SAAMENKIELISET PALVELUT JA NIIDEN SAATAVUUS

SAAMENKIELISET PALVELUT JA NIIDEN SAATAVUUS Maarit Anni Nousuniemi Opinnäytetyö SAKK Liiketalouden perustutkinto 11.8.2008

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Liiketalouden perustutkinto TIIVISTELMÄ Merkonomi Maarit Anni Nousuniemi Saamenkieliset palvelut ja niiden saatavuus 19.4.2007 34 Saamelaisilla on ollut hyvin vaikea ajaa omia kielellisiä oikeuksiaan kieliesteen vuoksi, joten on ollut pakko sopeutua ja elää valtaväestön ehdoilla. Nykyisen sukupolven nuorten ennakkoluuloton oman kulttuurin ja kielen arvostus on ollut lisäämässä rohkeutta ja on uskallettu alkaa vaatia omia kielellisiä oikeuksia. Työvälineinä ja tukea ovat olleet antamassa saamenkielilaki, saamelaiskäräjät ja vähemmistövaltuutettu. Selvästikin saamelaisten kielellisten oikeuksien vaatimuksiin on vastattu ja asiat etenevät, joskin hitaasti, johtuen osittain valtion nuivasta talouspolitiikasta. Valtakunnallisesti saamenkielisten palvelujen tarjonta on hyvin vähäistä. Saamelaisista asuu enemmistö saamelaisalueen ulkopuolelle hajaantuneena, niinpä palvelutarpeita on vaikea toteuttaa. Edellytyksenä olisi yksilöllisempien palvelujen lisääminen, joiden tuottamiseen kuitenkin tarvittaisiin lisää rahaa, henkilöstön palkkaamiseen, tarvittavan materiaaliin ja toimitiloihin. Saamelaisalueella kielellisten oikeuksien toteutuminen on edennyt paremmin. Lasten päivähoito ja opetus on järjestetty hyvin pohjoisimpien kuntien alueilla, riippuen kunnan saamenkielisestä asukasmäärästä ja palvelujen keskittämismahdollisuudesta. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden saamenkielisten palvelujen tuottamiseen ei osoiteta valtionosuuksissa suoraan varoja, joten palvelujen tuottamiseen ei aina riitä taloudellisia resursseja, kuten peruskoulutoimeen, joka saa korvamerkittyä rahaa. Kuntien ja valtion virastoissa saamenkielisiä palveluja saa jonkin verran. Esimerkiksi tulkkausta ja käännettyjä asiakirjoja on saatavilla, tosin niiden saaminen saattaa viedä odotettua enemmän aikaa. Vaikka virastoista ei aina saa saamenkielellä palveluja, virastojen saamenkielisiin nettisivustoihin on panostettu. Joitain saamenkielisiä lomakkeita on saatavilla, vaikkakaan ei kaikissa toimistoissa. Lomakkeiden päivittäminen on kallista, kysyntään nähden. Lomakkeiden täyttämiseen netissä, ollaan siirtymässä. Se helpottaisi myös niiden päivittämistä. Avainsanat: Palvelut, saamenkieli, saamelaisalue.

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...1 2. SAAMEN KIELILAKI TYÖVÄLINEENÄ PALVELUJEN TURVAAMISESSA...2 2.1 Saamen kielilain voimaantulo...2 2.2 Kielilain tarkoitus...2 2.3 Saamen kielilain sisältö...3 2.4 Saamenkieli saamelaisalueella...5 3. SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISTEN KORKEIN POLIITTINEN ELIN...5 3.1 Lausuntojen antaminen...6 3.2 Varojen jako...6 4. VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU JA SAAMENKIELISET PALVELUT...6 5. SAAMENKIELISET PALVELUT VALTAKUNNALLISESTI...7 5.1 SamiSoster ry...7 5.2 Lasten päivähoito...8 5.3 Opetus...9 5.3.1 Peda.net käytössä jo yli sadassa Suomen kunnassa...10 5.4 Saamenkieliset merkit käyttöön fi-verkkotunnuksissa...10 5.5 Saamenkielinen media...11 5.5.1 Radio...11 5.5.2 Televisio...11 5.5.3 Internet...12 5.5.4 Lehdistö...12 6. SAAMELAISALUEEN JULKISET PALVELUT...13 6.1 Kela...13 6.2 Poliisi...14 6.3 Työvoimahallinto...15 6.4 Verovirasto...16 6.5 Suomen evankelis-luterilainen kirkko...17 6.6 Oikeusapu...18 6.7 Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK)...19 7. SAAMELAISALUEEN KUNNAT...20 7.1 Enontekiön kunta...20 7.2 Inarin kunta...21 7.3 Sodankylän kunta...23 7.4 Utsjoen kunta...24 7.5 Mielipidekooste, saamenkielisten palvelujen saannista saamelaisalueella...26 8. PÄÄTELMÄT JA POHDINNAT...27 LÄHTEET...31 LIITE

