KALININGRADIN lääni vuonna 2004 Kesäkuu 2005 Talouden puolivuotiskatsaus Talouden kehitys Kaliningradin läänin taloudelle vuosi 2004 oli melko menestyksekäs. Suurin osa talouden indikaattoreista kasvoi nopeammin kuin vuonna 2003, joka oli jo sinällään yksi taloudellisesti menestyksekkäimmistä vuosista Venäjän markkinareformien jälkeisenä aikana. Alustavien arvioiden mukaan alueellinen BKT kasvoi 12%; päätuotannonalojen indeksi 22%, teollisuustuotanto 26% ja reaaliset rahatulot 7%. Erityistalousalue-statuksen tarjoamat tulliedut muovaavat yhä alueen talouden erikoistumista ja talouden kasvua, joka perustuu pitkälti tuontia korvaavaan tuotantoon. Venäjän hallitus hyväksyi huhtikuussa 2005 monen vuoden keskustelun jälkeen uuden luonnoksen erityisstatuksesta ja toimitti sen Duumalle, missä se odotettavasti hyväksytään nopealla aikataululla. Uuden luonnoksen pääajatus on korvata olemassa olevat tulliedut jotka suunnitelman mukaan säilyvät koskemattomina vielä kymmenen vuotta asteittain verohelpotuksilla suurille investoijille. Uuden luonnoksen olemassaolo herättää epävarmuutta uusista pelisäännöistä erityisesti niiden investoijien keskuudessa, joilla on jo olemassa olevia projekteja alueella. Tämä epävarmuus ei ole kuitenkaan heijastunut negatiivisesti tärkeimpien makrotalouden indikaattoreiden kehitykseen. Päinvastoin, monet yritykset pyrkivät etabloitumaan alueelle hyötyäkseen olemassa olevista etuuksista ennen kuin uusi laki säädetään. Alueellinen bruttokansantuote Kaliningradin lääniin aluehallinnon alustavien arvioiden mukaan alueen bruttokansantuote kasvoi 12% vuonna 2004, mikä oli koko Venäjän bruttokansantuotteen kasvua selvästi nopeampaa. Käyttäen tällä hetkellä Venäjällä suosittua mittatikkua BKT:n kaksinkertaistaminen, voidaan todeta että Kaliningradin alue saavuttaa tuon tavoitteen alle seitsemässä vuodessa, jos se pystyy ylläpitämään kolmen viime vuoden tasoisen kasvun. Venäjän BKT ja Kaliningradin alueellinen BKT, vuotuinen %-muutos Kaliningradin BKT:n muutos 3.4 10.1 11.5 12* Venäjän BKT:n muutos 5.1 4.7 7.3 7.1 * Kaliningradin aluehallinnon alustava arvio Lähteet: Goskomstat (2005), Kaliningrad oblkomsta t (2004) Kaliningradin alueen talous romahti 1990-luvun talouden murroksessa huomattavasti rajummin kuin Venäjällä keskimäärin. Tämä kuilu on kuitenkin kaventunut viime vuosina johtuen Kaliningradin talouden nopeammasta kasvusta vuodesta 2000 lähtien. Muutos Venäjän ja Kaliningradin alueellisessa BKT:ssa (1995=100%) 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 1995 1997 1999 2001 2003 Venäjä Kaliningradin lääni Konepajateollisuus teollisuuskasvun moottorina Kaliningradin teollisuustuotannon arvo oli 55.04 mrd. Ruplaa vuonna 2004 eli 25.8% suurempi kuin vuonna 2003. Viime vuosina Kaliningradin teollisuuskasvu on ollut toistuvasti Venäjän keskiarvoa nopeampaa mutta vuonna 2004 tämä ero tuli erittäin selvästi esille. Teollisuustuotannon kasvu, %-muutos edelliseen vuoteen 2000 Kaliningradin lääni 32.4 12.5 8.5 14.5 25.8 Venäjä 11.9 4.9 3.7 7.0 7.3 Lähteet: Goskomstat (2004), Kaliningrad oblkomstat (2004) Konepajateollisuuden kasvu oli erityisen vahvaa, 65.4%. Konepajateollisuus vastasi noin kahta kolmannesta alueen teollisuuden kasvusta. Toisin sanoen, ilman konepajateollisuuden huimaa kasvua alueen teollisuustuotanto olisi kasvanut vain noin 9.5%. Konepajateollisuus oli myös ainoa teollisuudenhaara, jossa kasvu oli keskimääräistä nopeampi. Kodinkoneiden ja autojen valmistuksen kasvu Kaliningradin alueella oli ilmiömäistä. Esimerkiksi televisioiden valmistus kasvoi 160% (yhteensä 2.16 milj. kappaletta vuonna 2004) ja autojen 70% (14 500 kpl.). Kalinigradin lääni on tällä hetkellä yksi suurimmista televisioiden ja imureiden valmistajista Venäjällä. Konepajateollisuuden nopea kasvu teki siitä suurimman teollisuudenhaaran alueen taloudessa (36.5% alueen teollisuustuotannosta) syrjäyttäen perinteisesti johtavan elintarviketeollisuuden kakkossijalle (30.3%). 1
