Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus Katsaus Salon toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen tilastojen valossa
Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton ja Naisjärjestöt yhteistyössä Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n TASE-projektia Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt projektille Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen. Lisäksi kunnat ja Kuntaliitto rahoittavat projektia. TEKIJÄT Suomen Kuntaliitto, Mattias Karlsson, Ramboll Management Consulting Oy 1. painos ISBN 978-952-213-919-1 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 12 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 53 Helsinki PL, 1 Helsinki Puh. 9 7711 Faksi 9 771 2291 www.kunnat.net
Sisältö Esipuhe... 4 1 Salon kaupungin strategia ja tavoitteet... 5 2 Väestörakenne... 6 3 Työpaikat ja toimialarakenne... 8 4 Työllisyys ja toimeentulo... 5 Koulutus ja urakehitys... 12 6 Terveys... 14 7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen... 15 8 Poliittinen aktiivisuus ja edustus sekä osallistuminen kunnan ja lähiyhteisön toimintaan... 17 9 Tasa-arvotyön tila Salon kaupunkikonsernissa... Lähdeluettelo... 22 3
TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus Esipuhe Kunnat ovat tärkeässä asemassa naisten ja miesten tasa-arvon vahvistamisessa. Demokraattinen päätöksenteko, hyvin järjestetyt kuntapalvelut ja turvallinen arki luovat perustan kuntalaisten tasa-arvolle. Sukupuolten välillä voi olla eroja erilaisilla elämänalueilla, minkä vuoksi eri-ikäisillä naisilla, miehillä, tytöillä ja pojilla saattaa olla erilaisia tarpeita kuntien palveluille. Kuntalaisten välisiä eroja on tärkeää tunnistaa, jotta tietoa voidaan käyttää laadukkaan päätöksenteon ja suunnittelun pohjana. Tämän lähtötilannekartoituksen tavoitteena on tehdä näkyväksi näitä eroja. Kartoitus kokoaa yhteen eri aihealueiden tilastoja ja luo tiiviin katsauksen sukupuolten välisiin eroihin Suomessa ja Salossa. Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton TASE-hanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvoa kunnissa. Projektissa kehitetään käytännön keinoja, joilla kunnat voivat viedä toiminnallista, esimerkiksi palveluiden ja päätöksenteon tasa-arvoa käytäntöön. Projekti pohjautuu Eurooppalaiseen peruskirjaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Peruskirja on laadittu Euroopan kuntajärjestöjen ja kuntien yhteistyönä, ja Kuntaliiton hallitus on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille sen hyväksymistä. Projektissa peruskirjaa viedään käytäntöön neljässä pilottikunnassa: Espoossa, Salossa, Turussa ja Vantaalla. Lähtötilannekartoitukset on laadittu jokaisesta neljästä kunnasta, ja niiden tarkoituksena on luoda katsaus näiden kuntien toimintaympäristöihin sukupuolieriteltyjen tilastotietojen valossa. Kartoitukset auttavat ymmärtämään, millaisessa kehyksessä projektin tavoitteita on lähdetty toteuttamaan ja myös laajemmin sitä, millaisia sukupuolten välisiä eroja Suomalaisessa yhteiskunnassa on eri elämänalueilla. Tähän lähtötilannekartoitukseen on poimittu erityisesti väestöön, työllisyyteen, koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen sekä poliittiseen edustukseen liittyviä tilastoja. Valitut tilastot eivät kata aukottomasti kaikkea saatavilla olevaa tietoa, vaan niiden on tarkoitus toimia ajatusten herättäjänä ja tiiviinä katsauksena niihin asioihin, joissa kunnan asukkaiden sukupuolella voi olla merkitystä. Raportin ovat tuottaneet yhteistyössä Kuntaliitto ja Mattias Karlsson Åbo Akademista. Tausta-aineistoja on koonnut lisäksi Ramboll Management Consulting Oy. Raportin toimitti Milla Sandt ja taitosta vastasi Nina Palmu-Pietilä. Helsingissä 7. kesäkuuta 12 Sinikka Mikola projektipäällikkö, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 4
1 Salon kaupungin strategia ja tavoitteet Salon visio Salo on hyvien palvelujen, Salon visio monipuolisen elinkeinoelämän ja Salo on hyvien palvelujen, monipuolisen korkean elinkeinoelämän osaamisen kasvava ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii viherkaupunki, joka vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön toimii vastuullisesti parhaaksi. ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin strategiassa 1 valtuustokaudelle 9 12 on määritelty, millainen Salon kaupungin tulisi olla vuonna sekä valtuustokauden 9 12 tärkeimmät painopisteet. Salon kaupungin perustehtävänä on peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ovat rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Salon strategian säännöllisesti päivitettävän ytimen muodostavat valtuustokauden strategiset menestystekijät, toiminnan vuositavoitteet, valtuuston tuloskortti sekä kaupungin hallituksen tuloskortti. Hallituksen tuloskortin perusteella toimialat ja osastot päättävät vuosittain omista tuloskorteistaan. Valtuustokauden 9 12 strategiset menestystekijät ovat: 1. Hyvin toimivat peruspalvelut Terveyden ja hyvinvoinnin sekä itsenäisen suoriutumisen edistäminen Kasvun, oppimisen ja laadukkaan elämän mahdollistaminen Asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpito 2. Monipuolinen elinkeinoelämä, hyvä työllisyys ja kasvava väestö 3. Laadukas johtaminen, osaava henkilöstö ja strateginen päätöksenteko 4. Tasapainoinen talous Vuonna 12 toiminnan keskeiset tavoitteet ovat: 1. Talouden tasapainottaminen 2. Palveluverkkouudistuksen toteuttaminen Vanhustyö Kouluverkko Varhaiskasvatus 3. Rakennemuutoksen hallinta 4. Uudistuvan kunnan hallintorakenteen muutos 1 1 Salon kaupunki 12a. 5
TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus 2 Väestörakenne Vuoden 11 lopussa Salon kaupungissa oli noin 55 asukasta, joista 51 prosenttia oli naisia ja 49 prosenttia miehiä 2. Ruotsia äidinkielenään puhuu 1 prosentti ja muita kieliä 5 prosenttia salolaisista. Kaupungin väkiluku on kasvanut -luvulla keskimäärin noin 24 asukkaan vuosivauhdilla, ja vuosittainen väestönlisäys on lisännyt varsinkin vieraskielisten osuutta. Ikärakenteeltaan Salo ei poikkea merkittävästi valtakunnallisesta jakaumasta, mikä ilmenee kuviosta 1. Kuvio 1: Väestön ikärakenne Salossa ja koko maassa vuonna 11, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Väestörakenne) 35 3 29 28 25 25 24 17 16 18 Salo 15 12 Koko maa 5-14 15-24 25-44 45-65 65- Kuvio 1: Väestön ikärakenne Salossa ja koko maassa vuonna 11, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Väestörakenne) Kun ikäjakaumia tarkastellaan sukupuolen mukaan (kuvio 2), on havaittavissa, että Salossa yli 65-vuotiaiden ikäluokassa naisia on suhteellisesti enemmän kuin miehiä. Muiden ikäryhmien osalta tilanne on päinvastainen, paitsi että sukupuolten väliset erot ovat pienemmät. Salon tilanne on tässä suhteessa samankaltainen kuin Suomessa yleensä, mikä johtuu siitä, että Suomessa naiset elävät pidempään kuin miehet. Naisten elinajanodote on noin 6,5 vuotta pidempi kuin miesten ja siksi on ymmärrettävää, että yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä naisten osuus on suhteellisesti suurempi 3. 2 Suomen virallinen tilasto 12: Väestörakenne. 3 Suomen virallinen tilasto 12: Kuolleet. 6
Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Salossa vuonna 11, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Väestörakenne) 35 3 29 28 25 15 18 11 25 18 16 23 23-14 15-24 25-44 45-64 65-5 Miehet Naiset Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Salossa vuonna 11, %. Salossa vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrä kas vaa nopeasti. Vuonna yli 65 vuotta täyttäneitä (Lähde: ennustetaan Suomen virallinen olevan lähes tilasto 33 prosenttia 12: Väestörakenne) nykyistä enemmän. Väestömäärissä tämä tarkoittaisi kasvua lähes 3 7 henkilöillä. Kuvio 3 näyttää, miten tämä kehitys tulee tulevaisuudessa heijastumaan kaupungin väestön ikärakenteeseen. Ennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden ikäryhmän osuus kaupungin väestöstä kasvaa noin 5 prosenttiyksiköllä vuoteen mennessä. Silloin yli 65-vuotiaiden osuus on n. 25 prosenttia verrattuna nykyiseen prosenttiin. Seuraavien vuosikymmenien aikana kasvu jatkuu, kun taas ennusteen mukaan muiden ikäryhmien osuudet pysyvät ennallaan tai kutistuvat. Vuonna 4 yli 65 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan olevan runsaat 3 prosenttia koko Salon väestöstä. Kuvio 3: Salon ennustettu ikärakenne vuosina 4, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Väestöennuste) 9 8 7 6 5 4 3 17 16 15 15 24 23 21 21 24 24 26 29 25 29 3 11 3 4-14 15-24 25-44 45-64 65 - Kuvio 3: Salon ennustettu ikärakenne vuosina 4, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Väestöennuste) 3 7
TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus 3 Työpaikat ja toimialarakenne Valtakunnallisesti katsoen miesten ja naisten välillä on merkittäviä eroja työ elämään sijoittumisessa. Julkinen sektori työllistää huomattavasti suuremman osan naisista (41 %) kuin miehistä (16 %). Sen sijaan miehet työskentelevät suhteellisesti enemmän sekä yksityisellä sektorilla että yrittäjinä. Tässä suhteessa Salo ei ole poikkeus. Maininnan arvoista on kuitenkin se, että Salossa sukupuolten väliset erot ovat suurempia verrattuna koko maahan. Salossa esimerkiksi naisten ja miesten osuuden erotus julkisella sektorilla on 29 prosenttiyksikköä, kun koko Suomen vastaava luku on 4 prosenttiyksikköä pienempi. Valtakunnalliseen tasoon verrattuna sekä yksityisen sektorin että yrittäjien osuudet työssäkäyvistä ovat Salossa suuremmat, kun taas julkisen sektorin osuus on vastaavasti pienempi. Erityisestä tämä koskee miehiä, joista vain 8 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että tilastot käsittävät kaikki Salon työpaikat. Tämä tarkoittaa sitä, että myös henkilöt, jotka työskentelevät Salossa, mutta asuvat toisessa kunnassa, ovat mukana tilastoissa. Siitä huolimatta salolaisten työllistymistä eri työnantajasektorissa kuvaavat luvut ovat ainakin suuntaa-antavia. Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 4 mukaan Salossa ja koko maassa vuonna 9, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Työssäkäynti) 9 8 7 6 5 4 3 8 16 37 41 74 7 56 52 17 8 14 7 Miehet Naiset Miehet Naiset Salo Koko maa Julkinen sektori Yksityinen sektori Yrittäjät Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 1 mukaan Salossa ja koko maassa vuonna 9, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Työssäkäynti) 4 Julkinen sektori koostuu valtiossa ja kunnissa työskentelevistä. Yksityinen sektori sisältää myös valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työssäkäyvät. Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden työnantajasektori on luokiteltu tuntemattomaksi. 8
Työnantajasektorin lisäksi väestön työllistymistä on mahdollista tarkastella eri toimialojen mukaan. Toisin kun edellä, nämä tilastot käsittävät pelkästään Salon kaupungin asukkaiden sijoittumisen, eivätkä Salossa työskentelevät muiden kuntien asukkaat ole mukana laskelmissa. Kuviosta 5 ilmenee, että Salossa valtaosa naisista työskentelee palvelualoilla. Miehistä suuri osuus, 49 prosenttia, työskentelee jalostuksessa. Tämä poikkeaa valtakunnallisesta tasosta, jossa palvelualat ovat miesten suurin työllistävä toimiala. Jalostusalojen vaikutus työllisyyteen näkyy myös naisten osuudessa. Vaikka Salossa naisten jakauma eri toimialoilla vastaa hyvin pitkälti koko maan tilannetta, jalostusalat työllistävät suhteellisesti jonkin verran enemmän naisia koko maahan verrattuna. Alkutuotannossa työskenteleviä on puolestaan molempien sukupuolten osalta melkein saman verran sekä Salossa että valtakunnallisesti. Kuvio 5: Työlliset toimialan 5 mukaan Salossa ja koko maassa vuonna 9, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Työssäkäynti) 9 8 7 6 5 4 3 7 3 5 2 21 36 49 82 71 56 41 3 5 3 6 Miehet Naiset Miehet Naiset Salo Koko maa Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Kuvio 5: Työlliset toimialan 2 mukaan Salossa ja koko maassa vuonna 9, % 5 (Lähde: Alkutuotanto: Suomen virallinen (A) Maa-, metsä- tilasto ja 12: kalatalous Työssäkäynti) Jalostus: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen Palvelut: (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut: (R-U) Muut palvelut Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden toimiala on luokiteltu tuntemattomaksi. 2 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus: Palvelut: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä 9
TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus 4 Työllisyys ja toimeentulo Työssäkäyntitilastojen tarkastelu sukupuolinäkökulmasta tekee näkyväksi naisten ja miesten välisiä eroja työllisten ja työttömien osuuksissa työvoimasta. Kuten kuviosta 6 ilmenee, salolaisista miehistä oli työttömänä 13 prosenttia vuoden lopussa, kun naisten osalta vastaava luku oli prosenttia. Työllisten ja työttömien osuuden ero sukupuolten välillä on Salossa yhtä suuri kuin koko maassa. Myös naisten ja miesten työllisyys on suhteellisesti samalla tasolla kuin koko maassa. Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Salossa ja koko maassa vuonna, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Työssäkäynti) 9 8 7 6 5 4 3 87 9 88 91 13 12 9 Miehet Naiset Miehet Naiset Työlliset Työttömät Salo Koko maa Yksi lähestymistapa miesten ja naisten välisten toimeentuloerojen (ja siten esim. köyhyyden) 6: Työllisten tarkasteluun ja on työttömien keskimääräisten osuudet veronalaisten työvoimasta tulojen Salossa vertailu. ja koko Kuten maassa koko Suomessa vuonna, % Kuvio keskimäärin, myös Salossa miesten keskimääräiset veronalaiset tulot ovat suuremmat kuin (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Työssäkäynti) naisten vastaavat tulot. Kuviossa 7 on esitetty naisten ja miesten keskimääräinen ansiotulotaso ikäryhmittäin. Laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi koulutustaustaa, työnantajasektoria tai asemaa. Salolaisilla naisilla on koko maahan verrattuna keskimäärin yhtä suuret tulot jokaisessa ikäryhmässä. Tilanne on miesten osalta samankaltainen, paitsi että tulot ovat keskimäärin hieman pienemmät kuin Suomessa yleensä. Tämä johtaa siihen, että lukuun ottamatta alle 24-vuotiaiden ikäryhmää, erot miesten ja naisten keskimääräisissä ansiotuloissa ovat koko maata pienemmät. Maanlaajuisesti katsoen tuloerot ovat miesten ja naisten välillä noin 7 euroa ikäryhmittäin. Salossa tuloerot vaihtelevat 5 euron välillä (vuonna ).
Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Salossa ja koko maassa vuonna, tuhat euroa (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Veronalaiset tulot) 45 4 35 3 25 15 5 11 9 9-16 17-24 27 22 25-34 39 37 34 35-44 Salo 29 29 45-54 55-64 25 21 16 11 98 65 - -16 17-24 29 22 25-34 4 4 35-44 35 29 31 26 23 45-54 Koko maa 55-64 16 65 - Miehet Naiset Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Salossa ja koko maassa vuonna, tuhat euroa (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Veronalaiset tulot) 8 11
TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus 5 Koulutus ja urakehitys Yhteensä noin 24 prosentilla Salon asukkaista on toisen asteen jälkei nen tutkinto. Naisten osuus toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneista on Salossa 26,5 prosenttia ja miesten 21 prosenttia. Valtakunnalliseen tasoon verrattuna Salon väestö on suhteellisesti vähemmän koulutettua (kuvio 8). Erotus toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneissa on sekä naisten että miesten osalta noin 4 prosenttia koko maahan verrattuna. Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on yhtä suuri, tai jopa hieman suurempi kuin koko maassa. Mitä korkeampi koulutusaste, sitä suurempi on Salon ja koko maan välinen erotus toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneissa. Koko maan tasolla naiset ovat suorittaneet miehiä suhteellisesti useammin tutkinnon jokaisessa toisen asteen jälkeisen koulutuksen kategoriassa. Erot sukupuolten välillä kuitenkin kutistuvat mitä korkeammasta koulutusasteesta on kyse. Lähes sama kaava toistuu myös Salossa. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Salon ja koko maan väestöstä vuonna, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto (12) - Väestön koulutusrakenne) 5 45 4 35 3 25 15 5 1 5 1 8 4 7 8 7 8 9 14 8 13 Miehet Naiset Miehet Naiset Salo Koko maa Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Salon ja koko maan väestöstä vuonna Kaikki eivät, jatka % (Lähde: opiskelua Suomen peruskoulun virallinen jälkeen. tilasto (12) Koko - maassa Väestön 11,5 koulutusrakenne) prosenttia 17 24 -vuotiaista on koulutuksen ulkopuolella, mikä tarkoittaa sitä, että he eivät opiskele tai heillä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kuviossa 9 on nähtävissä, että koko maassa koulutuksen ulkopuolella olevista suurempi osa on miehiä. Erotus sukupuolten välillä on 3 prosenttia ja myös Salossa tilanne on samankaltainen, paitsi että koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on hieman korkeampi Salossa verrattuna koko maahan. 12
Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus 17 24-vuotiaiden ikäryhmässä Salossa ja koko maassa vuonna, % (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 18 16 14 14 13 12 8 6 11 Miehet Naiset 4 2 Salo Koko maa Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus 17 24 -vuotiaiden ikäryhmässä Salossa ja koko maassa vuonna, % (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 13
TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus 6 Terveys Miesten ja naisten terveydessä ja kuolemansyissä on tilastojen valossa selkeitä eroja. Suomessa vuosittain noin 1 henkilöä tekee itsemurhan ja noin 75 prosenttia tekijöistä on miehiä 6. Salossa luvut ovat samansuuntaisia 7. Myös alkoholin aiheuttamissa kuolemissa miehet ovat selvässä enemmistössä sekä Salossa että koko maassa 8. Alkoholin lisäksi puhutaan myös tupakoinnin ja ylipainon aiheuttamista terveysriskeistä. Myös tähän liittyy Suomessa sukupuolten välisiä eroja. 25 64-vuotiaista miehistä noin 24 prosenttia tupakoi päivittäin ja lähes 58 prosenttia on ylipainoisia, kun taas naisten vastaavat osuudet ovat runsaat 15 prosenttia ja noin 43 prosenttia 9. Koska tupakointi ja ylipaino kasvattavat riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, nämä tekijät toimivat terveysindikaattoreina. Siksi voidaan todeta, että naisten elintavat ovat miehiä terveellisempiä ainakin tupakoinnin ja ylipainon näkökulmasta katsottuna. Tilastojen valossa miehet ja naiset eroavat myös sairauspäivärahaa tarkasteltaessa. Kuviosta ilmenee, että naiset saavat suhteellisesti useammin sairauspäivärahaa kuin miehet. Tilanne on samankaltainen sekä Salossa että koko maassa sillä erolla, että miesten osalta sairauspäivärahaa saaneiden määrä on Salossa jonkin verran pienempi. Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna, lkm (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) 14 1 122 123 8 6 83 88 Miehet Naiset 4 Salo Koko maa 6 Vuonna (Suomen virallinen tilasto 12: Kuolemansyyt). 7 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Itsemurhat, menetetyt elinvuodet. 8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet. 9 Vuonna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:719; id: 351). 14
7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen Suomen väkivaltatilastot osoittavat, että miehet joutuvat naisia useammin ryöstöjen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten uhreiksi ja naiset puolestaan seksuaalirikosten uhreiksi. Koska rikostilastoja ei ole saatavilla kuntatasolla sukupuolittain, joudutaan tyytymään maakuntatason tilastoihin. Salon tapauksessa Varsinais-Suomi toimii vertailukohteena koko maahan. Kuviosta 11 ilmenee, että sukupuolten jakauma eri rikosten ryhmissä on Varsinais-Suomessa suurin piirtein samankaltainen kuin valtakunnallisella tasolla. Ryöstöjen osalta löytyy hieman eroja, mutta luvut ovat varsin pieniä. Kuvio 11: Eri rikosten uhrit sukupuolittain Uudellamaalla ja koko maassa vuonna, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 12: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Koko maa Varsinais-Suomi Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset Ryöstöt Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset 8 9 61 77 61 92 91 39 23 39 Uhrina mies Uhrina nainen Ryöstöt 72 28 5 Valtakunnallisesti perheväkivallan kohteeksi joutuneiden määrä on kasvanut vuodesta 6 vuoteen 11 (kuvio 12). Naiset joutuvat perheväkivallan kohteeksi huomattavasti miehiä useammin. Esimerkiksi vuonna 11 perheväkivallan asianomistajista 71 % oli naisia ja 29 % miehiä. Miesten osuus asianomistajista on kasvanut suhteellisesti vuodesta 6 vuoteen 11 siten, että erotus sukupuolten välillä oli vuonna 6 52 prosenttia ja vuoteen 11 mennessä prosenttiyksikköä vähemmän, eli noin 42 prosenttia. Seksuaalirikokset sisältävät raiskausrikokset ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön. Henki- ja terveysrikokset koostuvat sekä tapon ja murhan yrityksistä että pahoinpitelyrikoksista. 15
TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina 6 11, lkm (Lähde: Suomen virallinen tilasto (12) - Poliisin tietoon tullut rikollisuus) 9 8 7 6 29 5 4 3 29 24 27 25 24 76 75 76 73 71 71 Asianomistajana mies Asianomistajana nainen 6 7 8 9 11 16 13
8 Poliittinen aktiivisuus ja edustus sekä osallistuminen kunnan ja lähiyhteisön toimintaan Kunta on asukkaidensa itsehallintoon perustuva demokraattinen paikallisyhteisö. Itsehallinnollisen kuntajärjestelmän perimmäinen idea on se, että samalla alueella asuvat ihmiset hoitavat yhteisiksi katsomiaan asioita sekä tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa kehittämisen edistämiseksi. Demokraattisen päätöksenteon ydin on kuntalaisten suorilla vaaleilla valitsema kunnanvaltuusto, joka tekee strategiset päätökset kunnan toiminnasta, palveluista ja niiden kehittämisestä. Valtuusto on kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijainen toteuttaja. Erilaisilla kuntalaisryhmillä voi olla jossain määrin erilaisia tarpeita ja odotuksia esimerkiksi kunnan palveluille, joten on tärkeää, että kunnan päättäjäjoukko on monipuolinen. Naisten ja miesten tasavertainen edustus ja osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon vahvistaa tasa-arvoa ja on keskeinen osa demokratian toteutumista. Vuoden 8 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli Salossa 63, mikä oli runsaat 3,5 prosenttia korkeampi kuin edellisissä vaaleissa 11. Naiset äänestivät aktiivisemmin kuin miehet, ja kuten kuviosta 13 voi havaita, sukupuolten väliset erot olivat Salossa lähes yhtä suuret kuin valtakunnallisesti. Salossa äänestysosallistuminen oli sekä kokonaisuudessaan että miesten ja naisten osalta noin 2 3 prosenttia korkeampi kuin koko maassa. Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Salossa ja Manner-Suomessa vuoden 8 kunnallisvaaleissa, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto (12) - Kunnallisvaalit) 9 8 7 6 5 4 3 62 Salo 65 63 59 Manner-Suomi Miehet Naiset 11 Jotta äänestysosallistumista voidaan verrata vuosien 8 ja 4 kuntavaalien välillä, on kaikki Salon Kuvio seudun : kymmenen Äänestysosallistuminen kuntaa laskettu Salossa yhteen vuoden ja Manner-Suomessa 4 vaalien osalta, vuoden vaikka 8 ne vielä kunnallisvaaleissa, silloin olivat itsenäisiä kuntia. % (Lähde: Suomen virallinen tilasto (12) - Kunnallisvaalit) 17
TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus Kuten kuviosta 14 ilmenee, Salon kaupunginvaltuustoon valittiin vuonna 8 pidetyissä kunnallisvaaleissa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus valtuutetuista oli 43 prosenttia, mikä oli korkeampi verrattuna valtakunnalliseen tasoon, jossa vastaava osuus jäi 37 prosenttiin. Salon kaupunginhallituksessa on enemmän naisia kuin miehiä, ja miesten ja naisten osuudet lautakuntien jäsenistä ovat yhtä suuret. Tämä poikkeaa koko maan tasosta, jossa miehet ovat enemmistönä sekä hallitusten että valtuustojen jäsenissä. Tasa-arvolain mukaan sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 4 prosenttia 12. Siksi erotus sukupuolten välillä voi olla suurempi valtuustossa kuin hallituksessa ja lautakunnissa. Vaikka miehet ovat yleensä enemmistössä kuntien luottamuselimissä, naisten edustus on kokonaisuudessaan korkeampi Salossa kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 13 sukupuolijakauma Salossa ja Manner-Suomessa vuonna 9, % (Lähteet: Suomen virallinen tilasto 12: Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto 12: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Salon kaupunki 12c) 8 7 6 5 4 63 57 54 54 5 5 52 46 43 37 48 46 Valtuusto Hallitus 3 Lautakunnat Miehet Naiset Miehet Naiset Salo Manner-Suomi Kuvio 11: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 3 sukupuolijakauma Salossa ja Manner-Suomessa vuonna 9, % (Lähteet: Suomen virallinen tilasto 12: Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto Tarkasteltaessa 12: Kuntavaalivaltakunnallisesti ja demokratiatilastot; luottamuselinten Salon kaupunki puheenjohtajia 12c) ja varapuheenjohtajia miesten edustus on selvästi korkeampi kuin naisten. Naisten osuus Manner-Suomen kunnanvaltuustojen puheenjohtajista on noin 27 prosenttia ja varapuheenjohtajista noin 25 prosenttia, ja kunnanhallituksissa vastaavat luvut ovat noin 21 prosenttia ja 35 prosenttia 14. Tasa-arvon näkökulmasta tilanne Salossa on näissä elimissä hyvä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on nainen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja on mies. Sen lisäksi sekä 12 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 4. 