1 1. JOHDANTO Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten asuttama alue ulottuu Keski-Norjasta ja Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Saamelaisia on nykyisin yli 75 000 henkilöä. Suomen saamelaisista noin 4 000 asuu saamelaisten kotiseutualueella, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Loput saamelaisista asuvat muualla Suomessa sekä ulkomailla. (Verkkosivut 2001) Suomessa saamelaiset puhuvat kolmea eri saamen kieltä, eivätkä eri kieliryhmiin kuuluvat ymmärrä välttämättä toistensa kieltä. Pohjoissaamen kieltä puhutaan pääkielenä, muut kielet ovat koltansaame ja inarinsaame. (Kielilaki 1 Luku 3 1 mom.) Saamelaiset eivät välttämättä osaa kirjoittaa tai lukea saamenkieltä, vaikka he puhuvat sitä äidinkielenään. Saamenkieli ei ole ollut opetuskielenä kovinkaan kauan kouluissa, siksi kirjoitustaito on vasta viime aikoina opittu. Vanhemmat saamelaiset puhuvat niin sanottua puhekieltä, kun taas nuoremmat enemmänkin kirjakieltä. Nuoremmat ovat saaneet saamenkielen opiskelusta jo ensimmäisestä luokasta lähtien, kun taas moni vanhemmista on opiskellut kirjoittamisen taidon vasta myöhemmällä iällä. Olen valinnut opinnäytetyön aiheeksi saamenkieliset palvelut ja niiden saatavuuden, koska ko. aihe koskettaa minua saamelaisuuteni vuoksi. Työssä käsitellään saamen kielilain toteutumista, sekä pyritään kartoittamaan saamenkielisten palvelujen saatavuutta ja tarjontaa julkisten palvelujen muodossa esim. valtionlaitoksissa ja kuntasektorilla, lähinnä saamelaisalueella. Työn loppuosaan listataan haastattelemalla kerättyjä suoria mielipiteitä, sekä pohditaan työn sisältöä ja tehdään päätelmiä. Saamen kielilaki (Liite 1) on työvälineenä ja tukena. Kielilakiin nojaavat juridisesti kaikki päätökset kielilain toteuttamisen vaatimuksissa sekä itse toteuttamisprosessissa.

2 2. SAAMEN KIELILAKI TYÖVÄLINEENÄ PALVELUJEN TURVAAMISESSA 2.1 Saamen kielilain voimaantulo Saamenkielisiä palveluja ei ole ollut kovinkaan pitkään saatavilla virastoissa. Asioidessa on käytetty valtaväestön käyttämää suomen kieltä, vaikka sillä on tultu toimeen vain tyydyttävästi. Virastoissa asioidessaan saamelainen ei omaaloitteisesti välttämättä puhu saamenkieltä, koska erään mielipiteen mukaan meitä katsotaan, kuin toisen luokan kansalaista (Mielipide 2007). Pidetään myös itsestään selvänä, että kaikkien suomen kansalaisten on ymmärrettävä ja osattava puhua suomen kieltä. Saamelaisen ja viranomaisen kommunikoidessa suomen kielellä, se voi hankaloittaa vuorovaikutusta, eikä esim. ongelmiin saada välttämättä ratkaisua. Kieli voi olla myös tahdosta riippumatta vallankäytön väline, joka voi johtaa lisäongelmien syntyyn, sekä vahvistaa viranomaisen auktoriteettiasemaa asioivaan henkilöön nähden. Saamenkielilain voimaan tulo on rohkaissut saamelaisia vaatimaan kielellisiä oikeuksiaan, sen lisäksi että laki on määritellyt normit palvelujen tuottamisessa. Saamenkielilaista tehtiin päätös säädöksen pohjalta 15.12.2003. Saamenkielilaki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004 ja sillä kumottiin saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa 8 päivänä maaliskuuta 1991 annettu laki (516/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. (Kielilaki 7 Luku 34 ) 2.2 Kielilain tarkoitus Eduskunta on määritellyt kielilain tarkoituksen Tämän lain tarkoitus on osaltaan turvata peruslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. (Kielilaki 1 Luku 1 ) Saamelainen voi ja hänellä on oikeus käyttää saamen kieltä kun asioi tietyissä virastoissa (Kielilaki 1luku 2 ). Viranomaisen pitää huolehtia käytännössä kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja hänen on osoitettava palvelevansa myös saamenkielellä ilman, että asiakas sitä erikseen pyytää.

3 Tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa asioitaessa käytetään vaikeasti ymmärrettävää termistöä. Äidinkieleltään saamelaisen on vaikea ymmärtää lakitekstien sisältöä ja tulkita sitä, joten tulkkauspalvelu antaa myös oikeudellisen suojan asiakkaalle. Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. (Kielilaki 1 Luku 1 ) Saamenkielisillä alueilla on hyvä asettaa tavoitteeksi, että on saatavilla saamenkieltä taitavia viranomaisia. Edellä mainittuun tavoitteeseen päästään, jos saamelaiset opiskelevat saamen kieltä. Oppimateriaalin tekemiseen ja eri virastojen ammattisanaston käännöstyöhön pitäisi panostaa taloudellisia resursseja, sekä rekrytoida osaavaa henkilöstöä. Kielilaki määrittelee tulevaisuuden tavoitteet, antaen työvälineeksi lain jonka Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. (Kielilaki 1 Luku 1 ) 2.3 Saamen kielilain sisältö Suomenkieltä oletetaan osaavan kaikkien virastoissa asioivien henkilöiden, mutta viranomainen ei saa vedota siihen, että saamelainen osaa suomeakin (Kielilaki 2 Luku 4 ). Saamelaisella on oikeus ilmoittaa asioidessaan virastoissa äidinkielekseen saamen kielen. Viranomaisten on tiedotettava saamen kielellä esim. työpaikkailmoitukset, kokousten pöytäkirjat, kuulutukset yms. Lait, kuten saamenkielilaki, jotka koskevat erityisesti saamelaisia, julkaistaan myös saamen kielellä. Tuomioistuimen ja muun viranomaisen on käytettävä suullisesti saamea tai järjestettävä maksuton tulkkaus, sekä annettava suomeksi laaditusta saamelaiselle tärkeästä asiakirjasta virallinen saamenkielinen käännös. (Verkkosivut 2003)

