E/573/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille

E/573/221/2008 22.9.2008 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2010-2013

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2010-2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1 3 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 3 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 3 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 5 3.2.1 Toiminnallinen tehokkuus 5 3.3 Tuotokset ja laadunhallinta 6 3.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8 4 RESURSSISUUNNITELMAT 9 KUVATEKSTIT: Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä 2 Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus 4 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Maksullisen toiminnan kannattavuuden tavoitteet 5 Taulukko 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteet 6 Taulukko 3. Peruslaskelma/kehysehdotus 32.20.01 (siirtomääräraha 2 v) 9 Taulukko 4. Kustannusjakauma päätulosalueittain 9 LIITEOSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 TTS 2010-2013 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ydintoiminnot ovat geologinen kartoitus, geologisten luonnonvarojen arviointi, tutkimus ja kehittäminen sekä tiedonhallinta. GTK tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka edistää yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino- sekä ilmasto- ja energiapolitiikkojen linjausten toteuttamiseen. Keskeisiä tavoitteita ovat yrityksille kilpailukykyisen ympäristön luominen, tuotannollisten investointien aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen sekä uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö ja energiaomavaraisuuden kohentaminen. GTK toiminta tukee samalla myös ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tasapainoista alueellista kehitystä. Luonnonvarojen globaali kysyntä jatkaa kasvuaan ja luo haasteita kestävälle raaka-ainehuollolle. Luonnonvarojen kestävä käytön periaate vakiintuu osaksi eurooppalaista ja kansallista päätöksentekoa. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen merkitys korostuu monipuolisena raakaainelähteenä ja teollisuuden turvallisena sijoituskohteena. Kansallisen tutkimus- ja innovaationjärjestelmän kehittäminen sekä alan toimintaan läheisesti liittyvän lainsäädännön muutokset vaikuttavat merkittävästi GTK:n toimintaympäristöön. GTK vastaa haasteisiin fokusoimalla toimintansa vaikuttavuuden kannalta keskeisille alueille, syventämällä verkostoyhteistyötä ja kehittämällä osaamistaan sekä jatkamalla kansainvälistymistään. Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan kehittämällä tuloksellista toimintaa tukevaa johtamista, urakehitysmahdollisuuksia ja palkkaussekä palkitsemisjärjestelmää. Strategioidensa mukaisesti GTK jatkaa laitoksen määrätietoista kehittämistä kansalliseksi geotietokeskukseksi ja eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Pystyäkseen entistä paremmin tukemaan elinkeinoelämää ja yhteiskunnallista päätöksentekoa GTK:n keskittyy palvelemaan kolmea keskeistä sektoria: geologisten luonnonvarojen kestävä käyttö, energia ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Geologisen kartoituksen ja luonnonvarojen arvioinnin yhdistävällä tiedonkeruulla GTK kartuttaa perustietovarantojaan yhteiskunnan ja asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeiden mukaisesti. Tieteellisessä tutkimustoiminnassa suunnittelukauden painopistealueina ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraalipotentiaali, energia ja taajamat sekä merenpohjan käyttö. Tiedonhallinnan tavoitteenasettelua ohjaa tavoitetila GTK:sta kansallisena geotietokeskuksena. Paikkatiedon ja muiden geologisten aineistojen hallinnan sekä verkkopalvelujen kehittämistä ohjaavat muuttuvat asiakastarpeet sekä kansallisen tietoyhteiskunnan ja kehittyvien EU-normien asettamat vaatimukset. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Luonnonvarojen käyttöön liittyvä päätöksenteko pohjautuu yhä selvemmin taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten näkökohtien huomioonottamiseen. Globaalistuvassa taloudessa menestyvät yhteiskunnalliseen vastuuseen ja kestävään kehitykseen sitoutuneet yritykset, joista valtiot ja alueet kilpailevat. Perusmetallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja kilpailu raaka-ainevaroista lisääntyy. Uudeksi kasvavan kysynnän kohteeksi nousevat ns. teknologiametallit. Suomen kaivosteollisuus on voimakkaassa kasvussa ja metallimalmien louhinnan ennustetaan moninkertaistuvan lähivuosina. Maahamme syntyy uusia kaivosyhtiöitä ja vuoriteollisuusalan työllisvaikutukset kasvavat. Todennäköisesti merkittävin osa kansainvälisistä yrityksistä jää

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 TTS 2010-2013 maahamme pysyväisemmin harjoittamaan malminetsintää, aiheiden jatkokehittämistä ja kaivostoimintaa. Luonnonvarastrategioiden merkitys toiminnan ohjauksessa korostuu sekä EU:n että kansallisella tasolla. Etsintä- ja hyödyntämisteknologioiden kehittämiseen panostetaan luonnonvarapotentiaalin selvittämiseksi. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen malmipotentiaalinen merkitys korostuu monipuolisena luonnonvarojen lähteenä ja teollisuuden turvallisena investointikohteena. Tämä vahvistaa GTK:n roolia sovelletun perustiedon ja asiantuntemuksen tuottajana sekä raakaainepotentiaalin osoittajana kansainvälistyneelle kaivosteollisuudelle. Talouden epävarmuustekijät voivat toisaalta nopeastikin heijastua GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntään. Energiasektorilla uudistuva ilmasto- ja energiastrategia ohjaa päätöksentekoa. Kansallisena tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta ja omavaraisuutta energian tuotannossa ja kulutuksessa. Turve säilyttää ja mahdollisesti vahvistaa asemaansa kotimaisessa energiatuotannossa osana bioenergian käytön lisääntymistä ja liikennepolttonesteiden valmistusketjua. Maa- ja kalliolämmön käyttö lisääntyy nopeasti ja GTK vahvistaa rooliaan alan mallinnusasiantuntijana. Ydinenergiaan liittyvän jätehuollon ratkaiseminen viranomaistoimintoineen, suunnitelmat uusista ydinvoimalaitoksista ja vilkastunut uraanin etsintä luovat myös kysyntää GTK:n asiantuntemukselle ja palveluille. Taajamien infrarakentaminen tarvitsee rakennusgeologista perustietoa sekä maankamaran raakaaineita kaupungistumisen jatkuessa kotimaassa. EU:n vesipuitedirektiivi ohjaa pinta- ja pohjavesien käyttöä sekä hoitoa. Pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa korostuu geologisiin rakenteisiin pohjautuva mallinnus, mikä edellyttää geologisen asiantuntemuksen lisääntyvää käyttöä. Tutkimus- ja innovaatioympäristö on voimakkaassa kehitysvaiheessa. Poikkihallinnollinen ja monitieteinen tutkimus vahvistuvat ja tutkimustulosten hyödynnettävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kilpailu tutkimusrahoituksesta muuttuu organisaatioiden välisestä verkostojen väliseksi ja edellyttää yhteistyömuotojen kehittämistä entistä tuloksellisemmiksi. Tilanne asettaa uusia haasteita sekä tutkimuksen suuntaamiselle että geologisen perustutkimuksen jatkuvuuden turvaamiselle. GTK osallistuu aktiivisesti sektoreiden välisiin tutkimusagendoihin hankeesityksillään. Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 TTS 2010-2013 Lainsäädännön kehittyminen (mm. kaivoslain uudistaminen, maaperänsuojelun direktiivi, paikkatietolain säätäminen) asettavat uusia reunaehtoja laitoksen toimintaympäristölle. INSPIREdirektiivin edellyttämän kansallisen paikkatietoportaalin rakentamisen päävaihe ajoittuu suunnittelukaudelle. Itämeren tila, sen kehitys ja suojelukysymykset kytkeytyvät entistä tiiviimmin sekä Itämeren suojelupolitiikkaan että ympäristömuutostutkimukseen. Meristrategiadirektiivi ja kansalliset säädökset lisäävät merenpohjan laatua koskevaa tiedon tarvetta. EU:n ympäristödirektiivien vaikutuksesta yhteistyö eurooppalaisten sisarlaitosten kanssa tiivistyy ja mahdollistaa osaltaan tietoinfrastruktuurien kehittämisen verkostoyhteistyön tuloksena. Tietoverkkojen ja virtuaaliyhteisöjen asema tutkimustoiminnan työympäristönä vakiintuu. Numeerisen geotiedon tarve ja kysyntä kasvavat ja monipuolistuvat edelleen. Tietojen joustava kansallinen ja kansainvälinen yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa ja vaikuttavuutta. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutus jatkuu suunnittelukaudella. Hallinnonalan henkilöstö- ja taloushallintopalveluja keskitetään Valtiokonttorin palvelukeskuksen Mikkelin aluetoimipisteeseen. GTK siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi suunnittelukauden alussa. Uudet yhteiset toimintamallit ja tietojärjestelmät muuttavat myös GTK:n sisäisiä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa ja säilyttää palvelukyky. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden ylläpidon ja kehittämisen merkitys korostuu sekä toiminnan tuottavuuden että työvoimakilpailun näkökulmasta. 3 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK:n toiminta tähtää ensisijaisesti elinkeinopolitiikan sekä ilmasto- ja energiapolitiikan linjausten toteuttamiseen. Toiminta tukee myös ympäristöpolitiikan tavoitteita ja on merkittävää tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisessä. GTK:n toiminnan vaikuttavuus kohdistuu kolmelle pääsektorille: luonnonvarojen kestävä käyttö, energia ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen (kuva 2).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TTS 2010-2013 Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus GTK edistää toiminnallaan Suomen ja sen alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluita kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointipäätösten perusteeksi ja muun elinkeinotoiminnan kuten luontomatkailun kehittämiseksi. GTK:lla on vahva rooli energiaomavaraisuuden varmistamisessa ja päästöttömien ratkaisujen edistäjänä, ydinjätteiden turvallisessa loppusijoittamisessa sekä kansainvälisten ilmastosopimusten edellyttämän tieteellisen tutkimustiedon tuottajana. Asiantuntemuksellaan ja palveluillaan GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä. Strategioidensa mukaisesti GTK jatkaa laitoksen määrätietoista kehittämistä kansalliseksi geotietokeskukseksi ja eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. GTK toimii aktiivisesti yritysten ja muiden tutkimuslaitosten sekä julkisen sektorin kanssa ja hakeutuu yhteistyöhön eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten osaamiskeskittymien kanssa. GTK on asettanut suunnittelukaudelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: GTK:n toiminta edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä, mikä luo edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK edistää aineistojensa ja palvelujensa aktiivista käyttöä, millä parannetaan luonnonvarojen hyödyntämistä ja maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä yksityisellä ja julkisella sektorilla. GTK etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden käytön tehostamiseksi.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 TTS 2010-2013 GTK vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnallaan yhteiskunnan kestävän kehityksen luotettavaa tietoperustaa ja luo uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. GTK:n toiminta tukee alueiden tasapainoista kehitystä. GTK kehittää ja tarjoaa kansainvälisen tason asiantuntemusta keskeisillä osaamisalueillaan. GTK vahvistaa osaltaan monitieteellistä tutkimustoimintaa verkottumalla sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. GTK verkottuu laajasti kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa tavoitteena tutkimuksen ja palvelujen tarvelähtöisyyden varmistaminen ja tuotteistaminen. 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 3.2.1 Toiminnallinen tehokkuus Suunnittelukaudelle asetetaan kustannusten tavoitejakauma päätulosalueittain. Toiminnan tehokkuutta tarkastellaan tulosaluekehysten lisäksi maksullisen toiminnan kannattavuuden ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden avulla. Taloudellisuus ja tuottavuus Nykyinen tulosaluejako on ollut voimassa vuoden 2005 alusta lukien. Päätulosalueiden keskinäiset suhteet eivät muutu merkittävästi suunnittelukaudella (ks. taulukko 4). Toiminnan taloudellisuutta parannetaan käyttämällä harkitusti ostopalveluja alentaen samalla omia kiinteitä kustannuksiaan. Tuottavuuden nostamiseen tähdätään mm. kehittämällä ydinprosesseja, tietojärjestelmiä sekä kasvattamalla osaamista. GTK toteuttaa tuottavuusohjelman (KTM:n päätös 19.7.2006) mukaisen 140 htv:n vähennyksen vuoteen 2012 mennessä. Maksullisen toiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kannattavuustavoitteeksi asetetaan viisi prosenttia tuotoista (taulukko 1) koko suunnittelukauden ajan. Tulot merkittävistä vientiprojekteista vaikuttivat olennaisesti vuoden 2007 hyvään kannattavuuteen. GTK:n rahoitus- ja projektiosaamista sekä verkostojen hyödyntämistä projektitoiminnassa kehitetään kannattavan toiminnan varmistamiseksi. Taulukko 1. Maksullisen toiminnan kannattavuuden tavoitteet Tot. Tavoite TAE TTS TTS TTS TTS 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 - tulot, milj. euroa 14,0 5,2 6,0 6,5 6,5 6,5 6,5 - ylijäämä, tuhat euroa 1 752 260 300 325 325 325 325 - ylijäämä, % tuotoista 13 5 5 5 5 5 5