Teollisuustuotannon muutos Kaliningradissa ja Venäjällä (1999 =100%) 700 % 600 % 500 % 400 % 300 % 200 % 100 % 1999 2000 Konepajateollisuus, Kaliningrad Teollisuus, Kaliningrad Teollisuus, Venäjä Alueen konepajateollisuuden saavutukset ovat pitkälti epävakaalla pohjalla, sillä ne perustuvat tullietuuksiin. Epävarmuus liittyen tullietuuksiin sekä alhaiset vaatimukset arvonlisäyksestä ja tullietuuksien saamiselle 1 tekevät konepajateollisuuden kasvusta pinnallista ja kevyttä pääoman suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että alueen konepajateollisuuden yritykset keskittyvät pääasiassa yksinkertaiseen kokoonpanotoimintaan, jossa arvonlisäys on pientä ja jotka vaativat vain vähäisiä pääomainvestointeja. Alan maksamat verot, tekemät investoinnit ja käyttämä työvoiman määrä eivät vastaa sen suuria tuotantovolyymejä. Teollisuustuotannon kasvu sektoreittain, %- muutos edelliseen vuoteen Teollisuustuotannon määrä, 12.9 10.2 14.8 25.8 sisältäen: Energiateollisuus -4.5 9.6 2.0-3.4 Polttoaineteollisuus -0.9 0.4 1.3 9.3 Konepaja- ja metalliteollisuus 25.9 36.1 49.6 65.4 Metsä-, puunjalostus-, massaja paperiteollisuus 7.4 5.6 0.0 11.4 Rakennusmateriaalien valmistus 52.9-5.4 15.1 8.9 Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja kenkien valmistus -4.4 46.7 17.6-51.2 Elintarviketeollisuus 32.9 12.4 3.4 11.1 Jauho-, ryyni- ja rehuteollisuus -3.4-16.5 83.9-4.4 Lähde: Kaliningrad oblkomstat (2003, 2004) Alueen metsäteollisuuskompleksi oli myös melko menestyksekäs vuonna 2004 sen kasvettua 11.4%. Suurin kasvun myötävaikuttaja ei ollut entiseen tapaan massa- ja paperiteollisuus vaan puuntyöstöteollisuus (esim. huonekalujen valmistus kaksinkertaistui). Tällä talouden sektorilla on parhaillaan käynnissä useita suuria investointiprojekteja alueella, mikä tarkoittaa 1 Tietty määrä arvonlisäystä vaaditaan etuuksien saamiseksi. Kodinkoneille tämä on 15% ja muille tuotteille 30% tuotteen hinnasta. 2 todennäköisesti kasvun jatkumista tulevaisuudessa. Massa- ja paperiyhtiöt eivät kyenneet positiiviseen kehitykseen vaikeassa maailmanmarkkinatilanteessa ja paperintuotanto laskikin 4.4%. Polttoaineteollisuus lisäsi tuotantoa selvästi vuoden 2004 toisella puoliskolla. Tämän mahdollisti Lukoilin kaupallisen öljynporauksen alkaminen D-6 öljykentällä Itämerellä. Öljyntuotannon kasvu ja korkea öljyn hinta kasvattaa lähitulevaisuudessa polttoaineteollisuuden merkitystä alueen taloudessa. Vaikka suurin osa teollisuustuotannosta tulee pienistä ja keskisuurista yrityksistä, niiden osuus tuotannosta laski merkittävästi vuonna 2004 (vuoden 2003 87%:sta vuoden 2004 77%:iin). Kuljetusalalla tasaista kasvua Kuljetettujen tavaroiden volyymi kasvoi vain 5.6% vuonna 2004. Maantiekuljetukset kasvoivat 2.2- kertaisesti. Tämä on erittäin huomionarvoista, sillä ne laskivat vuonna 2003 johtuen tiukentuneista ympäristömääräyksistä EU-alueen rekka-autoille. Näyttää siltä, että Kaliningradin alueen rekkayhtiöt onnistuivat selvittämään tämän ongelman aika nopeasti modernisoimalla kalustoaan. Rahdin määrä maantiekuljetuksissa oli 40.5 tonnikilometriä vuonna 2004, mikä oli suurempi kuin aikaisempina vuosina. Pienet yritykset ovat tällä alalla erittäin aktiivisia ja niiden osuus rahdin määrästä oli merkittävä (37%). Tavaroiden kuljetus (1000 tonnia) 2004 %-muutos 2003:een Yhteensä, sisältäen: 3,364.7 5.6 Rautatiekuljetukset 2,059.3 0.8 Maantiekuljetukset 374.7 2.2-kertainen Vesikuljetukset 929.6-4.5 Lentokuljetukset 1.1 20.9 Käsitellyn rahdin määrä Kaliningradin satamissa on noussut tasaisesti 10-15%:n vuosivauhtia viime vuosien aikana. Tämä trendi jatkui vuonna 2004, kun käsitellyn rahdin määrä kasvoi yli 5.6 milj. tonniin, mikä tarkoitti 11.8%:n kasvua. Öljy ja öljytuotteet olivat suurin tavararyhmä, joka kulki satamien läpi noin kolme milj. tonnia näitä tuotteita käsiteltiin Kaliningradin satamien terminaaleissa vuonna 2004. Matkustajien määrä laski hieman vuonna 2004 (-1.8%). Suurin syy tälle oli matkustajamäärän lasku kaupungin sisäisessä liikenteessä. Rakentamisen kasvu hidastui Sovittujen rakennusurakoiden arvo oli vuonna 2004 9.82 mrd. ruplaa eli 3.6% suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pienet yritykset hoitavat pääosan rakennusbisneksestä; niiden osuus urakoista oli 82%. Toinen ominaispiirre tälle sektorille on sen riippuvuus valtion rahoituksesta. 55% urakoiden kokonaisarvosta on rahoitettu valtion budjetista. Vuonna 2004 rakennettiin 486 rakennusta, joiden yhteispinta-ala oli 387 000 neliömetriä (10.1%:n kasvu verrattuna vuoteen 2003). Näihin kuului 425 asuinrakennusta, joiden yhteispinta-ala on 294 000 neliömetriä (5.2%:n kasvu).
Rakentamisen vaatimattomasta kasvusta huolimatta sektorin työllisyys ja voitot kasvoivat nopeammin (11.4% ja 66.2%). Vähittäiskauppayritykset tulossa virallisen talouden piiriin? Muutaman viime vuoden aikana Kaliningradin vähittäiskauppa on ollut Luoteis-Venäjän hitainta laahaten selvästi perässä myös palkkojen suhteen. Vuosi 2004 muutti tilanteen kertaheitolla kun alueellisen tilastotoimiston arvioiden mukaan Kaliningradin vähittäiskauppa kasvoi 16.7%, joka oli korkein luku Luoteis-Venäjällä vuonna 2004. Näkemyksemme mukaan harmaan vähittäismyynnin (eli rekisteröimättömän vähittäismyynnin) lasku oli vähittäiskaupan yllättävän rajun kasvun taustalla. Todellisen vähittäismyynnin määrän aliarviointi oli luultavasti tärkein selittävä tekijä, kun aikaisempina vuosina vähittäiskauppa on kasvanut huomattavasti väestön tuloja hitaammin. Esimerkiksi, kaliningradilaiset ovat hyvin tietoisia siitä, että suuret vähittäiskaupat (joiden myynti mitataan kymmenissä miljoonissa dollareissa) vastaavat valtaosasta alueen vähittäiskaupasta. Kaliningradin tilastotoimiston mukaan suurten vähittäiskauppojen osuus vähittäiskaupasta oli kuitenkin vain 6% vuonna 2004. Samaan aikaan pienten yritysten osuus oli 46% ja yksityisyrittäjien osuus 28%. Todellisuudessa monet vähittäiskauppaketjut ovat yksinkertaisesti konglomeraatteja monesta pienemmästä yrityksestä verojen minimoimistarkoituksessa. Voidaankin spekuloida Jukos-tapauksen pelotevaikutuksen merkityksestä Kaliningradin vähittäiskaupan kasvussa. Vähittäiskauppa Vähittäismyynti, milj. ruplaa 15.6 17.7 19.4 28.8 Reaalinen vuosimuutos, % Kaliningradin läänissä 0.7 0.8 0.7 16.7 Venäjällä 10.7 9.2 8.0 12.1 Vuoden 2004 alkupuolen investointitaantuma ohitettu Vuoden 2004 ensimmäisen puoliskon laskusta huolimatta investoinnit kiinteään pääomaan kasvoivat vuonna 2004 18.1 milj. ruplaan eli 14.9% kiintein hinnoin. Investoinnit kiinteään pääomaan Yhteensä, milj. ruplaa Reaalimuutos (kiintein hinnoin), % 2000 4571 5743 7740 13260 18100 64.5 3.1 22.2 50.5 14.9 Valtaosa investoinneista kiinteään pääomaan meni teollisuuteen (64% vuoden 2004 yhdeksänä ensimmäisenä kuukautena) mutta investointien jakauma sektoreittain muuttui huomattavasti. Energiateollisuuden 3 osuus investoinneista kasvoi merkittävästi vuoden 2003 8.7%:sta vuoden 2004 31%:iin (data vuoden 2004 yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta). Tämä kasvu liittyy alueen suurimpaan investointiprojektiin suuren voimalan rakentamiseen. Pelkästään tämä projekti vei investointivaroja lähes kolme mrd. ruplaa vuonna 2004. Samaan aikaan investoinnit polttoaineteollisuuteen, joka vastasi lähes puolta kaikista investoinneista kiinteään pääomaan vuonna 2003, laski rajusti kun Lukoil sai päätökseen investointivaiheen öljykenttä D-6:lla, mikä on vaatinut merkittäviä investointeja viime vuosina. Vuonna 2004 investoinnit konepajateollisuuteen kasvoivat merkittävästi, vaikka suhteessa ne ovatkin vielä vähäisiä: konepajateollisuuden osuus teollisuustuotannosta on 36.5% mutta se sai vain 7% investoinneista kiinteään pääomaan. Investoinnit kiinteään pääomaan (vuoden 2004 tammi-syyskuu) %:a kokonaismäärästä Teollisuus 63.6 Sisältäen: Energiateollisuus 31.0 Polttoaineteollisuus 23.2 Konepajateollisuus 4.5 Elintarviketeollisuus 3.6 Metsä-, puuntyöstö sekä massa- 0.8 ja paperiteollisuus Maatalous 3.1 Rakentaminen 1.8 Kuljetus 12.9 Viestintä 4.0 Asuin- ja kunnallispalvelut 6.0 Kauppa ja pitopalvelu 1.2 Muut 7.4 Source: Kaliningrad oblkomstat (2005) Yritysten sisäisten varojen osuus investointien rahoituslähteenä laski 40%:iin aikaisemmasta 47%:sta mutta tämän laskun kompensoi vastaava kasvu yritysten ulkoisessa rahoituksessa sekä julkisin varoin hoidetussa rahoituksessa. Julkisten varojen osuuden pienuudesta (9.6% investointilähteistä) huolimatta, Kaliningradin alueella on käynnissä useita projekteja (erityisesti energiateollisuudessa ja kuljetuksen alalla), jotka ovat joko valtion kontrolloimia tai liittyvät läheisesti valtioon. Näin ollen, valtion rooli investointien määrästä ja suunnasta päätettäessä on suurempi kuin sen pieni osuus rahoittajana voisi antaa olettaa. Suorat ulkomaiset sijoitukset yhä vähäisiä Ulkomaiset investoinnit Kaliningradiin kasvoivat 10.1% vuonna 2004. Suorat ulkomaiset investoinnit kasvoivat selvästi nopeammin 60%. Ulkomaiset investoinnit, milj. dollaria Yhteensä 24.6 47.7 56.2 61.9 joista: Suorat investoinnit 3.2 5.9 14.0 22.4 Portfolioinvestoinnit - - - 4.9 Muut kauppaluotot ja lainat 21.3 41.8 42.3 34.6 Suurimmat ulkomaisten investointien kohteet olivat teollisuus (33% kaikista ulkomaisista investoinneista), business-to-business tukkukauppa (24%), viestintä (17%) sekä vähittäiskauppa ja pitopalvelu (16%). Eniten
ulkomaiset investoinnit kasvoivat rakentamisen alalla, elintarviketeollisuudessa ja viestinnän alalla. Ulkomaiset investoinnit aloittain (tammi-syyskuu 2004) Viestintä 17 % Muut 8 % Polttoaineteo llisuus 10 % Elintarvikete ollisuus 10 % mukaan kaliningradilaisten yritysten osuus viennin arvosta oli noin puolet vuonna 2004. Tuonnin rakenne ei juurikaan muuttunut vuonna 2004. Koneiden ja laitteiden osuus kasvoi ollen 44.7% koko tuonnin arvosta. Ruuan osuus oli 25.7%. Näitä kahta tuoteryhmää käytetään lähinnä paikallisessa valmistuksessa. Suora yhteys tuonnin kasvun ja alueen tuontia korvaavan viennin välillä näkyy alla olevassa kuvassa. Kaliningradin viennin (tuotettu käyttäen tuontiraaka-aineita tai -komponentteja) kasvu manner- Venäjälle seuraa pitkälti tuonnin kasvua. Puuntyöstö sekä massa-ja paperiteoll. 12 % Kaliningradin läänin ulkomaankauppa (milj. dollaria) Kuljetus 4 % Kauppa 39 % Vaikka ulkomaiset investoinnit ovat tasaisessa kasvussa, niiden osuus Kaliningradin alueen taloudesta on vielä aika mitätön verrattuna esim. Baltian maihin tai joihinkin Luoteis-Venäjän alueisiin kuten Novgorodin ja Leningradin lääneihin. Yllättävä piikki viennissä Kaliningradin ulkomaankauppavaihto ylsi 4.1 mrd. dollariin vuonna 2004, mikä tarkoitti 52%:n kasvua verrattuna vuoteen 2003. Tuonti on kasvanut nopeasti jo useamman peräkkäisen vuoden mutta 96%:n kasvu viennissä tuli täytenä yllätyksenä. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1997 1998 1999 2000 Vienti Tuonti "Vienti" Venäjälle Kaliningradin ulkomaankauppavirrat, milj. dollaria 2000 * Tavaroiden vienti 475 455 471 574 1089 Tavaroiden tuonti 875 1047 1610 2142 3007 Kaupan kokonaisarvo 1350 1502 2081 2716 4096 "Vienti" Kaliningradista muualle Venäjälle * Tullin alustavat tilastot 424 619 759 1118 1802 Viennin huomattavalla kasvulla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kaliningradilaisten yritysten uusille markkinoille pääsyn tai EU-laajentumisen tuoman positiivisen vaikutuksen kanssa. Tullitilastojen mukaan kasvun taustalla on lähinnä öljyn ja öljytuotteiden viennin (2.8- kertainen) ja koneiden viennin (2.2-kertainen) kasvu. Tämä johtui pitkälti muiden alueiden yritysten kanavoimasta viennistä Kaliningradin kautta siten, että vienti rekisteröitiin Kaliningradin vientinä. Tällainen kauttakulkutoiminta on ollut yleistä jo ennen vuotta 2004 mutta sen suuruusluokka on ollut suhteellisen tasainen. On mahdollista, että jotkut yritykset ovat löytäneet keinon hyödyntää Kaliningradin erityisstatusta minimoidakseen vientiverot ja tullit. Tulliviranomaisten 4 Inflaatio Kuluttajahintojen nousu Kaliningradin läänissä oli täsmälleen sama kuin Venäjällä keskimäärin 11.7%. Hinnat nousivat nopeiten kuluttajapalveluissa (+15%) ja elintarvikkeissa (14.7%). Monille köyhille inflaatio oli todellisuudessa pahempi kuin näistä luvuista voisi päätellä, sillä monien peruselintarvikkeiden hinnat nousivat vielä paljon enemmän. Esimerkiksi leivän hinta nousi 36%, maidon 33% ja kalatuotteiden 26%. Alueella tuottajien hinnat eivät nousseet yhtä paljon kuin muualla Venäjällä (8.8% vs. 28.3%). Sähkönhinnan (+16.3%) ja polttoaineiden hinnan (+16.3%) nousu vaikuttivat eniten tuottajahintojen nousuun. Hintojen kehitys Kaliningradin läänissä, %- muutos aikaisempaan vuoteen 2000 Kuluttajahinnat 17.5 21.0 9.8 17.5 11.7 Kuluttajahinnat Venäjällä 20.2 18.6 15.1 12.0 11.7 Tuottajahinnat 27.7 4.4 23.8 7.7 8.8 Kuljetustariffit 147.2 29.8 33.1 66.0 17.2 Kuljetusyhteydet ovat erityisen tärkeitä Kaliningradin läänille ottaen huomioon sen eristyneisyyden manner- Venäjästä ja suuret kuljetetut rahtimäärät. Kuljetustariffit ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin kuluttajasekä tuottajahinnat viime vuosina ja tämä trendi jatkui
vuonna 2004. Jos tämä trendi jatkuu, se voi haitata Kaliningradin läänin tuontia korvaavan tuotannon laajentumista. Julkinen sektori ja sosiaalisen tilanteen kehitys Aluebudjetti Konsolidoidun aluebudjetin tulot olivat 11.2 mrd. ruplaa ja menot 11.5 mrd. ruplaa vuonna 2004. Vuoden alkupuoliskon budjettiylijäämästä huolimatta budjetti päätyi alijäämäiseksi 269 mrd. ruplaa, mikä oli 2.4% budjettituloista. Alijäämä suhteessa budjettituloihin väheni puolella verrattuna vuoteen 2003. Konsolidoitu aluebudjetti, milj. ruplaa 2000 Tulot 4418 5460 7781 9190 11236 Menot 4441 5431 7917 9627 11505 Ylijäämä, alijäämä (-) -23 29-137 -437-269 Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö Budjettitulot kasvoivat nimellisesti 22.3%. Sisäiset tulot (kaikki tulot, joista vähennetty valtion tuet) kasvoivat 28.7%. ja niiden osuus kaikista tuloista nousi neljä prosenttiyksikköä ollen 79.7%. Tuet federaatiobudjetista pysyivät lähes muuttumattomana (nimellinen kasvu 2.2%) ja niiden osuus kaikista budjettituloista laski 20.3%:iin. Budjettimenoista suurin osa käytettiin koulutukseen (23%), julkiseen terveydenhuoltoon (13%), asuin- ja kunnallispalveluihin (16%) sekä hallintoon (9%). Elintaso Kaliningradin läänissä keskimääräiset kuukausittaiset rahatulot per asukas olivat 4579 ruplaa vuonna 2004. Tulot kasvoivat reaalisesti 7.1%. Muutokset reaalituloissa ovat alueella yleisesti ottaen ailahtelevia, eivätkä juuri korreloi alueellisen BKT:n tai tarjontapuolen indikaattoreiden muutosten kanssa. Keskimääräinen kuukausittainen nimellispalkka vuonna 2004 oli alueella 6212 ruplaa eli 91% Venäjän keskipalkasta. Nimellisesti palkat kasvoivat 28.5% (suurin kasvu Luoteis-Venäjän alueista) vuoteen 2003 verrattuna. Reaalisesti (eli korjattuna kuluttajahintojen kasvulla) palkat nousivat 15.4%. Rahatulot ja palkat Rahatulot per henkilö, ruplaa/kuukausi 2270 2753 3776 4579 Rahatulojen reaalimuutos, % 0.1 5.4 21 7 Nimellispalkka, ruplaa/kk 2582 3703 4743 6212 Reaalipalkan muutos, % 21.6 25.0 12 15 5 Tavaroihin ja palveluihin käytettävien tulojen osuus nousi 3.5 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 yltäen 77%:iin kaikista tuloista vuonna 2004. Tuloeroja mittaava Gini-kerroin ei ole juuri muuttunut Kaliningradin läänissä viime vuosina ja vuonna 2004 se oli selvästi alle Venäjän keskiarvon. Tämä on paradoksaalista ottaen huomioon harmaan talouden ja epävirallisen sektorin suuren koon Kaliningradin taloudessa, mikä yleensä yhdistyy suuriin tuloeroihin 2. Tilanne johtuu luultavasti epävirallisen taloudellisen aktiviteetin puutteellisesta tilastoinnista. Gini-kerroin* 2000 2001 2002 2003 Kaliningradin lääni 0.325 0.321 0.321 0.325 Venäjä 0.395 0.398 0.398 0.400 * 0 = mahdollisimman tasainen tulonjako, 1 = mahdollisimman epätasainen tulonjako Talouskasvu vähensi työttömyyttä Joulukuussa 2004 aktiivisen työväestön kooksi arvioitiin 446 000 henkeä Kaliningradin läänissä. Alueen talouskasvu auttoi vähentämään työttömyyttä 9.1%:sta 6.2%:iin vuonna 2004. Työttömien määrä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) metodilla laskettuna oli 27 800 henkeä. Viranomaisten rekisteröimä työttömien määrä oli vain 9100 henkeä. Työttömyyden taso (vuoden lopussa) 2001 2002 2003 2004 Rekisteröity työttömyys, tuhatta 8.1 9.7 8.6 9.1 Virallinen työttömyysaste 1.7% 2.2% 1.9% 2.0% Työttömien määrä ILOstandardein, tuhatta 43.0 31.3 38.0 27.8 Työttömyysaste ILOstandardein 10.6% 7.1% 9.1% 6.2% Väestö Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan jälkeen Kaliningradin tilastotoimisto oikaisi ylöspäin alueen asukkaiden aikaisemmin ilmoitettua määrää. Vuoden 2004 joulukuun alussa asukkaiden määrä oli 944 700, mikä oli 4900 vähemmän kuin vuoden 2004 alussa. Muutto alueelle oli 2600 henkeä mutta tämä ei riittänyt kompensoimaan luonnollista väestömäärän laskua 7500 hengellä. Kaliningradin vakituinen asukasmäärä* 2000 Väestön määrä 947 943 955 950 945 Kokonaismuutos -1.9-3.5-2.9-5.2-4.9 * 100 henkeä vuoden alussa 2 Rosser, J. Barkley et al. 2000. Income inequality and the informal economy in transition economies. Journal of Comparative Economics 28: 156-171.