4 Viranomaisella on oikeus saada asiakirjasta saamen- tai suomenkielinen käännös saamen kielen toimistolta. Viranomainen vastaa kääntämisestä ja tulkkauksesta aiheutuneista kuluista. Jos sellaiselle viranomaiselle, jossa ei ole oikeutta käyttää saamen kieltä, on jätetty saamenkielinen asiakirja, voi viranomainen asiakkaan pyynnöstä hankkia käännöksen asiakirjasta. Saamelaisen kielelliset oikeudet ovat vahvemmat saamelaisalueella kuin muualla. Myös saamelaisyhdistys ja muu vastaava yhteisö saa käyttää saamen kieltä, jos sen pöytäkirjakielenä on saamen kieli. Monijäsenisten toimielinten saamelaisilla jäsenillä on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolellakin silloin, kun asiat erityisesti koskevat saamelaisia. Saamenkielilaki velvoittaa, että viranomaisen on kyettävä palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä. Käytännössä se merkitsee sitä, että saamelaisella on oikeus käyttää saamea asioidessaan virastoissa. Saamelaiselle on annettava hänen oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan koskeva asiakirja saamenkielisenä, jos hän niin tahtoo. Jos saamelainen pyytää, viranomaisen on käytettävä saamelaiselle osoitetussa virallisessa asiakirjassa saamen kieltä ja edistettävä muutenkin saamen kielen käyttöä. Utsjoen kunnan toimielinten on käytettävä pöytäkirjoissaan myös saamen kieltä. Saamelaisalueen kirkkoherranvirastoissa ja seurakunnissa lakia sovelletaan kuten muissa valtionvirastoissa. Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto huolehtii saamenkielilain mukaisista käännöksistä. (Verkkosivut 2003)

5 2.4 Saamenkieli saamelaisalueella Suomen saamelaisalueella on saamen kieliä kolme, jotka kielilaissa on määritelty saamenkielellä inarinsaamen koltansaamen tai pohjoissaamen kieltä (kielilaki 1 luku 3 1 mom.) Pohjois- eli tunturisaamelaiset muodostavat laajimmalle alueelle levinneen ryhmän, johon kuuluu suurin osa Suomen saamelaisista. Virallisissa yhteyksissä saamen kieli tarkoittaa yleensä pohjoissaamea. Saamelaisia asuu jokaisessa saamelaisalueen kunnassa. Pohjois- eli tunturisaamea arvellaan puhuvan saamelaisalueella äidinkielenään n. 2386 henkilöä ja koko Suomessa saamelaisia arvellaan asuvan 6500, joista n. 3000 henkilöä puhuu saamenkieltä äidinkielenään. Kolttasaamelaisia on koko Suomessa n. 700 henkilöä, joista suurin osa asuu Inarin kunnan alueella. Inarin kunnan alueella asuu kaksi määrällisesti melkein samankokoista kieliryhmää, jotka ovat kolttasaamelaiset (äidinkielenään puhuvia n. 320) ja inarinsaamelaiset (äidinkielenään puhuvia n. 300.) (Verkkosivut) 3. SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISTEN KORKEIN POLIITTINEN ELIN Saamelaiskäräjät (Sámediggi) on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten kulttuuri ja itsehallintoelin. Sen tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa Suomen perustuslaissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Se toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta ei kuitenkaan ole osa valtion hallintoa. Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Viimeksi vaalit toimitettiin vuoden 2003 syksyllä. Edustuksellisen luonteensa vuoksi Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa elin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa. Saamelaiskäräjien kokous, päätoiminen puheenjohtaja ja hallitus ovat saamelaiskäräjien tärkeimmät toimielimet. Saamelaiskäräjät on asettanut lisäksi viisi lautakuntaa valmistelemaan asioita. Ne ovat elinkeino- ja oikeuslautakunta,

6 koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, kulttuurilautakunta, saamen kielineuvosto, sosiaali- ja terveyslautakunta. Saamelaiskäräjien toiminta rahoitetaan valtion varoin. (Verkkosivut 2007). 3.1 Lausuntojen antaminen Saamelaiskäräjät voi tehdä aloitteita ja esityksiä, se voi myös tehdä kannanottoja ja antaa lausuntoja. Yksi kannanotoista on Saamelaiskäräjien kannanotto kunta- ja palvelurakennehankkeeseen. Saamelaiskäräjille halutaan osoitettavan pysyvän rahoituksen, jotta se voisi taata saamelaisten omakielisten ja omaan kulttuuriin pohjautuvien palvelujen turvaamisen. (Verkkosivut 2003) 3.2 Varojen jako Saamelaiskäräjien yhteen vastuualueeseen kuuluu päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen käytöstä ja jaosta, jotka se saa valtion kassasta. esim. vuoden 2007 alussa Lapin lääninhallitus on myöntänyt saamelaiskäräjille 600 000 euroa saamelaisalueen kuntien saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen. (Inarilainen 2007) 4. VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU JA SAAMENKIELISET PALVELUT Saamelaisten niin kuin muidenkin vähemmistöjen on joskus hyvin vaikea saada vaatimuksilleen vastinetta, tai saada asioiden eteenpäin viemiseksi palvelujen tuottajien virkakoneistoa käyntiin. Kun asiat eivät ole edenneet niin on turvauduttu vähemmistövaltuutetun palveluihin, jonka tehtävänä on hoitaa valvontatehtäväänsä, etnisestä alkuperästä riippumattoman, tasa-arvoisen kohtelun toteutumista Suomessa. Kun joku vähemmistöryhmä kokee tulleensa syrjityksi, voivat he kääntyä myös ko. toimiston puoleen. Ensisijaisena keinoina vähemmistövaltuutetulla on kehottaa ottamaan yhteyttä asiansa osaavaan lakimieheen, jos syrjintä on vakavaa ja jatkuvaa. (Verkkosivut 2007) Yhdenvertaisuuslaki on antanut saamelaisille mahdollisuuksia vaatia palveluja omalla kielellään. Kantelut palvelujen puuttumisesta ovatkin lisääntyneet, joten

