Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuolto 2017, 11.5.2017 Kuva: Toivo Lapinlampi Tarve 107 000 km vesijohtoa, 50 000 km jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoa, arvo 6,5 mrd Rakennettu pääosin 1960-80 luvuilla. Korjaus- ja korvausinvestointeihin käytetään nykyisin noin 120 miljoonaa euroa vuodessa, kun saneeraustarve on noin 320 miljoonaa euroa Korjausten suunnitteluun ja toteutukseen ei varsinkaan pienemmillä toimijoilla ole riittävästi resursseja ja osaamista. Verkoston teknistä kuntoa koskeva tieto on usein puutteellista, mikä vaikeuttaa saneeraustoimenpiteiden kohdentamista ja ajoitusta. Lisäksi vesihuoltolaitoksen ja kunnan välinen yhteistyö ja viestintä saattavat olla puutteellisia. (Rakennetun omaisuuden tila- raportti ROTI, 2017) Verkoston nykytilanne edellyttää asian esille nostamista, jotta verkostot eivät menettäisi arvoaan taloudellisesti tai toiminnallisesti tai ympäristön, terveyden ja viihtyisyyden osalta. Jätevesiviemärien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, BAT (ympäristönsuojelulaki 527/2014 ja valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006) 1
Tausta Tarkoituksena yhtenäistää toimintatapoja ja ottaa hyvät käytännöt laajempaan käyttöön Kohderyhmä viemäriverkostojen omistajat, ylläpitäjät, suunnittelijat ja rakentajat Ei BAT-raportti eikä velvoittava. Ympäristöön kohdistuvat päästöt ohjenuorana. Tavoitteena vähentää viemärivuotojen aiheuttamaa kuormitusta vesistöihin ja pohjavesiin. Myös viemäreihin sisäänpäin tulevien vuotojen ehkäiseminen tärkeää kuormitusvaihtelun ja sen vaikutusten minimoimiseksi pumppaamoilla, jätevedenpuhdistamoilla ja edelleen ympäristössä. Yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Sama ohjausryhmä kuin VERTI-hankkeella (Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta, SYKE ja Aalto yliopisto ) Työryhmässä suunnittelijoita, urakoitsijoita sekä vesihuoltolaitosten edustajia. Kirjallisuuskatsaus, alan asiantuntijoille (vesihuoltolaitokset, kunnat, konsultit, tuotevalmistajat) suunnattu kysely ja asiantuntijahaastattelut Kiinteistöjen tonttiviemärit ja hulevesiviemäriverkot on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Sisältö Viemäröintitekniikan termejä Viemäreitä koskevat ympäristönäkökohdat Suunnittelu Maankäyttö Tekninen suunnittelu Suunnitteluohjeet Rakentaminen Rakentamis- ja saneerausmenetelmät Ylläpito Ympäristön kannalta parhaat käytännöt, jotka tulee huomioida viemäriverkoston suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa Kirjallisuutta Laatuvaatimuksia ja ohjeita Raportteja Standardeja Säädöksiä 2
Suunnittelu Yhteistyö ja sen ajoitus Selvitykset, tutkimukset, seuranta Tv-kuvausten yleistyminen vesihuollon kehittämisohjelmat, saneeraus- ja kuntotutkimusohjelmat Huolellinen geotekninen suunnittelu Suunnitteluohjeiden noudattaminen: Rakennustieto, RIL, VVY jne. Rakentaminen Oikeat materiaalit ja työtavat Kaivannon pohjamateriaalit Työturvallisuus Kaivamattomien tekniikoiden yleistyminen Työn laadun varmistaminen kilpailutus- ja suunnitteluvaiheesta läpi koko rakentamisajan 3
Ylläpito Viemäriverkostojen ylläpidon tulee olla järjestelmällistä, ennakoivaa ja pitkäjänteisesti toteutettua. Kuntotutkimus- ja kunnossapito-ohjelmat Kaukovalvontajärjestelmien yleistyminen Henkilöstö Maankäyttö Energia Valvonta Verkoston sijainti-, ominaisuusja kuntotieto Jne. Kuva: Pentti Hokkanen/ Ympäristöhallinnon kuvapankki 4
Raportti www.syke.fi/hankkeet/viemäri-bep Jyrki Laitinen, Sanna Vienonen, Riikka Vilpas, Timo Laaksonen etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, SYKE 5