kun kuljetuspalvelua lasi- ja metallipakkausjätteille ei ole saatavilla kuin Joensuun kantakaupungissa. Vaikka keskusta-alueella kiinteistön haltijan kul je tusmal lis sa taloyhtiöillä ja muilla erilliskeräysvelvollisilla on mahdollisuus kil pai lut taa lasi- ja metallipakkausten keräys muutaman yrityksen kesken, tulisi tämä mahdol li suus todennäköisesti puuttumaan suuressa osassa toimialuetta. Suuri osa taajamista on tyhjennyskohteiden määrältään pieniä ja välimatkat pitkiä on epätodennäköistä, että pienemmissä taajamissa tulisi toimimaan usea yritys. Täl löin kotitalouksilla olisi käytännössä velvollisuus tehdä sopimus ainoan taa jamas sa mahdollisesti toimivan yrityksen kanssa, koska jätehuoltomääräykset velvoit tai si vat eril lis ke räyk sen järjestämiseen. Sen sijaan kunnan järjestäessä lasi- ja me tal li pak kaus ten jätteenkuljetuksen kotitaloudet saisivat palvelut toi mi alu eel le mää ri te tyn palvelutason mukaisesti, ja asiakaspalvelusta, neuvonnasta sekä lasku tuk ses ta vastaisi sama taho kuin poltettavan jätteen ja biojätteen osalta (kunnal li nen jätehuoltoyhtiö). Kunnan kilpailuttaessa kuljetuksen kotitaloudet to dennä köi ses ti hyötyvät alempina kuljetuskustannuksina. Mikäli alueella olisi kiin teistön haltijan kuljetusjärjestelmä ja kunta joutuisi paikkaamaan sitä jär jes tä mäl lä kul je tus ta syrjäisemmistä taajamista, vaikuttaisi tämä puolestaan to den nä köises ti kunnan jätehuoltojärjestelmän kokonaiskustannuksia nostavasti. Selvityksessä on arvioitu, että jos päätettäisiin siirtymisestä kiinteistön haltijan jär jes tä mään kuljetukseen, tukisi tämä markkinoilla kertomansa mukaan toi mivien muutamien yritysten toimintaedellytyksiä. Jätehuoltoviranomaiselle toi mitet tu jen kuljetustietojen perusteella vain kaksi yritystä on vuonna 2016 tehnyt asuin kiin teis töil tä lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetusta, vaikka neljä yri tys tä ilmoitti kuljettavansa ko. jätteitä ainakin osassa taajamia. Toinen markkinoilla toi mi neis ta yrityksistä on kunnallinen jätehuoltoyhtiö, jolla ei ole omaa kul je tuska lus toa. Pakkausjätteiden eril lis ke räys vel vol lis ten kiinteistöjen määrä ja sijainti ra joit ta vat asiakaskunnan ko koa ja siten yritysten määrän lisäystä. Osa yri tyk sistä katsoi selvitystä varten teh dys sä kyselyssä, että vain kiinteistön haltijan kul jetus jär jes tel mäs sä yritykset pys ty vät kehittämään toimintaansa ja tuomaan mark ki noil le uusia palveluita. Yk si tyi set jätehuoltoyritykset ovat kuitenkin jo aiem min tarjonneet ja voivat jat kos sa kin kehittää palveluitaan elinkeinoelämän toi mi joil le. Potentiaalinen lii ke toi min ta mah dol li suuk sien kasvu kunnan jä te huolto vas tuul le kuuluvien toi mi joi den osalta näyttää perustuvan ennen kaikkea kunnan antamiin erilliskeräykseen vel voit ta viin jätehuoltomääräyksiin. Esimerkiksi en nen nykyisen jätelain voimaan tuloa pal ve lu tar jon taa yksittäisiä poikkeuksia lu kuun ot ta mat ta ei ole ollut, vaikka osa kun nis ta kuntakohtaisissa jä te huol tomää räyk sis sään suositteli eril lis ke räys tä. Kun nan järjestämä lasi- ja me tal li pakkaus jät teen kuljetus ei mer kit tä väs ti hei ken täi si yritysten nykyistä toimintaa, mut ta yhdellä yrityksellä toimintaa tu li si so peut taa muuttuvaan tilanteeseen.

