Kainuun kylät maakuntakaavoituksessa 1
2
Kainuun kylät maakuntakaavoituksessa Kainuun liitto 2017 3
Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 615 541 kainuunliitto@kainuu.fi Kuvat: Kainuun liitto Kajaani 2017 4
Sisällys 1. Johdanto... 6 2. Taajama- ja kyläverkoston maakuntakaavoitustilanne... 7 3. Hyrynsalmi... 12 3.1 TAULUKKO: Hyrynsalmen kylien taustatietoja... 12 3.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Hyrynsalmella v.2014... 13 3.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Hyrynsalmella... 14 4. Kajaani... 15 4.1 TAULUKKO: Kajaanin kaupungin osa-alueiden/kylien taustatietoja... 16 4.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Kajaanissa v.2014... 18 4.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Kajaanissa... 19 5. Kuhmo... 20 5.1 TAULUKKO: Kuhmon osa-alueiden/kylien taustatietoja... 21 5.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Kuhmossa v.2014... 23 5.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Kuhmossa... 24 6. Paltamo... 25 6.1 TAULUKKO: Paltamon osa-alueiden/kylien taustatietoja... 26 6.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Paltamossa v.2014... 27 6.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Paltamossa... 28 7. Puolanka... 29 7.1 TAULUKKO: Puolangan osa-alueiden/kylien taustatietoja... 30 7.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Puolangalla v.2014... 31 7.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Puolangalla... 32 8. Ristijärvi... 33 8.1 TAULUKKO: Ristijärven osa-alueiden/kylien taustatietoja... 34 8.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Ristijärvellä v.2014... 35 8.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Ristijärvellä... 36 9. Sotkamo... 37 9.1 TAULUKKO: Sotkamon osa-alueiden/kylien taustatietoja... 38 9.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Sotkamossa v.2014... 40 9.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Sotkamossa... 41 10. Suomussalmi... 42 10.1 TAULUKKO: Suomussalmen osa-alueiden/kylien taustatietoja... 43 10.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Suomussalmella v.2014... 45 10.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Suomussalmella... 46 11. Osallistuminen ja saatu palaute... 47 12. Yhteenveto... 48 Lähteet Liite 1. Kainuun maakuntakaava 2020:ssa osoitettujen kylien merkitsemisperusteet Liite 2. Kyliä koskevat kaavamerkinnät ja määräykset maakuntakaavoissa 5
1. Johdanto Kainuu on pinta-alaltaan pääosin harvaanasuttua maaseutua. Vuonna 2014 kaupunkialueilla asui 42 % ja maaseutualueilla 57 % kainuulaisista SYKE:n ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen laatiman luokituksen mukaan (Lähde: Tilastokeskus, 2015). Kyliä Kainuussa on laskentatavasta riippuen 120-150, joiden väestörakenne, aktiivisuus ja muut ominaisuudet vaihtelevat (Lukkari & Nieminen, 2015). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VN 1.3.2009) mukaan maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet on selvitettävä maakunnan suunnittelussa. Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen tavoitteiden (MH 24.10.2016) mukaan kylien omaleimaisuus ja ympäristövahvuudet ja -vaikutukset otetaan huomioon kaavoituksessa. Tähän raporttiin on koottu taustatietoja Kainuun kylien alue- ja yhdyskuntarakenteesta ja kyläverkoston nykytilasta kunnittain maakuntakaavan tarkistamistyötä varten. Se sisältää tietoja mm. Kainuun kylien väestön määrästä ja sijoittumisesta, loma-asunnoista, palveluista, infrastruktuurista ja työpaikoista. Tiedot on koottu hyödyntäen mm. SYKE/Tilastokeskuksen Yhdyskuntarakenteen seurannan paikkatietoaineistoa (YKR), Tilastokeskuksen tietokantoja (mm. Statfin), Kainuun kyläteemahankkeen tietoja sekä kuntien verkkosivuja. Aineistoa on täydennetty sidosryhmäneuvottelujen perusteella. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty kuntien keskustaajamat, koska niiden maakuntakaavallinen tarkastelu on tehty Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Raportti on laadittu Kainuun liiton omana työnä. Tiedonkeruun pohjana käytetään osa-aluejakoa, joka on kuntien määrittämä toiminnallinen aluejako. Osaaluejaon digitoinnista sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidosta vastaa Tilastokeskus. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa. Osa-aluejaon käyttöön liittyy epävarmuustekijöitä mm. sen ajantasaisuutta koskien. Se on kuitenkin otettu tiedonkeruun pohjaksi sen maakunnallisen kattavuuden, saatavuuden ja käytettävyyteen perusteella. Lisätietoa osa-aluejaosta saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta: www.tilastokeskus.fi Tässä raportissa avataan aluksi kainuulaisen kylän määrittämisen moninaisuutta sekä ennakoidaan sitä, millaisia Kainuun kylät ovat tulevaisuudessa. Sen jälkeen käsitellään Kainuun taajama- ja kyläverkoston voimassa oleva maakuntakaavatilanne, joka on yksi maakuntakaavan tarkistamisen lähtökohdista. Sen jälkeen jokaisesta Kainuun kaupungista ja kunnasta esitetään 1.) taulukko kylien taustatiedoista, 2.) kartta väestön sijoittumisesta kunnassa/kaupungissa sekä 3.) kartta väestönmuutoksesta osa-alueittain maakuntakaavan voimaan tulon jälkeen vuosien 2009 ja 2015 välillä. Tilasto- ja karttatarkastelun jälkeen kuvataan prosessin aikana saatu palaute ja osallistuminen. Lopuksi kootaan yhteen niitä maakuntakaavan muutosehdotuksia, joita aineistosta nousee. Lopullinen kaavaratkaisu muotoutuu osallistuvassa kaavoitusprosessissa suunnittelun edetessä. Kylän määritelmä Kylän käsitteen alkuperä juontuu asutushistoriasta. Kylällä on alun perin tarkoitettu sellaisten talojen joukkoa, joiden viljelykset ja niityt noudattivat sarkajakoa ja joita ympäröi yhteinen metsä ja laidun. Kylä on siis kuntaa pienemmän alueen asukkaiden muodostama yhteisö, joka on maantieteellisesti suhteellisen yhtenäinen aluekokonaisuus. Kylien historiallisilla rajoilla on myös oma hallinnollinen selityksensä. Kylille määriteltiin viralliset rajat 1700-luvun jälkipuoliskolta alkaen toimeenpannussa isojaossa. Tuolloin talot merkittiin maakirjaan kylittäin. Myöhemmin maarekisterissä kunnan alue jakautui kyliin, kylät taloihin ja talot tiloihin. Tämä kiinteistörekisterissä edelleen käytetty kyläjako ei monessa tapauksessa enää vastaa asutuksen nykyistä rakennetta, vaan uusia kyläkeskittymiä on voinut syntyä myös vanhojen maarekisterikylien raja- 6
alueille ja joitakin kyliä on voinut myös lähes hävitä siten, että niissä ei ole lainkaan vakituisia asukkaita. (ks. esim. Lähde H.K. 2007) Kyläkäsitteen taustalla on siis spontaanisti muodostuneen yhteisön lisäksi hallinnollisia intressejä: erityisesti maanomistus /maarekisterikylä ja myöhemmin (nykyään merkitystään menettäneet) kuntahallintoon liittyvät koulupiirit ja vaalihallinto. Maatilat muodostivat aikoinaan alueellisen kokonaisuuden, jolla oli yhteisiä maa- ja vesialueita sekä erilaisia, esimerkiksi maamiesseurojen tai työväenyhdistysten omistuksessa olleita yhteiskäyttöön ja kokoontumiseen liittyviä kiinteistöjä. Perinteiselle kyläyhteisölle oli tyypillistä vahva yhteishenki ja monenlainen keskinäinen yhteistoiminta, esimerkiksi talkoot. Kylät ovat kuitenkin ajan saatossa muuttuneet ja erilaistuneet mosaiikkimaiseksi maaseuduksi ja osaksi erilaisia (virtuaalisiakin) verkostoja. Kylillä on kuitenkin säilynyt vahva rooli monimuotoisina paikallisina, ennen kaikkea sosiaalisina ja usein myös taloudellisina yhteisöinä. (Katajamäki 2016) Kainuussa kylät ovat olleet aina suhteellisen hajanaisia ja maaseutu harvaan asuttua (Keränen ym. 2000). Isojako ja myöhemmät uusjaot hajauttivat kylärakennetta ja lisäsivät tilojen määrää 1800-luvulla. Kainuussa kylät ovat perinteisesti muodostuneet toistensa läheisyydellä sijainneista pienistä maatiloista, joita on täydennysrakennettu erityisesti sotien jälkeisellä asutuspolitiikalla. Tämä hajotti entisestään kainuulaista kylärakennetta, vaikka osittain tämän ansiosta maaseutuväestö kasvoi voimakkaasti aina 1960-luvulle saakka. Kainuulaisen maaseudun kulta-aikana (1930 1970) kylien palvelut laajenivat paikallisille peruspalveluilla, joita olivat erityisesti kauppa, koulu ja posti. Tällaiset kylät luokiteltiin 1980-luvulle saakka kyläkeskuksiksi vallalla olleen keskus-vaikutusalue-ajattelun mukaan. Metsäteollisuuden läpimurto ja sotien jälkeen asutuspolitiikka ja vahva teollistuminen sekä siitä seuranneet kuntien ja valtion suuret rakennushankkeet synnyttivät ja kasvattivat uusia kyläalueita samalla kun jotkut kylät jäivät harvaan rakennetuiksi muutaman talon kyläalueiksi. Samalla myös maatalouden ja metsätalouden koneistuminen ja kehitysaluepolitiikka sekä erilaiset hyvinvointipalvelut monipuolistivat maaseudun elinkeinorakennetta ja samalla lisäsivät suunnittelutarvetta (ks. esim. Rusanen 2002). Kainuun ydinmaaseudun tyhjeneminen kiihtyi 1980-luvulla ja on jatkunut näihin päiviin saakka. Ainoita kasvavia alueita ovat olleet jotkut matkailukeskuskylät ja taajamien lievealueet. Kylien rakenteessa ja luonteessa on viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut muutoksia ja muutosten voidaan ennakoida jatkuvan. Palvelut ja liikkuminen muuttuvat merkittävästi mm. digitalisaation ja uusien toimintatapojen myötä. Palvelut, jotka nyt sijaitsevat kuntakeskuksissa, voidaan tulevaisuudessa saada kylälle sähköisesti. Julkisten palvelujen rinnalla yksityisen ja kolmannen sektorin rooli monipuolistuu ja integroituu osaksi paikallista palvelutuotantoa. Kylien rooli paikkaperusteisessa kehittämisessä säilyy ja erilaistuu paikallisten olosuhteiden ja aktiivisuuden mukaan. 2. Taajama- ja kyläverkoston maakuntakaavoitustilanne Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen lähtökohtana ovat mm. voimassa ja vireillä olevat Kainuun maakuntakaavat. Kainuun voimassa olevissa maakuntakaavoissa osoitettu keskusverkko muodostuu: - Kajaanin keskustatoimintojen alueesta - Keskustatoimintojen alueista - Tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjen aluevarauksista - Taajamatoimintojen alueista - Taajaman alakeskuksista 7