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 TTS 2010-2013 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden ennakoidaan säilyvän hyvällä tasolla. Mahdolliset sektoritutkimusta koskevat muutokset ja yhteisrahoitteisuuteen liittyvien eri rahoitusinstrumenttien vaihtelevat rahoitusperusteet vaikuttavat oleellisesti kustannusvastaavuuteen. Taulukko 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteet Tot. Tavoite TAE TTS TTS TTS TTS 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 - kustannusvastaavuus, % 55 65 50 50 50 50 50 - osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 8,5 10,7 11,0 12,0 12,0 12,0 12,0 - hankkeiden lukumäärä 73 80 80 85 85 85 85 3.3 Tuotokset ja laadunhallinta Geologinen kartoitus ja luonnonvarojen arviointi muodostavat tiedonkeruun kokonaisuuden, jonka olennaisena piirteenä on GTK:n perustietovarantojen kartuttaminen ja palvelujen tuottaminen yhteiskunnan ja asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeiden pohjalta. Tieteellisellä tutkimus ja kehittämistoiminnallaan GTK tuo geotieteellisen osaamisen ja sovellukset monitieteelliseen yhteistyöhön ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. Tiedonhallinnan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan tarvitseman geotiedon ylläpidosta ja saatavuudesta sekä edistää sen monipuolista käyttöä. Suunnittelukaudelle on asetettu seuraavat toiminnan tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat tavoitteet: Tiedonkeruu/geologinen kartoitus Voimavarat kohdennetaan raaka-ainehuoltoa sekä maankäyttöä ja yhdyskuntarakentamista palveleviin hankkeisiin Yhteisrahoitteista toimintaa lisätään Osaamispohjaa laajennetaan sisäisen koulutuksen avulla voimavarojen käytön optimoimiseksi Valtakunnallisten kallio- ja maaperän karttatietokantojen uudet versiot valmistuvat jakelukuntoon suunnittelukauden loppuun mennessä. Tietokannoista laadittavien vakiotuotteiden tuotantoprosessit otetaan käyttöön suunnittelukauden alussa Kallioperän karttatietokannoista julkaistaan uusi Suomen kallioperäkartta 1:1 milj. ja ensimmäiset 1:200 000 mittakaavaiset vakiotuotteet Maaperän peruskartta-aineisto on yhtenäistetty ja tuotteistettu uudelle 1:25 000 karttapohjalle Laajana yhteistyönä toteutetut happamien sulfaattimaa-alueiden kartoitukset valmistuvat keskeisillä Länsi-Suomen valuma-alueilla Merenpohjan geologinen kartoitus kohdistuu Pohjanlahden kaupunkien ja suurten satamien edustoille sekä laajoina yhteistöinä toteutettaviin vedenalaisen luonnon monimuo-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 TTS 2010-2013 toisuutta selvittäviin kotimaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Rannikkoalueiden kartoituksen kattavuus nousee yli 70 prosenttiin. Valtakunnallinen maakairaustietojärjestelmä on käytössä ja sen käyttö laajenee. Tiedonkeruu/luonnonvarat GTK:n tuottama tieto maankamaran luonnonvarojen määrästä, hyödynnettävyydestä ja etsintäpotentiaalista lisääntyy ja on teollisuuden sekä päätöksentekijöiden käytettävissä tilinpitojärjestelmien avulla. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä laajenee keskeisille kulutusalueille ja kattaa keskeiset kulutusalueet suunnittelukauden lopussa. Uuden teknologian tarvitsemien harvinaisten metallien löytymispotentiaalia koskeva kokonaisselvitys valmistuu. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisia raaka-aine-esiintymiä kaivannaisteollisuuden ja energiatuotannon jatkotutkimuksia ja tuotantoa varten. Turvevaroja arvioidaan vähintään 300 km² vuodessa ja vuosittain raportoidaan vähintään 100 milj. m³ teollisesti hyödynnettävää turvevarantoa teollisuuden raaka-ainehuollon turvaamiseksi ministeriön teettämän selvityksen mukaisesti. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia tehdään yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten ja vesiyhtiöiden kanssa. Tutkimus ja kehittäminen Tutkimuksen painopistealueita ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraalipotentiaali, energia, taajamageologia ja merenpohjan käyttö. Turve, kaivosmineraalit ja luonnonkivet sekä neitseellisiä kiviainesvaroja korvaavat materiaalit kytketään tilinpitojärjestelmään. Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista tehdään uusi kokonaisarvio, joka ottaa huomioon teollisuuden standardien mukaisesti luokiteltujen tunnettujen varantojen lisäksi myös otaksutut, löydettävissä olevat varannot. Uudella teknologialla luodaan moniulotteisia malleja, jotka edistävät luonnonvaraesiintymien hyötykäyttöä, globaalimuutoksen ennustettavuutta ja muutokseen sopeutumista. GTK kehittää uusia ratkaisuja ja teknologisia sovelluksia lämpö- ja jäähdytysenergiatuotantoon kallio- ja maaperästä. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, mineraaliaineksen ekotehokkaaseen prosessointiin, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. GTK tuottaa kaivos- ja teollisuusympäristöjen hallintaan ja tuotantoalueiden jälkihoitoa palvelevia tutkimuksia ja sovelluksia. GTK tuo monitieteelliseen tutkimukseen geotieteellisen osaamisen sektoritutkimusyhteistyöhankkeissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tutkimusyhteistyötä fokusoidaan ja tiivistetään yliopistojen kanssa erityisesti kalliiden tutkimuslaitteiden käyttöä tehostamalla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 TTS 2010-2013 Tutkimuksen vaikuttavuutta lisätään, ja vuosittain julkaistaan keskimäärin 65 vertaisarvioitua julkaisua korkeatasoisissa kansainvälisissä sarjoissa. Tiedonhallinta Paikkatietojen hallintajärjestelmän täysimääräisellä käyttöönotolla lisätään prosessitehokkuutta sekä tiedonkeruussa että tuotteiden valmistuksessa. Tutkimus- ja kartoitusaineistojen käytettävyys siirtyy uudelle tasolle kansallisen paikkatietoportaalin ja geologisen tutkimuksen tietoinfrastruktuurin käyttöönoton myötä. Tietoaineistojen kuvaustiedot saatetaan kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE vaatimusten tasolle direktiivin määrittelemän aikataulun mukaisesti 3.