Kun nan järjestäessä kuljetuksen yri tyk sil lä on mahdollisuus osallistua kil pai lu tukseen, jolloin siinä menestyvä yritys tai yri tyk set saavat vakaan työkannan kil pailu tus jak sok si. Päätöksellä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta olisi kiel tei nen vaikutus kunnan jätehuoltoviranomaisen toimintaan, verrattuna kunnan jär jes tämään jätteenkuljetukseen. Viime vuosien kokemuksen perusteella sekä kul je tustie to jen pyyntöihin liittyvät toimet ja tietojen muokkaus työllistävät mer kit tä västi jätehuoltoviranomaista. Jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteiden toimeen pa non seuranta vaatii kuljetusjärjestelmästä riippumatta viranomaisen resurs se ja mm. tiedotuksen ja määräysten noudattamiseen kehotusten muo dos sa. Ajantasaisten kuljetustietojen käyttö, mikä kunnan järjestämässä jät teen kul jetuk ses sa on mahdollista, helpottaa tehtävää. Koska laki velvoittaa kunnan myös seuraamaan ja valvomaan kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta kos ke van päätöksen täytäntöönpanoa ja päätöksen edellytysten täyttymistä, pää tös kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen siirtymisestä lisäisi jätehuolto- ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten työtä. Potentiaalisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen päätöksen vaiku tuk sia, kun otetaan erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan se kä yritysten ja viranomaisten toimintaan, ei voida pitää kokonaisuutena myöntei si nä mm. edellä esitettyjen seikkojen perusteella. Kunnan järjestämän lasi- ja metallipakkausjätteen kuljetuksen toi meen pa no Toimialueen kaikissa kunnissa on voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus lain voi mai siin päätöksiin perustuen. Edellytyksiä kiinteistön haltijan jär jes tämään jätteenkuljetukseen siirtymiselle ei ole, joten kunnallisen jätehuoltoyhtiön tu lee toimeenpanna kunnan järjestämä la si- ja metallipakkausjätteiden kuljetus ko ko toimialueella, jä te huol to mää räys ten karttarajausten mukaisissa taa ja mis sa. Kuljetus tulee järjestää jätelain 36.3 :n mukaisesti julkisia hankintoja kos ke vaa lainsäädäntöä noudattaen, ja mikäli mahdollista, nykyisten kul je tus so pi mus ten niin salliessa mahdollisimman pian. Osa jätelain 32 :n mukaisista toimijoista on järjestänyt erilliskerätyn lasi- ja metal li pak kaus jät tei den kuljetuksen jätelain 41.3 :n mahdollistamalla tavalla, kun kun ta ei ole vielä toimeenpannut kunnan järjestämää kuljetusta. Jätelaissa ei ole eril lis tä sään nös tä siirtymä- tai määräajasta nyt kyseessä olevaa tilannetta varten, jossa kun ta toimeenpanee kuljetuksen pakkausjätelajeille, joiden kul je tuksen kiin teis tön haltijat ovat jätelain 41.3 :n nojalla va paa eh toi ses ti tilanneet kiinteis töit täi sen kunnan järjestämän kuljetuksen puuttuessa. Kiinteistön hal ti joi den tiedottamiseksi on tarpeen määrittää aikataulu, mihin mennessä nykyiset so pimuk set lasi- ja metallipakkausten kuljetuksesta tulee päättää ja tilata kul je tus kunnalliselta jätehuoltoyhtiöltä sen toimeenpantua kuljetuksen. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta toteaa, että sen toimialueella on kunnan järjestämä jät teen kul jetus eivätkä pakkausjätteiden tuottajat järjestä tällä hetkellä pakkausjätteiden

kul jet ta mis ta kiinteistöltä. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisessä kun ta huolehtii myös pak kaus jät tei den kiinteistöittäisen kuljetuksen jär jes tä mises tä. Alueella kunnan järjestämän jät teen kul je tuk sen toimeenpanosta vastaa kun nal li nen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy. Lautakunta toteaa edelleen, että kunnallisen jätehuoltoyhtiön tulee panna toimeen myös lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetus. Asuin- ym. jätelain 32 :ssä tarkoitettujen toimijoiden, jotka tällä hetkellä ovat tilan neet lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetuksen jätelain 41.3 :n nojalla vapaa eh toi suu teen perustuen, kunnan järjestämän kuljetuksen puuttuessa, tulee ti la ta kuljetus kunnalliselta jätehuoltoyhtiöltä viimeistään 1.1.2019 alkaen. Päätös: Jätelautakunta kävi asiasta keskustelun jätehuoltosuunnittelijan esittelyn poh jalta. Keskustelun aikana Eila Piippo Pekka Kolehmaisen ja Arja Kärnä-Välimäen kan nat ta ma na ehdotti seuraavaa; Muutosesitys päätökseksi lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetusjärjestelmään: Joensuun alueellinen jätelautakunta tekee seuraavan päätöksen: Joensuun alueellinen jätelautakunta päättää, että lasi- ja me tal li pak kaus jät teiden kiinteistöittäinen kuljetus hoidetaan kiinteistön haltijan järjestämän jät teenkul je tuk sen mukaisesti koko jätelautakunnan alueella (Ilomantsi, Joensuu, Kontio lah ti, Liperi ja Polvijärvi). Perustelut: 1. Alueella on tarjolla jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä koh tuul li sin ja syrjimättömin ehdoin. 2. Kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetus on edistänyt jätehuollon yleistä toimivuutta alueella luoden mm. kilpailua, parempia ja monipuolisempia palve lui ta, asiakastyytyväisyyttä ja se on kehittänyt samalla myös yrittäjien oma ehtois ta innovatiivisuutta. 3. Käytössä ollut järjestelmä on jo tähänkin saakka taannut jätehuollon alu eel lisen kehittymisen eikä se ole aiheuttanut vaaraa tai haittaa terveydelle tai ym päris töl le. Yritykset ovat noudattaneet annettuja säädöksiä ja määräyksiä. 4. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus antaa kotitalouksille oikeuden va li ta ja kilpailutta lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetuspalvelut tarpeidensa mu kai ses ti, se takaa yritysten toimivuudelle paremmat ja ennustettavammat edel ly tyk set, eikä järjestelmä heikennä viranomaisten toimintamahdollisuuksia. 5. Joensuun alueellinen jätelautakunta käsitteli lasi- ja metallipakkausten kiinteis töit täis tä jätteenkuljetusasiaa perusteellisesti saatujen tausta-aineistojen perus teel la. Jätehuoltoviranomaisena toimiva Joensuun alueellinen lautakunta on käyt tä nyt päätöstä tehdessään sitä päätösvaltaa, johon sillä on lain mukainen oikeus. 6. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valintaa tukivat myös seuraa vat seikat: - Kaikki jätelain (646/2011) 37 mukaiset edellytykset täyttyvät alueella kiin teistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle lasi- ja metallipakkausjätteiden kiin teis töit täi ses sä kuljetuksessa.

- Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoyhtiön mahdollinen kilpai lu tus supistaisi tarjontaa alueella, jolloin kattavuus ja luotettavuus kärsi. Kilpai lun katoaminen alueelta myös nostaisi hintoja (37 kohta1). - Selvityksessä pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä (si vu 10 kappale 3) todetaan, että jätehuoltoviranomaisen tietoon ei ole tullut tilan tei ta, joissa asunto-osakeyhtiö tai muu kunnan jätehuoltovastuulle kuuluva toi mi ja ei olisi saanut haluamaansa pakkausjätteiden kuljetuspalvelua pal ve lu tarjon nan puutteen tai ehtojen kohtuuttomuuden vuoksi (37 kohta1). - Jonkin yrityksen suuri markkinaosuus alueella ei ole este kiinteistön haltijan järjes tä män jätteenkuljetuksen valinnalle, jos tätä markkina-asemaa ei käytetä väärin hyväksi. Tällaista toimintaa ei ole havaittavissa alueella ja siitä ei ole myöskään tullut valituksia kilpailuviranomaisille. Tällaista ei tuoda esille tar kas te lu rapor tis sa kaan, vaan päinvastoin todetaan, että tällaisia tilanteita ei ole tul lut jätehuoltoviranomaisen tietoon (selvitys sivu 10 kappale 3). Asiasta on mai nit tu jätelain (646/2011) hallituksen esittelyssä seuraavasti (HE 199/2010 s 88): mahdol lis ta määräävää markkina-asemaa ei saisi käyttää kilpailunrajoituslain vas taises ti hinnoittelussa hyväksi (37 kohta1). - Kiinteistön haltijan järjestelmässä jätteenkuljetuksessa ei tule kerralla isoja asiak kai den vaihdoksia kuljetusyritykselle, joista aina seuraa suuri ongelma kul jetus ten toimivuuden kannalta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa nä mä ongelmat toistuvat aina urakoiden vaihdoksissa, kun kuljetusyritys vaihtuu (37 kohta 2). - Kunnan järjestämä jätteenkuljetus hävittää lasi- ja metallipakkausjätteiden osal ta ylimääräisen kuljetuskapasiteetin alueelta. Se tuottaa ongelmia eri kois tilan tei