Luonnollinen väestömäärän muutos ja muuttoaste (per 10 000 henkeä) 15 10 5 0-5 -10 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Luonnollinen väestömäärän muutos Muuttoaste Nettomuutos Mielipide Mistä johtuu tappiollisten yritysten runsaus? Viime vuosien nopeasta talouskasvusta ja ei-rahallisten sovittelujen laskusta huolimatta tappiollisten yritysten osuus Venäjän taloudessa pysyy merkittävänä. Kaliningradin lääni ei ole poikkeus tässä kehityksessä. Tappiollisten yritysten osuus Kaliningradin läänissä 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2003 1998 1999 2000 Tappiollisten yritysten osuus sektoreittain, % 2000 2001 2002 2003 Teollisuus 47.7 42.5 56.3 41.5 Maatalous 30.3 21.4 36.6 36.1 Rakentaminen 45.3 38.6 49.6 39.2 Kuljetus ja viestintä 38.1 43.6 47.1 45.3 Kauppa ja pitopalvelu 55.9 55.0 59.9 47.2 Asuin- ja kunnallispalvelut 58.8 60.0 60.9 59.3 Mitkä ovat tekijät tämän ilmiön taustalla? Varmasti sellaisilla markkinatekijöillä kuin makrotalouden syklit, kilpailun kovuus, johtamisen laatu jne. on tärkeä merkitys yritysten voittojen ja tappiollisten yritysten osuuden 2004 määräytymisessä. Nämä tekijät ovat yleisiä kaikissa maissa. Venäjällä (kuten muissakin siirtymätalouksissa) veronkierto ja omistajien liiketoimintariskien minimoiminen ovat luultavasti aivan yhtä merkityksellisiä tässä yhteydessä. Minkä tahansa maan yrityksille on tyypillistä pyrkimys maksettavan veromäärän minimoimiseen. Venäjästä tekee jossain määrin erikoistapauksen tässä yhteydessä liiketoiminnan omistajuuden keskittyminen. Monet venäläiset yritykset, mukaan lukien valtavat öljy- ja metalliyhtiöt, ovat yhden henkilön tai hyvin pienen ryhmän omistuksessa. Tämä mahdollistaa yhtiön varojen käytön henkilökohtaisiin menoihin. Toinen mahdollisuus verojen kiertämiseen on käyttää offshore-yrityksiä ja siirtohinnoittelua varojen kasaamiseen veroparatiiseihin. Esimerkiksi, viime vuonna Venäjän keskuspankki ilmoitti julkisesti useista venäläisten yritysten ja offshoreyritysten välisistä markkinatutkimussopimuksista (joiden kokonaisarvo oli miljardeja dollareita) ja suunnitteli toimenpiteitä niiden kontrolloimiseksi. Voidaan suhteellisen turvallisesti olettaa, että suurinta osaa tällaisista sopimuksista käytetään voittojen siirtämiseksi veroparatiiseihin. Venäjän arvaamaton bisnesympäristö aiheuttaa venäläisten yritysten omistajille ongelmia pääomariskien minimoimisessa, jotka yleensä keskittyvät yhden sektorin ympärille. Jos yritys tekee tappiota, on epätodennäköisempää että se joutuu hallintoelinten (verottaja, poliisi, paloturvallisuus- ja hygieniatarkastajat jne.) epätoivotun huomion kohteeksi. Mutta jos yritys tekee tappiota, sen täytyy saada jostain pääomaa toimintansa jatkamiseksi. Tästä syystä omistajat käyttävät usein yrityksestä siirrettyjä voittoja hankkiakseen lainoja, kauppaluottoja ja vuokrattuja välineitä takaisin yritykseen. Venäjällä, jossa lakeja usein sovelletaan valikoivasti, jopa erittäin kannattava ja taloudellisesti menestyksekäs yhtiö voidaan nopeasti ajaa konkurssiin. Tämä todistettiin muulle maailmalle Jukosin tapauksessa mutta samaa tapahtuu