7 saamelaiset ovat turvautuneet yhä enemmän vähemmistövaltuutetun palveluihin asioiden hitaan etenemisen perusteella. Vähemmistövaltuutettu joutuu pyytämään selvityksiä päättäjiltä saamenkielisten palvelujen saatavuudesta ja niiden sisällöstä, ennen kuin asiat lähtevät etenemään. Vähemmistövaltuutettu voi antaa neuvoja hyvinkin nopeasti, vaikka ko. toimistosta annetut lausunnot eivät sinänsä velvoita, mutta niillä on merkitystä erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa asia voidaan viedä esim. tuomioistuimen käsiteltäväksi, kertoo vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen. (Saamen Radio 2007) 5. SAAMENKIELISET PALVELUT VALTAKUNNALLISESTI Merkillepantavaa on että nuorempi sukupolvi on selvästi alkanut osoittaa kiinnostusta saamelaisuutta kohtaan ja nostanut äänensä kuuluville sekä, alkanut vaatia saamenkielisiä palveluja lasten päivähoitoon ja opetukseen. Ongelmia on aiheuttanut se tosiasia, että aikaisemmat sukupolvet joutuivat kieltämään saamenkielisyytensä. Saamenkieltä jopa kiellettiin puhumasta kouluissa, koulujenpihoilla ja oppilasasuntoloissa. Lapsia jopa saatettiin rangaista saamenkielen puhumisesta. Ne vanhemmat joilla tänä päivänä on pieniä lapsia, eivät ehkä itse ole oppineet kotona saamenkieltä edellä mainituista syistä. 5.1 SamiSoster ry SamiSoster ry on vuonna 1997 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on valvoa ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa, sekä kansallisesti, että kansainvälisesti. Yhdistys seuraa saamelaisten yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavan lainsäädännön, hallinnon ja rahoituksen toteutumista valtion sisäisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Se tekee myös aloitteita, antaa lausuntoja, järjestää saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja omakustannushintaan sekä harjoittaa sosiaali- ja terveysalan kehittämis-, kokeilu-, tiedotus-, julkaisu- ja tutkimustoimintaa. (Verkkosivut 2003) Valtakunnallisesti saamenkielisten palvelujen saatavuutta on lisätty hyvin aktiivisilla toiminnoilla. Esim. SamiSoster ry:n projektipäällikkö Ristenrauna Magga on tehnyt näyttävää ja ansiokasta työtä erityisesti saamelaisvanhusten oikeuksien edistäjänä. Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto myönsikin vuoden

8 2007 alussa Norjan Trondheimissa hänelle Saamelaisten tasa-arvopalkinnon. (Lapinradio 2007) 5.2 Lasten päivähoito Nuoret lähtevät opiskelevat suurempiin asutuskeskuksiin. Koulutusvuosinaan moni nuori perustaa perheen ja jää työelämään uudelle paikkakunnalle, koska kotiseudulta ei saa koulutusta vastaava työtä. Perheisiin syntyville jälkeläisille halutaan turvata saamenkieli- ja kulttuuri, niin tulee tarve saamenkieliseen päivähoitoon ja sittemmin koulutukseen. Kielipesän toiminnan pohjana on ns. kielikylpymenetelmä, jonka perusperiaatteena on, että kieli toimii välineenä eli kaikki toimii kielikylpykielellä. Kielipesässä luodaan kielen omaksumistilanteita. Pääpiirteissään kielen omaksuminen tapahtuu luonnollisissa kielenoppimistilanteissa. (Verkkosivut 2003) Helsingin sosiaalilautakunta päätti, että Helsingissä aloitetaan päivähoidon saamenkielinen kielipesätoiminta. Lautakunta päätti, että toimintaa varten perustetaan 1.8.2006 lukien saamenkielisen lastentarhanopettajan toimi (Verkkosivut 2006). Saamenkielisen kielikylpypalvelun opettajan toimeen on nimitetty Birit Kitti, joka aloitti tehtävässään maaliskuun 18. päivänä 2007. Kielikylpypalvelua tarjotaan yhteensä kaksi ja puoli päivää viikossa Pikku Prinssi-nimisessä helsinkiläisessä päiväkodissa ja kahdessa muussa päiväkodissa (Saamenradio 2007). Oulun kaupunki on myös velvoitettu järjestämään saamenkielinen päivähoito saamelaisille lapsille. Oulussa saamenkielinen päivähoito järjestetään kerhomuotoisena (1 krt/viikko) se on tarkoitettu lapsille, joilla vähintään toisen vanhemman äidinkieli on saame. Kerho toimii Mäntylä-Snellmanin päiväkodin yhteydessä. 27.2.2006 lukien. (Verkkosivut 2006)

