Hankesuunnitelma. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

1 (14) Hankesuunnitelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 8.3.2017 Käsittelijä Ville Mehtälä Hakemusnumero 102747 Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/4551/09 02 01 01/2016/POPELY Puhelinnumero 0503902358 Hankekoodi S20953 Tila Käynnissä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Vaalan kunta Organisaatiotyyppi Kunta Jakeluosoite Vaalantie 14 Postinumero 91700 Tilinumero (IBAN) FI0557609610000150 WWW-osoite http://www.vaala.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Juho Leppänen Yhteyshenkilön sähköpostiosoite juho.leppanen@vaala.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 0190027-0 Puhelinnumero (08) 5875 6000 Postitoimipaikka Vaala BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Hallintojohtaja Yhteyshenkilön puhelinnumero 0400 855 924 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Työkykyä ja hyvinvointia luonnosta Alkamispäivämäärä 1.4.2017 Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä Päättymispäivämäärä 31.3.2020

2 (14) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Vaalassa työttömien osuus työvoimasta lokakuun 2016 lopussa oli 17,8 %:a, mikä on korkein työttömyysprosentti Pohjois-Pohjanmaalla tällä hetkellä. Työttömistä lähes puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Osalla pitkäaikaistyöttömistä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevista toiminta- ja työkyky on heikko. On todennäköistä että ilman heidän suunnitelmallista tukemistaan ja auttamistaan suuri osa heistä syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta. Vaalassa on vuosina 2012-2016 toiminut perinteinen työpaja ( metalli-, puu-, keittiö ja tekstiilipuoli). Mutta on osoittautunut, että kehittämistyö täytyy suunnata seinättömään työpajamalliin. Näin ollen perinteinen työpajatoiminta nykyisessä muodossa lakkaa ja Vaalan kunta siirtyy toimintaan, joka on yhdistelmä perinteistä työpajaa ja ns. seinätöntä pajaa. Kunta järjestää sopivat tilat tukikohdaksi, missä mistä koordinoidaan seinättömän pajan toimintaa ja missä voidaan tehdä pienimuotoista, kädentaitoa kehittävää toimintaa. Tukikohdassa toteutetaan monimuotoista yksilö- ja ryhmävalmennusta niille, joille sopivaa työpistettä ei löydy tai on todettavissa, että asiakas ensisijaisesti hyötyy ryhmävalmennuksesta. Muuten toimitaan seinättömästi useassa toimipisteessä kunnan eri yksiköissä ja muissa kohteissa. Tukikohdassa on myös hanketyöntekijöiden työskentelytilat. Tavoitteet: Vaalaan luodaan uudenlainen työllisyyden hoidon toimintatapa, jonka avulla saadaan pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt mukaan toimintaan ja löydetään heille yksilölliset jatkopolut ottaen huomioon asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja toiminnalliset ominaisuudet. Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Toimenpiteet: 1. Työvalmennus Ensisijaisesti asiakkaille pyritään löytämään heidän toimintakykyään ja tavoitteitaan tukeva työvalmennuspaikka kunnan eri yksiköistä tai muista yhteisöistä (esim. yhdistykset). Räätälöidään henkilön toimintakykyä ja ammattitaitoa vastaavia tehtäviä tuetuissa olosuhteissa. Tehtävänä voivat olla esim. "kylätalkkarin" tehtävät, kotipalvelun tukityöt, ympäristön hoitotyöt. Mikäli asiakkaalle ei löydy näistä sopivaa työvalmennuspaikkaa, hänelle tarjotaan valmennusta kunnan omissa, tähän tarkoitukseen varatuissa tiloissa (seinättömän pajan tukikohdassa). Asiakkaiden valmennusjaksot räätälöidään kunkin tarpeita vastaaviksi. 2. Ryhmävalmennus Ryhmävalmennuksessa hyödynnetään luontoa ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Menetelminä on luonnossa liikkuminen, retkeily, erätaitojen opettelu sekä muut luontoterapiaan liittyvät menetelmät. Yhtenä ryhmätoiminnan muotona tehdään oman kunnan alueella olevien yhteisten ja yleishyödyllisten luonto-, kulttuuri- ja virkistyspaikkojen siivousta, raivausta, kunnostusta ja ylläpitoa kunkin asiakkaan toimintakyvyn rajoissa. Lähtökohtana on asiakkaiden tarve kokea itsensä hyödylliseksi. Hankkeeseen on varattu hieman palkkatukea. Mikäli henkilön työkyky paranee hankkeen toiminnan kautta palkkatuen edellyttämälle tasolle, hänet voidaan palkata palkkatuella hänelle sopivaan työhön, joka tukee hänen henkilökohtaista jatkopolkuaan. Hankekoordinaattori toimii hankkeeseen palkkatuella työllistettävien esimiehenä. 3. Koulutus ja viriketoiminta. Asiakkaiden hyvinvoinnin kehitystä tuetaan monipuolisilla koulutuksilla ja asiantuntijoilta ostettavilla palveluilla sekä mm. Lähde-hankkeen taidepainotteisilla menetelmillä. Tavoitteena on vahvistaa henkilöiden itsetuntoa ja elämäntaitoja sekä luottamusta omiin voimavaroihinsa. Hankkeen aikana luodaan Vaalan kuntaan malli perinteisen työpajan ja seinättömän pajan yhdistelmästä, joka toimii valmennuspajana pitkäistyöttömille ja syrjäytymisuhan alla oleville. Hankkeen avulla parannetaan ko. henkilöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jokaiselle toiminnassa mukana olevalle asiakkaalle tehdään tähän tavoitteeseen tähtäävä suunnitelma.

3 (14) Hankkeeseen ohjataan henkilöitä mm. TE-toimiston, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön kautta sekä kuntouttavan työtoiminnan kautta. Myös koulujen ja oppilaitosten kautta voi ohjautua hankkeeseen. Hankkeeseen osallistutaan vapaaehtoisesti. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas voi tulla ryhmään mukaan, mikäli hän itse haluaa. Osallistujia kannustetaan mm. tarjoamalla päivittäin maksuton lounas, jonka osallistujat itse valmistavat osana työtoimintaa. Lisäksi heille tarjotaan maksuton terveystarkastus ja liikuntapalveluja. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Developing working ability and well-being by Green care 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä In this project we develop working ability and well-being in four different sections (Physical, Menthal, Social and Working skills) by Green Care methods. In the Project we organize different groups. In these groups we take in to account personal abilities, possibilities and limitations. Our goal is improve persons overall working ability and wellbeing and prevent marginalization from society. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Tarve Vaalan kunnassa on paljon työttömiä suhteessa väkilukuun (työttömyysaste lokakuussa 17,8%). Työllistymistä vaikeuttavat yritysten ja työpaikkojen vähyys sekä pitkät etäisyydet. Työttömistä lähes puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Tästä johtuen kunnan toimeentulotuki- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat korkeat. Huolimatta korkeasta työttömyydestä Vaalassa yritykset kärsivät myös työvoimapulasta, mikä heikentää olennaisesti yrittämisen edellytyksiä. Pulaa on ammattitaitoisesta työvoimasta, mutta yritykset ovat myös valmiita kouluttamaan henkilöstöä. Pitkään työttömänä olleet tarvitsevat rohkaisua ja valmentautumista työnhakuun. Jotta Vaalan kunta ja sen ympäröivä alue pysyisi elinvoimaisena, tulisi mahdollisimman monen pystyä osallistumaan aktiivisesi yhteiskuntaan ja työelämään. Lisäksi tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman lisääminen, mikä on kunnan tärkeimpiä tehtäviä ja näiden merkitys jatkossa korostuu entisestään. Pajalta töihin II -hankkeen tuloksissa on todettu, että tämän hetkisten pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien toiminta- ja työkyky on heikko. Ilman suunnitelmallista tukemista ja auttamista suuri osa heistä syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta. Lisäksi Oulunkaaren sosiaalityöntekijöiden tietojen mukaan Vaalassa on noin 20 henkilöä, jotka ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. He ovat yleensä nuoria, jotka asuvat kotonaan. Hankkeella pyritään löytämään työllistämisen tukitoimien tarpeessa olevat ja vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä autetaan heitä löytämään omalle elämälleen suunta sekä vahvistetaan motivaatiota etsiä jatkopolkuja työllistymiseen, koulutukseen tai muihin ratkaisuihin. Aiemmassa kunnan ELY-rahotteisessa Pajalta töihin II hankkeessa ja kunnan muussa toiminnassa on todettu, että mielekäs tekeminen tai työskentely on tärkeä tekijä henkilöiden itsetunnon ja sitä kautta toiminta- ja työkyvyn parantamisessa. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä, koska hankkeen kohderyhmän ongelmat ovat niin moninaisia ja syviä. Nämä henkilöt tarvitsevat kokonaisvaltaista toiminta- ja työkyvyn kohottamista sekä terveydentilan ja muun elämäntilanteen tarkastelua. Hankkeella pyritään tarjoamaan kohderyhmän henkilöille mielekkäitä työtehtäviä ja tekemällä oppimista, yhteisöllisyyttä, vuorovaikutteisuutta ja osallisuutta sekä toimintaa ja henkilökohtaista kasvua tukevaa valmennusta yhdistettynä kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin parantamiseen. Valmistelu Hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt (työllistämisseminaari syksyllä 2016) sekä Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaalityöntekijät. Hankkeen valmistelussa on kuultu TE-toimiston tuetun

4 (14) työllistämisen asiantuntijan sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen näkemykset. Hankkeen tiimoilta on pidetty syksyn aikana työllistämistä koskevia kokouksia, joissa yhdessä on haettu ajatuksia ja ideoita pitkäaikaistyöttömien toiminta- ja työkyvyn parantamiseen. Laajalla valmistelulla on pyritty saamaan työllistäminen koko kunnan ja sen sidosryhmien asiaksi. Myös näissä kokouksissa on tullut esiin vahvasti pitkäaikaistyöttömien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamisen tarve. Työllisyysasioista on neuvoteltu myös Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa, joka tuottaa Vaalan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Oulunkaaren näkemyksen mukaan hankehakemuksen mukaisella toiminnalla on erittäin suuri vaikutus soten asiakkaiden elämäntilanteeseen. Heidän näkemyksen mukaan ilman tämän hankkeen kaltaista toimintaa Vaalan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on vaarassa kasvaa entisestään. Työllistämisasioista on neuvoteltu myös Utajärven kunnan kanssa ja etsitty yhteistyömahdollisuuksia. Toiminnan on joka tapauksessa oltava oman kunnan alueella, jotta hankkeeseen osallistuvat voivat osallistua toimintaan. Suurella osalla hankkeen kohderyhmästä ei ole ajokorttia eikä autoa eikä julkista liikennettä ole riittävästi. Tästä syystä ei nähty tarkoituksen mukaiseksi hakea yhteistä hanketta. Myös hankkeen hallinnointi on sujuvampaa omana hankkeena. Hankkeen valmistelussa on otettu huomioon ELY-rahoitteisen 31.12.2016 päättyvän Pajalta töihin II- hankkeen tulokset, joiden mukaan suuri osa pajalla olleista on työkyvyltään, fyysisiltä, psyykkisiltä ja sosiaalisilta ominaisuuksiltaan siten rajoittuneita, etteivät he tällä hetkellä voi sijoittua avoimille markkinoille. Hankkeen aikana on mm. selvitetty työpajaympäristössä työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä ja työllistymisedellytyksiä sekä valmennettu heitä työllistymään avoimille työmarkkinoille tai sijoittumaan jatko-opiskeluun. Tärkeä osa hankkeen valmistelua on ollut myös kohderyhmäkyselyjet, joilla on tiedusteltu kokemuksia pajajakson työskentelystä ja tuen tarpeesta. Kohdekyselyissä on tullut esiin, että työskentelyn seurauksena itsetunto ja työkyky ovat parantuneet, mutta henkilöt ovat toivoneet enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta esim. ryhmätoiminnan muodossa sekä laajempaa tukea elämän eri tilanteisiin. Kyselyn tulokset ovat olleet pohjana myös tälle hankkeelle. Kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteena on pitkäaikaistyöttöminä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kaiken ikäisten miesten ja naisten kokonaisvaltainen toiminta- ja työkyvyn parantaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen hyödyntämällä Vaalan paikallisia vahvuuksia; luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Hankkeeseen osallistuville tarjotaan mahdollisuutta päästä kiinni terveelliseen ja säännölliseen elämän rytmiin ja löytämään ne esteet, jotka haittaavat työ- ja toimintakyvyn parantumista. Tavoitteena on aktivoida pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia ja löytämään elämään uusia mielenkiinnon kohteita osallisuuden, luonnon ja työskentelyn kautta. Tavoitteena on parantaa henkilöiden toiminta- ja työkykyä niin, että heillä olisi pitkällä tähtäimellä mahdollista työllistyä ja löytää paikkansa yhteiskuntassa. Kaikille hankkeeseen osallistuville löydetään työkykyä vahvistava, oma henkilökohtainen jatkopolku ottaen huomioon henkilön sen hetkisen toiminta- ja työkyvyn. Hankkeessa etsitään uusia toimintatapoja ja uusia työskentelyn muotoja työpajan ja ns. seinättömän pajan yhdistelmällä. Tavoitteena on saada alueen yhdistykset ja yritykset mukaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Jo nyt Vaalan alueella kyläyhdistykset ovat olleet aktiivisia työllistäjiä ja työnohjaajia. Yhdistyksille ja pienyrityksille tarjotaan koulutusta ja

5 (14) tietoiskuja, joissa heitä tuetaan ja neuvotaan toimimaan työnantajina ja työnohjaajina. Lisäksi tavoitteena on, että työllistämisen taustalle sektorirajat ylittävää yhteistyötä siten, että siihen osallistuvat kaikki kunnan alueella toimivat tahot (mm. kunta, yhdistykset, yritykset ja sosiaali- ja terveyspalvelut). 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeen uutuusarvona on hankkeeseen osallistuvien henkilöiden kokonaisvaltaisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja parantaminen erikseen eri osa-alueilla ympäröivän luonnon vaikutuksella. Hankkeeseen osallistuvien toiminta- ja työkykyä arvioidaan ja pyritään parantamaan neljällä eri osa-alueella (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja työtaidot). Jakamalla henkilön työ- ja toimintakyky näihin osa-alueisiin on mahdollista parantaa henkilön työ- ja toimintakykyä konkreettisin toimin ja osa-alueittainen tarkastelu mahdollistaa työ- ja toimintakyvyn kehittymisen arvioinnin ja mittaamisen. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään Vaalan luontoa sekä työskentely- että harrastusympäristönä hyödyntäen luonnon terapeuttista vaikutusta, koska sen on todettu edistävän fyysisen kunnon lisäksi huomattavasti myös mielenterveyttä. Hankkeessa pyritään edistämään henkilöiden kotiseututietoisuutta tarjoamalla heille mahdollisuutta tutustua paikalliseen ympäröivään luontoon ja kulttuuriperintöön. Tällä kotiseutulähtöisellä ajattelulla pyritään edistämään henkilöiden integroitumista oman kylän yhteisöön ja tukemaan osallisuuden kokemusta. Lisäksi hankkeessa kehitetään mallia, jossa pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen osallistuu laajasti koko kunnan viranhaltijayhteisö, kyläyhdistykset ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Vain näiden kaikkien yhteistyöllä kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja työ- ja toimintakyvyn parantaminen on mahdollista. Toimintaa toteutetaan yhdistämällä perinteistä pajatoimintaa ja seinätöntä pajaa siten, että pääosa toiminnasta tapahtuu muualla kuin toiminnan tukikohdassa. Hankkeen kaksi työntekijää sekä koordinoi toimintaa tukikohdasta käsin ja vastaa ryhmävalmennuksesta sekä viriketoiminnasta. He ovat tarvittaessa tukena eri työkohteissa. Kunnan työllistämistoiminnan koordinaattori/kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja työskentelee myös tukikohdassa ja on mukana yhteistyökumppanina hankkeen toiminnassa. Tällä toimintatavalla vahvistetaan Vaalan työllistämistoiminnan organisaatiota ja tehostetaan toimintaa. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen kohderyhmää ovat pitkäaikaistyöttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat miehet ja naiset sekä erityisesti ne, joilla on työ- ja toimintakykyyn, itsetuntoon, työmotivaatioon, sosiaaliseen osallisuuteen tai johonkin elämänalueeseen liittyviä tuen ja ohjauksen tarpeita ja joiden sosiaalinen osallisuus on vähäistä. Kohderyhmässä korostuvat ikääntyneet, yli 50-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät sekä alle 29-vuotiaat nuoret pitkäaikaistyöttömät. Lisäksi kohderyhmänä ovat henkilöt, joita köyhyys- ja syrjäytymisriski koskee erityisesti, kuten esim. romanit, vammaiset henkilöt ja maahanmuuttajat. Lokakuussa 2016 TE-toimiston tilaston mukaan 213 työttömästä 31 oli alle 29 -vuotiaita ja 80 työtöntä kuului Tuetun työllistämisen palvelulinjalle. Yli 50 -vuotiaita 121 työtöntä ja vammaisia ja pitkäaikaissairaita 29 työtöntä työnhakijaa. Osalla työttömistä ei ole peruskoulun jälkeistä ammatillista koulutusta. Heiltä puuttuvat myös ATK-käyttöjärjestelmän tuntemus ja monella ei ole verkkopankkitunnuksia johtuen luottotietojen menettämisestä. Nykyään useat virastotoiminnot ovat siirtyneet tietoliikenneverkkoon ja täten heillä on suuri vaara pudota tästä toiminnasta pois. Hankkeella pyritään varmistamaan, että myös heidän viranomaisyhteistyö toimii. Hankkeen kohderyhmään kuuluville henkilöille on suunniteltu hankkeen toimenpiteisiin liittyen julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain (916/2012) mukaisena julkisena työvoimapalveluna palkkatukea, johon tarvittava määräraha on arviolta 86 000 euroa. Näitä työvoimapoliittisia toimia varten hankkeelle pyritään saamaan rinnakkaishanke Pohjois- Pohjanmaan Ely:stä. Hankkeessa arvioidaan, että vuositasolla osallistujista sijoittuu palkkatukityösuhteeseen 7 henkilöä/vuosi eli yhteensä

10 henkilöä (vuosina 2017-2018). 6 (14) 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kunnan eri hallintokunnat, paikalliset yritykset ja yhdistykset, kunnan asukkaat ja muut paikallisia luonto- ja virkistyspalveluita käyttävät henkilöt kuten mökkiläiset, vierailijat ja matkailijat. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeeseen ohjataan henkilöitä mm. TE-toimiston, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön kautta sekä kuntouttavan työtoiminnan kautta. Myös koulujen ja oppilaitosten kautta voi ohjautua hankkeeseen. Hankkeeseen osallistutaan vapaaehtoisesti. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas voi tulla ryhmään mukaan, mikäli hän itse haluaa. Osallistujia kannustetaan mm. tarjoamalla päivittäin maksuton lounas, jonka osallistujat itse valmistavat osan työtoimintaa. Lisäksi heille tarjotaan maksuton terveystarkastus ja liikuntapalveluja. Hankkeen aikana luodaan Vaalan kuntaan malli perinteisen työpajan ja seinättömän pajan yhdistelmästä, joka toimii valmennuspajana pitkäistyöttömille ja syrjäytymisuhan alla oleville. Hankkeen avulla parannetaan ko. henkilöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jokaiselle toiminnassa mukana olevalle asiakkaalle tehdään tähän tavoitteeseen tähtäävä suunnitelma. Toimenpiteet: 1. Työvalmennus Ensisijaisesti asiakkaille pyritään löytämään heidän toimintakykyään ja tavoitteitaan tukeva työvalmennuspaikka kunnan eri yksiköistä tai muista yhteisöistä (esim. yhdistykset). Räätälöidään henkilön toimintakykyä ja ammattitaitoa vastaavia tehtäviä tuetuissa olosuhteissa. Tehtävänä voivat olla esim. "kylätalkkarin" tehtävät, kotipalvelun tukityöt, ympäristön hoitotyöt. Mikäli asiakkaalle ei löydy näistä sopivaa työvalmennuspaikkaa, hänelle tarjotaan valmennusta kunnan omissa tähän tarkoitukseen varatuissa tiloissa (seinättömän pajan tukikohdassa). Asiakkaiden valmennusjaksot räätälöidään kunkin tarpeita vastaaviksi. 2. Ryhmävalmennus Ryhmävalmennuksessa hyödynnetään luontoa ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia, menetelminä luonnossa liikkuminen, retkeily, erätaitojen opettelu sekä muut luontoterapiaan liittyvät menetelmät. Yhtenä ryhmätoiminnan muotona tehdään oman kunnan alueella olevien yhteisten ja yleishyödyllisten luonto-, kulttuuri- ja virkistyspaikkojen siivousta, raivausta, kunnostusta ja ylläpitoa kunkin asiakkaan toimintakyvyn rajoissa. Lähtökohtana on asiakkaiden tarve kokea itsensä hyödylliseksi. Hankkeeseen on varattu hieman palkkatukea. Mikäli henkilön työkyky paranee hankkeen toiminnan kautta palkkatuen edellyttämälle tasolle, hänet voidaan palkata palkkatuella hänelle sopivaan työhön, joka tukee hänen henkilökohtaista jatkopolkuaan. Hankekoordinaattori toimii hankkeeseen palkkatuella työllistettävien esimiehenä. 3. Koulutus ja viriketoiminta. Asiakkaiden hyvinvoinnin kehitystä tuetaan monipuolisilla koulutuksilla ja asiantuntijoilta ostettavilla palveluilla sekä mm. Lähde-hankkeen taidepainotteisilla menetelmillä. Tavoitteena on vahvistaa henkilöiden itsetuntoa ja elämäntaitoja sekä luottamusta omiin voimavaroihinsa. Hankkeen toteutuksen eteneminen lähtee yksilön tarpeista ottaen huomioon henkilön omat vahvuudet sekä alla mainitut ominaisuudet (fyysinen ja psyykkinen kunto, sosiaaliset vahvuudet ja työskentelytaidot). Henkilö osallistuu myös itse toiminnan suunnitteluun. Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden työ- ja toimintakykyä pyritään parantamaan muun muassa seuraavasti, jaoteltuna seuraaviin osa-alueisiin:

7 (14) 1. Fyysinen Kaikille hankkeeseen osallistuville järjestetään mahdollisuus terveystarkastukseen. Usein hankkeen kohderyhmän henkilöt eivät ole käyneet terveystarkastuksissa hyvin pitkään aikaan. On hyvin mahdollista, että jokin toteamaton sairaus on näin aiheuttanut henkilön työ- ja toimintakyvyn alentumisen ja sitä kautta myös syrjäytymisen. Järjestämällä kaikille hankkeeseen osallistuville terveystarkastukset pyritään löytämään sellaisia terveydellisiä seikkoja, jotka ovat esteenä henkilön työ- ja toimintakyvyn parantumiseen. Hankkeeseen osallistuville tehdään soveltuvat kävely- ja lihaskuntotestit ja näiden perusteella omat liikuntaohjelmat ottaen huomioon heidän sen hetkinen kuntonsa. Kuntotestiä ei tehdä kaikille hankkeen alkuvaiheessa,koska tulokset eivät välttämättä motivoi kaikkia osallistujia tai kohota heidän itsetuntoa. Fyysisen kunnon testeissä käytämme UKK-instituutin Kuntoa terveydeksi ALPHA FIT terveyskuntotestistöä. Hengitysja verenkiertoelimistön kuntoa mittaamme 2 km:n kävelytestillä, Tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa lihaskunnonvoiman testinä(selkä, vatsa, jalkalihakset ja hartianseudun lihakset), liikkuvuustestinä(niska-hartianseudun liikkuvuus)sekä motorinenkunto eli liikehallinta: yhdellä jalalla seisominen ja kehon koostumus: vyötärönympärys ja kehonpainoindeksi. Fyysistä kuntoa pyritään kohottamaan luontoliikunnalla, lihaskuntoa kuntosaliharjoitteilla sekä liikkuvuutta lihashuollolla (venyttelyt). Testit uusitaan sopivan ajanjakson kuluttua. Terveelliseen ruokavalioon pyritään ohjaamaan ja opettamaan luennoilla (terveydenhoitaja) ja valmistamalla yhdessä päivittäisen terveellisen ruuan hankkeeseen osallistuville. Kesäaikana pidetään omaa puutarhaa, mistä saadaan vihannekset ja juurekset omaan käyttöön. Luontoretkillä hyödynnetään vuodenaikoja keräämällä luonnosta mustikat, puolukat, sienet ym. 2. Psyykkinen Hankkeen kohderyhmällä on laajasti erilaisia psyykkisiä ja itsetunnollisia ongelmia. Vakavat psyykkiset ongelmat pyritään kartoittamaan mm. kaikille järjestettävissä terveystarkastuksissa ja ongelmien ilmetessä heidät ohjataan asiaankuuluvien palveluiden piiriin. Lisäksi psyykkisiä ja itsetunnollisia ominaisuuksia pyritään vahvistamaan mm. luonnon avulla. Tutkimuksissa on havaittu, että luontoliikunnasta ja luonnossa olemisesta voi olla hyötyä lievästä tai kohtalaisesta masennuksesta kärsiville, sillä ulkoilu ja käytännön töiden tekeminen voi kohentaa hyvinvointia ja itsetuntoa. Luontoaktiviteetit sisältävät käytännön aktiviteetteja, mm. ympäristöstä huolehtiminen, puutarhanhoito, ryhmäkävelyt, kalastus ja vesiliikunta, koska luonnossa myös vesi luonnon elementtinä on virkistävä ja voimistava (tunteita rauhoittava). Lisäksi tehdään vierailuja maatiloilla mahdollisuuksien mukaan. 3. Sosiaalinen Hankkeessa toiminta järjestetään pääasiassa ryhmissä. Henkilöiden osallistuminen n. 5-7 henkilön ryhmiin lisää heidän osallisuuden tunnettaan ja tukee heidän itsetunnon kehittymistään. Ryhmässä henkilöt saavat vertaistukea ja voivat saada uusia verkostoja elämäänsä ja mahdollista työntekoansa varten. Henkilöitä tutustutetaan ympäröivään kulttuuri- ja luontoympäristöön kotiseutulähtöisesti, mikä edesauttaa heidän omien juurien löytämistä ja osallisuutta yhteiskuntaan. 4. Työskentelytaidot Pitkäaikaistyöttömillä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla voi olla suuria puutteita heidän työskentelytaidoissaan, vanhentunut koulutus tai koulutuksen puute sekä nykyisen työelämän vaatimukset. Myös ATK-taidot ovat usein puutteelliset. Näiltä osin työskentelytaitoja pyritään kehittämään tavallisen työskentelyn lisäksi mm. koulutuksilla ja valmennuksilla ja ryhmätyöskentelyn avulla, joissa mm. voidaan opetella atk-taitoja ja työelämän pelisääntöjä. Lyhytkorttikouluksia mm. hygieniapassi,työturvallisuus- ja tulityökortti sekä EA-koulutus. Työtaitojen kehittämiseen tarjotaan mahdollisuutta työskennellä erilaisissa tehtävissä, kuten rakentamisen, puutarhan ja maisemanhoidon tehtävissä. Mikäli sopivaa työkohdetta ei löydy, järjestetään seinättömän pajan tukikohdassa mahdollisuus pienimuotoiseen nikkarointiin, käsitöihin sekä viriketoimintaan. Henkilöille voidaan tarjota myös mahdollisuutta kehittyä

8 (14) mm. luontomatkailuun tai muuhun matkailuun ja opastoimintaan liittyvissä tehtävissä sekä erilaisissa kulttuuritehtävissä (luontoreitit, käyntikohteiden ympäristötyöt, erätaidot, opastoiminta), missä voidaan hyödyntää myös Lähde-hankkeen taidetoimintaa. Kaikkia osa-alueita pyritään arvioimaan ja mittaamaan erikseen ja muodostamaan siten kokonaiskäsitys henkilön toiminta- ja työkyvystä ja sen kehityksestä. Tähän voidaan käyttää mm. kykyviisaria sekä SOVARI sosiaalisen vahvistamisen mittaria 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Muutetaan työpaja valmennuspajaksi (=työllistettävien/valmentautujien tukikohta), joka on perinteisen työpajan ja seinättömän pajan yhdistelmä Painopiste on työllistettävän kokonaisvaltaista työ- ja toimintakykyä edistävässä toiminnassa Kunnassa olevien luonto- ja virkistyskohteiden hyödyntäminen työtoiminnassa ja työvalmennuksessa sekä kohderyhmän hyvinvoinnin edistäjänä Saadaan tietoa siitä, miten henkilöt kehittyvät eri osa-alueilla ja mikä näiden osa-alueiden merkitys on henkilön työ- ja toimintakyvyn parantumiseen. Tavoitteena hankkeeseen osallistuvien työ- ja toimintakyvyn kohoaminen ja pitkällä aikavälillä saada työkykyisiä työntekijöitä Löydetään uusia ja vaatimuksiltaan vaihtelevia työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille luonto- ja ympäristöpalveluissa Saadaan työllistämisen taustalle laaja yhteistyöverkosto, jossa mukana ovat kunnan alueella toimivat sidosryhmät (mm. kunta, Oulunkaaren sote, yritykset, kyläyhdistykset, muut järjestöt) 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Valmennuspajan toiminta jatkuu Vaalan luontaisia edellytyksiä hyödyntävänä työ- ja ryhmävalmennustoimintana, joka parantaa pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten työllistymismahdollisuuksia ja elämänhallintaa Hankkeen tuloksien avulla työllisyyden hoitoa kehitetään edelleen siten, että pitkäaikaistyöttömien erityistarpeet otetaan huomioon ja toiminta järjestetään sen mukaisesti. Hyväksi havaitut toimintatavat omaksutaan pysyväksi käytännöksi Vaalan kunnan työllisyydenhoidossa. Luontoa hyödyntävästä toiminnasta saatavat tulokset tukevat kunnan virkistys- ja käyntikohteiden käyttöarvoa. Hankkeen jälkeen Vaalan kylille pyritään järjestämään pysyvät käytännöt henkilöiden työllistämiseksi esim. kylätalkkaritoimintaan ja kotipalvelun tukitoimiin, mikä edistää kylien elinvoimaisuutta ja ikäihmisten kotona-asumista. Kunta tukee myös jatkossa yhdistyksiä pitkäaikaistyöttömien palkkauksessa ja hankkeen jälkeen eri sidosryhmät jatkavat yhteistä työtä työllistämisen eteen. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä

Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista 9 (14) A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 173 160 2 Ostopalvelut 10 500 3 Muut kustannukset 9 000 4 Flat rate 29 439 Kustannukset yhteensä 222 099 5 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 222 099 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 177 681 80 2 Kuntien rahoitus 44 418 20 3 Muu julkinen rahoitus 0 0 4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä 222 099 100 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä 222 099 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä 222 099 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Vaalan kunnanhallitus on hyväksynyt hankkeen alustavan hankehakemuksen 12.9.2016 ja hankkeen kuntaosuus budjetoidaan kunnan talousarvioon hankkeen kestoajalle. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Hankkeessa ja valmistelussa hyödynnetään Vaalan kunnan Pajalta töihin II hankkeen tuloksia. Hankkeelle on myönnetty rahoitus Kainuun ELY:n päätöksellä. Hanke päättyy 31.12.2016. Pajalta töihin II hankkeessa on selvitetty työpajaympäristössä työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä. Vaala kuuluu Oulunkaaren kuntayhtymään. Oulunkaaren Työtakomo-hankkeelle (Hankekoodi: S20763) on myönnetty mm. ESR-rahoitusta. Hanke kohdistuu toimintalinjalle 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ja erityistavoitteena on 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Oulunkaaren Työtakomohanke kohdistuu eri toimintalinjalle ja sen kohderyhmä on siten eri eikä hanke ole päällekkäinen nyt haettavan hankkeen kanssa. Vaalan hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien toiminta- ja työkyvyn parantaminen ja kohderyhmä on selvästi heikoimman toiminta- ja työkyvyn omaavat henkilöt toisin kuin Työtakomo hankkeessa. Työtakomo-hankkeessa luodaan ohjaava linkki elinkeinoelämän ja

10 (14) työnhakijan välille. Työtakomo-hankkeessa henkilöresursseja varataan erityisesti yrityskontaktien hoitamiseen sekä työllistettävien ohjaukseen työpaikoilla ja hankkeen toiminnassa hyödynnetään kunnissa jo toimivia ympäristöjä, kuten työpajatoimintaa. Työtakomo hankkeessa yhteys elinkeinoelämään on koko ajan läsnä työllistämistoiminnassa ja työllistettävät henkilöt siirtyvät kohti avoimia työmarkkinoita huomattavasti aktiivisemmin nykytilaan verrattuna. Nyt haettavana oleva hanke täydentää Työtakomo-hankkeen toimintaa ja yhdessä hankkeilla saadaan aikaan kattava toiminta työttömyyden hoitoon Vaalan alueella. Työkykyä ja hyvinvointia luonnosta hankkeella pyritään nostamaan pääasiassa alhaisimman työkyvyn omaavien henkilöiden työkykyä. Tärkeintä on syrjäytymisen estäminen. Työtakomo-hankkeessa sen sijaan on tarkoitus työllistää henkilöitä viime kädessä yrityksiin. Työtakomo-hankkeessa henkilöt voivat tulla alkuvaiheessa kuntaan esim. palkkatuella töihin ja kunnassa työskennellessä heidän työtaitonsa ja työkykynsä testataan siten, että sen perusteella voidaan löytää heille sopivia työpaikkoja yrityksissä. Yhteistyötä tehdään Oulunkaaren kuntayhtymän hakeman Lähde -hankkeen kanssa. Ko. hanke perustuu taidelähtöisiin työmenetelmiin. Se keskittyy nuoriin 16-30 vuotiaisiin nuoriin ja sen tarkoituksena on juurruttaa näitä uusia menetelmiä työllisyyden hoitoon. Lähde hankkeen toiminta ei ole jatkuvaa Vaalassa, vaan hankkeessa tehdään yksittäisiä määräaikaisia projekteja Vaalan alueella. Lähde-hanke on hyvin spesifi ja se lähinnä täydentää näiden kahden edellä mainitun hankkeen kokonaisuutta. Lähde-hanke on varsin erilainen hanke verrattuna tähän hankkeeseen, mutta sen toimintaa voidaan hyödyntää tarpeen mukaan. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Ei ole. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Seutukunnat Oulunkaaren Kunnat Vaala Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Vaalan kunnalla on paljon arvokasta osaamista ja kokemusta pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kanssa toimimisesta mm. Pajalta töihin II hankkeen kautta. Tässä hankkeessa on opittu paljon hankkeen toteuttamisesta ja pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien palveluiden tuottamisesta. Kunnan työllistämisen parissa työskentelevä henkilökunta on muutoinkin kokenutta ja osaavat ja tuntevat erittäin hyvin paikalliset erityistarpeet. Lisäksi kunnalla on runsaasti kokemusta luonto- ja virkistyskohteiden huollosta ja ylläpidosta. Siten kunnassa on mahdollista osoittaa hankkeeseen osallistujille sopivaa ja mielekästä työtä tai muuta toimintaa.

11 (14) 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Toimintaan on rakennettu kannustimia, asiakkaiden hyvä tuntemus, osallisuuden kautta onnistumisen tunteet 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeen hankekoordinaattori Vaalan kunnan edustaja Vaalan kunnan työllistämiskoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston edustaja Oulunkaaren kuntayhtymän edustaja (sote-palvelut) Muiden hankkeen toimintaan osallistuvien yhdistysten edustajat (esim. 4H-yhdistys) Kyläyhdistysten edustaja 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä Mikroyritys 5 Pieni yritys 1 Keskisuuri yritys Suuryritys Yhteensä 6 12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita 8 3 11 25-29-vuotiaita 7 2 9 30-54-vuotiaita 15 3 18 Yli 54-vuotiaita 30 4 34 Yhteensä 60 0 0 12 72 Joista naisia 26 5 31 Yhteensä Lähiopetuspäiviä 30 Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä 2 000 Ohjaus- tai konsultointipäiviä 30 Muita henkilötyöpäiviä 500 Yhteensä 2 560 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

12 (14) Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Yhteensä Alle 30-vuotiaita 0 30-54-vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 joista naisia 0 Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Toimintaympäristön analyysi perustuu aiempaan Pajalta töihin II -hankkeen tuloksiin. Lisäksi on hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen julkaisemaa työllisyyskatsausta, jossa on eritelty miehet ja naiset. Tämän perusteella enemmistö hankkeeseen osallistuneista on todennäköisesti miehiä. On todennäköistä, että hankkeeseen osallistuvissa on enemmän miehiä kuin naisia johtuen kohderyhmästä. Hankkeeseen suunnitellaan sellaista toimintaa, joka houkuttaa osallistumaan sekä miehiä että naisia. Hankkeen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn parantaminen sukupuolesta riippumatta.

13 (14) Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Toiminta kohdistuu luontoon ja osana toimintaa hankkeeseen osallistuville opetetaan ympäristöarvoja ja ympäristövastuullisuutta Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4 osana kotiseututietoisuutta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 Hanke tukee ihmisten luonto- ja 2 ympäristötietoutta. Hankkeessa voidaan kunnostaa luontokohteita ja sitä kautta ihmisiä ohjataan kulkemaan merkittyjä luontoreittejä pitkin, mikä säästää Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 luontoa. Lisäksi osana toimintaa hoidetaan 3 puutarha- ja luontokohteita. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 Hankkeessa voidaan hyödyntää Rokua Geopark toiminnan ympäristökasvatus metodeja. Geoparkissa työskentelee oma ympäristökasvatuksen ammattilainen, jonka osaamista hyödynnetään. Geologian tutkimuskeskus on Geoparkin 2 yhteistyökumppani. Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 Vaalassa on useita Natura kohteita mm. Oulujärven ja Rokuan alueilla. Hankkeen toiminnalla kunnostetaan myös näitä kohteita ja tämä edistää näiden kohteiden käyttöä ja 6 ylläpitoa. Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 7 Luonto- ja virkistyskohteiseen voidaan kunnostaa ja rakentaa uusia jätepisteitä sekä ekopisteitä, minkä seurauksena pyritään vähentämään luontoon joutuvien jätteiden määrää. Rakentamisessa pyritään käyttämään 6 luonnonmateriaaleja tai kierrätysmateriaaleja. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0 Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 Hankkeella pyritään saamaan pitkäaikaistyöttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia käytettävään työvoimaan heidän työ- ja toimintakykyään parantamalla. Tämä on erittäin tärkeää elinkeinojen osalta, sillä työntekijöistä on 10 jo nyt pulaa. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 Hankkeessa kehitetään myös luonto- ja virkistyspaikoissa opasteita, tiedotteita ja muuta 6 ympäristökohteisiin liittyvää viestintää. Liikkuminen ja logistiikka 5 Hankkeessa voidaan kunnostaa luonto- ja virkistäytyimskohteita ja näin luodaan edellytyksiä ihmisten luontoliikunnalle. Opasteita kehittämällä parannetaan logistiikkaa. Lisäksi hankkeessa panostetaan henkilöiden fyysiseen 6 kuntoon mm. luontoliikunnalla. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 10 Hankkeen päätavoitteena on pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien hyvinvoinnin tukeminen ja osallisuuden edistäminen mm. luontoterapialla. Tällä pyritään estämään syrjäytymistä. Lisäksi tavoitteena on kunnan yleisen hyvinvoinnin lisääminen. Pienelle ja syrjäiselle kunnalle jokainen henkilö on tärkeä myös koko kunnan 10 hyvinvoinnin kannalta. Tasa-arvon edistäminen 4 Hankkeessa pyritään järjestämään sopivia toimintoja sekä miehille että naisille huomioiden naisten ja miesten erilaiset lähtökohdat. Lisäksi osana työskentelytaitojen kehittämistä tuodaan esiin työelämässä noudatettavaa tasa-arvon 5 vaatimusta. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen 5 6 Hankkeessa pyritään estämään

14 (14) pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä, mikä on ratkaisevaa yhteiskunnallisessa yhdenvertaisuudessa. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä on mm. romanit, minkä seurauksena pyritään edistämään kulttuurillista yhdenvertaisuus yhdenvertaisuutta. Kulttuuriympäristö 7 Hankkeen tärkeänä osana on tuoda hankkeeseen osallistuvien tietoon kulttuuriperinnöllistä tietoa ja herättää kiinnostusta kotiseutuun, mikä motivoisi heitä työskentelemään ja toimimaan oman kotiseutunsa eduksi ja helpottaisi integraatiota 9 yhteiskuntaan ja muuhun lähiyhteisöön. Ympäristöosaaminen 7 Hankkeessa työskennellään paljon luonnossa ja erilaisissa ympäristökohteissa. Tämä lisää ympäristöosaamista hankkeeseen osallistuvien henkilöiden keskuudessa. Lisäsi luonto- ja virkistyskohteiden markkinoinnilla ja opasteiden 8 kunnostuksella lisätään ympäristöosaamista. 14 Liitteet ERI vakuutus Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus 8.3.2017 Juho Olavi Leppänen hallintojohtaja (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)

Hakijan taustalomake 1 (6) Hakijan nimi Vaalan kunta Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Vaalantie 14 Hakijan yhteyshenkilö Juho Leppänen De minimis -tuki-ilmoitus Y-tunnus 0190027-0 Postinumero 91700 Yhteyshenkilön puhelinnumero (08) 5875 6000 Organisaatiotyyppi Kunta Postitoimipaikka Vaala Yhteyshenkilön sähköpostiosoite juho.leppanen@vaala.fi 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 17 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Flat rate 40 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan A Hankkeen kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. Tulostettu 30.3.2017 10:52:59

1 Palkkakustannukset 2 (6) Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Hankekoordinaattori Kokoaikainen 36 40 560 40 560 40 560 0 121 680 Työnohjaaja (50 %:sti hankkeessa) Osa-aikainen 18 17 160 17 160 17 160 0 51 480 1Yhteensä 54 57 720 57 720 57 720 0 173 160 Kustannusten perustelut Hankekoordinaattori: Tehtäviin kuuluu: hankkeen johtaminen ja hallinto, työn ja toiminnan suunnittelu, yhteistyö eri sidosryhmien välillä (mm. kunta, yhdistykset, yritykset, sote-palvelut), ostojen ja palveluiden hankinta, esimies hankkeeseen osallistuville palkkatukilaisille, hankkeeseen osallistuvien työnohjaus Aloitus heti kun hankintapäätös on saatu ja rekrytointi suoritettu. Henkilö on välttämätön, jotta hankkeen koko koordinointi on vastuutettu yhdelle henkilölle. Palkka 2600 e/kk + sivukulut 30 %:a. Työnohjaaja: Tehtäviin kuuluu: työnohjaus ja suunnittelu ja hankekoordinaattorin avustaminen. Aloitus heti kun hankintapäätös on saatu ja rekrytointi suoritettu. Suurin osa hankkeeseen osallistuvista on heikkokuntoista ja heidän toiminta- ja työkyky ovat alhaisia eikä heitä voi laittaa työskentelemään yksin, joten ohjaaja tarvitaan. Henkilö toimii 50 %:sti hankkeessa ja loput ajasta (50%) hän työskentelee mm. kunnan kuntouttavassa työtoiminnassa käytännön työn ohjaajana. 2 Ostopalvelut Kustannus Tiedotus, markkinointi ja ilmoitus 500 500 500 0 1 500 Ostopalvelut 3 000 3 000 3 000 0 9 000 2 Yhteensä 3 500 3 500 3 500 0 10 500 Kustannusten perustelut Hankkeesta on tiedotettava ja hanketta on markkinoitava riittävän laajan vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Kustannukset ovat mm. lehti-ilmoittelusta ja verkkosivujen päivittämisestä sekä graafisesta suunnittelusta johtuvia kustannuksia Ostopalvelut koostuvat mm. koulutushankinnoista ja konsulttipalveluista. 3 Muut kustannukset Kustannus Hankinnat hankkeeseen: aineet tarvikkeet, tavarat. Työvaatteet ja varusteet 3 000 3 000 3 000 0 9 000 3 Yhteensä 3 000 3 000 3 000 0 9 000 Tulostettu 30.3.2017 10:52:59

Kustannusten perustelut Hankkeeseen osallistuville tulee hankkia asiankuuluvat työskentely- ja suojavälineet ja vaatteet, jotta he voivat työskennellä turvallisesti. Lisäksi työtoimintaan tulee jonkin verran hankkia raaka-aineita kuten esim. rakennustarvikkeita ja puutarhavälineitä. 3 (6) 4 Flat rate Kerroin 17.00 % 9 813 9 813 9 813 0 29 439 4 Yhteensä 9 813 9 813 9 813 0 29 439 1-4 Hankkeen kustannukset 1-4 Yhteensä 74 033 74 033 74 033 0 222 099 5 Tulot Tulot 5 Yhteensä 0 0 0 0 0 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä 74 033 74 033 74 033 0 222 099 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) 6 Kuntien kustannukset Kustannus 6 Yhteensä 0 0 0 0 0 Kustannusten perustelut 7 Muut julkiset kustannukset Kustannus 7 Yhteensä 0 0 0 0 0 Tulostettu 30.3.2017 10:52:59

Kustannusten perustelut 4 (6) 6-7 Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset 6-7 Yhteensä 0 0 0 0 0 A + B Kustannukset yhteensä A + B Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 74 033 74 033 74 033 0 222 099 59 227 59 227 59 227 0 177 681 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 14 806 14 806 14 806 0 44 418 2.1 Yhteensä 14 806 14 806 14 806 0 44 418 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2.2 Yhteensä 0 0 0 0 0 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 14 806 14 806 14 806 0 44 418 Tulostettu 30.3.2017 10:52:59

3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus 5 (6) Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 3.1 Yhteensä 0 0 0 0 0 3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 0 0 0 0 0 4 Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 4.1 Yhteensä 0 0 0 0 0 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä 0 0 0 0 0 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 0 0 0 0 0 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 74 033 74 033 74 033 0 222 099 Tulostettu 30.3.2017 10:52:59

B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus 5 Kuntien rahoitus 6 (6) 6 Muu julkinen rahoitus 5-6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä 5-6 Yhteensä 0 0 0 0 0 A + B Rahoitus yhteensä A + B Yhteensä 74 033 74 033 74 033 0 222 099 Tulostettu 30.3.2017 10:52:59