EHDOTUS UUDEKSI KAIVOSLAIKSI JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISESTA

MUISTIO 11.5.2009 1 TEM120:00/2008 LAUSUNTOTIIVISTELMÄ: EHDOTUS UUDEKSI KAIVOSLAIKSI JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISESTA SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 YLEISIÄ ARVIOITA... 4 3 YKSITYISKOHTAISET HUOMAUTUKSET... 9 3.1 Lupa- ja valvontaviranomainen... 9 3.2 Kaivoslain suhde muuhun lainsäädäntöön... 11 3.3 Malminetsintä... 14 3.4 Kaivoksen perustaminen... 21 3.5 Kaivostoiminnan lopettaminen... 21 3.6 Kullanhuuhdonta... 23 3.7 Lupa-asiat... 24 3.8 Kaivostoimitus ja siinä suoritettavat korvaukset... 37 3.9 Korvaukset edunmenetyksestä, vahingosta ja haitasta... 38 3.10 Vakuudet... 41 3.11 Kaivosturvallisuus... 42 3.12 Valvonta, hallintopakko ja seuraamukset... 43 3.13 Muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano... 44 3.14 Siirtymäsäännökset... 46 3.15 Saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet ja poronhoito... 49 3.16 Uraanin etsintä ja uraanikaivostoiminta sekä ydinenergialain muuttaminen... 52 3.17 Muut ehdotetut lakimuutokset... 55 3.18 Esityksen vaikutukset... 56 4 MUUT HUOMAUTUKSET JA EHDOTUKSET... 58 4.1 Muutosehdotuksia yksittäisiin säännöksiin... 58 4.2 Täydennysehdotuksia hallituksen esityksen perusteluihin... 60 4.3 Yleisiä kehittämisehdotuksia... 60 1 Lausuntotiivistelmän versiota 19.1.2009 on täydennetty VM:n lausunnolla 11.5.2009. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 010 606 000 00023 Statsrådet Tfn 010 606 000 FI-00023 Government Tel + 358 10 606 000 Faksi (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax + 358 9 1606 2166 www.tem.fi

2 (61) 1 JOHDANTO Matti Vanhasen II hallitusohjelma mukaan kaivoslakia uudistetaan siten, että siinä yhtäältä otetaan huomioon ympäristönäkökohtien, kansalaisten perusoikeuksien ja elinolojen turvaaminen, kuntien vaikuttamismahdollisuudet sekä maanomistajien oikeudet ja toisaalta varmistetaan edellytykset malminetsintään ja kaivostoiminnan kehittämiselle. Kaivoslain uudistamista selvittänyt työryhmän ehdotus valmistui 8.10.2008 ja se oli lausunnolla 15.10. 27.11.2008. Lausuntoja annettiin yhteensä 98 kpl. Saapuneet lausunnot on luetteloitu liitteessä 1. Työryhmä esitti vanhentuneen, vuonna 1965 säädetyn lain korvaamista ajantasaisella lainsäädännöllä, jolla kaivostoiminnan ja malminetsinnän edellytykset turvattaisiin yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Esityksen mukaan uudessa kaivoslaissa otettaisiin huomioon niin ympäristönäkökohdat, kansalaisten perusoikeudet, maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikuttamismahdollisuudet kuin varmistettaisiin myös malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytykset. Tavoitteena on ollut sovittaa yhteen erilaiset yleiset ja yksityiset edut niin, että laki kokonaisuudessaan turvaa mahdollisimman hyvin kilpailevien etujen samanaikaisen toteutumisen. Malminetsintää saisi tilanteen ja olosuhteiden mukaan harjoittaa yleisen näytteenotto-oikeuden nojalla, etsintätyönä tai valtausluvalla. Yleinen näytteenotto-oikeus on rinnastettavissa jokamiehenoikeuksiin. Etsintätyö mahdollistaisi malminetsinnän laajemmin kuin vastaava säännös nykyisin eikä edellyttäisi viranomaisen lupaa. Uutta olisi kiinteistön omistajan ja haltijan kielto-oikeus etsintätyöhön omalla alueellaan. Valtauslupa vastaisi lähinnä nykyistä valtausoikeutta, mutta valtaajan oikeuksista ja velvollisuuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Valtaus voisi olla voimassa enintään 15 vuotta eli nykyistä kauemmin. Valtaaja maksaisi kiinteistön omistajalle edelleen valtausalueen pinta-alan mukaan määräytyvän vuotuisen valtauskorvauksen, joka nousisi portaittain valtauksen kestäessä yli neljä vuotta. Valtiolle maksettavasta valtausmaksusta luovuttaisiin. Esiintymän hyödyntämisoikeus perustuisi kaivoslupaan. Siinä voitaisiin samalla myöntää lupa lunastaa käyttöoikeus toiselle kuuluvaan alueeseen kaivosaluetta varten silloin, kun kaivoshanke on yleisen tarpeen vaatima. Toisin kuin nykyisin yleisen tarpeen vaatimusta harkittaisiin tapauskohtaisesti ja merkitystä olisi erityisesti kaivoshank-

3 (61) keen paikallis- ja aluetaloudellisilla vaikutuksilla, työllisyysvaikutuksilla ja yhteiskunnan raaka-ainehuollolla. Kaivostoimituksessa lunastettaisiin kaivosluvan haltijalle tulevat käyttö- ja muut oikeudet alueisiin, määrättäisiin korvaukset ja tehtäisiin tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet. Kaivostoimitus vastaisi lähinnä nykyistä kaivospiiritoimitusta. Kaivostoiminnan harjoittaja maksaisi edelleen alueen omistajille vuotuisen louhintakorvauksen, joka määräytyisi alueen pinta-alan ja louhittujen kaivosmineraalien määrän perusteella. Louhintakorvauksen laskentaperusteista säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin. Kaivostoiminnan harjoittajan lopetus- ja jälkivelvoitteet olisivat nykyistä laajemmat. Kaivostoiminnan harjoittajan olisi asetettava niitä varten vakuus. Kaivosturvallisuus ei enää perustuisi yksityiskohtaiseen tekniseen sääntelyyn, vaan toiminnanharjoittajan johtamisjärjestelmälle asetettuihin vaatimuksiin ja kaivosturvallisuusluvan nojalla tapahtuvaan ennakkovalvontaan. Kaivosten työturvallisuuden valvonta perustuisi kokonaisuudessaan työturvallisuuslakiin. Kullanhuuhdonta eriytettäisiin omaksi kokonaisuudekseen ja se edellyttäisi valtion mailla kullanhuuhdontalupaa. Huuhtojan oikeuksista ja velvollisuuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Aiemmin kullanhuuhdontaan myönnetyt kaivosoikeudet lakkaisivat siirtymäajan jälkeen. Oikeuksien haltijoilla olisi etuoikeus hakea uuden lain mukaista lupaa. Valtaus-, kaivos- ja kullanhuuhdontalupiin liittyvä harkinta perustuisi nykyistä kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun. Tällöin otettaisiin huomioon muun muassa kiinteistön omistajien ja yksityisten haitankärsijöiden asema, toiminnan vaikutukset ympäristöön, maisemaan, maankäyttöön ja turvallisuuteen, luonnonvarojen säästävä käyttö ja luonnonsuojelu, säteilyturvallisuus sekä erilaisten kilpailevien alueiden käyttötarpeiden yhteensovittaminen. Luvassa annettavilla määräyksillä voitaisiin vähentää ja rajoittaa toiminnasta aiheutuvia haittoja yleiselle ja yksityiselle edulle. Kaivoslakiin perustuvat lupa-, valvonta- ja muut viranomaistehtävät keskitettäisiin Turvatekniikan keskukselle. Samalla tehostettaisiin viranomaisen edellytyksiä valvoa malminetsintää, kaivostoimintaa ja kullanhuuhdontaa sekä toiminnan lopetus- ja jälkivelvoitteita. Kaivoslupahakemus ratkaistaisiin kuitenkin valtioneuvostossa silloin, kun hakemuksessa vaaditaan käyttöoikeuden lunastusta kaivosalueeseen.

4 (61) Kaivoslain soveltamisalaan ei ehdoteta muutoksia. Uraani olisi jatkossakin vallattava kaivosmineraali. Ydinenergialakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että uraanin ja toriumin kaivos- ja rikastustoimintaan vaadittaisiin sijaintikunnan suostumus. Lisäksi ydinenergialain lupamenettelyjä ja valitusoikeutta koskevat säännökset sovitettaisiin yhteen kaivoslain kanssa. Työryhmän ehdotus, lausuntopyyntö ja saadut lausunnot sekä tämä tiivistelmä ovat työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelun osoitteessa: www.tem.fi/kaivoslakiuudistus. 2 YLEISIÄ ARVIOITA Oikeusministeriö pitää esitysluonnosta kokonaisuutena ja esitysluonnoksen suhdetta perustuslakiin perusteellisesti valmisteltuna. Oikeusministeriön käsityksen mukaan kaivostoiminnan sääntelyn keskeisissä linjauksissa on löydetty onnistunut tasapaino eri perusoikeuksien yhteensovittamisessa eikä sillä ole huomautettavaa esitysluonnoksen lähtökohdista. Oikeusministeriö pitää luonnoksen yleisperusteluja selkeinä ja tasapainoisesti laadittuina, mutta katsoo, että yksityiskohtaisia perusteluja ja lakiehdotusta on vielä hiottava. Valtiovarainministeriön mukaan sekä voimassa oleva kaivoslain järjestelmä että ehdotettu laki tarjoavat erittäin kilpailukykyisen toimintaympäristön kaivoselinkeinolle. Maa- ja metsätalousministeriö pitää kaivoslainsäädännön kokonaisuudistusta välttämättömänä ja uudistukselle asetettuja tavoitteita hyväksyttävinä sekä katsoo esitysluonnoksen toteuttavan näitä tavoitteita hyvin. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää työryhmän esitystä perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena eikä sillä ole siihen huomauttamista. Ympäristöministeriö katsoo, että esitysluonnos kokonaisuudessaan täyttää sille asetetut tavoitteet, ja pitää kaivoslain säätämistä joutuisasti erittäin tärkeänä. Vaasan hallinto-oikeus katsoo, että ehdotettu kaivoslaki ja ympäristölainsäädäntö muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Rovaniemen hallinto-oikeus katsoo, että työryhmän esityksessä on myönteistä mm. se, että kaivoslakiin on otettu omat säännökset saamelaisten ja kolttien oikeuksien sekä poronhoidon etujen turvaamiseksi. Kuopion hallinto-oikeus pitää työryhmän esitystä lähtökohdiltaan hyvänä. Turvatekniikan keskus pitää kaivoslain kokonaisuudistusta tarpeellisena ja kannatettavana. Pohjois-Suomen työsuojelupiiri pitää esitystä perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Huoltovarmuuskeskus pitää tärkeänä, että ehdotettu laki ja siihen sisältyvä lupamenettely eivät vaikeuta malminetsintää ja kaivosten perustamista kohtuuttomasti. Geologian tutkimuskeskus arvioi lakiehdotuksen tietyin varauksin antavan hyvät mahdollisuudet edistää malminetsintää ja kaivostoimintaa kestävällä tavalla sekä katsoo, että uudistetun lain tulisi varmistaa Suomen kilpailukyky Ruotsiin nähden. Museovirasto katsoo, että lain

5 (61) uudistuksessa on myönteisellä tavalla haettu tasapainoa kaivostoiminnan edellytysten turvaamisen ja toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten välillä, mutta kulttuuriympäristön huomioon ottaminen on osin puutteellista. Pääesikunta pitää lähtökohtaisesti lakiehdotusta hyvänä siinä, että puolustusvoimien toiminta on otettu huomioon. Suomen ympäristökeskus toteaa, että esityksen mukainen kaivoslaki modernisoi kaivoslain vastaamaan nykyisiä vaatimuksia niin osallistumisen kuin ympäristöasioiden osalta. Pohjois-Savon ympäristökeskus katsoo, että kokonaisuudessaan lakiehdotus perusteluineen huomioi kumottava kaivoslakia paremmin ympäristönsuojelunäkökohdat ja että lakiehdotus parantaa kiinteistönomistajien ja yksityisten haitankärsijöiden asemaa näennäisesti. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus katsoo, että lakiehdotus pitää sisällään hyvin tarpeellisia uudistuksia. Keski-Suomen ympäristökeskus pitää kokonaisuudistusta tarpeellisena ja katsoo, että asetetut tavoitteet on osittain lakiehdotuksessa onnistuttu tuomaan esiin. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pitää lakiehdotuksia linjauksiltaan perusteltuina ja harkittuina. Lapin ympäristökeskus pitää kaivoslain uudistusta tarpeellisena ja työryhmän esityksen mukaista lähtökohtaa oikeansuuntaisena sekä arvioi, että ympäristönäkökohdat on lakiehdotuksessa pääosin otettu huomioon. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen mielestä lakiehdotus on hyvin ja perusteellisesti valmisteltu. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta toteaa, ettei lakiehdotus olennaisesti muuta nykyisen kaivoslain ohjausjärjestelmää ja peruslähtökohtaa, vaan uudistusehdotukset ovat lähinnä seurausta voimassa olevaan lakiin kohdistuvasta kritiikistä. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta pitää lakiehdotusta systemaattiselta kannalta selkeämpänä kuin voimassa olevaa hajanaisemmin rakennettua järjestelmää. Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunnan ja Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin mukaan lakiehdotus tuo merkittäviä parannuksia erilaisten yleisten ja yksityisten etujen yhteensovittamisessa verrattuna voimassa olevaan vanhentuneeseen kaivoslakiin, mutta ne katsovat, että lakiehdotuksen valmistelu olisi edellyttänyt poliittisessa prosessissa valmisteltua kaivosstrategiaa. Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti arvioivat, ettei lakiehdotuksessa kaikilta osin saavuteta hyvän sääntelyn tavoitteita. Joensuun yliopiston oikeustieteiden oppiaineryhmä pitää esitysluonnosta peruslähtökohdiltaan kannatettavana sekä pääosin hyvin valmisteltuna ja perusteltuna. Joensuun yliopiston oikeustieteiden oppiaineryhmä katsoo, että perusoikeusjärjestelmän vaatimukset on

6 (61) asianmukaisesti pyritty ottamaan huomioon ja tarve ehdotetuille sisällöllisille uudistuksille on ilmeinen. Joensuun yliopiston oikeustieteiden oppiaineryhmän mukaan siirtyminen nykyisen kaivoslain mukaisesta oikeusperustaisesta jäsennyksestä kaivostoiminnan harjoittajan velvollisuuksia painottavaan linjaan on ympäristö- ja maanomistajanäkökulmat huomioon ottaen perusteltu. Teknillinen korkeakoulu arvioi, että lakiehdotuksessa on ansiokkaasti huomioitu yhteydet eri kaivostoimintaan liittyvien lakien välillä, mutta katsoo ehdotuksen laatijoilta puuttuvan tiedot kaivostoiminnan teknisistä ja taloudellisista reunaehdoista. Suomen kuntaliitto pitää kaivoslain uudistamista tarpeellisena ja katsoo, että kuntien vaikutusmahdollisuudet on tarkoituksenmukaisella tavalla kirjattu lakiehdotukseen. Suomen kuntaliitto pitää elinkeinopoliittisesti merkittävänä, että lakiehdotus edellyttää aikaisempaa selkeämmin luvan saajalta aktiivisia toimenpiteitä luvan hyödyntämiseksi. Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien liittojen 2 yhteisessä lausunnossa katsotaan, että uuden kaivoslain tulee tarkoituspykälän mukaisesti edistää malminetsintää ja kaivostoimintaa eikä vaikeuttaa sitä, kuten lakiehdotuksessa eräin osin tapahtuu. Itä-Uudenmaan liitto pitää esitystä hyvänä ja tärkeänä, että vanhentunut kaivoslaki korvataan modernilla lainsäädännöllä, jossa on otettu huomioon erilaiset intressit. Uudenmaan liitto pitää ehdotusta kaivoslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta hyvänä ja katsoo muutoksen selkiinnyttävän maakuntaliiton tehtäviä maakuntakaavojen laatijana, alueiden kehittäjänä ja maakunnan edunvalvojana. Uudenmaan liiton mukaan on tärkeää, että lainvalmistelu etenee suunnittelussa aikataulussa. Varsinais-Suomen liiton pitää kaivoslain uudistamista tärkeänä ja katsoo, että lakiehdotus parantaisi kuntien vaikutusmahdollisuuksia ja ottaisi huomioon osallistumista koskevat vaatimukset ratkaistaessa kaivoslain ohjaamia lupa-asioita. Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo, että kaivokset tuovat hyvinvointia myös tulevaisuudessa ja Suomen kaivospotentiaalia on voitava hyödyntää. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan kaivoslaissa on ensi sijassa säädettävä kaivostoiminnasta, kun muut oikeudet (maanomistajien ja alkuperäiskansojen oikeudet sekä luontoarvot) turvataan jo voimassa olevalla muulla lainsäädännöllä. Teknologiateollisuus ry:n mukaan lakiehdotuksella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia malminetsintään ja kaivostoimintaan. Teknologiateollisuus ry pitää lakiehdotusta monelta osin epäselvänä ja ristiriitaisena ja katsoo, ettei siinä ole riittävästi huomioitu valtaus- ja kaivosluvan varallisuusoikeudellista luonnetta. 2 Lapin liitto, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Etelä-Savon liitto.

7 (61) Kaivannaisteollisuusyhdistys ry katsoo, että lakiehdotus poistaa selkeyden kaivostoiminnan oikeudelta, hämärtää kaivoslain ja ympäristölakien keskinäisiä suhteita poistaen tarvittavan ennustettavuuden ja että lakiehdotusta ei tule viedä eteenpäin ilman huomattavia muutoksia. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry:n mukaan lakiehdotuksesta on unohdettu kaivannaisalan edut ja toiminnanharjoittajien perusoikeudet eivätkä viranomaistoimintaa velvoittavat normit ole tarpeeksi tarkkarajaisia, mutta se esittää samalla useiden säännösten muuttamista joustavammiksi. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry arvioi, että lakiehdotuksella olisi julkistetussa muodossa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia malminetsintään ja kaivostoimintaan. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry esittää, että lakiehdotuksen olisi perustuttava valtioneuvoston vahvistamaan mineraalipolitiikkaan. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry esittää, että lain tavoitesäännöksessä lain ainoaksi tavoitteeksi on asetettava malminetsinnän ja kaivostoiminnan edistäminen niillä ehdoilla, jotka muusta lainsäädännöstä johtuvat. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry:n lausunnon liitteenä on Talvivaara Project Ltd:n esittämiä yksittäisiä huomioita lakiehdotuksen vaikutuksista Talvivaaran kaivoshankkeeseen, Pyhäsalmi Mine Oy:n esittämiä havaintoja lakiehdotuksen vaikutuksista malminetsinnälle ja Taranis Resources Inc:n huomioita eräistä lakiehdotuksen säännöksistä. Kiviteollisuusliitto ry katsoo, että lakiehdotus heikentää nykyiseen kaivoslakiin verrattuna toiminnanharjoittajien asemaa ja vahvistaa muiden intressipiirien vaikutusmahdollisuuksia. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry katsoo, että kaivoslain uudistuksen tulee turvata ympäristönsuojelutavoitteiden ja kaivosalueen vaikutuspiirissä asuvien asukkaiden näkökantojen huomioon ottaminen riittävällä tavalla, mutta samalla on huolehdittava siitä, että kaivosten perustamiseen liittyvien menettelyiden monimutkaisuudella ja pitkäkestoisuudella ei tehdä malminetsintää ja kaivosten perustamista liian vaikeaksi. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n mukaan taloudellisesti toteuttamiskelpoisille hankkeille tulee pääsääntöisesti turvata mahdollisuus hankkeen toteuttamiseen, mikäli ympäristönsuojelu- ja muut vaatimukset täyttyvät. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry viittaa Metallityöväen Liitto ry:n antamaan lausuntoon. Maanomistajien Arviointikeskus Oy katsoo, että lakiehdotus sisältää maanomistajan näkökulmasta huomattavia parannuksia kumottavaan lakiin verrattuna. Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund r.y pitää pääsääntöisesti hyvänä lakiehdotuksen linjaa, jossa otetaan huomioon maanomistajien oikeudet. Samoin Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC r.f. Saamelaiskäräjät pitää kaivoslain uudistamista tärkeänä ja työryhmän ehdotusta oikeansuuntaisena. Saamelaiskäräjät katsoo, että ensin olisi

8 (61) kuitenkin odotettava aluehallintouudistuksen ja ILO-sopimukseen nro 169 liittyvän lainsäädäntöhankkeen valmistumista. Saamelaiskäräjät esittää, että kaivoslain uudistamisesta järjestetään saamelaiskäräjistä annetun lain 9 :ssä tarkoitettu neuvottelu. Paliskuntain yhdistys katsoo, että lakiehdotuksessa on onnistuttu ottamaan huomioon kaivosalueella ja sen lähettyvillä toimivat muut elinkeinot ja paikallinen väestö. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää uutta kaivoslakia välttämättömänä ja työryhmän esitystä paljon nykyistä lakia parempana perusoikeuksien ja ympäristöasioiden kannalta. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että uusi kaivoslaki on saatava pian voimaan ja vanhat kaivosluvat on päivitettävä sen mukaisiksi. Suomen Asianajajaliitto katsoo, ettei kaivosoikeudellisen sääntelyn varallisuus- ja elinkeino-oikeudellisia piirteitä ole kattavasti huomioitu ehdotuksen valmistelussa ja ettei normien ennakoitavuuden tarvetta ole painotettu riittävästi ottaen huomioon kaivosinvestointien pitkäjänteisyys ja oikeuksien varallisuusoikeudellinen luonne. Suomen Asianajajaliitto katsoo myös, että avoimesti muotoillun sääntelyn hyvänä puolena on sen mahdollistama tilanteiden kokonaisarviointi ja yksittäistapauksen olosuhteisiin nähden saavutettavat oikeudenmukaiset ratkaisut. Suomen Asianajajaliitto toteaa, että esitys ei tarjoa viranomaismenettelyjen päällekkäisyyteen ratkaisua, mutta sen sijaan esitykseen sisällytetyt sisällölliset viittaukset muuhun sääntelyyn johtavat päällekkäisiin hankkeen sisällöllisiin arviointeihin sekä mahdollisesti myös päällekkäisten ja ristiriitaisten lupamenettelyjen vaaraan. Suomen Atomiteknillinen Seura ry pitää kaivoslakiuudistusta hyvin harkittuna sekä sen käsittelyä perusteellisena ja asiantuntevana. Suomen Atomiteknillinen Seura ry toivoo perusteluja kuulemisten huomioimisessa lainvalmistelussa. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry katsoo esityksen sisältävän useita hyviä tarkennuksia verrattuna nykyiseen kaivoslakiin. Keskuskauppakamarin mielestä lakiehdotus on ristiriidassa Suomen kilpailukyvyn edistämisen kanssa ja siinä on yksipuolisesti keskitytty maanomistajien ja eräiden muiden tahojen perusoikeuskysymyksiin, mutta kaivostoimintaa harjoittavien yritysten toimintaedellytysten edistämistä ja näille perustuslaissa taattua vapautta elinkeinon harjoittamiseen ei ole otettu huomioon. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että kaivoslain uudistamisella luonnonvarojen hyödyntämiselle luodaan selkeät periaatteet, ja katsoo, että työryhmän esitys ei tarjoa edellytyksiä kaivoslain säätämiselle. Lapin kauppakamari katsoo, että esitys ei turvaa malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytyksiä riittävän tehokkaasti eikä ole kansainvälisesti tarpeeksi kilpailukykyinen.

9 (61) Suomen Yrittäjät katsoo, että lakiehdotuksessa on paikoittain asetettu liian kovat vaatimukset kaivannaisalan toimijoille ja yrittäjien oikeusturva on jätetty vähemmälle. Suomen Yrittäjien mukaan lakiehdotus tulisi vaikeuttamaan kaivannaisalan toimintaa ja uuden kaivostoiminnan aloittamista. Lapin Yrittäjät ry pitää kaivoslain kokonaisuudistusta tarpeellisena. Lapin luonnonsuojelupiiri ry ja Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan - kansaliike pitävät tärkeänä, että kaivoslain uudistamistyötä kiirehditään. Uraaniton.org-kansalaisliike katsoo, että lakiehdotus ei kaikilta osin vastaa perusteluissa esitettyjä tavoitteita, ja vaatii, että lakiehdotusta täsmennetään siten, että yksityisten kansalaisten perusoikeussuojaa parannetaan. Nunnalahden Uuni Oy katsoo, että lakiehdotus ei selkeästi turvaa kaivosoikeutta ja että esiintymän hyödyntämisoikeus tulee kaivoslaissa nostaa ylitse muiden lakien säätämien oikeuksien, mikä tulisi säätää jo perustuslaissa. Nunnalahden Uuni Oy:n mielestä lakiehdotus tuhoaisi koko kaivosteollisuuden eikä kaivostoiminta ole mahdollista, jos erilaiset oikeudet sovitetaan lakiehdotuksen mukaan yhteen. Nunnalahden Uuni Oy esittää, että kaivoslain valmistelu teetetään kaivosalan intressiryhmien edustajilla. Useissa lausunnoissa ei ole yleistä arviointia, vaan ainoastaan joitakin yksityiskohtaisia huomautuksia. 3 YKSITYISKOHTAISET HUOMAUTUKSET 3.1 Lupa- ja valvontaviranomainen Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan kaivoslain mukaisten lupa- ja valvontatehtävien siirtäminen Turvatekniikan keskukseen on perusteltua. Valtiovarainministeriö toteaa, että tehtävien siirtäminen tulee toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu lisämenoja. Itä-Suomen lääninhallitus näkee mahdollisena, että kaivosviranomaisena toimisi uuden aluehallintoviranomaisen ympäristölupien vastuualue. Samoin Kainuun ympäristökeskus. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus esittää harkittavaksi, että kaivosviranomaisen lupatehtävät siirrettäisiin ympäristölupavirastolle ja jatkossa aluehallintovirastoille, mutta kaivosturvallisuuslupa-asiat käsittelisi Turvatekniikan keskus. Keski-Suomen ympäristökeskus pitää tarpeellisena viranomaistoiminnan kokonaistarkastelua ottaen huomioon vireillä oleva aluehallintouudistus. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pitää tärkeänä turvata lakiehdotusten mukaisten lupien valvonnassa tarpeellinen alueellisuus

10 (61) ja viittaa aluehallintouudistukseen. Lapin ympäristökeskus pitää tärkeänä, että kaivosviranomaisella on alueellinen toimintaverkosto sekä riittävä asiantuntemus ja resurssit. Turvatekniikan keskus katsoo, että kaivosviranomaisen tehtävät sopivat sille. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen mielestä kaivosviranomaisen tehtävien keskittämistä Turvatekniikan keskukselle voidaan puoltaa. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta esittää harkittavaksi, tulisiko valtauslupa-asian käsittelyssä olla muunlaisenkin viranomaisen kuin turvatekniikan alan viranomaisen harkintaa, ja pitää tarpeellisena, että viranomaiskysymystä tarkastellaan osana valtion aluehallinnon uudistamista. Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti arvioivat, ettei Turvatekniikan keskuksen asiantuntemus ympäristö- ja luontovaikutusten arvioinnissa ole riittävä. Joensuun yliopiston oikeustieteiden oppiaineryhmän mukaan jatkovalmistelussa olisi arvioitava, onko Turvatekniikan keskuksella riittävä asiantuntemus lakiehdotuksen mukaisiin tehtäviin, ja pitää ympäristölupavirastoa ainakin kaivosluvan osalta parempana vaihtoehtona. Joensuun yliopiston oikeustieteiden oppiaineryhmä pitää tarpeellisena valvonta- ja lupaviranomaisen tehtävien organisatorista eriyttämistä, jos nämä tehtävät säädetään Turvatekniikan keskukselle. Teknillinen korkeakoulu pitää ongelmallisena, että ehdotuksen mukaan Turvatekniikan keskus toimii sekä lupaviranomaisena että valvoo lupien noudattamista, ja ehdottaa erillisen kaivosviranomaisen perustamista Geologian tutkimuskeskuksen yhteyteen. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että kaikkien kaivoksia koskevien lupien käsittely olisi siirrettävä ympäristölupavirastoihin tai perusteilla oleviin aluehallintoviranomaisiin. Lapin luonnonsuojelupiiri ry pitää parempana vaihtoehtona kaivostenkin lupa-asioissa nykyisiä ympäristölupaelimiä ja katsoo Turvatekniikan keskuksen sopivan paremmin kaivostoiminnan valvonta- ja kehittämistehtäviin. Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan -kansaliike esittää, että kaivosviranomaisena toimisi ympäristölupaviranomainen. Suomen Yrittäjät suhtautuu varauksellisen myönteisesti ehdotukseen keskittää kaivosviranomaisen tehtävät Turvatekniikan keskukselle, mutta on huolissaan alueellisten tarpeiden riittävästä huomioimisesta. Samoin Lapin Yrittäjät ry. Useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota siihen, että kaivosviranomaisella tulee olla riittävät voimavarat tehokkaaseen lupakäsittelyyn ja muihin lakiehdotuksen mukaisiin tehtäviin. Myös muiden viranomaisten (mm. Säteilyturvakeskuksen) asianmukaiseen resursointiin kiinnitettiin huomiota.

11 (61) 3.2 Kaivoslain suhde muuhun lainsäädäntöön 3.2.1 Ympäristöä ja maankäyttöä koskeva lainsäädäntö Ympäristöministeriö katsoo, että ehdotetussa 3 :ssä olevan luonnonsuojelulakia koskevan viittauksen tarkentamista myös muihin lain tavoitteiden toteutumisen kannalta tarpeellisiin säädöksiin ja päätöksiin tulisi vielä selvittää. Keski-Suomen ympäristökeskus katsoo, että 3 :ssä olevaa viittaussäännöstä on täydennettävä mm. mainitsemalla YVA-laki, jätelaki, maa-aineslaki ja hallintolaki. Itä-Suomen lääninhallitus esittää, että ehdotuksen 3 :ään lisätään viittaus terveydensuojelulakiin. Museovirasto pitää ehdottoman tärkeänä, että ehdotuksen 3 :ssä viitataan maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä muinaismuistolakiin, ja esittää näkökohtia huomioon otettavaksi 3 :n perusteluissa. Rajavartiolaitos esittää, että ehdotuksen 3 :ään lisätään viittaus rajavartiolakiin. Metsähallitus esittää, että 3 :ään lisätään viittaus metsälakiin. Kuopion hallinto-oikeus katsoo, että kaivoslain ja muun lainsäädännön lupien ja ilmoitusten tunnistettavissa olevat päällekkäisyydet tulisi poistaa. Kuopion hallinto-oikeuden mukaan erityisesti kaivoslain mukaisten lupien ja ympäristöluvan suhdetta, lupien hakemisjärjestystä ja sisältövaatimuksia tulisi vielä selvittää. Keski-Suomen ympäristökeskuksen mukaan lakiehdotuksessa ei ole riittävästi huomioitu ympäristölupaprosessien ja kaivoslupaprosessien keskinäistä päällekkäisyyttä ja lupaprosessien mahdollista priorisointia. Lapin ympäristökeskus katsoo, että lakiehdotus olisi päällekkäisyyttä ympäristönsuojelulain kanssa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto katsoo, että lakiehdotuksen mukainen lupien käsittely aiheuttaisi päällekkäisyyttä lainsäädännössä (erityisesti suhteessa ympäristönsuojelulakiin), viranomaistoiminnassa ja lupien myöntämisessä sekä hidastaisi tarpeettomasti asioiden käsittelyä ja vaatisi lisäresursointia asioiden käsittelyyn. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto katsoo, että kaivostoiminnasta johtuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemisestä säädetään ajantasaisesti ympäristönsuojelulainsäädännössä, ja ehdottaa, että lakiehdotusta muutetaan siten, että päällekkäisyydet ja epäkohdat suhteessa ympäristönsuojelulain soveltamiseen poistetaan. Itä-Suomen ympäristölupaviraston mukaan on epäselvää, mitä ehdotetussa laissa tarkoitetaan ympäristö- ja terveysvaikutuksilla (esim. ehdotetussa 1.1, 6, 16.1, 39.1 :ssä) ja miten niitä arvioitaisiin lakiehdotuksen mukaisessa lupaharkinnassa, mikä vaikeuttaa tarkastelua suhteessa ympäristönsuojelulakiin. Itä-Suomen lääninhallituksen mielestä ehdotuksessa käytetty yleismääritelmä vaaraa yleiselle terveydelle tulee käsittää terveydensuojelulaissa tarkoitetuksi terveyshai-

12 (61) taksi. Lapin lääninhallitus esittää, että mm. ehdotetussa 10 ja 16 :ssä yleinen terveys korvattaisiin terveydensuojelulain 1 :ssä mainitulla terveyshaitalla. Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa, että ehdotetun 16 :n ja kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n välillä on ristiriita ja että ehdotetun 156.3 :ssä säädettävän siirtymäajan määrityksessä tulee ottaa huomioon mainittu asetus. Lapin ympäristökeskus katsoo, että lakiehdotusta tulee täydentää ottaen huomioon ympäristövastuudirektiivin voimaansaattamiseksi tehtävät säädösmuutokset. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maiseman lisäksi mm. valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt tulee ottaa huomioon kaivoslain mukaisessa toiminnassa. Pirkanmaan ympäristökeskus esittää täydentäviä näkökohtia YVA-lain soveltamisesta. Suomen ympäristökeskus pitää tarpeellisena, että hallituksen esityksen yleisperusteluihin lisätään kuvaus vesienhoidon järjestämisestä annetusta laista sekä vesipuitedirektiivistä ja sen kansallisesta toimeenpanosta. Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Pohjoisen ympäristöja vähemmistöoikeuden instituutti katsovat, että lakiehdotuksessa olisi arvioitava uudelleen ja selkeytettävä ympäristölakien soveltaminen sekä viranomaisten toimi- ja harkintavallan koordinointi. Pohjois-Karjalan TE-keskus katsoo, että lakiehdotus antaisi nykyistä huomattavasti paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon kaivoshankkeiden ympäristövaikutukset, mutta kaivoslain säännökset eivät kuitenkaan saisi olla tiukempia, kun niiden voidaan katsoa toteutuvan jonkin muun säädöksen perusteella. Museovirasto esittää harkittavaksi, että 1.1 :ssä tai sen perusteluissa ympäristö-käsite tarkennetaan koskemaan sekä luonnonympäristöä että kulttuuriympäristöä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo, että lakiehdotus sisältää paljon päällekkäisyyttä mm. ympäristönsuojelulain kanssa ja että sääntelyn selkeyden turvaamiseksi kaivoslakiin ei pidä sisällyttää muun lainsäädännön kanssa päällekkäisiä säännöksiä. Teknologiateollisuus ry pitää tärkeänä, että lakiehdotuksesta poistetaan päällekkäiset viranomaismenettelyt ja ympäristösäännökset. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry katsoo, että kaksinkertaisen ympäristösääntelyn sijaan tulee tukeutua olemassa olevaan kattavaan ympäristölainsäädäntöön ja säätää kaivoslaissa nimenomaan kaivostoiminnasta. Keskuskauppakamarin mielestä lakiehdotuksessa esitetään ympäristö-, rakennus- ja maankäyttölainsäädännön kanssa useita päällekkäisiä säännöksiä, mikä ei ole tarpeellista. Suomen Yrittäjien mielestä lakiehdotuksesta voi ha-

13 (61) vaita kaksinkertaista ympäristösääntelyä (esim. ehdotuksen 10.2 ), mikä aiheuttaa epäselvyyttä ja hämärtää kaivoslain ja ympäristölainsäädännön keskinäistä suhdetta ja selvyyttä toimivaltaisesta viranomaisesta. Metallityöväen Liitto ry pitää nykyistä YVA-menettelyä kattavana ja katsoo, että uudessa laissa tulee tukeutua voimassa olevaan kattavaan ympäristölainsäädäntöön. Lapin luonnonsuojelupiiri ry katsoo, että kaivoslaissa tulisi korostaa ympäristönsuojelulain mukaisia pohjaveden ja maaperän pilaantumiskieltoja. Samoin Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan -kansaliike. Uraaniton.org-kansalaisliike katsoo, että pohjavesiä tulee suojella lupamenettelyssä ja kaivostoiminnan eri vaiheissa ja että uudessa laissa tulisi selvästi nostaa esille paikallisten viranomaisten rooli suhteessa toimivaan kaivosyhtiöön. Lapin ympäristökeskus esittää, että lakiehdotuksen suhdetta maaaineslakiin vielä selvitetään. Suomen ympäristökeskus katsoo, että vuolukiven louhintaan liittyvä lupaharkinta kuuluisi paremmin maaaineslain soveltamisalaan, jolloin myös vuolukiviesiintymiin liittyvien harvinaisten luontotyyppien säilyminen turvattaisiin paremmin. Pohjois-Karjalan TE-keskus katsoo, ettei ole perusteluja muuttaa kaivoslainsäädännön ja maa-aineslain vakiintuneita soveltamisaloja. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta katsoo, että vuolukiven ja marmorin osalta tulisi harkita niiden mahdollista erityiskäsittelyä maa-aineslainsäädännön yhteydessä. Kiviteollisuusliitto ry katsoo, että vuolukivi ja marmori on säilytettävä kaivoslain soveltamisalalla. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry katsoo, että vuolukivi ja marmori on poistettava kaivoslain soveltamisalalta ja niihin tulee soveltaa maa-aineslakia. Samoin Maanomistajien Arviointikeskus Oy, Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund r.y ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC r.f. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry pitää perusteltuna, että marmorin ja vuolukiven erityispiirteiden takia ne säilyvät kaivoslain piiriin kuuluvina mineraaleina. 3.2.2 Turvallisuutta koskeva lainsäädäntö Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että esitysluonnoksessa on asianmukaisesti otettu huomioon hallituksen esitys patoturvallisuuslain uudistamiseksi, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä vuonna 2008.

14 (61) Sisäasiainministeriö katsoo, että kaivoslakiehdotusta tulee täydentää siten, että uudesta kaivoslaista ilmenevät pelastuslaista johtuvat periaatteet koskien pelastustoiminnan toimivaltaa, tulipalojen ehkäisyä ja palotarkastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää viranomaisyhteistyötä, omatoimista varautumista ja hätäilmoitusta koskeva velvoitetta. Sisäasiainministeriö katsoo, että ehdotettuun 3 :ään tulee lisätä viittaus pelastuslakiin. Suomen ympäristökeskus ehdottaa, että hallituksen esityksen yleisperusteluja täydennetään patoturvallisuutta koskevan selostuksen osalta. Suomen ympäristökeskus huomauttaa, ettei varsinaisessa lakitekstissä ole mainintoja padoista tai patoturvallisuudesta toisin kuin esim. ehdotetun 96, 106 ja 153 :n perusteluissa. Suomen ympäristökeskus katsoo, että uusittavasta patoturvallisuuslaista ja -asetuksesta sekä kaivoslaista ja -asetuksesta tulee käydä ilmi patoturvallisuuden osalta selvästi ilmi eri viranomaisten tehtävät ja vastuut. Turvatekniikan keskus esittää, että ehdotetussa 3 :ssä viitattaisiin työturvallisuuslakiin (eikä ehdotetussa 96 ) ja lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta. Turvatekniikan keskus esittää myös, että ehdotetun 5.1 :n 3 kohdan perusteluissa viitattaisiin maanpäällisiin räjähdevarastoihin. 3.3 Malminetsintä 3.3.1 Yleistä Liikenne- ja viestintäministeriö pitää malminetsintää koskevaa uutta käsitteistöä selkeänä. Suomen ympäristökeskus esittää, että malminetsintä tulisi lakiehdotuksessa rajata selkeämmin, esim. vain valtauslupaan perustuvaksi toiminnaksi. Pohjois-Savon ympäristökeskus katsoo, että etsintätyön ja valtausluvan ero tulee esittää selvemmin asianomaisissa pykälissä. Lapin ympäristökeskus katsoo, että malminetsintää koskevia säännösehdotuksia tulisi selventää suhteessa maankäyttö- ja rakennuslakiin (erityisesti sen 62 ja 125 :ään), ja selostaa eräiden mainitun lain säännösten soveltamista. Suomen Yrittäjät katsoo, että kaivosvaiheen vaikutuksia ei ennakkoon tulisi arvioida etsintävaiheen yhteydessä. 3.3.2 Yleinen näytteenotto-oikeus Suomen ympäristökeskus huomauttaa, että ehdotuksen 7 :n mukaiseen yleiseen näytteenotto-oikeuteen olisi sovellettava jokamiehen oikeuksia koskevia yleisiä rajoituksia mm. luonnonsuojelualueilla ja Natura 2000 -verkoston alueella. Pirkanmaan ympäristökeskus toteaa, että yleinen näytteenotto-oikeus ei voi olla sallittua suojelualueella,

15 (61) kun näytteenoton toimenpiteet ovat suojelualueen rauhoitussäännösten nojalla kiellettyjä. Keski-Suomen ympäristökeskus esittää täydentäviä näkökohtia luonnon- ja ympäristönsuojelun kannalta. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunnan mukaan epäselväksi jää, kummalla osapuolella on näyttövelvollisuus yleisestä näytteenotto-oikeudesta aiheutuneen vahingon, haitan tai häiriön aiheutumisen suhteen. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta pitää tarpeellisena, että näytteenotto määritellään täsmällisemmin, ja arvioi, ettei yleisen näytteenotto-oikeuden ja etsintätyön välinen ero ole aivan selvä. Teknillisen korkeakoulu katsoo, että yleisen näytteenotto-oikeuden ja etsintätyön välinen suhde on epäselvä ja että yleisen näytteenottooikeuden perusteella pitäisi voida tehdä kaikkia ns. jokamiehenoikeudella tehtäviä toimia. Teknologiateollisuus ry:n mukaan malminetsinnän näytteenottooikeutta on rajattu, vaikka etsintätyöstä ei ehdotetun 8 :n mukaan saa aiheutua vahinkoa eikä tarpeetonta haittaa tai häiriötä, mikä vaikeuttaisi malmivarojen kartoitusta. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry katsoo, ettei oikeutta vahingon ja häiriön aiheuttamiseen voi vapaasti muuttaa verrattuna voimassa olevaan oikeuteen tai että tämä pitää ottaa huomioon oikeuksien ja sietovelvollisuuksien laajentamisena (esim. tutkimusten tekeminen). Kaivannaisteollisuusyhdistys ry katsoo myös, että ehdotetun 7 :n mukaisien oikeuksien ja velvollisuuksien selkeyteen tulee panostaa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry pitää hyvänä ehdotetun 7 :n mukaisia rajauksia yleiselle näytteenotto-oikeudelle. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tarpeellisena, että ehdotetussa 7 :ssä määritellään vähäinen etsintä. Lapin kauppakamarin mielestä malminetsinnälle asetetut eri velvoitteet eivät kannusta malminetsintään. 3.3.3 Etsintätyö Oikeusministeriö esittää, että ehdotettu 8.1 :n 3 kohta, 8.2 :n 6 kohta sekä 8.3 ja 8.4 vielä tarkistetaan. Ympäristöministeriö katsoo, että etsintätyötä koskevan kaivosviranomaisen valvontavastuun selkeyttämistä olisi harkittava. Samoin Lapin ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.

16 (61) Lapin lääninhallitus katsoo, että ehdotuksen 8 :ssä kiinteistön omistajalle ja haltijalle säädetty kielto-oikeus rajoittaa malmien etsintäoikeutta verrattuna nykyiseen lakiin. Samoin Pohjois-Karjalan TEkeskus. Geologian tutkimuskeskus pitää myönteisenä etsintätyötä koskevaa ehdotusta. Metsähallitus katsoo, että ehdotettu 8 merkitsee kohtuuttoman paljon selvitys- ja muuta työtä maanomistajalle. Metsähallituksen mukaan uraanin ja toriumin etsinnän tulisi olla sallittua vain valtausluvan nojalla. Metsähallitus esittää, että perusteluissa täsmennetään etsintätyön sallittavuutta valtaus- ja kaivosalueilla. Suomen ympäristökeskus katsoo, että alueellisilla ympäristökeskuksilla on oltava oikeus ohjata etsintätyö pois lajistoarvoiltaan kriittisimmiltä alueilta. Pirkanmaan ympäristökeskus esittää ehdotuksen 8.4 :ään lisättäväksi sellaiset luonnonsuojelualueet, joilla rauhoitussäännökset estävät etsintätyön. Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää ehdotuksen 8.1 :n 3 kohdan tarkentamista. Samoin Lapin ympäristökeskus. Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää ehdotetun 8 :n perustelujen täydentämistä luonnonsuojelulain viittausten osalta sekä pitää 8.2 :ssä ehdotettua velvollisuutta ilmoittaa alueelliselle ympäristökeskukselle välttämättömänä ja katsoo, että ilmoituksen tulee olla riittävän yksilöity myös luonnon- ja maisemansuojelun osalta. Keski- Suomen ympäristökeskus pitää ehdotetussa 8.2 :ssä tarkoitetun ilmoituksen sisältöä epäselvänä ja samoin epäselvänä sitä, onko tarkoituksena ollut jonkinlainen lausuntomenettely etukäteisilmoituksen johdosta. Museovirasto katsoo, että ehdotettu 8 ei riittävällä tavalla kiinteitä muinaisjäännöksiä, ja esittää harkittavaksi ehdotetun 8.4 :n täydentämistä. Pääesikunta esittää, että ehdotettua 8.4 :ää täydennetään koskemaan myös sellaisten räjähteitä ja muita vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien tuotantolaitosten suoja-alueita koskeviksi. Rajavartiolaitos esittää, että ehdotettua 8.4 :ää täydennetään koskemaan Rajavartiolaitoksen käytössä olevia alueita ja rajanylityspaikkoja. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta katsoo, että etsintätyönä on mahdollista tehdä ilman valtauslupaa nykyistä huomattavasti laajempia toimenpiteitä. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ehdottaa 8.1 :n sanamuodon tarkistamista sekä maanomistajan suostumuksen ja kielto-oikeuden selkeyttämistä. Teknillinen korkeakoulu pitää etsintätyötä koskevaa ehdotusta tarpeettomana ja katsoo, että koneellista malminetsintää varten tulisi hakea ehdotuksen mukaista valtauslupaa. Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien liitot katsovat, että lakiehdotuksessa rajoitetaan etsintäoikeutta voimassa olevaan kaivoslakiin näh-

17 (61) den. Satakuntaliiton mukaan ehdotettu 8 vaatii vielä lisäselvitystä siitä, miten menetellä kiinteistön omistajan tai haltijan kieltäessä etsintätyön. Satakuntaliitto pitää etsintätyötä koskevia menettelyitä suhteettoman raskaina ja esittää, että mahdollisuus hyödyntää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vuorovaikutus- ja kuulemismenettelyitä etsintävaiheessa arvioitaisiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan uudessa kaivoslaissa olisi sallittava riittävät edellytykset etsinnälle siten, että ainakin liikkuminen olisi sallittua toisen alueella esim. kevyellä ajoneuvolla ja siitä mahdollisesti aiheutuvia vähäisiä haittoja olisi siedettävä sekä katsoo, että pistemäisten kairausnäytteiden otto tulisi olla mahdollista. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry katsoo, että ehdotettua 8 :ää ja sen perusteluita tulee selventää ja täydentää siten, että se ottaa paremmin huomioon etsintä- ja kaivostoiminnan edut. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry:n mukaan ehdotettu 8 ei voi olla suppeampi kuin nykyisen kaivoslain 3 ja katsoo, että ehdotuksen perusoikeusulottuvuutta ei ole huomioitu. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry:n mukaan etsintätyön käyttökelpoisuutta heikentää entisestään se, että varaus voidaan tehdä myös etsintäalueelle. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry toteaa myös, että käytännössä etsintätyö on jo menettänyt merkityksenä itsenäisenä oikeutena, jonka varaan alan toimijat voisivat toimintaansa laskea. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry puoltaa ehdotuksen 8 :n mukaista kieltoa aiheuttaa vahinkoa taikka tarpeetonta haittaa tai häiriötä sekä pitää välttämättömänä maanomistajalle etsintätyöstä tehtävää ennakkoilmoitusta ja tämän kielto-oikeutta. Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund r.y pitää hyvänä maanomistajalle etsintätyöstä tehtävää ennakkoilmoitusta ja tämän kieltooikeutta. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että ehdotuksen 8.4 :ää lisätään puutarhat ja luonnonsuojelualueet ja että pykälää täydennetään velvollisuudella noudattaa maastoliikennelain säännöksiä. Suomen Asianajajaliitto katsoo, että maanomistajan kanssa tapahtuvaa vapaaehtoiseen sopimukseen ja maanomistajan omistusoikeuteen perustuvaa joustomahdollisuutta ollaan ehdotetun 8 :n kautta suuresti rajoittamassa, mutta asian vaikutusta perusoikeuksien kannalta ei esityksessä ole arvioitu. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry esittää harkittavaksi, että etsintätyön kieltäminen säädettäisiin harkittavaksi esimerkiksi tehtäessä etsintätyötä muualla kuin kiinteistön omistajan tai haltijan asuinpiirin välittömässä läheisyydessä, ja arvioi kielto-oikeuden johtavan yhä useampiin yksityisiin sopimuksiin maanomistajan ja tietyn etsintätyötä harjoittavan välillä. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry arvi-