den hoidossa, kuten esimerkiksi suurten tapahtumien yhteydessä (37 kohta 2). - Pakkausjätteiden kuljetuspalveluja tarjoavat yritykset hoitavat tehtävää jä te lain 47 mukaisesti yhteistyössä tuottajien kanssa ja toimittavat pakkausjätteet tuotta jien vastaanottopaikkaan (37 kohta 2). - Jätehuollon yleinen toimivuus ja tehokkuus on parempi lasi- ja me tal li pak kausjät teil lä kiinteistön haltijan järjestelmässä jätteenkuljetuksessa, koska alueelta tu le vaa yritysten lasi- ja metallipakkausjätteitä voidaan ottaa samaan kuormaan asuin kiin teis tö jen lasi- ja metallipakkausjätteiden kanssa. Selvityksessä to detaan seuraavasti (sivu 11 kappale 4): kuljetuksesta aiheutuvia ym pä ris tö vai kutuk sia pienentäisi se, että kunnan jätehuoltovastuulle kuuluva pakkausjäte ja elin kei no elä män pakkausjäte voitaisiin kuljettaa samassa kuljetuksessa, var sinkin kaukana pakkausjätteiden vastaanottoterminaaleista sijaitsevilta alueilta. Kiin teis tön haltijan kuljetusmallissa tämä on mahdollista (37 kohta 2). - Asiakas voi valita haluamansa lasi- ja metallipakkausjätteiden tyh jen nys pal velun tarpeidensa mukaisesti kiinteistön haltijan järjestelmässä jät teen kul je tuk sessa (37 kohta 3). - Pakkausjätteistä laaditun selvityksen mukaan alueella toimii seuraavat yk si tyiset kuljetusyritykset lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetuksessa: Joensuun Kier rä tys Kul je tus Oy, Kuljetusliike Kettunen Oy ja Lassila & Tikanoja Oyj. Jos toi min ta keskitetään kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta kunnalliselle jä te huol to yh tiöl le Puhas Oy:lle, heikentäisi se asukkaiden valinnanvapautta ja pal ve lu tar jon taa kiinteistöille. Lisäksi se vaikuttaisi negatiivisesti yritysten toimin taan ja niiden työllistämiseen. Osalle yrityksistä lasi- ja me tal li pak kaus jät teiden kuljetuksella on ollut hyvin suuri taloudellinen merkitys, osalle sillä on si vuelin kei non asema. Joka tapauksessa kaikille yrityksille ovat sekä suuret, että pie-

net tulolähteet tärkeitä elinkeinotoiminnan kokonaistuloksessa. Pak kaus jät teiden selvityksessä todetaan seuraavasti (sivu 14 viimeinen kappale): Sekä kul jetus yri tyk set että eri tutkimukset ovat tuoneet esiin, että kunnan kilpailuttama jät teen kul je tus voi kuitenkin vähentää markkinoilla toimivien yritysten määrää (37 kohta 3). - Työntekijöiden ja yritysten verotulot vahvistavat alueen taloutta kiinteistön halti jan järjestämässä pakkausjätteen kuljetuksessa. Kunnan järjestämässä jät teenkul je tuk ses sa paikkakunnan yritykset ja kuljettajat menettävät usein työ paik kansa. Joensuun jätelautakunnan alueella polttokelpoisen jätteen kul je tuk ses sa kaikki Puhas Oy:n urakat menivät Polvijärveä lukuun ottamatta vain yh del le alueen ulkopuoliselle, pääasiassa vain kuntaurakoita hoitavalle, kan sain vä li sel le toimijalle. Jos urakan voittaa jokin alueen ulkopuolinen yritys, niin autot tu le vat silloin isolta keskusvarikolta, ei lähiseudulta. (37 kohta 3). - Jos jokin yritys häviää kilpailutuksessa, siltä kielletään yritystoiminnan har joit tami nen ko. alueella. Mikään yritys ei voi odottaa 1-3 vuotta seuraavaa kil pai lu tusta jäteautot toimettomana odottaen (37 kohta 3). - Kuljettajien työsuhteet muuttuvat kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pät kä töik si, mikä vaikeuttaa ammattitaitoisen ja kokeneen työvoiman saa tavuut ta sekä lisää työtapaturmia (37 kohta 3). - Viranomaisvalvonnan osalta jätelaki turvaa samanlaisen valvonnan kul je tus järjes tel mäs tä riippumatta (37 kohta 3). Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, tuli suo rittaa äänestys. Äänestystavaksi valittiin kättennostoäänestys. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä Eila Piipon ehdotus sai 5 ( Pertti Nylund, Ant ti Ronkainen, Arja Kärnä-Välimäki, Eila Piippo ja Pekka Kolehmainen) ääntä ja jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus sai 2 ääntä (Kirsi Piiparinen ja Jenni Mainonen). Näin jätelautakunta hyväksyi äänin 5 2 Eila Piipon tekemän esityksen. Anna Kettunen, Kirsi Piiparinen ja Jenni Mainonen jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä.