/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

Samankaltaiset tiedostot
/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa.

dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014

MTTTP5, luento Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu)

Otoskeskiarvo on otossuure, jonka todennäköisyysjakauma tiedetään. Se on normaalijakauma, havainnollistaminen simuloiden

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen)

Estimointi populaation tuntemattoman parametrin arviointia otossuureen avulla Otossuure satunnaisotoksen avulla määritelty funktio

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (kertausta) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

6.1.2 Yhdessä populaatiossa tietyn tyyppisten alkioiden prosentuaalista osuutta koskeva päättely

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu Lang=fi&lang=fi&lvv=2014

MTTTP5, luento Kahden jakauman sijainnin vertailu (jatkoa) Tutkimustilanteita y = neliöhinta x = sijainti (2 aluetta)

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuihin 2-4 liittyen

&idx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

x=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2016

7.4 Normaalijakauma (kertausta ja täydennystä) Taulukosta P(Z 1,6449) = 0,05, P(Z -1,6449) = 0,05 P(Z 1,96) = 0,025, P(Z -1,96) = 0,025

Miten voidaan arvioida virheellisten komponenttien osuutta tuotannossa? Miten voidaan arvioida valmistajan kynttilöiden keskimääräistä palamisaikaa?

&idx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

dx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

MTTTP5, luento Luottamusväli, määritelmä

&idx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

x=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2017

&idx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen., jos otoskeskiarvo on suurempi kuin 13,96. Mikä on testissä käytetty α:n arvo?

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

/1. MTTTP5, luento Kertausta. Olk. X 1, X 2,..., X n on satunnaisotos N(µ, ):sta, missä tunnettu. Jos H 0 on tosi, niin

dx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

g=fi&lvv=2018&uilang=fi#parents

Luento KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento , osa 1. 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 3

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Tilastollinen aineisto Luottamusväli

Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo

Tilastollisen päättelyn perusteet, MTTTP5. Luentorunko, lukuvuosi

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

4. laskuharjoituskierros, vko 7, ratkaisut

Todennäköisyysjakaumia

Valitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi.

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170

2. Jatkoa HT 4.5:teen ja edelliseen tehtavään: Määrää X:n kertymäfunktio F (x) ja laske sen avulla todennäköisyydet

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut

Todennäköisyyslaskun kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

MTTTP1, luento KERTAUSTA

Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi

30A02000 Tilastotieteen perusteet

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on

Diskreetit todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio Odotusarvo Binomijakauma Poisson-jakauma

Testit laatueroasteikollisille muuttujille

c) A = pariton, B = ainakin 4. Nyt = silmäluku on5 Koska esim. P( P(A) P(B) =, eivät tapahtumat A ja B ole riippumattomia.

Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Teema 8: Parametrien estimointi ja luottamusvälit

Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo, keskihajonta ja varianssi

Tilastomatematiikka Kevät 2008

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11)

MTTTP1, luento KERTAUSTA

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

D ( ) E( ) E( ) 2.917

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastotieteen kertaus. Kuusinen/Heliövaara 1

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Johdatus varianssianalyysiin

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Luottamusvälit. Normaalijakauma johnkin kohtaan

Johdatus tilastotieteeseen Väliestimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

Käytetään satunnaismuuttujaa samoin kuin tilastotieteen puolella:

11 Raja-arvolauseita ja approksimaatioita

Todennäköisyyden ominaisuuksia

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikot 5 6

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Transkriptio:

17.11.2016/1 MTTTP5, luento 17.11.2016 3.5.5 Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla likimain Jos X ~ Bin(n, p), niin X ~ N(np, np(1 p)), kun n suuri.

17.11.2016/2 Esim. Tutkittiin uuden menetelmän käyttökelpoisuutta ihosairauden hoidossa. Vanhan menetelmän avulla 60 % potilasta parani. Uudella menetelmällä 72 potilasta sadasta parani. Onko uusi menetelmä vanhaa parempi? Olkoon X = parantuneiden lukumäärä. Jos uusi menetelmä toimii vanhan tavoin, niin X ~ Bin(100, 0,6), E(X) = 60, Var(X) = 24, joten X ~ N(60, 24) likimain.

17.11.2016/3 Tällöin P(X 72) = 1 - P(X 71) 1 Φ((71-60)/ 24) = 1 Φ(2,26) = 0,0119. Binomijakaumasta laskettuna P(X 72) = 0,00843. Jos toimisi vanhan tavoin, niin olisi harvinaista saada parantuneita enemmän kuin 71. Päätellään uuden olevan parempi.

17.11.2016/4 Esim. 3.5.12 Tentissä on 100 väittämää, jotka ovat tosia tai epätosia. Vastataan kaikkiin kysymyksiin arvaamalla. Olkoon X = oikeiden vastausten lukumäärä. X ~ Bin(100,1/2), joten P(X = k) = ( 100 k ) (1 2 ) 100 60 P(X 60) = ( 100 100 k ) (1 2 ) k=0, k = 0, 1, 2, 100 = 0,9824 http://homepage.stat.uiowa.edu/~mbognar/applets/bin.html

17.11.2016/5 E(X) = 100/2 = 50, Var(X) = 100/4 = 25, joten likimain X ~ N(50, 25) P(X 60) Ф ( 60 50 ) = Ф(2) = 0,9772 5

17.11.2016/6 Luku 4 Satunnaisotos, otossuure ja otosjakauma 4.1. Satunnaisotos X 1, X 2,, X n on satunnaisotos, jos X i :t ovat riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa. Sanonta X 1, X 2,, X n on satunnaisotos N(µ, σ 2 ):sta tarkoittaa, että jokainen X i ~ N(µ, σ 2 ) ja X i :t ovat riippumattomia.

17.11.2016/7 4.2. Otossuureet ja otosjakaumat Otossuure satunnaisotoksen avulla määritelty funktio Otosjakauma otossuureen todennäköisyysjakauma

17.11.2016/8 Otossuureita ja niiden jakaumia 1) Olkoon X 1, X 2,..., X n on satunnaisotos N(µ, σ 2 ):sta. Tällöin X ~N (μ, σ2 n ). 2) Olkoon X 1, X 2,..., X n on satunnaisotos jakaumasta, jonka odotusarvo µ ja varianssi σ 2. Tällöin X ~N (μ, σ2 n ), likimain.

17.11.2016/9 Esim. Erään tilastotoimiston (The National Center for Health Statistics) mukaan väestössä keski-ikäisten miesten verenpaineen keskiarvo on 128 ja keskihajonta 15. Haluttiin selvittää, poikkeaako keski-ikäisten yritysjohtajien verenpaineen keskiarvo koko väestön vastaavasta keskiarvosta. Mitattiin 72 yritysjohtajan verenpaineet ja saatiin keskiarvoksi 130,5. Onko eroja? Olkoon X = verenpaine. Nyt X ~ N (128, 152 72 ), likimain, jos otos koko väestöstä.

17.11.2016/10 P(X 130,5) = 1 P(X 130,5) 1 Φ ( = 1 Φ(1,41) = 1 0,9207 = 0,0793 130,5 128 ) 15 72 Ei voida ajatella, että yritysjohtajien verenpaineen keskiarvo olisi korkeampi kuin koko väestön, koska ei ole koko väestöstä tehdyssä 72 alkion otoksessa harvinaista saada otoskeskiarvoa, joka on yli yritysjohtajilta mitatun.

17.11.2016/11 3) Olkoon X 1, X 2,..., X n on satunnaisotos populaatiosta, 1, jos viallinen jossa π % viallisia. Määritellään X i ={ 0, muulloin Viallisten kokonaislukumäärä otoksessa X = X 1 + X 2 + + X n ~ Bin(n, π/100) Lisäksi likimain X ~ N ( nπ π π, n( ) (1 )), kun n suuri. 100 100 100

17.11.2016/12 Viallisten prosenttiosuus otoksessa p = 100X/n. E(p) = π, Var(p) = π(100-π)/n, ks. esim. 5.1.1. Koska X:n jakauma on likimain normaalijakauma, niin likimain p ~ N (π, π(100 π) ), kun n suuri. n

17.11.2016/13 Esim. 4.2.3 Olet todistamassa oikeudessa, jossa väitetään erään pelipaikan ruletin toimivan väärin. Ruletissa on 37 numeroa, joiden kaikkien pitäisi olla yhtä todennäköisiä. Pelipaikka voittaa numerolla nolla. Olet saanut selville, että 3700 kertaa rulettia pyöritettäessä nolla tuli 140 kertaa. Millaisen todistuksen annat oikeudessa? Olkoon X = nollien lukumäärä.

17.11.2016/14 Jos ruletti toimii oikein, niin X ~ Bin(3700, 1/37). E(X) = 3700 (1/37) = 100, Var(X) = 3700 (1/37) (36/37) = 3600/37. Tällöin X ~ N(100, 3600/37), likimain. P(X 140) = 1 P(X 139) 1 Φ( 139 100 3600/37 ) = 1 Φ(3,95) 0. Tämä on siis lähes mahdotonta. Todistan, että pelipaikan ruletti toimii väärin.

