LÅNGMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAA- VAN TARKISTUS

Vastaanottaja Maalahden kunta Asiakirja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - käännös Päivämäärä 15.6.2017 MAALAHDEN KUNTA LÅNGMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAA- VAN TARKISTUS

MAALAHDEN KUNTA LÅNGMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS Päivämäärä 15.6.2017 Laatija Jonas Lindholm Tarkastettu 15.6.2017 Tarkastaja Christoffer Rönnlund Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E 65100 VASA P +358 20 755 2270 F +358 20 755 2271 www.ramboll.fi

LÅNGMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, OAS SISÄLLYSLUETTELO 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET LÄHTÖKOHDAT 1 2. SUUNNITTELUKOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 3. YHTEYSTIEDOT 3 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4 4.1 Suunnittelun tavoitteet 4 4.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila 4 4.3 Maanomistusolosuhteet 4 4.4 Kaavoitustilanne 4 4.4.1 Maakuntakaava 4 4.4.2 Yleiskaava 6 4.4.3 Asemakaava 7 4.4.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 7 4.5 Suojelu- ja Natura 2000-alueet 7 5. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA OLEMASSA OLEVAT TIEDOT 8 6. VAIKUTUKSET 8 7. OSALLISET 10 8. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 11 8.1 Kaavan vireilletulosta tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos 11 8.2 Kaavaehdotus 11 8.3 Muutoksenhaku 12 9. AIKATAULU 12

1 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET LÄHTÖ- KOHDAT Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti (MRL) MRL 62, 63 ja 64. A) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. B) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa niin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tiedotus on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisen puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Maalahden kunnan tekniseltä osastolta, Malminkatu 5, 66101 MAALAHTI tai kunnan internet-sivuilta www.malax.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta seuraavasti: Kaavoitusinsinööri Jonas Aspholm puh. +358 50 412 5900 sähköposti: jonas.aspholm@malax.fi Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan tarpeen mukaan.

2 2. SUUNNITTELUKOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue sijaitsee Maalahden kunnan hallinnollisen keskustan, Köpingsin, eteläpuolella noin 8 km:n etäisyydellä, etäisyys Övermalaxin keskustaan (taajama) on noin 6 km. Etäisyys Porintiehen itäpuolella on noin 6 km. Suunnitellun tuulivoima-alueen ympäristö koostuu pääosin rakentamattomista talouskäytössä olevista metsämaista alavampien osa-alueiden lisäksi, joita on etenkin alueen länsi- ja lounaispuolella. Tuulivoima-alueiden sijoituspaikat ovat melko karua kallioista ja kivikkoista metsämaata, jossa on matalaa puustoa. Alue on melko tasaista, mutta sijoittuu aika korkealle ympäröiviin alueisiin verrattuna, keskimääräinen korkeusasema on noin 20 m mpy. Etäisyys lähimpään pysyvään asutukseen on yli 1 km. Suunnittelualueella ei ole vapaa-ajan asutusta. Alue on muilta osin haja-asutusaluetta. Kuva 1. Tuulivoimapuiston ohjeellinen sijainti osoitettu punaisella.

3 Kuva 2. Kaava-alueen rajaus. 3. YHTEYSTIEDOT Suunnittelu toteutetaan yhteistyöhankkeena Maalahden kunnan ja Ramboll Finland Oy:n kesken. Tietoa tästä suunnitelmasta ja kaavoitushankkeesta saa kunnan kaavoittajalta (yhteystiedot alla). KAAVOITTAJA: Maalahden kunta Malminkatu 5 66101 MAALAHTI P +358 6 347 7111 www.malax.fi Yhteyshenkilö: Kaavoitusinsinööri Jonas Aspholm Puh. +358 50 412 5900 Sähköposti: jonas.aspholm@malax.fi KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, 65100 VAASA P 020 755 7600 www.ramboll.fi Yhteyshenkilö: Kaavan laatija: Maanm.ins. AMK Jonas Lindholm, YKS-605 P +358 50 349 1156 Sähköposti: jonas.lindholm@ramboll.fi Laaduntarkistus: Maanmittausins. AMK Christoffer Rönnlund T +358 44 312 2301 Sähköposti: christoffer.ronnlund@ramboll.fi