- Kylistä (yht. 54 kpl) (ks. kuva 1) Kuntien keskustaajamien maakuntakaavallinen tarkastelu on tehty Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä (ks. www.kainuunliitto.fi/kaupan-vaihemaakuntakaava). Maakuntakaavan tarkistaminen ei koske lähtökohtaisesti vahvistettavana olevaa ja voimassa olevia vaihemaakuntakaavoja. Kuva 1. Kainuun maakuntakaava 2020:ssa osoitettu taajama- ja kyläverkosto. 8
Taajaman alakeskus Kainuun voimassa olevassa maakuntakaava 2020:ssa a-kohdemerkinnällä on osoitettu taajamien tärkeitä alakeskuksia, jotka ovat muodostuneet taajamien kaltaisiksi asumisen, palveluiden, teollisuuden ym. työpaikka-alueiksi. Taajaman alakeskuksena on osoitettu Vuolijoen, Otanmäen, Kontiomäen, Kuluntalahden, Lentiiran, Paltaniemen, Säräisniemen sekä Suomussalmen kirkonkylän ja Juntusrannan alueet. Taajaman alakeskuksia koskee voimassa olevassa maakuntakaavassa seuraava suunnittelumääräys: Taajaman alakeskuksen suunnittelussa on pyrittävä turvaamaan alakeskuksen asema sovittamalla yhteen asumisen, pienyritystoiminnan tai muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen viihtyisyyteen, uudisrakentamisen sopeuttamiseen rakennettuun ympäristöön, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Taajaman alakeskus (osa-alue) Väkiluku 31.12.2015 Vuolijoki 523 Otanmäki 665 Kontiomäki 410 Kuluntalahti 980 Lentiira 135 Paltaniemi 507 Suomussalmen kirkonkylä 805 Juntusranta 259 Kainuun maakuntakaavan 2020 Seurantaraportin laadinnan yhteydessä v.2015 nousi esille seuraavaa: Kuluntalahden sataman osayleiskaavan ehdotus on hyväksytty Kajaanin kaupunginvaltuustossa 2015. Venesataman kunnostusta on tehty vuonna 2013. Paltaniemen alueella on osayleiskaava selvitysvaiheessa, kaavan laatiminen on vuosien 2017-2019 aikana. Venesatamaa on kunnostettu 2014. Otanmäen kulttuuriympäristöasemakaava on vireillä ja Uunimiehentien asemakaavan kumoaminen vireillä 2015. Vuolijoen taajaman ympäristöasemakaavan kumoaminen valmistui 2014. Vuolijoen taajaman rakennetun alueen asemakaavamuutos on hyväksytty ja täytäntöönpanopäätös on annettu 2014. Lentiiran palvelutarjonta on vähentynyt. Kontiomäen alue on kehittynyt raakapuulogistiikan keskuksena ja VR.n raideliikennekaluston testausalueena. Kylät Kainuun voimassa olevassa maakuntakaava 2020:ssa on osoitettu at-merkinnällä Kainuun kyläverkosto (yht. 54 kylää). Voimassa olevassa maakuntakaavassa merkinnällä at osoitetaan kylien peruspalvelujen sijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. Kainuun maakuntakaavassa kylää tarkoittavalla kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen ja maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia. Muut kylät ja maaseutualueet täydentävät ja tukevat osoitettua kyläverkostoa. 9
Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Liitteessä 1 on listattu Kainuun maakuntakaava 2020:ssa osoitetut kylät merkitsemisperusteineen. Kainuun maakuntakaava 2020:ssa on annettu kyläkeskuksia koskeva suunnittelumääräys: Kyläkeskuksen suunnittelussa on pyrittävä vahvistamaan kyläkeskuksen asemaa sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien yhtenäisten peltoalueiden säilymiseen maatalouskäytössä. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntien laatimia yleiskaavoja ja asemakaavoja. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin yleis- tai asemakaavoja muutettaessa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999, 32 ). Kainuun yleiskaavojen ja asemakaavojen tilanne vuonna 2012 on esitetty kuvassa 2. 10
Kuva 2. Yleiskaavoitettu ja asemakaavoitettu alue Kainuussa vuonna 2012. 11
3. Hyrynsalmi Voimassa oleva maakuntakaavatilanne 2020, Hyrynsalmi Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Kunta Kylä Merkitsemisperuste HYRYNSALMI Moisiovaara A Väisälä 3.1 TAULUKKO: Hyrynsalmen kylien taustatietoja Kylän nimi MK 2020 Peruste Väestö 2015 Väestön sijoittuminen Palvelut Infrastrukt uuri Hoikka 62 Valokuitu Kangaskylä 173 Kypärävaara 163 Yli 39 as valokuitu Maisema-alue Matkailu ja vapaaajantoiminta Kyläsuunnitelma Muuta huomioitavaa: as. keskustaajaman tuntumassa, peltoja jonkin verran Kesämökkejä yli 100. Hajanainen väestörakenne, peltoja useita Kytömäki 65 Valokuitu Peltoja useita Moisiovaara at A 141 Nuottikylä 170 Yli 39 as Koulu valokuitu Valokuitu Oravivaara 113 Pekankylä 67 Valokuitu Maakunnallinen Kaunislehdon talomuseo Teemakyläsuun nitelma Peltoja useita as. keskustaajaman tuntumassa, peltoja useita Peltoja jonkin verran Tapaninkylä 67 Valokuitu Peltoja jonkin verran Väisälä at 117 x2 Kauppa, valokuitu Ukkohallan matkailukeskus Kesämökkejä yli 150, peltoja useita Tiedonkeruun pohjana käytetään osa-aluejakoa, joka on kuntien määrittämä toiminnallinen aluejako. Osa-aluejaon digitoinnista sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidosta vastaa Tilastokeskus. Väestön määrä on vuodelta 2015, kesämökkien määrä on vuodelta 2014 ja työpaikkojen määrä on vuodelta 2012. Mahdolliset huomiot väestömuutoksesta kuvaavat asukasluvun muutosta vuosien 2009 ja 2015 välillä eli Kainuun maakuntakaava 2020:n voimaantulon jälkeen. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus, YKR) Väestön sijoittumista kuvataan YKR-aluejaolla. Yli 39 asukkaan on YKR kylä ja ukkaan keskittämä YKR pienkyliä. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus). Peltojen pinta-alatiedot perustuvat Maaseutuviraston ylläpitämään peltolohkoregisteriin, jossa on kaikkien pinta-alaperusteista tukea hakeneiden maatilojen peltopinta-alan sijaintitieto. (Lähde: Maaseutuvirasto, 2017) Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Vesijohto- ja verkostoon (Lähde: Kainuun ELY-keskus, 2016) ei ole liittynyt kaikki osa-alueen kotitaloudet ja liittyen määrä voi joillain osaalueilla olla vähäinen. 12
3.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Hyrynsalmella v.2014 13
3.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Hyrynsalmella 14
4. Kajaani Voimassa oleva maakuntakaavatilanne 2020, Kajaani Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Kunta Kylä Merkitsemisperuste KAJAANI Hevossuo D Jormua A Kirkkoaho D Koutaniemi-Vuoreslahti A, Mainua A Vuottolahti Koski-Ounas Kuusiranta D Ojanperä-Käkilahti Kunta KAJAANI Taajaman alakeskus Vuolijoki Otanmäki Kuluntalahti Paltaniemi 15
4.1 TAULUKKO: Kajaanin kaupungin osa-alueiden/kylien taustatietoja Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma 2009-2014 on laadittu. Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma 2014-2020 valmistui 2015. Kylän nimi MK 2020 Perus te Väestö 2015 Väestön sijoittumine n Palvelut Infrastruktuuri Maisema-alue Kyläsuunnitelma Matkailu ja vapaaajantoiminta Kaupunki-maaseutuluokitus (Lähde: SYKE & OY) * Muuta huomioitavaa: Halla-aho 34 Hiljaisten kylien suunnitelma harvaan asuttu maaseutu Hannusranta 84 kaupungin läheinen Vesijohto x2 maaseutu Hatulanmäki 71 harvaan asuttu maaseutu Peltoja jonkin verran Hevossuo-Teerisuo at D 169 Yli 39 as suunnitteilla kaupungin kehysalue Hoikankangas 354 Yli 39 as ulompi kaupunkialue Työpaikkoja yli 600 Jokivarsi 107 Yli 39 as, valokuitu kaupungin kehysalue Jormua at A 661 Yli 39 as kaupungin läheinen Kesämökkejä yli 150, Koulu x4 maaseutu peltoja useita yksittäisiä Karankalahti 180 ja Yli 39 as valokuitu kaupungin kehysalue Kirkkoaho at D 747 Taajama ja 20- Hiljaisten kylien 39 as, valokuitu suunnitelma kaupungin kehysalue Koski *** at 198 x2 kaupungin läheinen ja Yli 39 as maaseutu Peltoja jonkin verran Kesämökkejä yli 100, Koutaniemi **** at A 329 x3 Teemakylä- kaupungin läheinen peltoja useita ja Yli 39 as suunnitteilla suunnitelma maaseutu nauhamaisena (2016-2017) nä Taajama, 20- Kuluntalahti a 980 39 as Työpaikkoja yli 250, ja Koulu kaupungin kehysalue, valokuitu peltoja jonkin verran Yli 39 as x2 Kuusiranta at D 79 Kesämökkejä alle 70, Vesijohto harvaan asuttu maaseutu peltoja jonkin verran Kytökoski 90 Vesijohto harvaan asuttu maaseutu Peltoja merkittävästi Käkisaari at 217 Teemakylä- Kesämökkejä yli 150, Vesijohto harvaan asuttu maaseutu x2 suunnitelma peltoja merkittävästi Lahnasjärvi 24 harvaan asuttu maaseutu Lehtovaara 95 Mainua at A 176, Yli 39 as Otanmäki a 665 Taajama Kauppa ja koulu Maakunnallinen Maauimala ja lintuallas kaupungin läheinen maaseutu kaupungin läheinen maaseutu ulompi kaupunkialue Ounas *** at 75 Teemakylä- kaupungin läheinen Vesijohto suunnitelma maaseutu Paltaniemi a 507 Taajama ja Yli Valtakunnalline 39 as n maisemaalue**, valokuitu x2 Kuvakirkko kaupungin kehysalue Parkinniemi 63 kaupungin kehysalue Saaresmäki 22 Vesijohto harvaan asuttu maaseutu Sarvivaara 54 kaupungin läheinen maaseutu Takkaranta 165, Yli 39 as, valokuitu Venäänniemi 118 valokuitu Vuolijoki a 523 Vuoreslahti **** at A 199 Vuottolahti at 293 Taajama, 20-39 as Yli 39 as x2, Yli 39 as Kauppa ja koulu Kauppa Vesijohto * Osa-alueelle on merkitty se kaupunki-maaseutuluokituksen luokka, jota enemmistö osa-alueesta edustaa. ** Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven rantaluhdat on ehdotettu laajennettavaksi Koutaniemen alueelle. *** Kosken ja Ounaksen osa-alueet osoitettu maakuntakaavassa yhdellä merkinnällä Koski-Ounas. **** Koutaniemen ja Vuoreslahden osa-alueet osoitettu maakuntakaavassa yhdellä merkinnällä Koutaniemi-Vuoreslahti. Teemakyläsuunnitelma Teemakyläsuunnitelma Työpaikkoja yli 400. Väestömuutos alle -10% Alueella vireillä kaivoshanke Kesämökkejä yli 100 Peltoja merkittävästi tiiviinä nä kaupungin kehysalue Väestömuutos yli +20% kaupungin kehysalue Väestömuutos yli +25% harvaan asuttu maaseutu kaupungin läheinen maaseutu harvaan asuttu maaseutu Työpaikkoja yli 100, peltoja merkittävästi Kesämökkejä yli 100 Kesämökkejä yli 100, peltoja merkittävästi 16
