Nuoren metsän hoitoon vaikuttavat tekijät ja julkisen tuen vaikuttavuus Metsänomistaja 2010 -aineiston tuloksia Kemera-työryhmän kokous 24.1.2014 2014 Ville Ovaskainen, Teppo Hujala ja Jarmo Mikkola
Sisällys Nuoren metsän hoidon työlajit ja tukikelpoisuus Julkisen tuen vaikutusten arvioinnin perusongelmat Metsänomistaja 2010 -tutkimuksen aineisto Nuoren metsän hoitoon vaikuttavat tekijät: tilastollisen mallinnuksen tuloksia Onko julkisella tuella kannuste- vai korvautumisvaikutus? Lisääkö tuki metsänomistajien omia investointeja hoitotöihin vai korvaako tukirahoitus omarahoitusta? korvaako tukirahoitus omarahoitusta? Mitä tapahtuisi työmäärille, jos kemera-tuki poistuisi? Miten ylläpitää tai lisätä nuoren metsän hoidon työmääriä?
Nuoren metsän hoidon työlajit ja tukikelpoisuus i Taimikonhoito: varttuneen taimikon (keh.luokka T2, keski-lpm alle 8 cm) perkaus ja harvennus ~2 8 metrin pituisena tukikelpoisuus: poistettavia runkoja vähintään 2000 kpl/ha, jääviä korkeintaan 3000 kpl/ha Nuoren metsän kunnostus: nuoren kasvatusmetsän (keh.luokka 02, keski-lpm alle 16 cm) harvennus alle 14/15 metrin ti pituisena i tukikelpoisuus: kannolta yli 4 cm:n runkoja poistetaan vähintään 1000 kpl/ha, kasvatettavia jää korkeintaan 2000 kpl/ha Nuoren metsän hoito = taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus yhteensä Tässä tarkastelussa pystykarsintaa ja kasvatushakkuiden ennakkoraivausta ei lasketa nuoren metsän hoitoon!
Julkisen tuen peruskysymyksiä y y Periaatekysymys: onko julkinen tuki puuntuotannolle perusteltua ja tarpeellista, kun kysymys on hyödykkeestä jolle on toimivat markkinat? Tuen kustannustehokkuus ja vaikuttavuus: lisääkö julkinen tuki taimikonhoitoa ym. odotetulla tavalla ja riittävän tehokkaasti? Metsänomistaja-/tilatasolla tarkasteltavina vaikutukset: todennäköisyyteen että hoitotöitä tehdään (tehty/ei tehty) tehtyyn alaan suhteessa esim. taimikonhoidon tarpeeseen (taimikonhoidon toteutumisaste, Ovaskainen ym. 2006) tai tilan koko metsäpinta-alaan alaan (tässä tutkimuksessa)
Vaikutusten mittaamisen vaikeuksia Julkinen tuki (tai neuvonta) eroaa luonteeltaan esim. verotuksesta: käyttö on vapaaehtoista tuki ei ole ulkoa määräytynyt (eksogeeninen) tekijä, vaan tuen saanti ja päätös itse töistä määräytyvät metsänomistajatasolla yhtäaikaisesti Tuen käytön ja NMH-töiden välillä siis kaksisuuntainen riippuvuus Tämän huomioon ottamiseksi 2-vaiheinen mallinnus: I vaiheessa selitetään tää tuen käytön todennäköisyyttä ttä II vaiheessa tuen käytön ennustettu todennäköisyys selittämässä NMH-töiden tekemistä ja alaa suhteessa tilan metsäalaan aikaisempi tutkimus 1999 aineistolla: Ovaskainen ym. 2006, Forest Science 52(1)