4 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4.1 Suunnittelun tavoitteet Tavoitteena on laatia osayleiskaavan tarkistus, joka mahdollistaa korkeampien tuulivoimaloiden rakentamisen kuin mitä voimassa oleva yleiskaava sallii. Aiempi tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus oli 215 m, nyt on tavoitteena 250 m. Tuulivoimaloiden määrän tavoitteeksi on annettu nyt 7 kpl, verrattuna voimassa olevan kaavan 9 voimalaan. Muutoin tavoitteet ovat samoja kuin voimassa olevassa yleiskaavassa. Suunnittelualue pysyy maa- ja metsätalousalueena sekä virkistyskäytössä, lukuun ottamatta tuulivoimaloille varattuja sijoituspaikkoja, huoltoteitä ja muuta infrastruktuuria. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n sekä 77b :n mukaisesti. 4.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualue koostuu rakentamattomasta talouskäytössä olevasta kallioperäisestä metsämaasta. Alue sijoittuu melko korkealle verrattuna ympäristöön, kuitenkin alueella on myös alavimpia osa-alueita, suomaita ja kosteikkoja, joissa korkeusvaihtelu on vähäistä. Alueen tieverkko on melko kokonaisvaltainen ja hyvässä kunnossa. 4.3 Maanomistusolosuhteet Voimaloiden sijoituspaikkojen maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Toimija on tehnyt maanvuokrasopimukset tuulivoimaloiden toiminta-alueen maanomistajista suurimman osan kanssa. 4.4 Kaavoitustilanne 4.4.1 Maakuntakaava Maalahden kunta kuuluu Pohjanmaan liiton maakunta-alueeseen. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 29.9.2008 Pohjanmaan maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen 21.12.2010. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Pohjanmaan maakuntakaavassa painottuvat yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojen käyttö. Kuva 3. Ote maakuntakaavasta (vahvistettu 21.12.2010).

5 Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä on maakuntakaavassa seuraavia merkintöjä: Kaavamerkintä Merkinnän kuvaus ja määräykset Jokilaaksojen kehittäminen (riippuen kaava-alueesta) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Suunnittelumääräys: Jokilaaksoissa tulee kehittää kuntien yhteistyötä ja yhteisiä suunnitteluperiaatteita. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon kulttuurimaisema-arvot. Maaseutua kehitettäessä tulee sovittaa yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet. Yleinen suunnittelumääräys koskee maakunnan kaikkia jokilaaksoja mukaan lukien Kyrönjokilaakso. Matkailun vetovoima-alue / Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (rajoittuu kaava-alueeseen) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Suunnittelumääräys: Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja - reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. mv-10 VASA MALAX ÅDAL - VAASA MAALAHDEN JOKILAAKSO Luonto ja kulttuuri kaupungissa ja maaseudulla: Vaasan kaupungin meren puoleiset osat (Palosaari Vanha Vaasa), Stundars, Söderfjärden (geologia), Åminne ja Maalahden jokilaakso muodostavat perustan. Muinaisjäännöksiä. Päävesijohdon yhteystarve (kaava-alueen ulkopuolella) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan tarpeelliset vesijohtoyhteydet eri vesijohtoverkostojen välille talousveden riittävyyden ja jakelun varmistamiseksi myös poikkeus- ja häiriötilanteissa. Muinaismuistokohde (kaava-alueen ulkopuolella) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat muinaisjäännökset. Suojelumääräys: Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kaikista alueen muinaisjäännöksiin mahdollisesti vaikuttavista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Määräys koskee kaikkia suunnittelualueella olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joista tiedossa olevat on esitelty kaavaselostuksen liitteessä Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla, Museovirasto ja Pohjanmaan liitto, 2006. Maakunnallinen suojelualue (kaava-alueen ulkopuolella) Rakennettu alue (kaava-alueen ulkopuolella) Vaihekaava 1: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla

6 Kaavalla ei ole vaikutusta hankkeelle. Vaihekaava 2: Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Hankealue sijoittuu tv-1-alueelle ja soveltuu näin ollen hyvin tuulivoima-alueeksi. Alla olevassa kuvassa esitetään kyseisen alueen vaihemaakuntakaava 2. Kuva 4. Ote vaihekaavasta 2, vahvistettu 14.12.2015. Vaihemaakuntakaavassa 2 on seuraavat kaava-aluetta koskevat varaukset: Kaavamerkintä Merkinnän kuvaus ja määräykset Tuulivoimaloiden alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat alueellisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa sekä käytössä on kiinnitettävä huomiota asutukseen ja virkistykseen, kulttuurimaisemaan, lintuihin, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, lentokenttien lentoesterajoituksiin, sähkönsiirtoon, luontodirektiivissä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen sekä alkutuotannon ja maa-ainesten oton edellytysten turvaamiseen. Rakennettu alue (kaava-alueen ulkopuolella) 4.4.2 Yleiskaava Alueelle on aiemmin laadittu Långmossan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.4.2015 36.