Tiedonkeruun pohjana käytetään osa-aluejakoa, joka on kuntien määrittämä toiminnallinen aluejako. Osa-aluejaon digitoinnista sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidosta vastaa Tilastokeskus. Väestön määrä on vuodelta 2015, kesämökkien määrä on vuodelta 2014 ja työpaikkojen määrä on vuodelta 2012. Mahdolliset huomiot väestömuutoksesta kuvaavat asukasluvun muutosta vuosien 2009 ja 2015 välillä eli Kainuun maakuntakaava 2020:n voimaantulon jälkeen. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus, YKR) Väestön sijoittumista kuvataan YKR-aluejaolla. Yli 39 asukkaan on YKR kylä ja ukkaan keskittämä YKR pienkyliä. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus). Peltojen pinta-alatiedot perustuvat Maaseutuviraston ylläpitämään peltolohkoregisteriin, jossa on kaikkien pinta-alaperusteista tukea hakeneiden maatilojen peltopinta-alan sijaintitieto. (Lähde: Maaseutuvirasto, 2017) Paikkatietoperusteisen kaupunki-maaseutualueluokittelun ovat tehneet Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopiston maantieteen laitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja Tilastokeskuksen kanssa. Sisempi kaupunkialue: Kaupunkien tiivis yhtenäinen tehokkaasti rakennettu alue. Ulompi kaupunkialue: Sisemmän kaupunkialueen reunasta yhtenäisesti jatkuvan taajamarakenteen reunalle ulottuva kaupunkimaisen tehokkuuden alue. Kaupungin kehysalue: Kaupunkiin välittömästi kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeestä. Maaseudun paikalliskeskukset: Suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevat taajamakeskukset, pikkukaupungit ja isot kirkonkylät. Kaupungin läheinen maaseutu: Maaseutumainen alue, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita. Ydinmaaseutu: Intensiivistä maankäyttöä ja/tai paikallistasolla elinkeinorakenteeltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Harvaan asuttu maaseutu: Harvaan asuttua aluetta, jossa toiminnoiltaan monipuolisia keskittymiä ei ole tai ne ovat pieniä ja sijaitsevat etäällä toisistaan. Alueen maa-alueesta suurin osa on metsää. Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Vesijohto- ja verkostoon (Lähde: Kainuun ELY-keskus, 2016) ei ole liittynyt kaikki osa-alueen kotitaloudet ja liittyen määrä voi joillain osaalueilla olla vähäinen. Koutaniemi-Vuoreslahti kyläyhdistys ry:n kylätalo (Lähde: Kainuun liitto) 17
4.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Kajaanissa v.2014 18
4.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Kajaanissa 19
5. Kuhmo Voimassa oleva maakuntakaavatilanne 2020, Kuhmo Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Kunta Kylä Merkitsemisperuste KUHMO Hietaperä A Härmänkylä A Jyrkkä Jämäs D Niva Koskenmäki A Kuhmonniemi D Lentua A, D Timoniemi C Vartius Kunta KUHMO Taajaman alakeskus Lentiira 20
5.1 TAULUKKO: Kuhmon osa-alueiden/kylien taustatietoja Kylän nimi MK 2020 Peruste Väestö 2015 Ahola 23 Akonkoski 45 Haataja 43 Halla 122 Haukela 72 Heiskala 64 Hiekkala 50 Väestön sijoittumin en x2 Palvelut Infrastrukt uuri Valokuituha nke 2016 Hietaperä at A 265 Koulu Valokuitu Härmänkylä at A 65 Valokuitu Iivantiira 117 Valokuitu Maisema-alue Matkailu ja vapaaajantoiminta Kyläsuunnitelma Hiljaisten kylien suunnitelma Muuta huomioitavaa: Kesämökkejä alle 60, peltoja useita Kesämökkejä yli 100 Kesämökkejä yli 150, peltoja useita Kesämökkejä alle 30, peltoja jonkin verran Kesämökkejä alle 50, peltoja useita Jonkeri 16 Väestömuutos alle -43% Jyrkkä at 98 Kesämökkejä alle 40 Jämäs at D 145 Kalliojoki 59 Kataja 25 Katerma 84 Yli 39 as Valokuituha nke 2016 Kiekki 31 Petojen katselu Koskenmäki at A 118 Kauppa Vesijohto Kuhmonniemi at D 183 Kuumu 37 Yli 39 as tulossa 2016-2017 Teemakyläsuun nitelma Hiljaisten kylien Petojen katselu suunnitelma Teemakyläsuun nitelma Kesämökkejä yli 100 Peltoja jonkin verran Peltoja useita Peltoja useita Kuusamonkylä 38 Valokuitu Peltoja jonkin verran Lauvus 58 Lentiira a 135 Yli 39 as Vesijohto Petojen katselu Teemakyläsuun nitelma Kesämökkejä yli 100 Lentua at AD 171 Koulu Kesämökkejä n.150 Mäntymäki 55 Vesijohto Nieminen 61 Niva at 57 Vesijohto Pyssylahti 70 Rahajärvi 35 Maakunnallinen Teemakyläsuun nitelma Kesämökkejä n. 60 Rasti 81 Peltoja jonkin verran Riihimäki 36 Saunajärvi 24 Seilonen 108 Sylväjä 231 Särkijoki 40 Tervasalmi 149 Timoniemi at C 129 x2 Koulu Vartius at 78 Kauppa Viemäri, vesijohto Maakunnallinen Maakunnallinen Kesämökkejä n.100, useita peltoja Kesämökkejä yli 100, peltoja jonkin verran Hiljaisten kylien Kesämökkejä yli 150, peltoja suunnitelma jonkin verran Teemakyläsuun Työpaikkoja yli 130 nitelma Vepsä 81 Peltoja jonkin verran Vuosanka 33 Valokuitu Tiedonkeruun pohjana käytetään osa-aluejakoa, joka on kuntien määrittämä toiminnallinen aluejako. Osa-aluejaon digitoinnista sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidosta vastaa Tilastokeskus. 21
Väestön määrä on vuodelta 2015, kesämökkien määrä on vuodelta 2014 ja työpaikkojen määrä on vuodelta 2012. Mahdolliset huomiot väestömuutoksesta kuvaavat asukasluvun muutosta vuosien 2009 ja 2015 välillä eli Kainuun maakuntakaava 2020:n voimaantulon jälkeen. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus, YKR) Väestön sijoittumista kuvataan YKR-aluejaolla. Yli 39 asukkaan on YKR kylä ja ukkaan keskittämä YKR pienkyliä. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus). Peltojen pinta-alatiedot perustuvat Maaseutuviraston ylläpitämään peltolohkoregisteriin, jossa on kaikkien pinta-alaperusteista tukea hakeneiden maatilojen peltopinta-alan sijaintitieto. (Lähde: Maaseutuvirasto, 2017) Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Vesijohto- ja verkostoon (Lähde: Kainuun ELY-keskus, 2016) ei ole liittynyt kaikki osa-alueen kotitaloudet ja liittyen määrä voi joillain osaalueilla olla vähäinen. 22
5.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Kuhmossa v.2014 23
5.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Kuhmossa 24
6. Paltamo Voimassa oleva maakuntakaavatilanne 2020, Paltamo Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Kunta Kylä Merkitsemisperuste PALTAMO Melalahti, C Mieslahti, C Kunta PALTAMO Taajaman alakeskus Kontiomäki Kontiomäen rautatieasema (Kuva: Kainuun liitto) 25
6.1 TAULUKKO: Paltamon osa-alueiden/kylien taustatietoja Kylän nimi MK 2020 Peruste Väestö 2015 Väestön sijoittuminen Palvelut Infrastrukt uuri Maisema-alue Matkailu ja vapaaajantoiminta Kyläsuunnitelma Muuta huomioitavaa: Hakasuo 73 Kesämökkejä yli 100 Härmänmäki 28 Iijärvi 41 Kiehimänvaara 194 Taajama Kirkonkylän ympäristö 195 Kivesjärvi 109 Vesijohto Kontiomäen ympäristö 513 Kontiomäki a 410 Taajama Korpimäki 85 Melalahti at C 147 Mieslahti at C 249 Oikarila-Raappananmäki 71 Yli 39 as Yli 39 as Kauppa ja koulu Vesijohto Osaksi maakunnallinen Maakunnallinen Valtakunnallinen Elämyskeskus Jättiläisenmaa Hiljaisten kylien suunnitelma Hiljaisten kylien suunnitelma Väestömuutos alle -30%, peltoja merkittävästi parissa ssä Kesämökkejä yli 100, peltoja jonkin verran Taajama osa kuntakeskusta Asutus osa kuntakeskusta Kesämökkejä n. 200, peltoja merkittävästi ssä ja hajallaan Työpaikkoja yli 100 Työpaikkoja yli 100 Kesämökkejä n.150, peltoja merkittävästi Peltoja merkittävästi Peltoja useita Pehkolanlahti 72 Kesämökkejä yli 100 Saviranta 50 Uura 79 Vesijohto Peltoja jonkin verran Vaarankylä 78 Variskylä 60 Vesijohto Teemakyläsuun nitelma Kesämökkejä n. 150, peltoja jonkin verran Tiedonkeruun pohjana käytetään osa-aluejakoa, joka on kuntien määrittämä toiminnallinen aluejako. Osa-aluejaon digitoinnista sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidosta vastaa Tilastokeskus. Väestön määrä on vuodelta 2015, kesämökkien määrä on vuodelta 2014 ja työpaikkojen määrä on vuodelta 2012. Mahdolliset huomiot väestömuutoksesta kuvaavat asukasluvun muutosta vuosien 2009 ja 2015 välillä eli Kainuun maakuntakaava 2020:n voimaantulon jälkeen. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus, YKR) Väestön sijoittumista kuvataan YKR-aluejaolla. Yli 39 asukkaan on YKR kylä ja ukkaan keskittämä YKR pienkyliä. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus). Peltojen pinta-alatiedot perustuvat Maaseutuviraston ylläpitämään peltolohkoregisteriin, jossa on kaikkien pinta-alaperusteista tukea hakeneiden maatilojen peltopinta-alan sijaintitieto. (Lähde: Maaseutuvirasto, 2017) Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Vesijohto- ja verkostoon (Lähde: Kainuun ELY-keskus, 2016) ei ole liittynyt kaikki osa-alueen kotitaloudet ja liittyen määrä voi joillain osaalueilla olla vähäinen. 26