Metsänomistaja 2010 -tutkimuksen aineisto (Hänninen ym. 2011) http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.pdf Valtakunnallinen postikysely, n=6318 otos 13 000 noin 300 000:sta yli 5 ha:n metsätilasta (1000 kpl/metsäkeskusalue) vastausprosentti 49,2 %, katoanalyysin mukaan aineisto varsin edustava laskennassa maatalousyrittäjien aliedustus korjattu painokertoimella, lisäksi metsäkeskusalueittainen otantasuhdekorjaus NMH-työt: tehdyn taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen ha-määrät yhteensä jaksolla 2004-2008 tieto onko saanut kemera-tukea NMH-töihin
Nuoren metsän hoitoon vaikuttavat tekijät - 1 1. vaiheen malli, selitettävänä NMH-tuen käytön todennäköisyys (n=3801) Muuttuja Vaikutus Kerroin t-arvo Taloudelliset tavoitteet 0,0134 4,27*** Metsäpinta-ala 0,00530053 532*** 5,32 Neuvontakontakteja 1-5 kertaa 1,0816 20,28*** Neuvontakontakteja 6-10 kertaa 1,5491 13,63*** Neuvontakontakteja yli 10 kertaa 1,3779 6,22*** Myynyt puuta jakson aikana 0,5100 9,24*** Taloudellisten tavoitteiden tärkeys, suuri tilakoko, neuvontaan osallistuminen ja puukauppa-aktiivisuus lisäävät todennäköisyyttä käyttää julkista tukea Aktiiviset ovat aktiivisia (aktiivisuus kasaantuu) Neuvonta vie tukirahoituksen käyttöön ja tukee sen vaikutusta
Nuoren metsän hoitoon vaikuttavat tekijät - 2 2. vaiheen malli, selitettävänä todennäköisyys että NMH-töitä tehty (n=2590) Muuttuja Vaikutus Kerroin t-arvo Tuen käytön todennäköisyys 2,7814 18,10*** Omistajan ikä -0,0090-3,69*** Metsäsuunnitelma v. 2000 jälkeen 0,2064 3,40*** Puunhinnan nousuodotus 20 v. 0,2249 3,75*** Yhteisomistustila -0,2864-4,53*** Tila Pohjois-Suomessa -0,5709-6,02*** Selitettävä muuttuja tehty/ei tehty malli kuvaa ns. kynnysvaikutuksia Tuen käyttö edistää selvästi hoitotöihin ryhtymistä Samoin myönteiset odotukset hinta- ja kannattavuuskehityksestä Hankittu metsäsuunnitelma edistää töihin ryhtymistä (kynnysvaikutus) Yhteisomistustilat, Pohjois-Suomen tilat ja iäkkäät tekevät harvemmin
Nuoren metsän hoitoon vaikuttavat tekijät - 3 2. vaiheen malli, selitettävänä NMH-töiden määrä ha/tilan metsäala (n=2590) Muuttuja Vaikutus Kerroin t-arvo Tuen käytön todennäköisyys 0,2900 12,54*** Omistajan ikä -0,0014-3,08** Metsäsuunnitelma v. 2000 jälkeen 0,02260226 183 1,83 Puunhinnan nousuodotus 20 v. 0,0419 3,32*** Yhteisomistustila -0,0408-3,12** Tila Pohjois-Suomessa -0,1060-5,07*** Selitettävä 0 tai positiivinen sis. sekä kynnys- että määrävaikutukset Tuen käyttö lisää selvästi työmääriä; tuella myös aito määrävaikutus Samoin myönteiset odotukset hinta- ja kannattavuuskehityksestä Yhteisomistustilat, Pohjois-Suomen tilat ja iäkkäät tekevät vähemmän 10-15 vuotta voimassa olevalla metsäsuunnitelmalla ei (kynnysvaik. lisäksi) ole merkitsevää vaikutusta työmääriin selvästi tiheämmin päivitettävä suunnitelma ja/tai tilakohtainen info tehokkaampaa?
Politiikkakysymysten yy y tarkennuksia Vaikutusten kaksisuuntaisuus reaalinen ongelma julkisen tuen tehokkuutta ajatellen: missä määrin tuen saatavuus aidosti lisää tehtäviä hoitotöitä? tukea suuntautuu töihin, jotka tehtäisiin myös ilman tukea? Tuki lisää selvästi kokonaistyömääriä, mutta mikä on sen vaikutus metsänomistajien omaan rahoitukseen: missä määrin julkinen rahoitus vetää mukanaan metsänomistajien omia investointeja (vipuvaikutus)? korvaa omarahoitusta (korvautumis-/substituutiovaikutus)? Tukipolitiikan muita ongelmia: tietyn työlajin tukeminen voi syrjäyttää ei-tuettuja töitä taimikonhoidon tukiehtojen ongelmat (runkoluku- ja kokovaatimukset suosineet hoidon myöhentämistä)
Onko tuella vipu- vai korvautumisvaikutus? Lisääkö valtion tuki metsänomistajien omia investointeja vai korvaako tukirahoitus omarahoitusta? Seuraavan laskennallisen tarkastelun päättelylogiikka: lähtökohdaksi työmäärä ilman tukea = metsänomistajien omat investoinnit (X) lasketaan mallin kertoimien avulla todennäköisen tuen käyttäjän kokonaisinvestoinnin lisäys (Y) verrattuna todennäköiseen ei-käyttäjään vähennetään tuen käyttäjän kok.investoinnista tuen osuus kustannuksista (Z) vertaamalla lähtötilanteeseen päätellään, onko vipu- vai korvautumisvaikutus; ts. onko tuen lisävaikutus (osuus kok.investoinnista) suurempi vai pienempi kuin tuen osuus työkustannuksista Y Z Z X Korvautuminen Vipu Omat Tuen Tuen osuus investoinnit lisävaikutus vähennetty Tuen osuus vähennetty
Mallilaskelma tuen vaikutuksesta NMH-töiden kokonais-k ja yksityisiin i ii investointeihini ihi Kaksi tulkintavaihtoehtoa: tarkastellaan ilman tukea ja tuen kanssa -tapausten vertailemiseksi siirtymää tuen käytön todennäköisyysjakauman alimmasta neljänneksestä (kvartiilista) ylimpään (A) tai alimmasta kymmeneksestä (desiilistä) ylimpään (B) Z Tuki lisää kokonaisinvestointia 70- Vipu 110 % riippuen vertailuoletuksesta 9,8 % Tukiosuus keskim. ki 48 % Vaikutus yksityisiin investointeihin haarukassa +/- 10 % => ei selvää vipu- eikä korvautumisvaikutusta Korvautuminen -11,9 % Z A B
Mallilaskelma tuen vaikutuksesta taimikonhoidon kokonais- ja yksityisiin investointeihin Kaksi tulkintavaihtoehtoa kuten edellä (vertaillaan ala- ja yläkvartiilia tai ala- ja ylädesiiliä) Z Tuki lisää kokonaisinvestointia 66-106 % riippuen vertailuoletuksesta Tukiosuus 40 % Taimikonhoidossa mahdollinen Vipu vipuvaikutus, suuruusluokaltaan jopa 23,8 % 20-2525 % Nuoren metsän kunnostuksessa todennäköinen korvautumisvaikutus? Korvautuminen -0,5 % Z A B
Mitä suoran julkisen tuen mahdollinen poistuminen merkitsisi? poistuminen merkitsisi? Lyhyen ja keskipitkän aikavälin siirtymävaikutukset: ennen muutoksen voimaantuloa töiden lisääntyminen tuen vielä ollessa saatavilla (vrt. metsäverotuksen siirtymäaika) tuen poistuttua aktiivisuuden tilapäinen heikkeneminen (totuttelu tuen poistumiseen, siirtymäaikaiset työmäärät) mallituloksiin perustuva karkea arvio: ilman muita kannustimia (esim. verotus, informaatio-ohjaus) työmäärät vähenisivät tässä vaiheessa ehkä kolmasosalla nykyisestä y tasosta oletus: tuen käytön todennäköisyys nykyiseltä keskitasolta nollaan Ajan mittaan tasaantuminen uuteen tilanteeseen sopeuduttaessa metsänomistajien totuttava entistä enemmän vastaamaan oman omaisuutensa hoidosta, yrittäjämäisempi asenne kannustaminen yritysmäiseen metsänomistukseen oletettavasti lisää myös metsänhoidon yksityisiä i iä investointeja i t neuvonta ja ammattiapu tarpeen, sekä epäsuoralla tuella tuotettu että yksityisten palveluntarjoajien tarjoama
Miten ylläpitää tai lisätä nuoren metsän hoidon työmääriä? Säännöllinen informointi (Metsään.fi, metsänhoitotiedotteet omasta tilasta) Vuosittain tai kork. muutaman vuoden välein ajantasaistettava metsäsuunnitelma ja sen toteutukseen kytkeytyvät palvelut Yrittäjämäisen metsänomistuksen tukeminen mm. verotuksen keinoin Investointien kannattavuutta ja hoitamattomuuden kustannuksia koskevan tiedon jakaminen metsänomistajille puupohjaisten tuotteiden kysynnän vahvistaminen ja teollisuuden pitkän aikavälin puustamaksukyvyn turvaaminen investointiuskon vahvistamiseksi Metsänhoitopalvelujen kysynnän ja tarjonnan edistäminen (markkinoiden avaaminen, tietojen saatavuuden edistäminen) Erityisesti yhteisomistustiloille suunnattujen palvelujen kehittäminen
Kiitos
Nuoren metsän hoidon työmäärät ja kustannukset 2012 (Lähde: Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2013) Kaikki omistajaryhmät yhteensä Taimikonhoito 156 000 ha / 60,6 M Nuoren metsän kunnostus 64 000 ha / 24,2 M Nuoren metsän hoito 219 000 ha / 84,8 M KMO:n tavoite 280 000 ha (tot. t 78 %) Vuosien 2007-2011 keskiarvo 245 000 ha (tot. 88 %) Yksityismetsät Taimikonhoito 116 000 ha / 44,7 M (tuettuna 77 000 ha / 67 %) Nuoren metsän kunnostus 58 000 ha / 21,8 M (tuettuna 48 000 ha / 84 % kokonaismäärästä) Nuoren metsän hoito 175 000 ha (tuettuna 126 000 ha / 72 %)
Perustuloksia nuoren metsän hoidosta ja kemeratuen käytöstä 2004-2008 (tulokset korjattu edustamaan koko Manner-Suomea) Taimikonhoitoa tehneitä tai teettäneitä: 50 % omistajista Omatoimisten osuus 46 % tiloista, 56 % metsäalasta Omatoimisesti tehdyn työn osuus 66 % työlajin kokonaishehtaarimäärästä Nuoren metsän kunnostusta tehneitä tai teettäneitä: 36 % omistajista Omatoimisten osuus 30 % tiloista, 39 % metsäalasta Omatoimisesti tehdyn työn osuus 54 % työlajin kokonaishehtaarimäärästä Kemera-tukea käyttänyt taimikonhoitoon tai nuoren metsän kunnostukseen 29 % omistajista
Aiemman tutkimuksen (Ovaskainen ym. 2006) päätuloksia Muuttuja Tuen käytön todennäk. Tn. että töitä tehty Tehty ala /tarve Saanut neuvontaa - Neuvontakerrat - - Tuen käytön todennäköisyys - Metsäsuunnitelma - 0 Omistajan ikä - 0 Virkistystavoitteet - Taloudelliset tavoitteet - - Nouseva hintaodotus - 0 Metsäpinta-ala 0 Puusto m3/ha - Yhteisomistustila - Keski-Suomi - - Pohjois-Suomi - Myynyt puuta jaksolla - -