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK toteuttaa henkilöstöpoliittisia ja henkilöstöstrategisia linjauksiaan valtionhallinnon yhteisten linjausten pohjalta. Valtioneuvoston periaatepäätös ja sitä täydentävät valtiotyönantajaohjeet ja -päätökset valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta ohjaavat yleisellä tasolla koko valtioyhteisön henkilöstöpolitiikkaa. Keskeisiä tavoitteita ovat valtionhallinnon yhteisen arvoperustan vahvistaminen ja virkamiesetiikan korkean tason säilyttäminen, valtiotyönantajan kilpailukyvyn turvaaminen, osaavan henkilöstön varmistaminen sekä hyvän johtamisen ja työyhteisöjen toimintakyvyn edistäminen. GTK:n henkilöstöstrategian perusta on toimintastrategiassa ja sen tavoitteissa. Henkilöstöstrategian pitkän aikavälin keskeiset henkilöstötavoitteet toimenpiteineen ovat: 1. Strategialähtöinen henkilöstörakenne: henkilöresurssien suuntaaminen ydintoimintoihin henkilöstön määrän asteittain vähentyessä ostopalvelujen käytön harkittu lisääminen tukitoiminnoissa. 2. Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen: henkilöstön rekrytointi painopiste- ja innovaatiotehtäviin verkostoitumisen ja sidosryhmäyhteistyön lisääminen kansainvälisen rekrytoinnin ja tukijavaihdon lisääminen henkilöstön osaamisen kehittäminen osaamispääoman hallinta sekä osaamisen turvaaminen ja johtaminen. 3. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö: johtamisen ja työyhteisön kehittäminen työhyvinvointi- ja terveydenhuolto-ohjelman toteuttaminen henkilöstön urakehityksen edellytysten luominen mm. urapolkuja valmistelemalla palkkausjärjestelmän ja muiden palkitsemiskäytäntöjen edelleen kehittäminen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 TTS 2010-2013 4 RESURSSISUUNNITELMAT TTS-kauden suunnitellut tulot ja menot on esitetty taulukossa 3. Uusien vientihankkeiden seurauksena maksullisen toiminnan tulotaso kasvaa hieman suunnittelukaudella. Muun toiminnan tulot muodostuvat pääosin yhteisrahoitteisten hankkeiden tuloista, joiden ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 10 % suunnittelukauden alkuun mennessä. Tuottavuusohjelman toteutumisen seurauksena GTK:n menorakenne asettuu 50 milj. euron tasolle TTS-kaudella. Taulukko 3. Peruslaskelma/kehysehdotus 32.20.01 (siirtomääräraha 2 v) 1 000 euroa TOT TA TAE TTS TTS TTS TTS 2007 2008 2009 2010*) 2011*) 2012*) 2013**) Tulot 16 534 7 400 8 200 9 000 9 000 9000 9000 Maksullinen toiminta 14 042 5 200 6 000 6 500 6 500 6 500 6 500 Muu toiminta 2 492 2 200 2 200 2 500 2 500 2 500 2 500 Menot 58 564 48 592 50 628 51 453 50 655 50 655 50 655 Määräraha 42 030 41 192 42 428 42 453 41 655 41 655 41 655 *) TEM:n kehys 13.3.2008 vuosille 2010-2012 **) ei kehystä Taulukko 4. Kustannusjakauma päätulosalueittain Tulos- TOT sopimus TAE TTS TTS TTS TTS 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Geologinen kartoitus 20 % 18 % 18 % 16 % 16 % 16 % 16 % Tutkimus ja kehittäminen 28 % 27 % 28 % 29 % 30 % 30 % 30 % Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 40 % 40 % 39 % 39 % 38 % 37 % 37 % Tiedonhallinta 12 % 15 % 15 % 16 % 16 % 17 % 17 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2010 2013 Liiteosa 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO 1 1.1 Toiminta-ajatus 1 1.2 Arvot 1 1.3 Visio 1 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET 2 3. SUUNNITELMAT VUOSILLE 2010 2013 4 3.1 Tiedonkeruu 4 3.2 Tutkimus ja kehittäminen 10 3.3 Tiedonhallinta 14 3.4 Kansainvälisyys 16 3.5 Maksullinen toiminta 18 3.6 Tukipalvelut 18 3.7 Strateginen investointisuunnitelma 19 Liite 1: Ohjelmittaiset tavoitteet vuosille 2010 2013

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 TTS 2010 2013, liiteosa 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO 1.1 Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa maa- ja kallioperästä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, jolla edistetään taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. Tiedon keskeisiä soveltamisalueita ovat geologisten luonnonvarojen saatavuuteen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset ja niiden ratkaisut kestävällä tavalla. GTK toimii tiedon ja osaamisen välittäjänä tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän välillä ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovittuja tulostavoitteita. Keskeisellä sijalla on tuotannollisen toiminnan ja teollisuuden toimintaedellytysten sekä alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 1.2 Arvot GTK:n toimintaa ohjaavat yhteisesti sovitut arvot niin sisäisissä kuin ulkoisissakin suhteissa. Korkeatasoinen asiantuntemus, sen ylläpito ja kehittäminen sekä toiminnan puolueettomuus ja yhteistyö rakentavat pohjaa luottamukselle. Arvojen mukainen toiminta näkyy työyhteisössä avoimuutena, tasapuolisuutena, toisen kunnioituksena ja kannustavuutena. Jokainen tekee työnsä vastuullisesti, arvioi toimintaansa ja myös kehittää sitä. Arvolähtöinen toiminta luo pohjan hyvälle ja tuloksekkaalle työyhteisölle, joka täyttää sidosryhmien odotukset. 1.3 Visio GTK:n tavoitteena on kehittyä entistä merkittävämmäksi palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi, joka profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa sekä kansalliseksi geotietokeskukseksi, jonka asiantuntemus ja palvelukyky ovat huippuluokkaa. Tavoitteena on kaikilta osin vaikuttava ja tehokas toiminta, joka luo elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja hyvinvointia alueille ja vastaa alansa haasteisiin myös kansainvälisellä tasolla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 TTS 2010 2013, liiteosa 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET GTK:n strategian ja kehittämisen lähtökohtana on toiminnan yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden varmistaminen ja lisääminen hallituksen ja ministeriön määrittelemän tavoitteenasettelun mukaisesti. GTK:n visio geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia konkretisoituu tavoitteeksi kehittyä palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi, joka toisaalta profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa ja toisaalta kansalliseksi geotietokeskukseksi, jonka asiantuntemus ja palvelukyky ovat kansainvälistä huipputasoa (kuva 2). Kuva 2. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet Pystyäkseen entistä paremmin vastaamaan sidosryhmiensä ja asiakkaidensa odotuksiin GTK:n tutkimus- ja tiedonkeruutoiminta suunnataan palvelemaan kolmea keskeistä sektoria: geologisten luonnonvarojen kestävää käyttöä, energiaa ja ympäristöä sekä maankäyttöä ja rakentamista (kuva 3). Kuva 3. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 TTS 2010 2013, liiteosa Suunnittelukaudella jatketaan toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joiden avulla keskitytään yhä selvemmin ydintoimintoihin ja vahvistetaan strategisten päätavoitteiden mukaisia painopiste- ja kehittämisalueita. GTK kehittää edelleen alueellista toimintaansa jatkamalla alueiden omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin pohjautuvaa yksiköiden profiloitumista. Tuotanto- ja palveluprosessien tehokkuutta parannetaan osana johtamis- ja laatujärjestelmää. GTK:n sisäiset palveluprosessit sekä hanketoiminta perustuvat tilaaja tuottaja-asetelmaan. Henkilöstöstrategian tavoitteena on turvata osaamisen ylläpito sekä uudistumiskyky ja edistää henkilöstön hyvinvointia sekä jaksamista. Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstömäärän supistaminen päättyy suunnittelukauden puolivälissä. Uusrekrytoinnit kohdistetaan ensisijaisesti painopiste- ja kehittämisalueisiin. Tehtävä- ja toimipaikkakiertoa käytetään aktiivisesti voimavarojen uudelleen kohdentamisessa. GTK:n visioon sekä toiminnallisiin ja rakenteellisiin kehittämistavoitteisiin liittyvät pitkän aikavälin tavoitteet on tiivistetty taulukkoon 1. Taulukko 1. GTK:n pitkän tähtäyksen kehittämislinjaukset. GTK vuonna 2015: Vaikuttavuus: Maankamaran luonnonvarojen, niiden tilipidon ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja Tuontipolttoaineita korvaavien energiaratkaisujen asiantuntija Kansallinen tietokeskus, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa Vahva alueellinen toimija, joka on tiiviisti integroitunut alueiden kehittämissuunnitelmien toteutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen Toiminnallinen tuloksellisuus: Ydintoimintoihin keskittynyt ja yhteiskunnan tarpeisiin fokusoitunut kilpailukykyinen ja kansainvälistynyt osaaja Palvelu- ja kilpailukykyiset toimintaprosessit Tilaaja-tuottaja asetelma sisäisissä palveluissa ja hanketoiminnassa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen: Korkeatasoinen, kansainvälistynyt asiantuntijaorganisaatio Korkeatasoisen osaamisen ja kansainvälistymisen kehittymistä vahvistetaan toiminnan painopistealueiden mukaisesti Haasteelliset urakehitysmahdollisuudet Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö Kannustava palkkausjärjestelmä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TTS 2010 2013, liiteosa 3. SUUNNITELMAT VUOSILLE 2010 2013 3.1 TIEDONKERUU Tiedonkeruu tuottaa perustietoa ja palveluja Suomen maa- ja kallioperästä sekä niiden ominaisuuksista ja luonnonvaroista tavoitteena yhteiskunnan ja asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeisiin vastaaminen sekä GTK:n perustietovarantojen kartuttaminen. Tiedonkeruu yhdistää geologisen kartoituksen ja luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin ydintoiminta-alueet ja jakautuu seuraaviin ohjelmiin: Kallioperätiedonkeruu Maaperätiedonkeruu Merigeologinen kartoitus Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointi Turvevarojen arviointi Kallioperätiedonkeruun ohjelmaan on yhdistetty aikaisemmin erilliset kallioperäkartoituksen, luonnonkivikartoituksen ja kallion kiviainestutkimusten toimintaprosessit. Tavoitteena on joustava ja tehokas voimavarojen käyttö erilaisiin tarvelähtöisiin hankkeisiin. Vastaavasti maaperätiedonkeruun ohjelma nivoo aikaisemmat maaperäkartoituksen, maa-ainestutkimusten ja pohjavesitutkimusten prosessit laajemmaksi kokonaisuudeksi. Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointiohjelmaan on koottu puolestaan metallisten malmien ja teollisuusmineraalien etsintä- ja arviointiprosessit. Merigeologinen kartoitus sekä turvevarojen arviointi ovat toimintojen erityisluonteesta johtuen säilytetty omina prosesseinaan. Kaikki tiedonkeruuohjelmat toimivat tiiviissä yhteistyössä tutkimus- ja kehittämisohjelmien kanssa. Toiminnan alueelliset painopisteet suunnittelukaudella esitetään kuvissa 4 ja 5 ja vuosisuunnitelmat sekä tavoitteet ohjelmittain liitteessä 1. Kallioperätiedonkeruu Ohjelma tuottaa Suomen kallioperää koskevaa perustietoa ja palveluja yhteiskunnan ja asiakkaiden raaka-ainehuollon sekä maankäytön ja rakentamisen tarpeisiin. Suunnittelukauden keskeisiä tuloksia ovat: Digi KP 1M tietokantaan pohjautuva uusi Suomen kallioperäkartta 1:1 milj. julkaistaan DigiKP 200 tietokannasta julkaistaan ensimmäiset vakiotuotteet Valtakunnallisten Digi KP 1M ja 200 karttatietokantojen 2-versiot valmistuvat keskeisiltä osin suunnittelukauden loppuun mennessä Karttatietokantojen ylläpitomenettelyt otetaan käyttöön suunnittelukauden alussa Suomen luonnonkivivarojen ensivaiheen kartoitus valmistuu

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 TTS 2010 2013, liiteosa Kartoitus Pääosa voimavaroista kohdentuu vuonna 2009 valmistuneiden valtakunnallisten 1:1 milj. ja 1:20 000 karttatietokantojen (Digi KP 1M, Digi KP 200) 1-version täydentämiseen 2-versioksi saadun asiakaspalautteen perusteella. Keskeisiä teemoja ovat kallioperän rakennepiirteet, metamorfoosi, ikätiedot sekä malmipotentiaalisuus. Tietokannoista laadittavat vakiotuotteet ja niiden tuotantoprosessi määritetään suunnittelukauden alkuun mennessä. Luonnonkivet Luonnonkivivarojen kartoituksen painopiste on ns. ensivaiheen kartoituksessa Länsi- ja Pohjois- Pohjanmaalla, Lounais-Suomessa sekä Päijät-Hämeessä. Tavoitteena on ensisijaisesti yhteisrahoitteiseen hanketoimintaan perustuen saattaa ensivaiheen kartoitus päätökseen. Valtakunnallisessa kartoituksessa koottua luonnonkivitietokantaa täydennetään tuotanto- ja sivukivien varantotiedoilla, jotka integroidaan kiviainestilinpitojärjestelmän lähtöaineistoksi. GTK:n asiantuntijuutta ja tutkimusmetodeja esiintymäkohtaiseen kartoitukseen kehitetään. Kallion kiviaines Kallion kiviainestutkimuksia toteutetaan ensisijaisesti tilaustutkimuksina. Merigeologinen kartoitus GTK vastaa Suomen merialueiden geologisesta kartoituksesta ja tuottaa merenpohjan laadusta ja ominaisuuksista perustietoa ja sovelluksia, joita hyödynnetään merenpohjan käytön suunnittelussa ja merialueiden suojelussa. Keskeiset tulokset: Rannikkoalueiden kartoituksen kattavuus nousee yli 70 prosenttiin EU:n LIFE + ohjelmaan kuuluva FINMARINET-hanke raportoidaan projektisuunnitelman mukaisesti VELMU-ohjelman toimintaan osallistutaan resurssien sallimissa rajoissa Suunnitelma avomerialueiden ja Suomen EEZ-alueen kartoittamiseksi valmistuu Kartoitus pohjautuu suunnittelukaudella pääosin laajoihin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Maksullisina töinä tehdään väylä- ja reittiselvityksiä, joille on merkittävää kysyntää. Toiminta painottuu edelleen rannikkoalueille (ks. kuva 4). Keskeisiä hankkeita ovat merenpohjan soravaroihin liittyvät työt, Pohjanlahden suurten satamien ja kaupunkien edustoilla tehtävät alueiden käytön suunnittelua palvelevat kartoitukset sekä vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden selvittämiseen liittyvät laajat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöhankkeet, joihin GTK osallistuu. Avomerialueiden, ml Suomen EEZ-alueet, kartoittamiseen soveltuvia kartoitusmenetelmiä kehitetään mm. EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteiden toteuttamiseksi. Konkreettinen suunnitelma tiedonkeruun aloittamiseksi laaditaan. Alueiden kartoitus alkaa resurssien salliessa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 TTS 2010 2013, liiteosa Kuva 4. Kartoitusalueet

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 TTS 2010 2013, liiteosa Maaperätiedonkeruu Ohjelma tuottaa Suomen maaperää koskevaa perustietoa ja palveluja yhteiskunnan ja asiakkaiden raaka-ainehuollon sekä maankäytön ja rakentamisen tarpeisiin. Keskeiset tulostavoitteet: Karttatietokantojen sisältö- ja rakennemäärittelyt valmiit ja ylläpitomenettelyt käyttöönotettu suunnittelukauden alussa Maaperän peruskartoitusaineiston siirto uudelle 1:25 000 pohjalle saumattomaksi karttatasoksi valmis ja aineiston vakiotuotejakelu käytössä suunnittelukauden alussa Happamien sulfaattimaa-alueiden kartoitukset valmistuvat keskeisillä Länsi-Suomen valuma-alueilla Karttatietokantojen 1-versiot valmistuvat suunnittelukauden toisella puoliskolla GTK:n kiviainesrekisterin täydennys tilinpitotarpeita vastaavasti valmis keskeisiltä kulutusalueilta suunnittelukauden loppuun mennessä Pohjavesialueiden rakennekartoitusten systemaattinen toteutus yhteistoiminnassa viranomaistahojen kanssa monivuotisiin yhteistyösopimuksiin pohjautuen Maaperätiedonkeruun voimavarat kohdistuvat suunnittelukaudella karttatietokantojen rakentamiseen ja uuden tiedon hankintaan, missä keskeisiä teemoja ovat aluekohtaisten tarveselvitysten mukaisesti pohjavesi- ja kiviaineshuoltoa sekä yhdyskuntarakentamista tukevat kartoitukset (3D rakenne- ja ominaisuustieto) sekä erilaiset aluesuunnitteluun ja ympäristön hoitoon liittyvät tarpeet (aluetieto). Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet edellyttävät voimavarojen lisäkohdentamista harju- ja reunamuodostumien kartoituksiin (pohjavesi- ja kiviainestarpeet) sekä taajamaympäristöihin. Kartoitus Karttatietokantojen rakenne- ja teemamäärittelyt perustuvat tarveanalyysiin ja uuden maaperän tietomallin hyödyntämiseen. Karttatietokantojen tavoitteena on GTK:n palvelukyvyn parantaminen ja toiminnan tehostaminen tiedonkeruuvaiheesta tiedon jalostamiseen ja tuotteiden jakeluun. Kiviainekset Kiviainesrekisterin tietosisältöä täydennetään ja sen laatua parannetaan elinkeinoelämän ja tilinpidon tarpeisiin keskeisillä tuotanto- ja kulutusalueilla. Väylä- ja aluerakentamisen yhteydessä irrotettavien maa- ja kalliomassojen uusiokäyttöä ja kierrätystä edistetään tilinpidon ja uusien teknologioiden avulla. Pohjavesi Pohjavesialueiden kartoituksen painopiste on vesihuollon vaikutuspiirissä olevien harju- ja reunamuodostumien rakennekartoituksessa ja mallinnuksessa pohjaveden EU:n vesipuitedirektiivin ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeita toteutetaan yhteisrahoitteisesti vesihuoltoviranomaisten, kuntien ja vesiyhtiöiden kanssa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 TTS 2010 2013, liiteosa Kuva 5. Luonnonvarojen arvioinnin alueellinen kohdentaminen vuoteen 2013

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 TTS 2010 2013, liiteosa Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointi Ohjelma selvittää Suomen kallioperän metallimalmi- ja teollisuusmineraalivarojen määrää, sijaintia ja käyttökelpoisuutta tiedonkeruun keinoin ja edistää niiden saatavuutta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Mineraalisten raaka-ainevarojen arvioinnissa suunnittelukauden keskeisiä tavoitteita ovat: Etelä- ja Keski-Suomen nikkeli- ja kultapotentiaalin arviot valmistuvat suunnittelukauden alkupuoliskolla Arvio Suomen High-Tech-metallipotentiaalista valmistuu suunnittelukauden loppuun mennessä Teollisuusmineraalien arviointikohteet määritetään suunnittelukauden alussa tarveselvitysten ja aikaisempien arviointitöiden avulla Metallit GTK on sopeuttanut toimintansa alan rakennemuutoksen edellyttämään perustiedon tuottajarooliin. Suunnittelukaudella GTK keskittyy roolinsa mukaisesti uusien malmipotentiaalisten alueiden ja esiintymien osoittamiseen ja ensivaiheen tutkimukseen teollisuuden jatkotoimenpiteitä varten. GTK panostaa alueiden monipuoliseen ja korkealaatuisen perustiedon, malminetsinnällisten sovellusten ja tietoaineistojen (mm. muuttumisilmiöt, rakennegeologia) tuottamiseen. Toiminnassa hyödynnetään uusinta teknologiaa sekä kallioperän ja malmeja muodostavien prosessien tutkimusta ja mallintamista, mikä luo uusia edellytyksiä aiemmin tuntemattomien malmivyöhykkeiden ja myös pintaan puhkeamattomien esiintymien paikantamisessa. Uusia menetelmiä ovat mm. korkean resoluution seisminen mittaus sekä lentogravimetraus ja lento-tem - mittaus. Toiminta kohdistuu valtakunnan laajuisesti perus- ja jalometallien sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden tarvitsemien ns. High-Tech-metallien (mm. harvinaiset maametallit, litium, niobi, tantaali, germanium, indium) esiintymisen selvittämiseen Suomessa. Teollisuusmineraalit Uusien pigmenttimineraaliesiintymien tarve Suomessa on vähenemässä suurien varantojen ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Mineraalien käytössä korostuu ekologinen näkökulma. Toiminta suunnataan tarveselvitysten mukaisesti uusien varantojen ja esiintymätyyppien paikantamiseen. GTK pyrkii varmistamaan kehittyvän kaivannaisteollisuuden mineraalitarpeen suomalaisilla esiintymillä. Turvevarojen arviointi GTK varmistaa turvevarojen arvioinnillaan teollisuuden raaka-ainevarojen saannin. Arviointimäärät mitoitetaan energiapoliittisten linjausten mukaisesti. Keskeiset tulokset: Vuosittain kartoitettava suoala on vähintään 300 km² Teollisesti hyödynnettäviä turvevaroja raportoidaan vuosittain vähintään 100 milj. m³ Toiminnan painopiste on Länsi-, Keski- ja Itä-Suomessa. Kasvu- ja ympäristöturveselvitysten painopiste on Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Työprosessia tehostetaan uudella mittaus ja paikannusteknologialla sekä tietovarastojen tehokkaalla käytöllä. Uudet tutkimusohjeet otetaan käyttöön vuonna 2009 ja niitä sovelletaan suunnitelmakaudella. Toiminnassa varaudutaan uudis-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 TTS 2010 2013, liiteosa tetun ilmasto- ja energiapolitiikan esiin nostamiin mahdollisiin uusiin arviointitarpeisiin kuten esimerkiksi biopohjaisten liikennepolttonesteiden valmistamiseen liittyvät tarpeet. 3.2 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Suomen johtavana geoalan tutkimusorganisaationa GTK:n roolina on tuoda geotieteellinen osaaminen ja sovellukset monitieteelliseen tutkimusyhteistyöhön ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. GTK on uudistanut T&K-toimintansa pystyäkseen entistä paremmin tukemaan elinkeinoelämää ja yhteiskunnallista päätöksentekoa (ks. kuva 3). Tutkimusohjelmat keskittyvät palvelemaan kolmea keskeistä sektoria: geologisten luonnonvarojen kestävää käyttöä, energiaa ja ympäristöä sekä maankäyttöä ja rakentamista. Keskeisimmät tutkimusohjelmat ovat: luonnonvarojen tilinpito, mineraalipotentiaali, energia, taajamat ja merenpohjan käyttö. Kansainvälisyyttä ja yhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen sekä erityisesti valtion sektoritutkimuslaitosten kanssa vahvistetaan. Luonnonvarojen tilinpito Tutkimusohjelma edistää geologisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja niihin liittyvien elinkeinojen kilpailukykyä. Tutkimusohjelman keskeisiä tavoitteita ovat: Luoda keskitetty luonnonvaratietojärjestelmä päätöksenteon tueksi Geologiset luonnonvarat ja korvaavat materiaalit tilinpitojärjestelmän piiriin Kehittää geologisten luonnonvarojen tilinpitokonseptia ja kestävän käytön kriteeristöä Tiedottaa luonnonvarojen kestävän käytön merkityksestä ja vaikuttavuudesta Geologisten luonnonvarojen elinkaaritutkimus Jätteiden ja sivutuotteet ja kierrätysmahdollisuudet Geologisten luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jalostamisen liittyy huomattavia kansantaloudellisia sekä yhteiskunnallisia kerrannaisvaikutuksia. Toiminta aiheuttaa myös muutoksia ympäristössään. GTK johtavana geologisen luonnonvaratietojen osaajana on mukana aktiivisena toimijana luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä. Tutkimusohjelmassa tähdätään geologisten luonnonvarojen riittävyyden ja kestävän käytön kriteerien määrittämiseen sekä entistä kokonaisvaltaisempaan käyttöön liittyvien hyötyjen ja haittojen arviointiin. Tilinpitojärjestelmä laajenee kiviaineksista turpeeseen, kaivosmineraaleihin ja luonnonkiviin sekä kiviaineksia korvaaviin materiaaleihin.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 TTS 2010 2013, liiteosa Mineraalipotentiaali Tutkimusohjelma tuottaa tietoa Suomen hyötymineraalivarojen löytymispotentiaalista elinkeinoelämän, päätöksentekijöiden ja tutkimuslaitosten käyttöön. Keskeiset tavoitteet: Arvio Suomen mineraalivarojen löytymispotentiaalista Malmipotentiaalisten muodostumien syntyprosessien ja rakenteen syvämallinnus Suomen ja Fennoskandian kallioperän tarkentuvat kehitysmallit Suomi osana Fennoskandian peruskallioaluetta on maailmanlaajuisestikin merkittävä alue metallien ja mineraalien tuotannon kannalta. Tällä hetkellä useita kaivoshankkeita on joko toteutumassa tai suunnitteilla. Kaivosteollisuus, malminetsintäyhtiöt, kiviaines- ja rakennusaineteollisuus ja kalliorakentajat muodostavat tärkeät sidosryhmät. Tutkimusta toteutetaan yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Elinkeinoelämä ja yhteiskunnan päätöksenteko hyödyntävät saatuja tutkimustuloksia ja kehitettyä asiantuntemusta. Energia Tutkimusohjelma edistää Suomen energiapoliittisia tavoitteita tuottamalla tietoa ja kehittämällä sovelluksia, joiden avulla vähennetään riippuvuutta tuontipolttoaineista ja pienennetään energian tuotannon haitallisia ilmastovaikutuksia. Keskeisiä tavoitteita ovat: Tuottaa tutkimustietoa turvalliseen ydinjätehuoltoon ja sijoituspaikkatietoa ydinenergian lisärakentamiseen Bioenergian lisääminen ja turvebiomassan energiakäyttö Edistää maa- ja kalliolämpöratkaisuja yhdyskuntarakentamisessa Selvittää hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin geologisia mahdollisuuksia Tutkimusta toteutetaan läheisessä yhteistyössä alan toimijoiden ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa ml. sektoritutkimusyhteistyö. GTK:n energiatutkimus kohdistuu neljälle sektorille: turvebiomassoihin, ydinenergiaan, geoenergiaan ja uusiin energiateknologioihin. Taajamat Tutkimusohjelma tuottaa ratkaisuja ympäristön, liikennejärjestelmien, yhdyskuntarakenteiden ja infrastruktuurien kehittämiseen. Keskeiset tavoitteet: Tutkimustieto taajamien maankäytön ja raaka-ainehuollon vaikutusten hallitsemiseksi Kehittää infrastruktuurien rakentamista palvelevia tutkimusmenetelmiä ja geologisia 3D-malleja entistä taloudellisempien ja ympäristömyönteisempien maankäyttöratkaisujen edistämiseksi Valtakunnallinen maakairausrekisteri käytössä ja käyttö laajenee. Palvelukonseptia kehitetään yhteiskunnan ja asiakkaiden saaman hyödyn varmistamiseksi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 TTS 2010 2013, liiteosa Taajamageologisessa tutkimuksessa tuotetaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin suunnattua geologista tietoa taajamien maankäytön, ympäristösuunnittelun ja rakentamisen tueksi sekä kehitetään alaan liittyviä tutkimusmenetelmiä. Geologista tietoa tarvitaan myös yhdyskuntarakentamisen erityiskohteiden, kuten kaatopaikkojen ja maanalaisten tilojen rakentamisen suunnitteluun. Tutkimustulokset edistävät yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia kestävän kehityksen mukaisesti luonnonvarojen käytön ja ympäristön kuormituksen kannalta. Merenpohjan käyttö Tutkimusohjelma palvelee Suomen laajojen merialueiden pohjan kestävää käyttöä ja ympäristön hoitoa. Keskeiset tavoitteet: Merenpohjan geologiset prosessit mallintaminen ja niiden soveltaminen ympäristötutkimukseen Merenpohjan geologian tutkimusmenetelmät Itämeren tarkentuva geologinen kehitysmalli Keskeisenä tutkimusongelmana on Itämeren geologisten prosessien mallintaminen ja muutoksen ennakointi sekä luonnonvarapotentiaalin arviointi. Merenpohjan geologian tutkimusmenetelmiä