6.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Paltamossa v.2014 27
6.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Paltamossa 28
7. Puolanka Voimassa oleva maakuntakaavatilanne 2020, Puolanka Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Kunta Kylä Merkitsemisperuste PUOLANKA Askankylä C Joukokylä A Kotila Suolijärvi A, Väyrylä Hepoköngäs (Kuva: Kainuun liitto) 29
7.1 TAULUKKO: Puolangan osa-alueiden/kylien taustatietoja Kylän nimi MK 2020 Peruste Väestö 2015 Aittokylä-Lylykylä 127 Väestön Infrastrukt sijoittuminen Palvelut uuri Valokuitu, vesijohto Auho-Aska at* C 97 Valokuitu Joukokylä at A 156 Keskustan ympäristö 285 Kotila at 154 Puokio 64 Yli 39 as Yli 39 as ja x2 Valokuitu, vesijohto, valokuitu Valokuitu, vesijohto, Valokuitu Rasi-Leipivaara 104 Valokuitu Suolijärvi at A 68 Törmänmäki-Kongasmäki 57 Väyrylä at 82 Valokuitu, vesijohto Valokuitu, vesijohto Valokuitu Maisema-alue Maakunnallinen Valtakunnallinen Maakunnallinen Maakunnallinen Maakunnallinen Matkailu ja vapaaajantoiminta Paljakan matkailukeskus Hepoköngäs Roninkankaan moottoriurheilur ata Kyläsuunnitelma Teemakyläsuun nitelma Hiljaisten kylien suunnitelma Muuta huomioitavaa: Kesämökkejä yli 150, peltoja jonkin verran Kesämökkejä yli 150 Väestömuutos alle -30 %, peltoja jonkin verran Peltoja useita Kesämökkejä yli 150. as. keskustaajaman tuntumassa Peltoja useita Kesämökkejä yli 200, peltoja merkittävästi keskittyneenä Pohjois-osiin Väestömuutos n. -25%, peltoja useita Väestömuutos n. -15 % Kesämökkejä n.90, peltoja useita Kesämökkejä yli 300 Väestömuutos alle -25%, peltoja jonkin verran Kesämökkejä yli 100. Yli 65v. osuus n.40%, peltoja useita Tiedonkeruun pohjana käytetään osa-aluejakoa, joka on kuntien määrittämä toiminnallinen aluejako. Osa-aluejaon digitoinnista sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidosta vastaa Tilastokeskus. Väestön määrä on vuodelta 2015, kesämökkien määrä on vuodelta 2014 ja työpaikkojen määrä on vuodelta 2012. Mahdolliset huomiot väestömuutoksesta kuvaavat asukasluvun muutosta vuosien 2009 ja 2015 välillä eli Kainuun maakuntakaava 2020:n voimaantulon jälkeen. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus, YKR) Väestön sijoittumista kuvataan YKR-aluejaolla. Yli 39 asukkaan on YKR kylä ja ukkaan keskittämä YKR pienkyliä. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus). Peltojen pinta-alatiedot perustuvat Maaseutuviraston ylläpitämään peltolohkoregisteriin, jossa on kaikkien pinta-alaperusteista tukea hakeneiden maatilojen peltopinta-alan sijaintitieto. (Lähde: Maaseutuvirasto, 2017) Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Vesijohto- ja verkostoon (Lähde: Kainuun ELY-keskus, 2016) ei ole liittynyt kaikki osa-alueen kotitaloudet ja liittyen määrä voi joillain osaalueilla olla vähäinen. 30
7.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Puolangalla v.2014 31
7.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Puolangalla 32
8. Ristijärvi Voimassa oleva maakuntakaavatilanne 2020, Ristijärvi Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Kunta Kylä Merkitsemisperuste RISTIJÄRVI Hiisijärvi, C Jokikylä Pyhäntä Uva Hiisijärven hiekat (Lähde: Kainuun liitto) 33
8.1 TAULUKKO: Ristijärven osa-alueiden/kylien taustatietoja Kylän nimi MK 2020 Peruste Väestö 2015 Hiisijärvi at C 63 Jokikylä at 90 Karhulankylä 50 Kirkonkylän ympäristö 45 Kivikylä 18 Väestön sijoittumin en Palvelut Infrastrukt uuri Valokuitu, vesijohto Valokuitu, vesijohto, Maisema-alue Maakunnallinen Maakunnallinen Osittain maakunnallinen Matkailu ja vapaaajantoiminta Hiisijärven hiekat Kyläsuunnitelma Teemakyläsuun nitelma Muuta huomioitavaa: Kesämökkejä n.70, peltoja jonkin verran Kesämökkejä n.60., peltoja useita Saukkovaara Väestömuutos n. +30% Koskenkylä 56 Valokuitu Peltoja jonkin verran Mustavaara 47 Valokuitu Peltoja jonkin verran Pihlajavaara 60 Pyhäntä at 106 Valokuitu Peltoja useita Kesämökkejä yli 100, peltoja jonkin verran Päällysmäki 16 Vesijohto Peltoja jonkin verran Salokylä 24 Peltoja jonkin verran Tolosenjoki 25 Tuliharju-Möttölänniemi 55 Uva at 57 Yli 39 as Valokuitu, vesijohto Väestömuutos n. -40%, peltoja useita Väestömuutos n. +15% Kesämökkien määrä n.50 Yli 65v. n. 40 %, Työpaikkoja 15, peltoja merkittävästi Tiedonkeruun pohjana käytetään osa-aluejakoa, joka on kuntien määrittämä toiminnallinen aluejako. Osa-aluejaon digitoinnista sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidosta vastaa Tilastokeskus. Väestön määrä on vuodelta 2015, kesämökkien määrä on vuodelta 2014 ja työpaikkojen määrä on vuodelta 2012. Mahdolliset huomiot väestömuutoksesta kuvaavat asukasluvun muutosta vuosien 2009 ja 2015 välillä eli Kainuun maakuntakaava 2020:n voimaantulon jälkeen. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus, YKR) Väestön sijoittumista kuvataan YKR-aluejaolla. Yli 39 asukkaan on YKR kylä ja ukkaan keskittämä YKR pienkyliä. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus). Peltojen pinta-alatiedot perustuvat Maaseutuviraston ylläpitämään peltolohkoregisteriin, jossa on kaikkien pinta-alaperusteista tukea hakeneiden maatilojen peltopinta-alan sijaintitieto. (Lähde: Maaseutuvirasto, 2017) Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Vesijohto- ja verkostoon (Lähde: Kainuun ELY-keskus, 2016) ei ole liittynyt kaikki osa-alueen kotitaloudet ja liittyen määrä voi joillain osaalueilla olla vähäinen. 34
8.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Ristijärvellä v.2014 35
8.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Ristijärvellä 36
9. Sotkamo Voimassa oleva maakuntakaavatilanne 2020, Sotkamon kunta Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Kunta Kylä Merkitsemisperuste SOTKAMO Kaitainsalmi D Kontinjoki A, D Naapurinvaara A, C Ontojoki Pohjavaara A, C Soidinvaara A, Tipasoja Tuhkakylä A, 37
9.1 TAULUKKO: Sotkamon osa-alueiden/kylien taustatietoja Sotkamossa Naapurinvaaran kylä on yleiskaavoitettu. Kylän nimi MK 2020 Peruste Väestö 2015 Väestön sijoittumin en Palvelut Infrastrukt uuri Heinämäki 173 Valokuitu Huuskonniemi 95 Hyvölänkylä 21 Juurikkalahti 166 Kiikarusniemi-Pekkilä 139 Kokkovirta at* D 272 Korholanmäki 121 Korvanniemi-Rimpilänn. 104 Kuolanniemi 102 Yli 39 as Yli 39 as Yli 39 as. Yli 39 as Valokuitu, vesijohto Valokuitu, vesijohto Valokuitu Valokuitu, vesijohto, Valokuitu, vesijohto, valokuitu valokuitu Valokuitu, vesijohto Maisema-alue Valtakunnallinen Valtakunnallinen Valtakunnallinen Valtakunnallinen Valtakunnallinen Matkailu ja vapaaajantoiminta Kyläsuunnitelma Teemakyläsuun nitelma Teemakyläsuun nitelma Teemakyläsuun nitelma Muuta huomioitavaa: Peltoja useita hajanaisesti Peltoja merkittävästi Peltoja merkittävästi Peltoja jonkin verran Peltoja merkittävästi Peltoja merkittävästi Peltoja merkittävästi Peltoja useita Laakajärvi 67 Kauppa Peltoja jonkin verran Lontta 116 Valokuitu Peltoja jonkin verran Maanselkä 32 Valokuitu Väestömuutos alle -20 % Maaseutu-Salmela 289 Naapurinvaara at AC 263 Ontojoki at 79 Paakki 123 Parkua-Kontinjoki at** AD 278 Pohjavaara at AC 205 Pohjois-Tipas 242 Rekivaara 170 Sapsojoki 257 Yli 39 as ja Yli 39 as Yli 39 as Yli 39 as. Yli 39 as Koulu Koulu Koulu Koulu Valokuitu, vesijohto, Valokuitu, vesijohto, Valokuitu Valokuitu Valokuitu, vesijohto valokuitu Valokuitu, vesijohto Valokuitu, vesijohto Valokuitu, vesijohto Maakunnallinen Valtakunnallinen Maakunnallinen Valtakunnallinen Maakunnallinen Naapurinvaaran Huvikeskus Teemakyläsuun nitelma Teemakyläsuun nitelma Peltoja merkittävästi Peltoja merkittävästi Peltoja jonkin verran Useita peltoja Peltoja useita Peltoja merkittävästi Peltoja jonkin verran Peltoja useita Kesämökkejä yli 150, peltoja jonkin verran Saviaho 63 Peltoja jonkin verran Sipinen 59 Soidinvaara at A 338 Valokuitu Valokuitu, vesijohto Sumsa 62 Valokuitu Talvivaara 8 Tipasoja at 131 Valokuitu Maakunnallinen Teemakyläsuun nitelma Kesämökkejä yli 100, peltoja merkittävästi Työpaikkoja yli 600 Väestömuutos alle -45 % Väestömuutos alle -20 %, peltoja jonkin verran, Alueella vireillä kaivoshanke Torinkylä 108 Valokuitu Tuhkakylä at A 171 Vuokatinvaara 31 Tajaama Valokuitu, Vesijohto Valokuitu, vesijohto, Valtakunnallinen Valtakunnallinen Vuokatti Peltoja merkittävästi Kesämökkejä yli 150 Työpaikkoja yli 150, peltoja useita Väestömuutos yli +80 %, peltoja jonkin verran * Yokkovirran osa-alueelle on osoitettu Yainuun maakuntakaava 2020:ssa Yaitainsalmen kylä. ** tarkua-yontinjoen osa-alueelle on osoitettu Yainuun maakuntakaava 2020:ssa Yontinjoen kylä. Tiedonkeruun pohjana käytetään osa-aluejakoa, joka on kuntien määrittämä toiminnallinen aluejako. Osa-aluejaon digitoinnista sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidosta vastaa Tilastokeskus. Väestön määrä on vuodelta 2015, kesämökkien määrä on vuodelta 2014 ja työpaikkojen määrä on vuodelta 2012. Mahdolliset huomiot väestömuutoksesta kuvaavat asukasluvun muutosta vuosien 2009 ja 2015 välillä eli Kainuun maakuntakaava 2020:n voimaantulon jälkeen. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus, YKR) 38