17.11.2016/15 Esim. Yritys tekee tiettyä komponenttia, jota käytetään auton moottorissa. Tämä komponentti hajoaa joskus heti, kun se on otettu käyttöön. Yritys valvoo tuotantoaan siten, että virheellisten komponenttien osuus ei saisi olla suurempi kuin 4 %. Laaduntarkkailussa tehtiin 500 komponentin otos, joista 28 komponenttia osoittautui virheelliseksi. Onko tuotanto keskeytettävä?

17.11.2016/16 Ratkaisu 1 Olkoon X = virheellisten komponenttien lukumäärä 500 alkion otoksessa. Jos tuotannossa virheellisiä 4 %, niin X ~ Bin(500, 0,04), jolloin E(X) = 500 0,04 = 20, Var(X) = 500 0,04 0,96 = 19,2.

17.11.2016/17 Lisäksi X ~ N(20, 19,2), likimain. P(X 28) = 1 P(X 27) 1 Φ((27 20)/ 19,2) = 1 - Φ(1,60) = 0,0548. Tämä ei harvinaista, tuotantoa voidaan jatkaa. Binomijakaumasta laskettuna P(X 28) = 0,0489, ks. http://homepage.stat.uiowa.edu/~mbognar/applets/bin.html

17.11.2016/18 Ratkaisu 2 Olkoon p = virheellisten komponenttien prosenttiosuus 500 alkion otoksessa Jos tuotannossa virheellisiä 4 %, niin likimain p ~ N(4, 4(100 4) 500 0,768 P(p 5,6) = 1 P(p 5,6) ) 1 Φ((5,6 4)/ 0,768) = 1 Φ(1,83) = 1 0,9664 = 0,0336

17.11.2016/19 Sama tulos ratkaisusta 1, jos lasketaan P(X 28) 1 Φ((28 20)/ 19,2) = 1 - Φ(1,83).

17.11.2016/20 4) Olkoot X 1, X 2,..., X n satunnaisotos N(μ 1, σ 1 2 ):sta ja Y 1, Y 2,..., Y m satunnaisotos N(μ 2, σ 2 2 ):sta sekä otokset riippumattomia. Tällöin X Y ~N (μ 1 μ 2, σ 1 2 n + σ 2 2 m )

17.11.2016/21 ->luento 22.11.2016 Esim. Tarkastellaan lapsen syntymäpainoa grammoina. Oletetaan, että tytöillä syntymäpaino X ~ N(3450, 520 2 ) ja pojilla syntymäpaino Y ~ N(3640, 440 2 ). Tarkastellaan tyttöpopulaatiosta 100 alkion ja poikapopulaatiosta 200 alkion satunnaisotoksia. Määritä otoskeskiarvojen jakaumat sekä otoskeskiarvojen erotuksen jakauma. Laske todennäköisyys sille, että tyttöjen otoskeskiarvo on suurempi kuin poikien.

17.11.2016/22 X ~ N (3450, 5202 100 ) Y ~ N (3640, 4402 200 ) X Y ~ N (3450 3640, 1002 100 + 4402 200 ) X Y ~ N( 190, 3672), joten P(X Y > 0) = 1 Φ ( 0 ( 190) ) = 1 Φ(3,14) 60,6 = 0,0008

17.11.2016/23 Esim. 4.2.4 Koneiden A ja B pitäisi valmistaa keskimäärin samanmittaisia tankoja. Molempien koneiden tuottamien tankojen pituuksissa X ja Y (cm) on jonkin verran vaihtelua, jota voidaan luonnehtia normaalijakaumalla, jonka varianssi on 0,20 cm 2. Laadunvalvonnassa seurataan koneiden toimintaa ja valitaan satunnaisesti koneen A tuotannosta 20 ja koneen B tuotannosta 10 tankoa. Koneen A tuotannosta valittujen tankojen keskipituus on 40,0 cm ja koneelta B valittujen 39,5 cm. Tuottavatko koneet keskimäärin samanmittaisia tankoja?

17.11.2016/24 X Y ~ N (0, 0,2 20 + 0,2 ), jos tuottavat samanmittaisia 10 0,03 P( X Y > 0,5 = 1 P( 0,5 X Y 0,5) = 1 (Φ ( 0,5 0 0 ) Φ ( 0,5 0,03 0,03 )) = 1 (Φ(2,89) Φ( 2,89)) = 2 2Φ(2,89) = 0,0038 Eivät tuota keskimäärin samanmittaisia tankoja. Jos tuottaisivat, niin olisi harvinaista saada otokset, joiden keskiarvojen erotuksen itseisarvo olisi suurempi kuin 0,5 cm.