7 Kuva 5. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta, hyväksytty 16.4.2015. 4.4.3 Asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavaa. 4.4.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden tarkistukset tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista kaikki numeroa viisi lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. 4.5 Suojelu- ja Natura 2000-alueet Hankealueella ei sijaitse Natura 2000-alueita eikä muitakaan luonnonsuojelualueita. Etäisyys lähimpään maakunnalliseen suojelualueeseen, Unjärviin, on noin 1,5 km.

8 5. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA OLEMASSA OLEVAT TIEDOT Voimassa olevaa osayleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä tullaan hyödyntämään suunnittelussa, koska pääosin ne ovat ajantasaisia. Täydentäviä selvityksiä tullaan laatimaan melun, varjostuksen, näkyvyyden ja maisemavaikutusten osalta, jotka mm. muodostavat perustan kaavan vaikutusarvioinnin päivittämiselle. 6. VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin perustana hyödynnetään jo aikaisemmin laadittuja selvityksiä, tutkimuksia ja suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutukset kirjataan maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja -asetuksen 1 mukaisesti kaavaselostukseen. Vaikutuksia arvioidaan tällöin: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Em. listassa on todennäköiset vaikutukset lihavoitu. Lisäksi tutkitaan vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan. Eri osioihin liittyvät alustavat yleiset vaikutukset on kuvattu tarkemmin seuraavana. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimapuiston ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja ovat mm. maisemavaikutukset sekä voimaloiden käytön aikaiset meluhaitat ja vilkkuminen. Myös voimaloiden rakentamisen (sekä toiminnan lopettamisen) aikana saattaa syntyä meluhaittoja. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien kuljetuksen ja asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/suojaamisesta sekä sähköjohtojen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta melusta. Alueen virkistyskäyttöön, esimerkiksi retkeilyyn vaikuttavia seikkoja saattavat olla mm. alueelle tulevat rakentamisenaikaiset liikkumisrajoitukset, voimalarakenteet sekä melu- ja maisemavaikutukset.

9 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Tuulivoimahankkeen toteutuessa voidaan uusiutuvan energian tuotantoa lisätä Pohjanmaalla ja samalla koko Suomessa. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on vaikutuksensa ilmastoon, etenkin tarkasteltaessa tuotantomuodon koko elinkaarta. Käytön aikana tuulivoimalat eivät aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Maa- ja kallioperään aiheutuu muutoksia lähinnä rakentamisen aikana, koska niitä joudutaan muokkaamaan voimaloiden perustuksia varten. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Eliöstöön kohdistuvia vaikutuksia aiheuttavat lähinnä melu, pohjan muokkaustyöt ja massojen läjitykset. Perustuksen kohdalla oleva kasvillisuus ja elinympäristö tuhoutuvat. Linnustoon kohdistuvat toiminnanaikaiset vaikutukset liittyvät mm. voimaloiden aiheuttamaan törmäysriskiin. Pesimälinnuston lisäksi merkittäviä vaikutuksia voi tulla linnuille, joiden muuttoreitit kulkevat suunnittelualueen kautta. Myös vaikutuksia Natura-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin tarkastellaan. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Polttoainevapaana energiantuotantomuotona tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta ja sähkön toimitusvarmuutta. Hankkeella on välillisesti ja välittömästi työllistävä vaikutus. Tuloverojen ja mm. kiinteistöverojen tuotoilla on positiivisia vaikutuksia kuntien talouteen. Tuulivoimatuotantoa voidaan käyttää matkailussa myös positiivisena vetovoimatekijänä. Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat lähinnä tuulivoimakomponenttien ja perustusten kuljetuksista. Olemassa olevia teitä voidaan rakennusvaiheessa hyödyntää suuressa määrin, jolloin haitalliset vaikutukset ympäristöön ja liikenteeseen minimoidaan. Tuulivoima ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen rakentamisen jälkeen, jolloin liikennöinti liittyy ainoastaan huolto-/kunnossapitotoimintaan. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tuulivoimaloiden yksi merkittävimmistä vaikutuksista on yleisesti ottaen vaikutukset maisemaan. Maisemavaikutukset muodostuvat perustuksesta, rungosta, ja lapojen pyyhkäisypintaalasta. Tähän vaikuttavat muun muassa yksittäisten voimaloiden tyyppi, voimalaryhmien asettelu ja maaston muodot. Suurimmillaan vaikutukset ovat lähellä asutusta, herkillä alueilla, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueilla ja arvokkailla maisema-alueilla. Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan saattaa esiintyä eri näkökulmista: tutkavaikutukset lentorajoitteet (lentokenttien läheisyys) harjoitusalueiden läheisyys rajavalvonta Vaikutuksia arvioidaan lähinnä lausuntomenettelyn kautta.