Väestön sijoittumista kuvataan YKR-aluejaolla. Yli 39 asukkaan on YKR kylä ja ukkaan keskittämä YKR pienkyliä. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus). Peltojen pinta-alatiedot perustuvat Maaseutuviraston ylläpitämään peltolohkoregisteriin, jossa on kaikkien pinta-alaperusteista tukea hakeneiden maatilojen peltopinta-alan sijaintitieto. (Lähde: Maaseutuvirasto, 2017) Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Vesijohto- ja verkostoon (Lähde: Kainuun ELY-keskus, 2016) ei ole liittynyt kaikki osa-alueen kotitaloudet ja liittyen määrä voi joillain osaalueilla olla vähäinen. 39
9.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Sotkamossa v.2014 40
9.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Sotkamossa 41
10. Suomussalmi Voimassa oleva maakuntakaavatilanne 2020 Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Kunta Kylä Merkitsemisperuste SUOMUSSALMI Ala-Vuokki Hossa, C Jumaliskylä Näljänkä A Kiannanniemi A Piispajärvi A Pyhäkylä Saarikylä Vaaranniva Kunta SUOMUSSALMI Taajaman alakeskus Suomussalmen kirkonkylä Juntusranta Hossan luontokeskus (Kuva: Arja Korhonen) 42
10.1 TAULUKKO: Suomussalmen osa-alueiden/kylien taustatietoja Kylän nimi MK 2020 Peruste Väestö 2015 Ahjola 69 Alanne 27 Väestön sijoittumin en Palvelut Infrastrukt uuri Maisema-alue Matkailu ja vapaaajantoiminta Haukila-Puras 127 Valokuitu Raate Jumaliskylä at 182 Valokuitu Juntusranta a 259 Yli 39 as Kauppa Valokuitu, vesijohto, Kiannaniemi at A 89 Valokuitu Kirkonkylä a 805 Taajama Kirkonkylän seutu 1060 Kuivajärvi 31, valokuitu Valokuitu, vesijohto, Maakunnallinen Valtakunnallinen Petojen katselu Kyläsuunnitelma Teemakyläsuun nitelma Hiljaisten kylien suunnitelma Teemakyläsuun nitelma Kiannon Kuohut Teemakyläsuun -virkistyskylpylä nitelma Domnan pirtti Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) 43 Muuta huomioitavaa: Väestömuutos n. -25 % Peltoja jonkin verran Kesämökkejä yli 100, peltoja jonkin verran Kesämökkejä yli 150 Väestömuutos alle -20%, peltoja jonkin verran Kesämökkejä yli 100 Väestömuutos alle -35 %, peltoja jonkin verran Työpaikkoja yli 100 Työpaikkoja yli 100 Kuurtola 175 Hiljainen kansa Kesämökkejä yli 150 Laaja 124 valokuitu Teemakyläsuun nitelma Peltoja jonkin verran Myllylahti 108 Kesämökkejä yli 150 Näljänkä-Niva at* A / 277 Yli 39 as Kauppa ja koulu Valokuitu Teemakyläsuun nitelma Kesämökkejä yli 100, peltoja useita Näätälä 125 Valokuitu Peltoja jonkin verran Peranka 53 Pesiökylä 204 Valokuitu, vesijohto Valokuitu Väestömuutos alle -25% Kesämökkejä yli 100, peltoja jonkin verran Pesiönlahti 162 Valokuitu Peltoja jonkin verran Piispajärvi at A 90 Pyhäkylä at 62 Saarikylä at 46 Sakara-Pyykkölä 287 x2 Kauppa Selkoskylä at ** C 87 Kauppa Vuokki at *** 157 Vääkiö 93 Ämmäsaaren seutu 303 x3 Kauppa Valokuitu, vesijohto Valokuitu Valokuitu Valokuitu, vesijohto Valokuitu, vesijohto, Valokuitu, vesijohto Valokuitu, vesijohto, Maakunnallinen Maakunnallinen Maakunnallinen Hossan retkeilyalue ja kansallispuisto v.2017 alk. * Näljänkä-Nivan osa-alueelle on osoitettu Kainuun maakuntakaava 2020:ssa kaksi at kylää: Näljänkä (peruste A) ja Vaaranniva (peruste ). ** Selkoskylän osa-alueelle on osoitettu Kainuun maakuntakaava 2020:ssa Hossan kylä. *** Vuokin osa-alueelle on osoitettu Kainuun maakuntakaava 2020:ssa Ala-Vuokin kylä. Teemakyläsuun nitelma Teemakyläsuun nitelma Kesämökkejä n. 100 Väestömuutos n. -30% Kesämökkejä alle 70 Peltoja useita Kesämökkejä yli 100. Väestömuutos n. -20% Kesämökkejä yli 150 Väestömuutos n. -20% Peltoja jonkin verran Työpaikkoja yli 150 Tiedonkeruun pohjana käytetään osa-aluejakoa, joka on kuntien määrittämä toiminnallinen aluejako. Osa-aluejaon digitoinnista sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidosta vastaa Tilastokeskus. Väestön määrä on vuodelta 2015, kesämökkien määrä on vuodelta 2014 ja työpaikkojen määrä on vuodelta 2012. Mahdolliset huomiot väestömuutoksesta kuvaavat asukasluvun muutosta vuosien 2009 ja 2015 välillä eli Kainuun maakuntakaava 2020:n voimaantulon jälkeen. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus, YKR) Väestön sijoittumista kuvataan YKR-aluejaolla. Yli 39 asukkaan on YKR kylä ja ukkaan keskittämä YKR pienkyliä. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. (Lähde: SYKE, Tilastokeskus). Peltojen pinta-alatiedot perustuvat Maaseutuviraston ylläpitämään peltolohkoregisteriin, jossa on kaikkien pinta-alaperusteista tukea hakeneiden maatilojen peltopinta-alan sijaintitieto. (Lähde: Maaseutuvirasto, 2017)
C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Vesijohto- ja verkostoon (Lähde: Kainuun ELY-keskus, 2016) ei ole liittynyt kaikki osa-alueen kotitaloudet ja liittyen määrä voi joillain osaalueilla olla vähäinen. 44
10.2 KARTTA: Väestön sijoittuminen Suomussalmella v.2014 45
10.3 KARTTA: Väestönmuutos osa-alueittain vuosien 2009 ja 2015 välillä Suomussalmella 46
11. Osallistuminen ja saatu palaute Kainuun kyliä maakuntakaavoituksessa on käsitelty seuraavissa neuvotteluissa ja työryhmissä selvityksen laadinnan kuluessa: 24.2.2016 Kainuun maakuntakaavan tarkistaminen, Kainuun ELY-keskus ja Kainuun liitto 2.9.2016 Kylät aluekehityksessä ja maakuntakaavoituksessa, Kainuun liiton Aluekehitys - vastuualueen ja alueidenkäyttö -vastuualueen työneuvottelu 19.9.2016 Palvelujen tulevaisuuden näkymät kylissä, Kainuun Sote ja Kainuun liitto 23.11.2016 Kuntayhdyshenkilöiden kokous 29.11.2016 Kainuun maaseuturyhmän kokous 13.3.2017 Kainuun maakuntavaltuustoseminaari Neuvotteluissa on noussut esille erilaisia, osin vastakkaisiakin näkökulmia siitä, miten kyliä tulisi Kainuun maakuntakaavan tarkistamisessa käsitellä. Kainuun kuntayhdyshenkilöiden mukaan voimassa olevassa maakuntakaavassa 2020 osoitetun kyläverkoston ohjausvaikutus kuntien aluekäyttöön vaihtelee. Toisissa kunnissa merkinnällä on ollut suurempi merkitys haja-asutusalueen asumisen suunnitteluun kuin toisissa. Kuntayhdyshenkilöiden mukaan merkitsemisperusteiden tulisi mahdollisuuksien mukaan olla yhteismitalliset ja uusien maakuntakaavakylien osoittamisessa tulisi edetä harkiten. Ristijärven kunta on esittänyt Möttölänniemi-Iijärven rantaa uudeksi maakuntakaavassa osoitettavaksi kyläksi uuden pysyvän asutuksen ja potentiaalisen tulevaisuuden pysyvän asutuksen perusteella. Kainuun maaseuturyhmässä nousi esille, että kylillä on tärkeä rooli ihmisille erityisesti identiteetin rakentajana ja Kainuun vetovoimatekijänä. Lisäksi maaseuturyhmän mukaan asuminen kylissä tulisi mahdollistaa ja kaikki kylät esittää maakuntakaavassa. Myös Kainuun maakuntavaltuuston jäsenille järjestetyssä työpajassa tuli esille yhtenä näkökulmana, että kaikki Kainuun kylät tulisi esittää maakuntakaavassa. Kainuun SOTE -kuntayhtymän kanssa käydyssä keskustelussa esille nousi, että kylien ja asumisen maakuntakaavatarkasteluissa on hyvä ottaa huomioon sote-palvelujen järjestämisen kustannukset tulevaisuudessa. Käsitys sote-palveluista on muuttunut voimassa olevan maakuntakaavan valmistelun jälkeen ja muuttuu entisestään jatkossa. Esille nousi, että yksi mahdollinen kylien tarkastelutapa voisi olla palvelupiste tai palvelualue näkökulma. Useammassa sidosryhmäneuvottelussa tuli esille, että toimintaympäristön nopeiden muutosten takia tulevaisuuden v.2030 kehittyvien kylien tunnistaminen on haasteellista ja niiden tarkasteluun liittyy epävarmuutta. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on sääntelyn purkaminen. Tavoitteeseen liittyy asumisen ja rakentamisen sijoittumista koskevan sääntelyn vähentäminen ja kuntien päätösvallan lisääminen, jolloin tarve maakuntakaavan ohjaukselle vähenee. 47
12. Yhteenveto Taajaman alakeskukset Aineiston perusteella taajaman alakeskukset ovat pääosin ajan tasalla, eivätkä edellytä muutoksia (kuva 3). Kainuun maakuntakaava 2020 osoitetulla taajaman alakeskus Lentiiran osa-alueen väestömäärä v.2015 (135 as.) poikkeaa muista maakuntakaava 2020:ssa osoitetuista taajaman alakeskuksista (259-980 as). Väestö on vähentynyt 14 % maakuntakaavan voimaantulon jälkeen. Lentiiran palvelutarjonta (mm. koulu, kauppa) on vähentynyt maakuntakaavan voimaantulon jälkeen. Koottujen aineistojen perusteella Lentiira vastaa Kuhmossa voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuja kyliä. Kunta Taajaman alakeskus Muutosehdotus KAJAANI Vuolijoki Ei muutosta Otanmäki Ei muutosta Kuluntalahti Ei muutosta Paltaniemi Ei muutosta KUHMO Lentiira Kylä PALTAMO Kontiomäki Ei muutosta SUOMUSSALMI Suomussalmen kirkonkylä Ei muutosta Juntusranta Ei muutosta Kylät Kainuun voimassa olevaan maakuntakaavaan 2020 verrattuna kylien ja maaseutuasumisen luonne on muutoksessa. Kainuun kylät ovat ajan kuluessa erilaistuneet mosaiikkimaiseksi maaseuduksi, jossa kylien väestörakenne, aktiivisuus ja muut ominaisuudet vaihtelevat. Kylillä on edelleen vahva rooli erityisesti monimuotoisina paikallisina yhteisöinä ja identiteetin rakentajina ja niiden rooli paikkaperusteisessa kehittämisessä säilyy ja erilaistuu tulevaisuudessakin. Kylän määritelmä ja merkitsemisperusteet maakuntakaavoituksessa ovat kuitenkin muuttuneet ja muutoksen voidaan ennakoida jatkuvan. Esimerkiksi palvelujen saavutettavuus on tärkeämpää kuin olemassa olevat tai suunnitellut peruspalvelut kylissä. Uudet liikkumisratkaisut, sähköiset palvelut ja nopeat tietoliikenneyhteydet korostuvat kylien palvelujen saatavuudessa tulevaisuudessa. Maakuntakaavoitusprosessissa on hyvä tarkastella kyliä koskevan kaavamerkinnän tarpeellisuutta, sillä asiaan liittyvässä palautteessa on noussut esille erilaista, osin vastakkaisiakin näkökulmia. Asumisen ja rakentamisen sijoittumista koskevan kuntien päätösvallan lisääminen vähentää tarvetta maakuntakaavan ohjaukselle. 48
Kuva 3. Kainuun kylät/osa-alueet (Lähde:Tilastokeskus) sekä selvityksen aineiston perusteella Kainuun maakuntakaavaan ehdotettavat taajaman alakeskukset. 49
Lähteet Katajamäki H. (2016). Paikkaperusteisuuden suuri linja Paikat ja paikallisuus yhteiskuntatieteen perinteessä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Alueiden kehittäminen 25:2016 s. 15-28. Keränen H., Malinen P. & O. Aulaskari (2000). Suomen maaseututyypit. Suomen aluetutkimus FAR. Selvityksiä: 20. Lukkari, T. & Nieminen K. (2015). Kainuun kyläteemaohjelma 2015 2020. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Raportteja ja selvityksiä 39. Lähde, H. K.(2007). Isojako ja torpparijärjestelmä. Maanmittaus 82:2. s. 68-88 Maaseutuvirasto (2017). Peltolohkoregisteri. Rusanen, S. (2002). Integroiva maaseutupolitiikka kyläsuunnittelussa Esimerkkinä Hyrynsalmen kunta Kainuussa. Pro Gradu tutkielma. Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus. SYKE/YKR, Tilastokeskus (2009). SYKE/YKR, Tilastokeskus (2015). SYKE/YKR, Tilastokeskus (2016). Tilastokeskus (2015). Väestö asuinpaikan kaupunki-maaseutu-luokituksen sekä sukupuolen ja iän mukaan 2000-2014. 50
Liite 1. Kainuun maakuntakaava 2020:ssa osoitettujen kylien merkitsemisperusteet Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia): A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut). kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta) C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä Kunta Kylä Merkitsemisperuste HYRYNSALMI Moisiovaara A Väisälä KAJAANI Hevossuo D Jormua A Kirkkoaho D Koutaniemi-Vuoreslahti A, Mainua A Vuottolahti Koski-Ounas Kuusiranta D Ojanperä-Käkilahti KUHMO Hietaperä A Härmänkylä A Jyrkkä Jämäs D Niva Koskenmäki A Kuhmonniemi D Lentua A, D Timoniemi C Vartius PALTAMO Melalahti, C Mieslahti, C PUOLANKA Askankylä C Joukokylä A Kotila Suolijärvi A, Väyrylä RISTIJÄRVI Hiisijärvi, C Jokikylä Pyhäntä Uva SOTKAMO Kaitainsalmi D Kontinjoki A, D Naapurinvaara A, C Ontojoki Pohjavaara A, C Soidinvaara A, Tipasoja Tuhkakylä A, SUOMUSSALMI Ala-Vuokki Hossa, C Jumaliskylä Näljänkä A Kiannanniemi A Piispajärvi A Pyhäkylä Saarikylä Vaaranniva 51
Liite 2. Kyliä koskevat kaavamerkinnät ja määräykset maakuntakaavoissa (tilanne kesäkuussa 2016) Kyliä koskevat kaavamerkinnät ja määräykset maakuntakaavoissa (tilanne kesäkuussa 2016) Maakunnan liitto Maakuntakaavan nimi Maakuntakaavan tilanne Merkintä Kuvaus Suunnittelumääräys/-suositus Perustelu/lisätieto Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan maakuntakaava Vahvistettu Kyläalue (at/mv, at/ma, at/mk) Merkinnällä osoitetaan liikenneyhteyksiltää n hyviä ja palvelutasoltaan vaihtelevia kehittyviä maaseudun kyliä. at/mv Merkinnällä osoitetaan matkailuja virkistyspainotteinen kyläalue, jonka suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon erityisesti matkailuja virkistyspalvelujen kehittäminen. at/ma Merkinnällä osoitetaan kulttuuripainotteinen kyläalue. Alueen toteuttamisessa otetaan erityisesti huomioon alueen maiseman ja kulttuurihistorian arvot mm. kirkkoympäristöt. at/mk Merkinnällä osoitetaan muu kehittyvä kyläalue, jonka kehittämisen painopiste on elinvoimainen maaseutuasuminen. Vähimmäistavoitteena on olemassa olevien palvelujen säilyminen. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että kylän omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat. Tulee myös huolehtia, että arvokkaat maiseman ja ympäristön ominaispiirteet säilyvät ja luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan. Asumisen ohella suunnittelussa on tuettava alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä, varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon ja selvitettävä yhteisen vesihuollon sekä uusiutuvan energian käyttö- ja toteuttamismahdollisuudet. Suunnittelutavoitteena on hajaasutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järjestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. Merkinnän mukaiset kylät muodostavat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Vahvistettu Kylä at Kylä, jossa vapaaajan asutusta at (kartalla keltainen kehämerkintä kylämerkinnän ulkopuolella) Kylä at merkinnällä osoitetaan sellaiset aluerakenteen kannalta tärkeät talouskylät, joihin suuntautuu tai joihin halutaan ohjata maaseuturakentamista tai jotka ovat merkittäviä maaseudun tasapainoisen kehittämisen kannalta Kylä, jossa vapaa-ajan asutusta at merkinnällä osoitetaan sellaiset aluerakenteen kannalta tärkeät talouskylät, joihin halutaan suunnata olemassa olevaa maaseuturakentamista tukevaa vapaaajan asutusta. Kylä at: Kylien suunnittelun tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä. Kylä, jossa vapaa-ajan asutusta at: Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee mitoituksen perustua erityisesti luonnon ja maiseman antamiin lähtökohtiin. Vapaa-ajan rakentamisen tulee olla kyläkuvaa eheyttävää. Kyläverkko perustuu kuntien kansa käytyihin neuvotteluihin, annettuihin lausuntoihin sekä vuonna 1999 laaditun palveluverkkokartoituksen ja 2001 laaditun kyläverkkoselvityksen antamiin tietoihin. At-merkinnän tavoitteena on turvata tasapainoinen maaseudun perusasutusrakenne. Talouskylä tarkoittaa kylää, jolla on laajempi alueellinen merkitys ja joka voi sisältää useampia peruskyliä. Peruskylällä tarkoitetaan erillistä kylää, jolla voi olla aluerakenteen tai kylän toimivuuden kannalta maakunnallista merkittävyyttä. 52
Hämeen liitto Kanta-Hämeen maakuntakaava Vahvistettu Kyläalue tai kylämäisen asutuksen alue AT Kyläkeskus at Kyläalue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Ats AT Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen ja maankäytön kannalta kehitettäviä kyläalueita tai kylämäisen asutuksen alueita, joilla rakenteen tiiveys luo pohjaa palvelujen kehittämiselle. Samalla pyritään säilyttämään maaseudun peruspalveluiden edellytyksiä. at Kyläalueen kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta kehitettävien kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee säilyttää kyläalueen ja kyläasutuksen luonne ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Muun kuin maa- ja metsätalouteen liittyvän rakentamisen tulisi kyläalueella olla väljää kyläalueen keskuksesta jalankulkuetäisyydelle sijoittuvaa pientalorakentamista. Rakennusten sijoittamisessa tulisi noudattaa hyvää peltomaata suojaavaa perinteistä sijoitustapaa. Kyläalueelle tulisi laatia maankäytön ohjaamiseksi yleiskaava tai asemakaava. Merkinnöillä osoitetaan kyläalueita tai kylämäisen asutuksen alueita, jotka ovat merkittäviä aluerakenteen kannalta ja joissa rakenteen tiiveyden takia on mahdollisuudet palvelujen kehittämiselle. Suunnittelumääräyksissä ja -suosituksissa kiinnitetään huomiota kyläasutuksen luonteeseen, rakennettuun kulttuuriympäristöön, pientalorakentamisen luonteeseen ja sen paikallisen perinteeseen pohjaavaan sijoitteluun maisemassa. Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto Kainuun maakuntakaava 2020 Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava ATs Merkinnällä osoitetaan kehitettäviä kyläalueita tai kylämäisen asutuksen alueita, joilla rakenteen tiiveys luo pohjaa palvelujen kehittämiselle ja jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alueen sisältämät rakennetun kulttuuriympäristön arvot on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, "Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt" ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Vahvistettu Kylä at Merkinnällä at osoitetaan kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. Kainuun maakuntakaavassa kylää tarkoittavalla kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen ja maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia. Muut kylät ja maaseutualueet täydentävät ja tukevat osoitettua kyläverkostoa. Vahvistettu Kylä at Kaavaan osoitetaan merkinnällä kylät kunnittain ja niitä on yhteensä 42, joista 27 on kylämäisen asumisen kyliä ja 15 maatalousvaltaisia kyliä. Merkintä on ollut mukana maakuntakaavan 1. vaiheessa ja 3. vaiheeseen se on otettu 53 Kyläkeskuksen suunnittelussa on pyrittävä vahvistamaan kyläkeskuksen asemaa sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien yhtenäisten peltoalueiden säilymiseen maatalouskäytössä. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtainen suunnittelu on ensisijaisesti tarkoitettu toteutettavaksi laatimalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavoja. Suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää alkutuotannon, asumisen, palvelujen Kylien osoittamisessa on käytetty neljää perustetta: luokan A kylät omaavat vahvan väestöpohjan ja palvelurakennetta. Luokan kylissä on erityisen vetovoimainen ympäristö esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinotoiminnan ansiosta. Luokan C kylät edustavat erityisen arvokkaita kainuulaisia kyläalueita mm. kulttuuriympäristönsä tai asutushistoriansa puolesta. Luokan D kylät ovat taajamien läheisyydessä sijaitsevia kyliä. Merkinnät perustuvat maakuntakaavan 1. vaiheen selvityksiin, aluerakenneselvitykseen sekä alueilla vallitseviin olosuhteisiin.