9 Rovaniemellä alkoi saamenkielinen päivähoito 1.8.2006 lukien (Verkkosivut 2006). Saamenkielisten lasten päivähoito ei vielä täytä saamenkielilain asettamia vaateita, koska tällä hetkellä Rovaniemellä ei ole mahdollisuutta päästä saamenkieliseen ryhmään, vaan lapset laitetaan suomenkielisten kanssa sekaryhmään, jossa suomen kieli on vahvemmassa asemassa. Vähemmistövaltuutettu vaatii Rovaniemen kaupungilta selvitystä siitä, toteutuuko saamenkielinen päivähoito lainmukaisella tavalla. 5.3 Opetus Saamelaisten kotiseutualueella, Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa, on lapsilla oikeus opiskella peruskoulussa ja lukiossa saamea äidinkielenään, valinnaisena tai vapaaehtoisena aineena. Tämän lisäksi kieltä opetetaan kotiseutualueen ulkopuolella Oulussa, Rovaniemellä ja Sodankylän kirkonkylällä. Saamen voi suorittaa myös ylioppilastutkinnossa äidinkielenä. Ensimmäiset saamen äidinkielenä kirjoittaneet valmistuivat vuonna 1994. Äidinkieleltään saamelaiset ovat vähintään kaksikielisiä eli puhuvat saamen lisäksi kunkin maan valtakieltä. Opetettavina kielinä ovat pohjoissaamen lisäksi myös inarin- ja koltansaame, vaikkakin valtaosa opetuksesta on pohjoissaamea. Saamenkieliseen opetuksen piirissä on Suomessa viitisensataa oppilasta, joista 150:ä opetetaan pohjois-, inarin- tai koltansaameksi. Pääosa opetuksesta tapahtuu vuosiluokilla 1-6. Kolme yliopistoa Suomessa tarjoaa saamen kielen opetusta. Oulun yliopiston Giellagasinstituutti on tärkein saamea opettava taho yliopistotasolla. Sivuaineena saamea voi opiskella Helsingin yliopistossa, sekä Lapin yliopistossa, jonne ollaan perustamassa saamen kielen opintokokonaisuutta (Verkkosivut 2007). Tampereella aloitti lokakuussa 2006 viisi opiskelijaa saamenkielen opiskelun. Opettajana toimii Niiljas Holmberg Utsjoelta, joka opiskelee ilmaisutaidon lukiossa Tampereella. (Saamenradio 2006)

10 5.3.1 Peda.net käytössä jo yli sadassa Suomen kunnassa Peda.net kouluverkon työvälineet otettiin käyttöön saamenkielellä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun opetukseen tarkoitettua verkkotyöskentelyvälineitä on käännetty saameksi. Saamenkieliset käyttöliittymät on toteutettu yhteistyössä Lapin lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Kari Torikan kanssa. Peda.net on Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimus- ja kehittämishanke. Peda.net kouluverkko kehittää verkkotyövälineitä oppilaitoksille ja opettajille. Yhdistettäessä tietotekniikkaa päivittäiseen opetustyöhön Peda.netin verkkotyövälineiden kaltaiset helppokäyttöiset palvelut ovat saaneet innostuneen vastaanoton kaikkialla Suomessa. Verkkotyövälineitä käytetään perusopetuksessa, lukioissa sekä aikuisopetuksessa. Mukana on myös ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Työvälineet ovat myös useiden kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden käytössä. Käyttökieliä on jo yksitoista. Peda.net kouluverkon toiminnan lähtökohtana on alusta alkaen ollut tiivis yhteistyö käyttäjien kanssa. Jäseninä käyttäjät voivat esittää toiveita ja ehdotuksia, miten verkkotyövälineitä voitaisiin kehittää entistä paremmiksi. Opettajat ovat alusta saakka antaneet innokkaasti palautetta työvälineiden toiminnasta. Toimintamalli jatkuu samansuuntaisena jatkossakin, käyttäjien ideat ovat tervetulleita, jotta työvälineitä voitaisiin kehittää entistä paremmiksi. (Verkkosivut 2004) 5.4 Saamenkieliset merkit käyttöön fi-verkkotunnuksissa Fi-verkkotunnuksia voi hakea myös saamenkielisiä merkkejä sisältävässä muodossa maanantaista 14.8.2006 klo 8.00 alkaen. Viestintäviraston verkkotunnuspalvelussa otetaan käyttöön kaikki Suomessa puhuttujen saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame) merkit. Näistä yleisin on pohjoissaame, jota puhuu 75-90 prosenttia saamenkielisestä väestöstä. Saamenkielistä verkkotunnusta ei suositella ensisijaiseksi verkkotunnukseksi teknisten rajoitteiden vuoksi. Kaikki internet-selaimet ja sähköpostiohjelmat eivät tunnista saamenkielisiä verkkotunnuksia, eikä vieraskielisistä näppäimistöistä välttämättä ole tarvittavia kirjaimia.

11 Sama rajoite koskee myös skandinaavisia eli kansallisia merkkejä (å, ä ja ö) sisältäviä fi-verkkotunnuksia.saamenkielisiä verkkotunnuksia ei voi etukäteen varata, vaan kaikki verkkotunnukset myönnetään aikajärjestyksessä ensin hakeneelle. Toisen suojattuun nimeen tai merkkiin perustuvaa verkkotunnusta ei saa hakea. Verkkotunnusta voi hakea valitsemansa internet-palveluntarjoajan kautta tai suoraan Viestintäviraston fi-verkkotunnuspalvelusta https://domain.ficora.fi. Palvelu vaatii rekisteröitymisen käyttäjäksi. (Verkkosivut 2006) 5.5 Saamenkielinen media 5.5.1 Radio Saamenradion kuuluvuusalue rajoittuu saamelaisalueille. Valtakunnallisesti saamelaiset eivät voi kuunnella saamenkielisiä lähetyksiä. Radio on merkittävin saamenkielinen uutismedia. Arkisin Ylen Saamen radio lähettää 12 uutislähetystä päivässä. Päivittäiset ajankohtaisohjelmat täydentävät ja taustoittavat uutisjuttuja. Uutis- ja ajankohtaislähetyksissä on saamelaisia ja saamelaista yhteiskuntaa koskevia juttuja mutta myös tärkeimmät Pohjoismaiden ja maailman uutiset. Tiedonvälityksen lisäksi radiolla on tärkeä kulttuuritehtävä. 5.5.2 Televisio YLE Sámi radio on mukana tuottamassa pohjoismaisia yhteisiä tv-uutisia, jotka Suomessa käynnistettiin vuoden 2002 alussa. NRK Sámi radio ja SVT Sápmi aloittivat yhteiset uutiset jo syksyllä 2001. Televisiossa voi nähdä valtakunnallisesti saamenkieliset uutislähetykset, kun digitaalinen YLE24 lähettää uutiset suomeksi tekstitettynä klo 23.15. Saamenkielisiä lastenohjelmia televisiossa ei Suomessa ole ollut tarjolla, mutta nyt Saamenkielisten lastenohjelmien lähetysajat ovat varmistuneet. Saamenkielisiä lastenohjelmia nähdään tv 2:lla 16.9 alkaen klo 7.45. Ensi syksynä saamenkielisiä lastenohjelmia lähetetään 15 jakson verran. Ohjelmien kesto on 15 minuuttia. Saamenkielisten lastenohjelmien tuotannosta vastaavat yhdessä NRK, SVT ja YLE. (Saamenradio 2007)

12 5.5.3 Internet YLE Saamen radio avasi ensimmäisenä saamenkieliset www-sivut lokakuussa 1997 Saamen radion 50-vuotisjuhlapäivänä. Uutiset päivitetään välittömästi YLE Saamen radion www-sivustolle. Sivustolta löydät myös muuta tietoa saamelaisista. Internet-palvelulla tavoitetaan saamenkielinen väestö myös Saamenmaan ulkopuolella. Saamen radion www-sivut palvelevat myös suomen- ja englanninkielillä. Saamenkieliset tv-uutiset voi myös katsoa internetissä tekstitettyinä. YLE Saamen radio tuottaa uutiset pohjoismaisena yhteistyönä NRK Sámi radion ja SVT Sápmin kanssa. Uutisstudio sijaitsee Norjan Kaarasjoella, josta uutiset lähtevät kaikkiin Pohjoismaihin samanaikaisesti. (Verkkosivut 2006) 5.5.4 Lehdistö Vanhinta saamenkielistä lehteä on julkaistu vuodesta 1934 lähtien ja jaettu ilmaiseksi jokaiseen saamenkieliseen talouteen. Nykyään lehti ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Lehteä kustantaa aatteellinen kannatusyhdistys. Norjassa saamenkielinen lehdistö on vahvistunut viime vuosina. Karasjoella kahdesti viikossa ilmestyvän lehden tavoitteena on kehittyä uutislehdeksi. Koutokeinossa kaksi kertaa viikossa ilmestyvä Aššu sisältää uutisten lisäksi reportaaseja ja kulttuuria. Lisäksi Norjan evankelisluterilainen vapaakirkko ja Norjan Saamelaislähetys julkaisevat uskonnollista lehteä Nuorttanastea. Norjan puolella julkaistavilla lehdillä on tilaajia myös Suomessa ja Ruotsissa. Inarinsaamenkielinen lehti on ilmestynyt vuodesta 1987 lähtien. Lehteä kustantaa Inarinsaamenkielen yhdistys, jonka jäsenet kirjoittavat suurimman osan jutuista. Lehti lähetetään neljä kertaa vuodessa inarinsaamenkielisiin talouksiin. Lehden toimintaa rajoittaa rahapula. Lehdellä ei ole varaa palkata vakinaista toimittajaa eikä lisätä ilmestymiskertoja. (Verkkosivut 2007)

13 6. SAAMELAISALUEEN JULKISET PALVELUT Saamenkielisten palvelujen turvaaminen käytännössä edellyttäisi esimerkiksi saamenkielen taidon katsomista eduksi henkilöstöä palkattaessa, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella. Saamenkielentaito viran kelpoisuusvaatimuksena on mahdollista vahvistaa laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (Kielilaki 3 Luku 13 ). Myös tiedotteita, ilmoituksia ja lomakkeita suunniteltaessa tulisi saamenkielisen väestön tarpeet huomioida. 6.1 Kela Vähemmistövaltuutettu on pyytänyt Kelalta lausuntopyynnön 13.1.2006 tulkitsemisesta, käännöksistä ja tulkkikeskuksista, vedoten saamenkielilain toteutumiseen Kelan saamenkielisten palvelujen saatavuudesta. Vähemmistövaltuutettu pitää tärkeänä, että saamenkielelliset oikeudet toteutuvat, puuttumatta siihen miten kielelliset oikeudet toteutetaan käytännössä. Kela on antanut vastineen vähemmistövaltuutetulle 26.1.2006, jonka mukaan saamen kielilaki velvoittaa, että suullisen käsittelyn yhteydessä viranomaisessa asia on pyrittävä antamaan saamen kieltä taitavan henkilön hoidettavaksi ja ellei viranomaisessa ole saamen kielen taitoista henkilöä, joka voisi käsitellä asiaa, on viranomaisen järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei viranomainen itse huolehdi tulkkauksesta (Kielilaki 4 Luku 19 ). Samoin viranomaisen on pyynnöstä annettava asianosaiselle maksuton virallinen saamenkielinen käännös esimerkiksi päätösasiakirjasta siltä osin kuin asia koskee hänen oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan (Kielilaki 4 Luku 20 ). (Verkkosivut 2006) Kelassa toteutettiin vakuutuspiirien yhdistyminen 1.1.2006, jolloin muodostettiin Lapin vakuutuspiiri. Alueella on 7 Kelan toimistoa, sekä 4 sivutoimistoa, joissa työskentelee yhteensä 50 toimihenkilöä. Alueella asuu n. 48 000 asukasta. Vakuutuspiirien yhdistymisen jälkeen muutos näkyy asiakkaille, esim. siten, että Utsjoella jätettyyn hakemukseen voi tulla päätös esim. Kittilän toimistosta.