kehitetään palvelemaan uuden, laajan talousvyöhykkeen kartoittamista, merenpohjan rakentamista ja riskien havaitsemista. Ympäristövaikutukset Tutkimusohjelmassa vastataan yhteiskunnan kasvavaan geotiedon ja sovellusten tarpeeseen ympäristöstä, ympäristömuutoksista ja sen riskeistä. Tutkimusohjelman tavoitteita ovat: Geologisen osaamisen kytkeminen globaalimuutostutkimukseen sekä riskien ennakointia ja niihin sopeutumista koskevaan tutkimukseen Kaivos- ja teollisuusympäristöjen hallinta ja tuotantoalueiden jälkihoito Haitta-aineiden luontaiset taustapitoisuudet ja niiden kiertoon liittyvien riskien hallinta Geologisten ympäristöteknologioiden kehittäminen Ihmisen aiheuttamat muutokset voidaan suhteuttaa geologisten tutkimusten avulla pitkän ajan taustatilaan, luonnollisiin pitkä- ja lyhytkestoisiin sykleihin, ääri-ilmiöiden esiintymistiheyteen sekä nopeisiin luontaisiin ympäristönmuutoksiin. Ympäristöriskinarviointiin liittyvien kehityshankkeiden tarkoituksena on kartuttaa erityisesti Suomen oloihin soveltuvaa geologista tutkimustietoa ja osaamista, jota voidaan hyödyntää riskinarviointimalleissa sekä kohteellisissa ja alueellisissa riskinarvioinneissa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 TTS 2010 2013, liiteosa Pohjavesi Tutkimusohjelma vastaa pohjavesivarantoihin, käyttöön ja sen muutoksiin liittyviin tutkimustarpeisiin yhteiskunnassa. Keskeisiä tavoitteita ovat: Hyödyntää geologista tietoa vesihuollon, pohjavesivarojen suojelun sekä EU:n vesipuitedirektiiviin tarpeisiin. Edistää pohjaveden käsittelytekniikoiden ja mittaustekniikan kehittämistä Suomessa Pohjavesi on tärkein uusiutuva geologinen luonnonvara. Sen käyttöön liittyy intressiristiriitoja, joiden ratkaiseminen tarvitsee tuekseen tutkimustietoa pohjavesivarannoista ja -olosuhteista sekä niissä eri tekijöiden vaikutuksesta mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Tutkimusohjelma keskittyy pohjavesivarojen kestävää hyödyntämistä palvelevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Mineraalit ja prosessointi Tutkimusohjelman tavoitteena on mineralogiseen ja mineraalitekniseen osaamiseen perustuvan tutkimusteknologian kehittäminen erityisesti kaivosteollisuuden ja ympäristöhuollon tarpeisiin. Ohjelmassa keskitytään seuraaviin kokonaisuuksiin: Ekotehokkaat rikastustekniset ratkaisut erityisesti kotimaisten malmiesiintymien hyödyntämiseksi. Kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden tutkimus ja niiden hyötykäyttö (wasteless mine) Pilaantuneen maaperän puhdistus- ja kierrätysteknologiat Uusien mineralogisten ja isotooppisovellusten kehittäminen luonnonvarojen ja ympäristön tutkimukseen Tutkimusohjelman painopisteinä ovat ekotehokkaiden rikastusmenetelmien kehittäminen ja uusien keinojen luominen ympäristön huoltoon ja seurantaan. Tehtävänä on palvella erityisesti kaivosklusteria ja siihen vaikuttavaa julkista sektoria. GTK:lla on tutkimusalueella huippuosaamista ja sen nykyaikaiset laboratoriot koetehtaineen muodostavat Euroopassa ainoalaatuisen tutkimuskokonaisuuden. GTK on perustanut yliopistojen kanssa yhteisen isotooppilaboratorion, jonka huippulaitteistolla kehitetään uusia tutkimussovelluksia. Mittaus ja mallinnus Tutkimusohjelma kehittää mittaus- ja tulkintamenetelmiä luonnonvarojen arvioinnin, yhdyskuntarakentamisen ja ympäristön monitoroinnin tarpeisiin. Tutkimusohjelman tavoitteita ovat: Uusien fysikaalisten mittausmenetelmien ja sovellusten kehittäminen erityisesti malminetsintään, kallioperän rakennetutkimukseen ja pehmeikkötutkimuksiin Heijastusseismiikan hyödyntäminen malmipotentiaalisten alueiden mallinnuksessa Valtakunnallisen lentomittausaineiston tulkinnan kehittäminen ja lentomittauksen uudet sovellukset

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 TTS 2010 2013, liiteosa GTK:lla on vahvaa osaamista geotieteellisessä mittauksessa ja mallinnuksessa. Mittausmenetelmät ja ainoalaatuiset mittausaineistot antavat mahdollisuuksia luotettaviin ja ympäristöystävällisiin tutkimuksiin luonnonvarojen arvioinnissa, yhdyskuntarakentamisessa ja ympäristön monitoroinnissa. Geoinformaatio Tutkimusohjelman tavoitteena on geotiedon käytön ja hyödynnettävyyden edistäminen yhteiskunnassa. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat: Tietotekniset ratkaisut moniulotteisen geomallinnuksen ja visualisoinnin käyttöön Tietomassojen analysointi tiedonlouhinnan menetelmillä Tietomallien kehittäminen Tiedon käsittelyä kehitetään ja tuotteistetaan eri käyttäjien tarpeet huomioon ottaen. Tutkimusohjelman tarkoituksena on terävöittää ja fokusoida suunnitellusti geoinformaation tutkimusta niin, että se tukee GTK:n asemaa kansallisena geotietokeskuksena ja edellä mainittuja tavoitteita. Kansainvälisen yhteistyön avulla luodaan uusia sovelluksia tulevaisuuden geotietohuollolle. 3.3 TIEDONHALLINTA GTK huolehtii yhteiskunnan tarvitseman geotiedon ylläpidosta ja saatavuudesta sekä edistää sen monipuolista käyttöä. Suunnittelukaudella tiedonhallinnan tavoitteenasettelua ohjaa strategiassa määritelty tavoitetila GTK:sta kansallisena geotietokeskuksena. Tavoitteena on tietoinfrastruktuuri, joka mahdollistaa sekä korkeatasoiset tietopalvelut asiakkaille että GTK:n operatiivisen toiminnan tehokkuuden. Vision edellyttämää palvelukykyä rakennetaan tietojärjestelmiä uudistamalla, tutkimusaineistojen käytettävyyttä parantamalla ja asiakasryhmille suunnattuja palvelukokonaisuuksia kehittämällä. Tiedonhallinnan toiminnalliset tavoitteet määrittyvät käytännössä toisaalta GTK:n kehittyvän tutkimus- ja tiedonkeruutoiminnan vaatimusten ja toisaalta ulkoisen toimintaympäristön muutosten ohjaamina. Ulkoisista tekijöistä tärkeimpiä ovat sidosryhmien muuttuvien tietopalvelutarpeiden tyydyttäminen, teknologian kehittymisen luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä kansainvälisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen. Tulosalueen ohjelmien vuosisuunnitelmat ja -tavoitteet esitetään liitteessä 1. Geotietojärjestelmien kehittäminen Modernien tietojärjestelmien käyttöönotto tuo tehokkuutta tuotanto- ja palveluprosesseihin. Keskeiset tavoitteet: Keskitetty paikkatietojen hallintajärjestelmä käytössä koko toimintaprosessissa Integroitu informaatiojärjestelmä mahdollistaa yhä kehittyneemmät tiedonhaut Keskeinen haaste suunnittelukauden ensimmäisellä puoliskolla on geologisen paikkatiedon hallintajärjestelmän käyttöönotto ja sen jatkokehitys. Järjestelmän avulla hallitaan tuotantoprosessi-