18 (61) oi, että ehdotetun 8.1 :n 3 kohdan mukainen vahingonaiheuttamiskielto saattaa rajata etsintätyön varsin marginaaliseksi. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry esittää, että etsintätyön ehdotuksen 8 :n mukaisesta luvanvaraisuudesta tulee luopua ja että luvanvaraisuus ja ilmoitusvelvollisuus rajataan tutkimuksiin, joissa tapahtuu moottoriajoneuvolla liikkumista, koneellista kaivamista sekä kasvillisuuden tai puuston vahingoittumista. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry:n mukaan ehdotuksen 8 ei selvennä nykytilannetta, vaan aiheuttaa uusia tulkinnanvaraisuuksia ja kohtuuttomia selvitystarpeita. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry pitää velvollisuutta luovuttaa etsintätyön tiedot kaivosviranomaiselle kohtuuttomana vaatimuksena. Keskuskauppakamarin mielestä maanomistajan kielto-oikeus merkitsisi merkittävää heikennystä verrattuna nykytilanteeseen. Samoin Teknologiateollisuus ry. Lapin kauppakamarin mielestä maanomistajan kielto-oikeus ei kannusta malminetsintään. Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan -kansaliike esittää, että luonnonsuojelualueille tulisi uuteen laki kirjata kielto etsiä ja hyödyntää kaivosmineraaleja (ehdotettu 8 ). 3.3.4 Malminetsintä valtausluvan nojalla Oikeusministeriö pitää tarpeellisena, että ehdotetun 9.4 :n muotoilua tarkistetaan tai että se poistetaan. Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä, että valtausalueet mm. maanomistajien oikeusturvan kannalta eivät kasva perusteettoman suuriksi, eikä pidä valtauksen koon ylärajan poistamista tarkoituksenmukaisena. Suomen kuntaliitto esittää, että ehdotetun 9 :n perusteluissa täsmennetään pykälän suhdetta maankäyttö- ja rakennuslain 126 :ään ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :ään. Suomen ympäristökeskus muistuttaa, että myös valtausalueella tehtävässä malminetsinnässä koelouhintaa vähäisempikin toiminta voi olla harvinaisten tai uhanalaisten lajien esiintymisen kannalta tuhoisaa. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että ehdotetun 10 :ään tulisi lisätä kielto aiheuttaa vahinkoa rakennussuojelulailla suojellulle rakennuksille ja pihapiireille. Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää 10 :n perustelujen täydentämistä luonnonesiintymien selostuksen osalta. Samoin Keski-Suomen ympäristökeskus. Museovirasto esittää, että 10.2 :ään lisätään muinaismuistolain nojalla rauhoitetut kohteet. Keski-Suomen ympäristökeskus pitää ehdotetussa 11.3 :ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tarkoitusta epäselvänä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto esittää lakiehdotuksen 12 :n selkeyttämistä suhteessa

19 (61) ympäristönsuojelu- ja jätelakiin. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus esittää, että ehdotettuun 13 :ään lisätään velvollisuus toimittaa selvitys myös ympäristökeskukselle. Museovirasto esittää ehdotetun 14 :n täydentämistä siten, että toimenpiteillä ei vahingoiteta alueella mahdollisesti sijaitsevia kulttuuriympäristökohteita tai -piirteitä. Pohjois-Karjalan TE-keskus pitää ehdotettua 14 :ää erityisen tärkeänä. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta katsoo, että valtauslupaan perustuvan toiminnan ja etsintätyön suhdetta olisi vielä tarkennettava ja ehdotetun 10 :n soveltamista selvennettävä. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta arvioi, että valtausalueen laajuuden jättäminen tapauskohtaisen harkinnan varaan saattaa aiheuttaa tarpeettomia riitoja. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta pitää tarpeellisena, että valtausluvan vaikutuksia kiinteistön omistajan oikeuksiin vielä täsmennetään. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta katsoo, että ehdotetun 12 :n osalta suhde ympäristönsuojelulakiin tulisi määritellä selkeämmin. Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien liitot esittävät valtaus-sanan korvaamista tutkimusluvalla ja pitävät jätehuoltosuunnitelmaa käsitteenä harhaanjohtavana. Teknologiateollisuus ry:n mielestä valtauksen jälkihoitovelvoitteille asetettu määräaika (ehdotuksen 14.1 ) on epärealistinen ja sisällöltään epäselvä. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry katsoo, että ehdotettua 9 :ää ja sen perusteluita tulee selventää ja täydentää siten, että se ottaa paremmin huomioon etsintä- ja kaivostoiminnan edut. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry:n mukaan ehdotetun 9.1 :n perusoikeusulottuvuutta ei ole huomioitu. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry esittää, että ehdotuksen 10.2 muutetaan informatiiviseksi viittaukseksi, ehdotuksen 11 :n mukaista ilmoitusvelvollisuutta rajoitetaan, ehdotuksen 13 :ää tarkennetaan ja perusteluita täydennetään sekä ehdotuksen 14 :n mukaista aikarajaa väljennetään ja velvoitetta tarkennetaan. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry katsoo, että ehdotuksen 12 ei ole perusteltu. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry pitää hyvänä ehdotettua 11 :ää ja esittää, että valtausalueen enimmäiskoko säilytetään neliökilometrissä. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, ehdotetun 10.2 :n 1, 3 ja 5 kohtaa täsmennetään ja 10.2 :n 2 kohdan perusteluita täydennetään. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan ehdotetussa 11 :ssä tulee säätää ilmoittaminen kirjallisesti tapahtuvaksi. Suomen Asianajajaliitto katsoo, että maanomistajan kanssa tapahtuvaa vapaaehtoiseen sopimukseen ja maanomistajan omistusoikeuteen

20 (61) perustuvaa joustomahdollisuutta ollaan ehdotetun 9 :n kautta suuresti rajoittamassa, mutta asian vaikutusta perusoikeuksien kannalta ei esityksessä ole arvioitu. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry pitää valtausjärjestelmän säilyttämistä ja valtauksen enimmäisvoimassaoloajan pidentämistä perusteltuna ja huomauttaa, että eri tahot voivat arvioida eri tavoin alueen tarpeellista suuruutta. Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan -kansaliike katsoo, että valtausalueen enimmäiskokoa tulee rajoittaa. 3.3.5 Varaus Geologian tutkimuskeskus pitää myönteisenä ehdotusta, jolla varausaikaa pidennetään kahteen vuoteen, mutta pitää nykytilaan verrattua selvittämisvelvollisuuden laajennusta liiallisena. Pohjois- ja Itä- Suomen maakuntien liitot pitävät hyvänä ehdotusta, jolla varausaikaa pidennetään kahteen vuoteen. Pääesikunta esittää, että ehdotuksen 35.3 :ää täydennetään koskemaan myös räjähteitä ja muita vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien tuotantolaitosten suoja-alueita koskeviksi, ja katsoo, että suojavyöhykkeen tulee olla suurempi kuin 100 m. Rajavartiolaitos esittää, että ehdotuksen 35.3 :ää täydennetään koskemaan Rajavartiolaitoksen käytössä olevia alueita ja rajanylityspaikkoja sekä niihin liittyvää 100 metrin suojavyöhykettä. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry esittää, että ehdotetun 35.1 :n 3 kohta poistetaan, ehdotetun 35.3 :n 4 kohdan karenssiajasta voidaan kaivosviranomaisen harkinnalla poiketa kolmen kuukauden kuluttua edellisen varauksen päättymisestä, ehdotetun 45.2 :n perusteluita tarkennetaan, ehdotetussa 60.1 :ssä mainittu kiinteistönomistajakohtainen ilmoittaminen poistetaan, ehdotetussa 60.2 :ssä varauksen enimmäisvoimassaoloaika pidennetään kolmeen vuoteen ja ehdotetun 60.4 :n mukainen velvollisuus tehdä merkintä kiinteistötietojärjestelmään poistetaan. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry katsoo, että varauksen enimmäisvoimassaoloaika tulee säilyttää yhdessä vuodessa. Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund r.y. Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund r.y. katsoo, että varauspäätöksestä on aina ehdotetun 60.1 :ssä tiedotettava henkilökohtaisesti kaikille asianosaisille, vaikka näitä olisi yli 30. Suomen Asianajajaliitto esittää, että varausten kirjausta kiinteistötietojärjestelmään (ehdotettu 60.4 ) arvioitaisiin uudelleen, koska se loisi ennakoimattomia ongelmia kiinteistön arvostuksen kannalta.