14 Vakuutuspiirissä saamenkieliset palvelut on keskitetty Inarin toimiston hoidettavaksi. Asiakas voi jättää saamenkielisen asiakirjan mihin tahansa Kelan toimistoon, josta asiakirja siirretään käsiteltäväksi Inarin toimistoon, mikäli hakemuksen jättöpaikassa ei ole saamenkielen taitoista työntekijää. Inarin toimistossa asiakirja käännetään tai lähetetään käännettäväksi Saamelaiskäräjien kielitoimistoon. Asian käsittelyn jälkeen asiakas saa sekä suomen- että saamenkielisen päätöksen/vastauksen asiakirjaansa. Kelassa on käännetty -90 luvun alussa Kelan lomakkeita eri saamenkielille, mutta niiden päivittäminen on ollut kallista ja hidasta. Keväällä -06 Kelassa tehtiin päätös, että lomakkeet käännetään uudelleen ja ne laitetaan internettiin kaikkien saataville, jossa ne on myös helpompi päivittää. Kelassa on menossa muutosprosessi myös suomenkielisten lomakkeiden osalta. Lomakkeet käännetään saamenkielille sitä mukaa kuin suomenkieliset lomakkeet on uusittu. Kela on neuvotellut asiakaspalvelupisteiden perustamisesta Sevettijärvelle ja neuvotteluja on käyty myös Karigasniemen osalta. Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat käyttää Kelan palveluja päivittäin ja puhua omaa äidinkieltään. Kelalla on ollut saamenkielisten asioiden hoitoa varten -90 luvulta lähtien saamenasiain sihteeri, joka on huolehtinut pohjoissaamenkielisestä asiakaspalvelusta ja tehnyt tuolloin myös lomakkeiden käännöstyötä. Tällä hetkellä Kelassa ei ole varsinaisesti palkattua saamenasiain sihteeriä. Mutta Ivalon toimistossa palvelee työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu Kelan etuustyön lisäksi saamenkieliset palvelut ja niiden hoitaminen. Työajasta saamenkielisten palvelujen hoitamiseen on varattu 50 %. Kelassa on lisäksi pohjoissaamenkielinen työntekijä Muonion toimistossa, Rovaniemen toimistossa ja aluehallinnossa. Asiakaspuheluja voidaan yhdistää toimistosta toiseen tarvittaessa. (Semenoff 2006) 6.2 Poliisi Inarin - Utsjoen kihlakunnanvirastolla on tarjota saamenkielisiä palveluja, joilla pystytään kattamaan lain asettamat velvoitteet. Viraston Utsjoen palvelutoimistossa on yksi saamenkielen taitava poliisimies ja yksi saamenkielentaitoinen toimistosihteeri. Muutoin, mikäli tarvetta on, kutsutaan paikalle tulkki.

15 Saamelaiselle asianosaiselle annetaan hänen pyynnöstä asiakirja, joka käännätetään saamenkielelle. (Karisaari 2006) Saamenkieltä taitavia poliiseja on hyvin vähän. Se selittyy osittain sillä, että Saamenkieliset eivät ole kiinnostuneet hakemaan poliisikouluun. Viimeisen kuuden vuoden aikana ei ole ollut yhtään hakijaa, jotka puhuvat äidinkielenään saamea, kertoo saamenradion uutiset. Ei olisi pahitteeksi jos saamenkieltä taitavia poliiseja saisimme Lappiin. (Marttila 2007) 6.3 Työvoimahallinto Kesällä 2006 on annettu selvitys työvoimaministeriölle Saamenkieliset, esitteet, lomakkeet ja tiedottaminen saamelaisten kotiseutualueella. Lomakkeita on saatavilla pohjoissaameksi käännettyinä Utsjoen ja Ivalon toimipisteistä. Mainittakoon että Ivalosta ei saa Inarin- eikä koltansaamenkielisiä lomakkeita. Sodankylän toimipisteestä saamenkielisiä lomakkeita ei ole saatavilla ja Enontekiön toimistosta löytyy muutama lomake. Työvoimahallinnon Tiimi Foorumillakaan ei edes peruslomakkeita ole riittävästi. (Tiimi Foorumi on työvoimahallinnon nettilomake osoite) Missään työvoimatoimiston toimipisteessä ei ole saatavilla yhtäkään esitettä millään saamenkielellä. Utsjoen tvt:n ulko-oven kyltti on pohjoissaameksi, samoin ovien vieressä olevat virkailijoiden tehtävänimet ovat pohjoissaameksi. Lehti-ilmoitukset paikallislehti Inarilaisessa julkaistaan suomeksi ja pohjoissaameksi. Toimipaikan kaksi pohjoissaamentaitoista virkailijaa antaa pohjoissaameksi haastatteluita. Suomen ja Norjan puoleisille saamelaisradioille ja sanomalehdille (Min Áigi mm.). Inarin- ja koltansaameksi ei siis ole tiedotettu. Ivalossa opasteet ovat pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Sodankylän toimipaikan ovessa lukee saameksi Bargofápmodoaimmahat (tarkoittanee työvoimatoimisto). Enontekiön toimipisteessä Saamenradio on harvakseltaan haastatellut virkailijoita.