10 Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoima-alueisiin liittyvät maa-alueet, sekä laajempaan vaikutusalueeseen, joka muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. 7. OSALLISET Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): 1. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Alueella oleva toimija 2. Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Maalahden kunnan eri hallintokunnat ja luottamuselimet Vaasan kaupunki Närpiön kaupunki Kurikan kaupunki Laihian kunta Mustasaaren kunta Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaosto Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan liitto Pohjanmaan museo Pohjanmaan pelastuslaitos Aluehallintovirasto Metsähallitus Maalahden kunta Malminkatu 5 66101 MAALAHTI Kaavoitus PL 2, 65101 VAASA Kaavoitus Kyrkvägen 2 64200 NÄRPIÖ Kaavoitus Kärrytie 1 61301 KURIKKA Kaavoitus PL 13, 66400 LAIHIA Kaavoitus Keskustie 4 65610 MUSTASAARI Länsirannikon ympäristöyksikkö Mustasaaren virastotalo Keskustie 4 65610 Mustasaari Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 262, 65380 VAASA Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 156, 60101 SEINÄJOKI Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6 65101 VAASA Pohjanmaan museo PL 3, 65101 VAASA Pohjanmaan pelastuslaitos Sepänkyläntie 14 16 65100 VAASA Aluehallintovirasto PL 200, 65101 VAASA Metsähallitus PL 94, 01301 VANTAA

11 Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus/ Julkiset palvelut PL 40, 15111 LAHTI Pääesikunta Pääesikunta PL 919, 00131 HELSINKI Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL 2, 00791 HELSINKI Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Fingrid Oyj Fingrid Oyj PL 530, 00101 HELSINKI Hyndbränn Skogsbilsväglag Hyndbränn Skogsbilsväglag Långmossavägen 3 66140 ÖVERMALAX Alueella toimivat puhelin- ja sähköyhtiöt Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt, joiden toimialaa osayleiskaava koskee 8. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. 8.1 Kaavan vireilletulosta tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos Osayleiskaavan vireilletulosta sekä kaavamateriaalin nähtävilläolosta tiedotetaan paikallislehdissä ja kunnan internet-sivuilla sekä ilmoitustaululla. Materiaalista on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos pidetään nähtävillä virka-aikana kunnantalolla sekä kunnan internet-sivuilla 30 päivän ajan. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. 8.2 Kaavaehdotus Osayleiskaavaehdotuksen asettaminen MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti kunnanhallituksen päätöksellä julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi kunnantalon ilmoitustaululle ja internetsivulle. Tänä aikana on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Nähtävilläolosta ilmoitetaan kuulutuksella paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta lähetetään tarvittavat lausuntopyynnöt asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille. Hallituskäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen ja lähettäminen valtuustokäsittelyyn. Valtuustokäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen. Tiedottaminen kaavan hyväksymisestä MRL 67 :n ja MRA 94 :n mukaan.

12 8.3 Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Mikäli valituksia ei jätetä, kaava tulee voimaan 30 vuorokauden kuluttua valtuuston päätöksestä ja siitä, kun kunta on kuuluttanut asiasta paikallislehdessä. 9. AIKATAULU Hankkeelle on laadittu seuraava ohjeellinen aikataulu. Vaihe Alustava aikataulu Päätös kaavoituksen käynnistämisestä 26.6.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä 06-07/2017 Kaavaehdotuksen laatiminen ja kaavaehdotus nähtävillä 08-10/2017 Korjaukset ja hyväksyminen vuoden 2017 aikana