pienemmässä mittakaavassa päivittäin Venäjällä. Tällaisissa tapauksissa menettely, jossa voittoja kanavoidaan pois yrityksestä ja sitten lainataan takaisin, ei ainoastaan mahdollista verojen kiertämisen mutta se tarjoaa myös paremman turvan omistajan omaisuudelle (myös Jukosin omistajat käyttivät tällaisia menettelyjä). Tämän tyyppiset menettelyt ovat huomattavasti vaikeampia toteuttaa, jos yhtiöllä on useita omistajia (osakkeenomistajat). Ne omistajat, jotka eivät voi kontrolloida yritysten rahavirtoja haluavat luonnollisesti estää tällaisen toiminnan. Toinen rajoittava tekijä on yritysten tarve houkutella ulkoista pääomaa. Monet venäläisyritykset ovat vähentäneet tällaisia keinoja, kun ne ovat yrittäneet varmistaa lainojen saannin ulkomaisilta pankeilta tai kun ne ovat olleet tekemässä velkakirjaanteja. Näin ollen, pk-yritysten paremmat mahdollisuudet pankkirahoitukseen, tehokkaampi lain toteuttaminen ja vähemmän korruptoitunut oikeusjärjestelmä ovat kaikki tekijöitä, jotka vähentävät tappiota tekevien yritysten osuutta taloudesta. Kahta sektoria, joissa tappiota tekevien yritysten osuus on suurin asuin- ja kunnallispalvelut sekä kauppa, voidaan käyttää esimerkkinä erilaisista tekijöistä, jotka ovat tappion tekemisen taustalla. 6
Asuin- ja kunnallispalvelusektorilla suurin osa yrityksistä on kunnan omistuksessa ja niiden tappiot ovat pitkälti seurausta tehottomasta johtamisesta ja valtion hintakontrollista. Näiden yritysten toiminnan jatkumisen mahdollistaa pehmeät budjettirajoitteet eli säännölliset tukiaiset kunnallisesta ja alueellisesta budjetista. Toinen usein käytetty tuen muoto on tarjota yrityksille resursseja (esim. sähkö, maa, toimistovuokrat) markkinahintaa halvemmalla. Kaupan alalla 95% yrityksistä on yksityisessä omistuksessa ja suurin osa niistä on uusia yrityksiä, eikä vanhoja yksityistettyjä valtion yrityksiä. Suurin osa tappiota tekevistä yrityksistä on todellisuudessa tappiollisia. Tappiot tällä sektorilla esiintyvät samaan aikaan laajan koko sektorin kattavan buumin kanssa: uusia myymälöitä ja ravintoloita avataan, niiden valikoimat kasvavat ja uusia investointeja virtaa alalle jatkuvasti. Tilanne ei kuitenkaan ole analoginen 1990- luvun internet-buumille, sillä Venäjällä raha on kallista ja uusien investointien odotetut takaisinmaksuajat harvoin ylittävät kahta tai kolmea vuotta. Tämä analyysi ei luonnollisestikaan perustu statistiikkaan vaan tiettyihin tapauksiin ja anekdootteihin. Tilastoista voidaan kuitenkin saada jotain tukea argumentille, että kuvitteellinen tappion tekeminen on yleistä Kaliningradin läänissä. Esimerkiksi, talouden sektorien välillä ei ole havaittavissa positiivista riippuvuutta myynnin ja voittojen muutosten suhteen; myöskään sektorin yleisen kannattavuuden ja tappiollisten yritysten osuuden välillä ei ole havaittavissa juuri mitään korrelaatiota. Kokonaistappioiden suuruus suhteessa alueelliseen BKT:hen on aina ollut suhteellisen pieni ja niiden osuus kokonaisvoitoista on ollut paljon pienempi kuin tappiota tekevien yritysten osuus antaisi ymmärtää. Tappiollisten yritysten osuus pysynee korkeana kunnes Venäjän bisnesympäristö tulee ennustettavammaksi ja omistusoikeudet ovat taattuja. Pan-Eurooppa Instituutti Kaliningradin alueellinen kehitystoimisto Voitot, tappiot ja nettotulokset suhteessa alueelliseen BKT:hen 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % 1999 2000-10 % Voitot Tappiot Nettotulos Vuoden 2004 sisältävät vain PK-yrityskset 7