13 Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. Tiedot Salon lautakuntien jäsenistä ovat vuodelta 12. 14 Suomen Kuntaliitto (12) - Kuntavaali- ja demokratiatilastot. 18
valtuustolla että hallituksella on kaksi varapuheenjohtajaa, joista toinen on nainen ja toinen mies. 15. Valtakunnallisesti miehet toimivat naisia useammin myös lautakuntien puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina (kuvio 15). Valtakunnallisesti naisten osuus varapuheenjohtajista on jonkin verran korkeampi kuin naisten osuus puheenjohtajista. Salo eroaa tässä muusta maasta, sillä lautakuntien puheenjohtajien sukupuolijakauma on tasainen. Sen sijaan varapuheenjohtajissa miesten osuus (63 %) on naisten osuutta (38 %) suurempi, mikä noudattelee valtakunnallisia lukuja. Kuvio 15: Lautakuntien 16 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Salossa vuonna 12 ja Manner-Suomessa vuonna 9, % (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 12: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Salon kaupunki 12c) 9 8 7 6 5 4 3 71 63 62 5 5 38 38 29 Puheenj. Varapuheenj. Puheenj. Varapuheenj. Miehet Naiset Salo Manner-Suomi Kuvio 12: Lautakuntien 4 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Salossa vuonna 12 ja Manner-Suomessa vuonna 9, % (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 12: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Salon kaupunki 12c) 15 Salon kaupunki (12c). 16 Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. 19
TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus 9 Tasa-arvotyön tila Salon kaupunkikonsernissa Salon kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 9 kuntaliitoksen jälkeen on nykyisen valtuustokauden aikana käytössä määräaikaiseksi laajennettu valtuusto. Tällä hetkellä valtuutettuja on 75, mutta ensi valtuustokaudeksi niiden määrä vähennetään, ja vuodesta 13 lähtien valtuustossa istuu 51 henkilöä. Kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksessa on 13 jäsentä ja sen alaisuudessa toimii viisi yhdeksänjäsenistä aluetoimikuntaa. Aluetoimikunnat tekevät aloitteita alueensa asioista. Salossa on kymmenen lautakuntaa, joissa kussakin on 13 jäsentä, luukun ottamatta keskusvaalilautakunnassa ja tarkastuslautakunnassa. Lautakunnat ovat järjestäytyneet kaupungin palvelutuotannosta vastaavien toimialojen alle. Toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi ja tekninen toimi. Kokonaiskuva Salon kaupungin organisaatiosta on nähtävissä kuviossa 16. Salon kaupunki allekirjoitti tasa-arvon peruskirjan vuonna 9. Tämän jälkeen henkilöstöpoliittisen tasa-arvotoimikunnan rinnalle perustettiin Salossa toiminnallista tasa-arvoa edistämään uusi työryhmä. Toukokuussa nämä työryhmät yhdistettiin tasa-arvotoimikunnaksi, jonka tehtävänä on ollut sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen että henkilöstöpoliittisen tasa-arvo-ohjelman laatiminen. Salon tasa-arvotoimikunta koostuu sekä luottamushenkilöistä että kaupungin viranhaltijoista. Kokoonpano on todettu toimivaksi, ja vuoropuhelu viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä on vienyt asioita hyvin eteenpäin. Salon kaupunginhallitus on hyväksynyt tasa-arvotoimikunnan laatiman toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman 27.2.12. Suunnitelmassa tasa-arvon edistäminen on kytketty kaupungin tuloskortteihin, ja tavoitteiksi on kirjattu tasa-arvon toteutuminen päätöksenteossa ja palvelutuotannossa. Toimenpiteinä ovat mm. päätöksenteon sukupuolivaikutusten arviointi sekä toimialojen velvollisuus tehdä vuosittain sukupuolivaikutusten arviointi vähintään yhdestä vastuullaan olevasta sitovasta talousarviomäärärahasta.