16 Sähköiset palvelut on saatavilla URASSA vain suomeksi ja ruotsiksi. Maan alkuperäisväestön kielillä pohjois-, inarin ja koltansaameksi tulisi olla saatavilla sähköisiä asiakaspalveluita. Henkilökohtaisesti asiakkaita voivat Utsjoen toimipaikassa päivittäin palvella pohjoissaameksi erikoistyövoimaneuvoja, jonka äidinkieli on pohjoissaame sekä suunnittelija, joka on opiskellut pohjoissaamen vieraana kielenä. Muualta Suomesta ostopalveluina hankittavat erikoispalvelut ovat useimmiten suomenkielisiä. Kun asiakas lähetetään esim. työkunto- tai työkokeilututkimukseen Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskukseen Ouluun, jossa tutkimus sisältää neurologin/neuropsykologin kieleen pohjautuvia testejä, olemme käyttäneet tulkkia. Tosin pientä pohdintaa aiheutti se, kuuluuko tulkkauskustannuksista osa tutkimuslaitokselle ja osa työhallinnolle. Lopputuloksena työhallinto maksoi tulkkauksen. Inarin- ja koltansaamea toimipaikassamme ei osaa kukaan. Ivalon toimipaikan henkilöstö on muutama vuosi sitten opiskellut saamea. Tällä hetkellä varmuudella ei tiedetä, missä määrin saamea opiskelleet voisivat palvella asiakkaita saameksi. Henkilökohtaista palvelua annetaan Sodankylän toimipisteessä saameksi, jos sitä tarvitaan (tulkki). Saamenkielisiä palveluja ei ole tarvittu, mutta niitä hankitaan tarvittaessa. Enontekiön toimipisteessä yksi virkailija ymmärtää hyvin saamen, puhua ei tahdo uskaltaa. (Vuomajoki 2006) 6.4 Verovirasto Saamenkielilaki velvoittaa myös verotoimistoja valtion viranomaisena toteuttamaan kielilain vaatimuksia. Lomakkeita on kattavasti, lisää käännetään tarpeen mukaan. Lomakkeita on saatavilla myös sähköisessä muodossa nettiversioina. Saamenkieltä taitavia työntekijöitä ei ole toimistoissa. Ivalon toimistossa yksi henkilö kääntää saamesta suomeksi ko. virastoon tulevat tekstit, mutta suomesta saameen käytetään nyt tilapäisesti Saamelaiskäräjien käännöspalveluja. Ivalossa on virkailija, joka opiskelee saamea ja joka käänsi myös suomesta saameksi valtaosan viraston tulosteista, tällä hetkellä hän on virkavapaalla. Verovirastolla Ivalossa on muutama asiakas, joille saamenkielistä palvelua tarjotaan. Erikseenhän toivomusta ei enää tarvitse esittää vaan jos saadaan saamenkielellä postia, pitää se tulkita haluksi toimia jatkossa myös saamenkielellä.

17 Ongelmana verohallinnossa on se, että kaikki asiakkaille lähetettävä posti tulostetaan ns. e-kirjeenä suomen kielellä. Verovirastoissa pystytään kirjallisesti palvelemaan saamenkielisiä asiakkaita, mutta puheviestinnässä ei, koska verovirastoissa ei varsinaisesti ole saamen kieltä taitavia, vaan joudutaan suullisessa viestinnässä turvautumaan tulkkipalveluun. Käytännössä tulkkipalveluja ei ole tarvittu, koska on selvitty joko jollain muulla kielellä tai sekoittaen keskenään useita muita kieliä. Kirjallinen saame tulee kyseeseen usein verotusta toimitettaessa ja suullinen useimmiten asiakaspalvelussa, joten voidaan sanoa, että asiakaspalvelussa ei ole täysin pystytty vastaamaan kielilain vaatimuksiin. Toisaalta hallinnossa on pyrkimys keskittää myös neuvontaa ja se tarkoittaa sitä, että neuvontapuhelu voi mennä vaikkapa Heinolaan, Kotkaan tms. Silloin saamenkielistä palvelua on vaikea tuottaa. (Ollila 2007) 6.5 Suomen evankelis-luterilainen kirkko Saamen kielen asema on vahvistunut evankelis-luterilaisessa kirkossa viimeisten vuosien aikana. Seurakunnat ovat saamenkielisillä alueilla ennenkin pyrkineet palvelemaan saamen kielellä, mutta vasta vuoden 1994 alussa voimaan tullut kirkkolaki määräsi, että saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiö, Inari, Utsjoki sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue) seurakunnan toimintaa on järjestettävä ja palveluja annettava myös saamen kielellä. (Kirkkolaki 4 Luku 4 ) Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa ja niissä seurakunnissa, jotka kuuluvat kokonaan tai osittain saamelaisten kotiseutualueeseen, noudatetaan vuodelta 1991 olevaa lakia, jonka mukaan saamen kieltä on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioitaessa. (Kirkkolaki 3 Luku 5 ). Lapin seurakunnissa on työskennelty jo pitkään saamen kielen käytön lisäämiseksi. Monet seurakuntien työntekijät ovat opiskelleet saamen kieltä. Radiohartauksia tunturi-, inarin- ja koltansaameksi on pidetty jo vuosia.