Keski-Suomen liitto Keski-Suomen maakuntakaava Vahvistettu Kylämäinen asutus (pohjakarttamerkint ä) päivityselementtinä sekä osana kaavassa esitettävää aluerakennetta. Kuvaa taajamien ulkopuolisen hajaasutusalueen rakennus- ja asukastihentymiä. sekä muun elinkeinotoiminnan yhteensovittamiseen, hyvien peltoaluekokonaisuuksien säilyttämiseen maatalouskäytössä sekä olemassa olevien verkostojen hyödyntämiseen. Suunnittelumääräystä/-suositusta ei ole annettu. Rajaus perustuu 250 x 250 m ruudukkoon, jossa ruudun ja sitä ympäröivän kahdeksan ruudun rakennusten yhteenlaskettu lukumäärä on vähintään kuusi ja alueella asuu vähintään 40 vakituista asukasta. Lapin liitto Rovaniemen maakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaava Vahvistettu Keskuskylät ja muut kylät AT Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee tai joille suunnitellaan maaseudun peruspalveluita ja joita voidaan pitää sopivina rakentamisalueina. Vahvistettu Keskuskylä at Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee tai joille suunnitellaan maaseudun peruspalveluita ja joita voidaan pitää sopivina rakentamisalueina. Kylissä kuntien tulisi säilyttää asutus lähinnä elinkeinopoliittisin toimenpitein, mutta jatkossa myös rakennustoimintaa suunnitelmallisesti ohjaamalla. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaille kyläalueille on syytä laatia suunnitelma kulttuuri- ja maisema-arvojen säilyttämisestä, mikäli kyliin syntyy uutta rakennustoimintaa. Lisärakentaminen kylissä tulee sijoittaa olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Kylissä kuntien tulisi säilyttää asutus lähinnä elinkeinopoliittisin toimenpitein, mutta jatkossa myös rakennustoimintaa suunnitelmallisesti ohjaamalla. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaille kyläalueille on syytä laatia suunnitelma kulttuuri- ja maisema-arvojen säilyttämisestä, mikäli kyliin syntyy uutta rakennustoimintaa. Lisärakentaminen kylissä tulee sijoittaa olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Kylät on esitetty pohjakarttamerkinnällä, koska niiden yhteismitallisuus osoittautui mahdottomaksi, kyliä pidettiin kunnan sisäisenä asiana ja Keski-Suomen kylät ry ei halunnut kyliä maakuntakaavamerkinnällä. Pohjakarttamerkinnällä halutaan antaa kuitenkin kuva keskisuomalaisen asutusrakenteen laajuudesta. Keskuskylät ovat palveluvarustuksiltaan monipuolisimpia (kauppa, koulu yms.). Alueen muut pienemmät kylät täydentävät aluekokonaisuutta sekä aluerakenteellisesti että palveluvarustuksen suhteen. Kyläverkko tukee alueen tasapainoista kehittämistä hyödyntäen mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistäen elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Keskuskyliksi osoitetaan jokaiseen kunnanosaan sellaiset aluerakenteen, kulttuurin ja maaseudun peruspalveluiden kannalta keskeiset kylät, joissa on parhaat mahdollisuudet säilyttää asutusta, palveluja ja työpaikkoja. 54
Tunturi-Lapin maakuntakaava ja Länsi-Lapin maakuntakaava Vahvistettu Keskuskylä at Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee tai joille suunnitellaan maaseudun peruspalveluita ja joita voidaan pitää sopivina rakentamisalueina. Alueella tulee säilyttää ja kehittää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Keskuskylien valintoihin vaikuttavat väestö, olemassa olevat palvelut ja työpaikat, keskeinen sijainti kunnanosassa ja hyvät liikenneyhteydet. Muut maaseutualueet täydentävät ja tukevat tätä keskuskylien muodostamaa maaseudun kehittämisen kokonaisuutta. Länsi-Lapin maakuntakaavassa kyläverkko kartoitettiin ensisijaisesti YKR-aineistosta saatujen väestö-, elinkeino- ja palvelurakennetietojen avulla. Pohjois-Lapin maakuntakaava Vahvistettu Keskuskylä at Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee tai joille suunnitellaan maaseudun peruspalveluita ja joita voidaan pitää sopivina rakentamisalueina. Alueella tulee säilyttää ja kehittää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Keskuskylien valintoihin vaikuttavat keskeinen sijainti kunnanosassa, palvelut ja yritystoiminta. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan 1. maakuntakaava Vahvistettu Palvelukyläkeskus at Merkinnällä osoitetaan maakunnan keskusverkoston perusrakenteen kannalta tärkeät paikallis- ja kyläkeskuskset Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Merkinnällä at on osoitettu palvelukeskusverkoston maakuntakaavassa huomioitu alin taso palvelukyläkeskus. Palvelukyläkeskuksessa on vähintään kaksi palvelua, kauppa, koulu tai postipalvelu ja pankki, lasten päivähoito tai kirkollinen palvelupiste. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan maakuntakaava Vahvistettu Kylä at Palvelukylä at-1 Merenläheinen kylä at-2 at Merkinnällä osoitetaan toimintapohjaltaan ja aluerakenteeltaan toimivat kylät, joiden merkitystä lisäävät kylän sijainti, etäisyys muista keskuksista tai vetovoimainen ympäristö. at-1 Merkinnällä osoitetaan tärkeät kyläkeskukset, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja ja aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä. Kylä at: Maankäytön suunnittelussa kylän asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään toimivaksi. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisen sopeuttamiseen kyläympäristöön ja vesihuollon järjestämiseen. Perusteluna at-keskuksille on riittävä väestöpohja, vapaa-ajan asukkaiden mahdollinen vaikutus väestöpohjan suuruuteen päivittäispalvelut aluerakenteellinen merkitys, etäällä ylemmäntasoisesta keskuksesta Kylämerkinnöillä osoitetaan tärkeät kyläkeskukset. Luokittelussa on huomioitu peruspalvelujen laajuus. Kylän peruspalveluihin kuuluu vähintään koulu tai kauppa. Palvelukylän peruspalveluihin kuuluu vähintään koulu tai kauppa. at-2 Merkinnällä osoitetaan kylät, jotka soveltuvat merenläheiseen asumiseen. 55 Palvelukylä at-1: Yksityiskohtaisessa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen
asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Uudistarakentaminen tulee sijoittaa palvelujen, yhdyskuntatekniikan ja ympäristön kannalta edullisesti. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee edistää alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten ominaispiirteiden säilymistä. Rakentaminen tulee sopeuttaa kyläympäristöön. Pohjois-Karjalan liitto Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Vahvistettu Kyläalue at Kyläalue at-1 Kohdemerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristöjen tai elinkeinotoimintojen kannalta ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän loma-asutuksen alueina. Merenläheinen kylä at-2: Alueidenkäytön suunnittelussa kylän asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen vapaa-ajan ja pysyvän asumisen sekä muun toiminnan tarpeet. Kylää tulee kehittää liikennejärjestelyiltään sekä kylä- ja palvelurakenteeltaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet, maisemalliset arvot ja yhdyskuntatekniikan järjestäminen. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä rantaalueita suositellaan pysyvän asutuksen ja tavanomaista haja-asutusta tiiviimmän lomaasutuksen alueina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita. Kyläalueina on osoitettu maaseutualueen palvelurakenteen kannalta tärkeät kylät, väestö tai työpaikkapohjaltaan vahvat asumakylät sekä vakituisen ja/tai loma-asutuksen kannalta merkittävät rantakylät. Asumakylinä on esitetty väestö- ja/tai työpaikkapohjiltaan vahvat kylät, jotka tarjoavat hyviä asuin ja työpaikkaympäristöjä. Asumakylät tukeutuvat pääosin lähitaajamien palveluihin ja ne ovat hyvin saavutettavissa. Rantakylinä on esitetty ranta-alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kylät, jotka tukevat maaseutualueen asutuksen, loma-asutuksen ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. 56
Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava Vahvistettu Kylä at Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Maaseutuasutusta osoitetaan maakuntakaavassa kyläkeskusten verkolla, joka toimii maaseudun asumisrakenteen runkona. Kyliä on merkitty kolmen perusteen pohjalta: Toimintapohjaltaan vahvoissa kylissä (luokka A) on vähintään 250 asukasta ja peruspalveluista koulu ja yleensä myös kauppa. Aluerakenteen ja ympäristötekijöiden kannalta tärkeässä kylässä (luokka ) asukasluku voi olla pienempi, n. 200 henkeä, mutta kyläkeskuksen sijainti, etäisyys muista keskuksista tai vetovoimainen ympäristö eli loma-asumisen tai matkailun mahdollisuudet lisäävät sen merkitystä. Taajamien läheisyydessä alle 10 km etäisyydellä sijaitsevista kylistä (luokka C) on merkitty kaavaan yli 200 asukkaan perinteisen kyläasutuksen alueet, joissa on selkeä kyläkeskus. Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Vahvistettu Kylät at-11 Kylät at-21 at-11 Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on maaseutu rakentamisen ohjaaminen pääosin yleiskaavoituksella, elinkeinotoiminnan vahvistaminen, kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen ja kehittäminen, sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. at-21 Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on maaseutu rakentamisen suosiminen nykyisen asutusrakenteen vahvistamiseksi, kulttuuriympäristön arvo-jen säilyminen ja kehittyminen sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. 57 Kylät at-11: Alueen käytön suunnittelussa ja kehittämistoiminnassa tuetaan asumisen ohella alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannetaan kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä. Maankäytön painopistealueilla rakentamista on tarkoitus ohjata ja edistää yleiskaavoituksella ellei tavoitteen mukainen yhdyskuntarakenne ja rakentamispaine edellytä asemakaavoitusta. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon sekä kevyen liikenteen turvallisuus ja toimintaedellytykset. Alueiden käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon kylien läheisyydessä mahdollisuudet lisätä vapaa-ajan asumisen käyttöastetta tai muuttaa alueella sijaitsevaa lomaasutusta vakinaiseksi kylien erityispiirteet, vesihuolto ja tieverkko huomioon ottaen. Kylät at-21: Alueen käytön suunnittelussa ja kehittämistoiminnassa Kyläverkkomerkintöjen suunnittelun lähtökohtana on ollut valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan tavoitteiden lisäksi seuraavat kriteerit ja lähtökohdat. Sulkeissa on esitetty maakuntakaavan tavoite, johon ko. kriteerillä pyritään. at-11 -kyläluokkaan kuuluvat ne kyläalueet, jotka täyttävät YKRkyläkriteerin ja asukasluku oli v. 2005 vähintään 100 asukasta sekä kyläalueella on vesijohto tai vesijohto suunnitteilla (olemassa olevien rakenteiden ja infrastruktuurin hyödyntäminen ja tukeminen) at-21 kyläluokkaan kuuluvat ne kyläalueet, joissa on väkiluku on yli 50 ja vesijohto (olemassa olevien rakenteiden ja infrastruktuurin hyödyntäminen ja tukeminen) Lisäksi tarkastelussa on huomioitu sijoittuminen maakunnan aluerakenteeseen, mm. työssäkäynti- ja asiointialueet (toiminnallisten alueiden tukeminen) sekä kyläalueella olevat valtakunnalliset tai maakunnalliset arvokkaat kulttuuriympäristöt (kulttuuriympäristöarvojen säilyminen).
Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 Vahvistettu Kyläalue AT Maaseutukylä (kaavamerkintänä kolmio) Haja-asutus kylä (kaavamerkintänä ympyrä) Kyläalue AT merkinnällä osoitetaan tiiviit kyläalueet. Maaseutukylä merkinnällä osoitetaan haja-asutusta tiiviimmät kylät. Haja-asutus kylä merkinnällä osoitetaan hajaasutusluontoiset kylät, joilla on merkitystä kyläverkoston eheytymisen tai vapaa-ajan asumisen kannalta. 58 on huomioitava kylän ominaispiirteet ja edistettävä kylän kehittymistä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon kylien läheisyydessä vapaa-ajan asumisen kehittäminen ja mahdollisuudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympärivuotisuutta tai muuttaa alueella sijaitsevaa lomaasutusta vakinaiseksi kylien erityispiirteet, vesihuolto ja tieverkko huomioon ottaen. Kyläalue AT: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymismahdollisuuksiin, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeutumiseen olemassa olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida kylissä ja kylien läheisyydessä vapaa-ajan asumisen kehittäminen ja mahdollisuudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympärivuotisuutta tai muuttaa alueella sijaitsevaa lomaasutusta pysyvän asutuksen tarpeisiin kestävä kehitys, kylien erityispiirteet ja tiivis kylärakenne huomioon ottaen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Maaseutukylä: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämismahdollisuuksiin, monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymismahdollisuuksiin, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeutumiseen olemassa olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida kylissä ja kylien läheisyydessä vapaa-ajan asumisen kehittäminen ja mahdollisuudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympärivuotisuutta tai muuttaa alueella sijaitsevaa lomaasutusta pysyvän asutuksen tarpeisiin kestävä kehitys, kylien erityispiirteet ja maaseutukylämäinen luonne huomioon Kyläverkoston suunnittelussa on otettu huomioon olemassa oleva ja suunnitteilla oleva vesihuoltoverkosto sekä tieyhteydet. Kyläverkoston kylät on kaikki sijoitettu maakuntakaavaan merkityn tieverkoston piiriin. Palveluiden osalta saman kyläluokan omaavilla kylillä voi olla eroja huomattavastikin, koska ratkaisuissa on pyritty turvaamaan peruspalveluiltaan erilasia kyläalueita tai kyliä tasapuolisesti suhteuttaen maakunnan ja kuntien eri osiin. Kyläalueet ovat kylä- ja keskusverkostossa ydinalueita, jotka erottuvat harvasta kylärakenteesta tiiviimmän rakenteensa vuoksi. Kyläalueilla on yleensä enemmän palveluita kuin maaseutu- tai haja-asutuskylissä ja niiden yhdyskuntatekninen verkosto ja -huolto on suunnitelmallisempaa ja järjestyneempää kuin maaseutukylissä tai hajaasutuskylissä. Maaseutukylien maankäyttö, palveluiden sijoittuminen ja kunnallistekniikka on useimmiten suunnitelmallista, mutta ei yleensä edellytä kaavatason ratkaisuja. Maaseutukylät ovat kylä- ja keskusverkostossa peruspalveluita omaavia kyliä. Maaseutukylien rakentaminen on yleisilmeeltään väljempää. Maaseutukylien elinvoimaisuutta edistää usein niiden sijaintiin, kulttuuriperintöön tai vapaaajan asumiseen liittyvät erityispiirteet. Maaseutukylien yhteydessä on yleensä runsaasti jo olemassa olevaa vapaa-ajan rakentamista.
Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaava Vahvistettu Palvelukylä at Merkinnällä osoitetaan palveluverkkoon kuuluvat maaseudun palvelukylät. Merkintää käytetään osoittamaan sellaisia aluerakenteen kannalta tärkeitä kyliä, joihin suuntautuu tai joihin halutaan ohjata asuntorakentamista peruspalvelujen kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. 59 ottaen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Haja-asutus kylä: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kunnallistekniikan kehittämismahdollisuuksiin, monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymismahdollisuuksiin, palvelujen tukemiseen ja saatavuuteen sekä rakentamisen sopeuttamiseen olemassa olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida kylissä ja kylien läheisyydessä vapaa-ajan asumisen kehittäminen ja mahdollisuudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympärivuotisuutta tai muuttaa alueella sijaitsevaa lomaasutusta pysyvän asutuksen tarpeisiin kestävä kehitys, kylien erityispiirteet ja haja-asutusluontoisuus huomioon ottaen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tuettava asumisen ohella alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä, varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon ja selvitettävä yhteisen vesihuollon toteuttamismahdollisuudet. Täydennys rakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Haja-asutuskylät edustavat harvaan asutun maaseudun runkoasumista ja niillä on merkitystä maaseudun hajaasutuksen kokoajina ja kyläverkoston eheyttäjinä. Haja-asutuskylien valinnassa on ollut myös merkityksellistä niiden läheisyydessä sijaitseva loma-asutus. Kylissä on saatavilla eri tavoin järjestettyjä peruspalveluja. Haja-asutuskylillä on myös usein sijaintiin tai kulttuuriperintöön liittyviä erityispiirteitä, joilla on merkitystä kehittymisnäkökulmien kannalta. Hajaasutuskylien pysyvään asutukseen liittyvä rakentaminen voi olla harvahkoa, mutta lisääntyvä vapaa-ajan asuntojen käyttö tuo haja-asutuskyliin kesäasukkaita ja luo pohjaa palveluiden säilymiselle. Haja-asutuskylien läheisyydessä on yleensä jo olemassa olevaa vapaa-ajan rakentamista. Palvelukylien määrittely perustuu `Satakunnan kylät` - selvitykseen (Satakuntaliitto 2007) olemassa olevista kylistä ja niiden palveluvarustuksesta. Peruspalveluiksi on luettu koulu-, kauppa-, posti- ja päivähoitopalvelut. Kyläaineistossa olivat mukana sekä Satakunnan kylätoimijoiden ilmoittamat kylät sekä asutusrakenteen perusteella valtakunnallisessa aluejaossa määritellyt YKR-kylät 20-40 (Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus/syke, YKRyhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä). Palvelukyliksi on määritelty ne yhden tai useamman peruspalvelun omaavat kylät, jotka sijaitsevat harvaan asutuilla alueilla taajamien ja taajamien lievealueiden ulkopuolella. Kohdemerkintä ei osoita kylän alueen laajuutta, vaan se kuvaa kylän
yleispiirteistä sijaintia. Kylien palvelutasokartoituksen jälkeen on useissa kunnissa ajettu alas kriteereinä olevia toimintoja, joita ei ole huomioitu maakuntakaavaehdotuksessa. Uudenmaanliitto Uudenmaan maakuntakaava Vahvistettu Kylä (kaavamerkintänä ympyrä) Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on hajaasutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järjestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. Merkinnän mukaiset kylät muodostavat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tuettava asumisen ohella alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä, varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon ja selvitettävä yhteisen vesihuollon toteuttamismahdollisuudet. Täydennysrakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Kyläverkko vastaa harvaan asutuilla alueilla tiheämmin asuttujen alueiden keskusverkkoa. Kyläverkon kehittämisen tavoitteena on toisaalta turvata palveluiden vähimmäistarjonnan säilyminen myös suurten keskusten ulkopuolella ja toisaalta osoittaa vähemmän ympäristöä kuormittava, mutta ympäristöltään kilpailukykyinen vaihtoehto haja-asutukselle. Kyläverkko esitetään käyttäen Uudenmaan liitossa laadittua selvitystä olemassa olevista kylistä ja niiden palveluvarustuksesta. Keskeisimmät kylien valintakriteerit ovat asukasmäärä, palvelut, aluerakenteelliset tekijät, liikenneyhteydet ja muut liikenteelliset seikat, olemassa oleva infrastruktuuri sekä kuntien omat kehittämistoimet. Mukana on myös liikenteellisesti ja aluerakenteellisesti edullisissa paikoissa sijaitsevia pieniä kyliä, joissa palveluita ei ole. 60
61
Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani S-posti (kirjaamo) kainuunliitto@kainuu.fi Puh. (vaihde) 08 615 541 62