Kuvio 16: Salon kaupungin organisaatiokaavio (Lähde: Salon kaupunki, 12b) Yrityssalo Oy Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Sisäinen tarkastus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Aluetoimikunnat Konsernipalvelut Talousosasto Henkilöstöosasto Hallinto-osasto Strategisen kehittämisen osasto Muutosjohtajat Maaseutulautakunta Liikelaitokset Liikelaitos Salon Vesi Liikelaitos Salon kaukolämpö Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Lupa- ja valvonta-asiat Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveyspalveluiden osasto Vanhuspalveluiden osasto Psykososiaalisten palveluiden osasto Sosiaalityön palveluiden osasto Opetuslautakunta Varhaiskasvatuspalveluj en osasto Perusopetuspalvelujen osasto Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön palvelujen osasto Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kulttuuripalvelujen osasto Kirjastopalvelujen osasto Tekninen lautakunta Tilapalvelujen osasto Ravitsemis-ja puhtaanapitopalvelujen osasto Tilapalvelujen osasto Kiinteistö-ja mittauspalvelujen osasto Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnitteluosa sto Rakennus-ja ympäristölautakunta Lupa-ja valvontaosasto Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntapalvelujen osasto Nuorisopalvelujen osasto Kuvio 13: Salon kaupungin organisaatiokaavio (Lähde: Salon kaupunki (12b)) 21
TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus Lähdeluettelo Kirjallisuus ja verkkolähteet Salon kaupunki (12a). Strategia linjaa lähivuosien toimintaa. Saantitapa: <http://www.salo.fi/linkit/salotietoa/strategiajavisio/> [13.4.12]. Salon kaupunki (12b). Kaupungin organisaatio. Saantitapa: <http://www.salo.fi/paatoksentekojatalous/kaupunginorganisaatio/> [13.4.12]. Salon kaupunki (12c). Kaupungin luottamuselimet. Saantitapa: <http://www.salo.fi/paatoksentekojatalous/luottamustoimielimet/> [13.4.12]. Lakiviittaukset Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/69 Tilastot Suomen Kuntaliitto: Kuntavaali- ja demokratiatilastot. Saantitapa: <http://www.kunnat.net/fi/ tietopankit/tilastot/kuntavaali-ja-demokratiatilastot/sivut/default.aspx> [viitattu: 16.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/kvaa/tau.html> [viitattu: 12.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-551. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html> [viitattu: 12.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-2529. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html> [viitattu: 12.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3215. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/perh/tau.html> [viitattu: 12.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-3651. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/polrik/index.html> [viitattu: 12.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-783. Helsinki: Tilastokeskus Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/tyti/tau.html> [viitattu: 12.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/tyokay/tau.html> [viitattu: 12.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3843. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/tvt/tau.html> [viitattu: 12.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html> [viitattu: 12.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-4586. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/vkour/tau.html> [viitattu: 12.4.12]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: <http://www.stat.fi/til/vaerak/tau.html> [viitattu: 12.4.12]. 22
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35. Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 -vuotiaat / vastaavanikäistä. Saantitapa: <http://uusi.sotkanet.fi/ portal/page/portal/etusivu> [viitattu: 16.4.12]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:719. Päivittäin tupakoivia 25-64-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä. Saantitapa: <http://uusi.sotkanet.fi/ portal/page/portal/etusivu> [viitattu: 16.4.12]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, osuus vastaavanikäisestä väestöstä. Saantitapa: <http:// uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> [viitattu: 16.4.12]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:359. Ylipainoisia (BMI 25 kg/m2) 25 64 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä. Saantitapa: <http://uusi. sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> [viitattu: 16.4.12]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet. Vuosina 4-7. Saantitapa: <http://www.terveytemme.fi/atlas/ graph/view.php> [viitattu: 16.4.12]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Itsemurhat, menetetyt elinvuodet. Vuosina 4-7. Saantitapa: <http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/ view.php> [viitattu: 16.4.12]. 23