Hankesuunnitelma Liedon ja perusturvakuntayhtymä Akselin sosiaalipalveluiden tietojen siirto Kantaan (SoLAkKa)

Hankesuunnitelma Liedon ja perusturvakuntayhtymä Akselin sosiaalipalveluiden tietojen siirto Kantaan (SoLAkKa) Ritva Isotalo-Rahkonen Versio 0.8 20.4.2017

Yhteenveto Liedon kunnan (jatkossa Lieto) ja Perusturvakuntayhtymä Akselin (jatkossa Akseli) sosiaalipalveluiden tietojen siirto Kanta-palveluihin -hankkeen tarkoituksena on käynnistää liittyminen valtakunnallisiin Kanta-palveluihin ja asiakastietojen arkistointi sähköiseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Hankkeen tavoitteena on kehittää Sosiaalipalveluiden palveluita ja asiakastietojärjestelmän (ProConsona) toiminnallisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin ja Kansa-hankesuunnitelman mukaisesti kohti kansallista tavoitetilaa asiakastietojen saatavuuden osalta. Kanta-palveluihin liittymisen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan asiakastietojen tallennus PDF- ja XHTML-muodoissa ja mahdollistetaan sillä asiakastietojen haettavuus rekisterinpitäjän, eli organisaation omaan käyttöön. Ensimmäisessä vaiheessa asiakastiedot eivät tule vielä asiakkaiden tai muiden organisaatioiden saataville. Hankkeen aikana on tarkoitus aloittaa Kanta-palveluiden käyttöönotto arkistoimalla sosiaalipalveluissa laadittavat ja käsiteltävät asiakasasiakirjat kansalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Hankkeessa pilotoidaan vanhojen asiakastietojen arkistointia. Lisäksi tavoitteena on liittää kuntien sosiaalipalvelut valtakunnalliseen SOTEorganisaatiorekisteriin. Liedossa on käytössä SHQS laadunvalvontajärjestelmä ja laadunhallinnan auditoinnit. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on laadittu omavalvontasuunnitelmat asiakastietolain ja THL:n määräysten mukaisesti. Sote- ja maakuntauudistuksessa on tärkeää pilotoida asiakastiedon arkistoon liittymistä, jotta paremmin pystytään tukemaan alueellista sote-uudistuksen edellyttämää muutostyötä ja kannustamaan myös muita alueen kuntia liittymään sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon ennen sote-uudistuksen voimaantuloa. Hanke auttaa paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tieto- ja palveluintegraatiota sosiaalija terveydenhuollon välillä. Tavoitteena on tukea moniammatillisen työskentelyn edellytyksiä ja tarjota ammattilaisille tarpeellinen asiakastieto ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakasasiakirjojen liittäminen pilottihankena Kanta-palveluihin antaa siten mahdollisuuden saada testattua sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän yhteentoimivuutta Kanta-palveluiden kanssa.

Hankkeen tausta ja perustelut Hankkeen taustalla ovat laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa 254/2015 ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007, sekä niiden toimeenpano tietojärjestelmäratkaisuissa. Asiakasasiakirjalaki velvoittaa organisaatiot ottamaan käyttöön valtakunnallisesti määriteltyjä asiakirjarakenteita. Asiakastietolaissa on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävistä valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista sekä valtakunnallisen asiakastietojen säilyttämisen ja tiedonjaon palveluiden käyttöönotosta. Lakiin on lähiaikoina tulossa muutoksia. Valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotto edellyttää paikallisella tasolla kuntaorganisaatioilta palveluprosessien, niiden eri vaiheisiin liittyvien asiakasasiakirjojen, asiakastyön dokumentointikäytäntöjen ja dokumentoinnissa käytetyn terminologian muuttamista kansallisia määrityksiä vastaaviksi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen valtionavustushankkeessa Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) 1/2015-3/2017. Hankkeessa uudistettiin asiakasprosesseja ja otettiin käyttöön kansallisesti määritellyt asiakasasiakirjat sekä määrämuotoinen kirjaaminen vanhusten avopalveluissa. Lieto oli yhtenä hanke kuntana ja SoLAkKa on jatkoa hankkeelle. Hankepäällikkö on ollut Iki-hankkeessa vahvasti mukana ja omaa hanketyökokemusta. Lieto ja Akseli ovat mukana Kansa-koulu-hankkeen kirjaamisvalmentajien valmennuksissa, jotka pidetään Varsinais-Suomen osalta 11/2016-1/2017. Valmennuksien myötä työntekijöiden määrämuotoisen kirjaamisen ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan osaaminen vahvistuu, ja työntekijöiden osallistaminen kehittämistyöhön on entistä luontevampaa. Liedon ja Akselin sosiaalipalveluiden tietojen siirto Kantaan Hanke toteuttaa Kansa-hankkeen kehittämiskokonaisuutta, joka keskittyy valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden ja asiakastiedon määrittelyyn, toteutukseen, pilotointiin ja vaiheittaiseen käyttöönottoon. Hankkeen kohderyhmä ja hyödynsaajat Hankkeen kohderyhmänä on ensimmäisten hyötyjen kannalta Liedon ja Akselin sosiaalipalveluiden henkilöstö ja asiakkaat. Sosiaalihuollon asiakastietojen käyttö Kantapalveluiden kautta parantaa tiedon saatavuutta ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatiota. Työntekijöiden ammattihenkilörekisteriin liittyminen ja toimikorttien käyttöönotto ovat merkittävä osa tietoturvan ja tietojärjestelmien käytettävyyden kannalta. Kanta-palveluiden laajentumisen myötä hyödynsaajia tulevat olemaan kuntien sosiaalipalveluiden työntekijöiden lisäksi myös muut julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin

organisaatiot ja näiden palveluita käyttävät asiakkaat. Nämä tulevat näkyviksi kuitenkin vasta myöhemmissä vaiheissa hankkeen jälkeen. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hankkeen keskeinen tavoite on sosiaalihuollon yhdenmukaisten asiakastietojen saattaminen tietojärjestelmien avulla sinne missä asiakasta palvelullaan. Asiakastiedon parempi saatavuus tehostaa toimintaa käytännön työssä ja mahdollistaa asiakkaan palveluissa tiiviimmän yhteistyön sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Hankkeen tarkoituksena on pilotoida kansallista sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoa vanhojen asiakastietojen osalta sekä kehittää tieto- ja palveluintegraatiota Liedon ja Akselin sosiaalipalveluissa hyödyntämällä kansalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon tallennettuja asiakasasiakirjoja. Hankkeen välittömänä tavoitteena on saada vanhat tiedot sähköiseen arkistoon ja vähentää paperiarkistoa. Asiakastietojärjestelmän toimittaja CGI on mukana toteuttamassa käyttöönottoa. 1. Tuottaa tietoa kansalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittymisestä, toiminnallisten vaatimusten toteuttamisesta ja muusta valmistelutyöstä muiden toimijoiden hyödynnettäväksi omissa kehittämishankkeissaan. 2. Toteuttaa Kanta-palveluiden käyttöönoton edellyttämät muutokset hanke kuntien sosiaalipalveluissa käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään (ProConsona). 3. Liittää Liedon ja Akselin sosiaalipalveluiden asiakirjat kansalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon I-vaiheen määritysten mukaisesti. 4. Toteuttaa arkistointi sähköisessä muodossa ja siten vähentää paperiarkistointia. Pilotti koskee vanhoja ennen Kanta-palveluihin liittymistä laadittuja asiakasasiakirjojavuodesta 2013 alkaen. 5. Mahdollistaa asiakastietojen luettavuus Kanta-palveluista ja parantaa aiempien asiakastietojen käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. 6. Tehdä toimintaohjeet sosiaalihuollon kanta-palvelujen käytöstä hankekunnissa. 7. Varmistaa kuntien sosiaalihuollon ammattihenkilöiden liittyminen ammattihenkilörekisteriin sekä ottaa käyttöön varmennekortit kaikilla sosiaalihuollon asiakastietoja käsittelevillä työntekijöillä.

Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on 1. Edistää tietojen saatavuutta sosiaalihuollon asiakastiedon arkistosta ja Kanta-palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa kansallisella tasolla. 2. Edistää tietojärjestelmän kehittämistä ja yhteen toimivuutta kansallisella tasolla. 3. Hillitä tietojärjestelmäkustannuksia ja tehostaa sosiaalihuollon palvelutuotantoa, asiakirjahallintoa ja tietohallintoa. 4. Mahdollistaa sähköisten asiointipalveluiden kehittämistä tietojen paremmalla saatavuudella. Hankkeen rajaukset Sisällöllisesti Hanke rajataan koskemaan Kanta-palveluihin vietäviä ProConsonassa olevia asiakasasiakirjoja. Arkistoon tallennettaisiin vanhat asiakirjat vuodesta 2013, jolloin Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut perustettiin ja samaan aikaan perustettiin Perusturvakuntayhtymä Akseli. Hankkeessa pilotoidaan Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelun asiakirjoja. Kehitettävissä sosiaalipalveluissa ja palveluprosesseissa pilotoidaan kansallisesti määriteltyjä asiakasasiakirjoja. Aikuissosiaalityössä 10 asiakirjaa: Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta Sosiaalihuollon tarpeesta tehdyn ilmoituksen tai yhteydenoton arvio Palveluseteli Sosiaalihuollon lausunto Sosiaalihuollon asiakkaan tulo- ja menoselvitys Sosiaalihuollon asiakasmaksulaskelma Sosiaalihuollon asiakasmaksupäätös Sosiaalihuollon maksusitoumus Välitystilipäätös Sosiaalihuollon kuulemisasiakirja Vammaispalveluissa 6 asiakirja: Vammaispalveluiden palvelusuunnitelma Vammaispalveluhakemus Vammaispalveluiden lisäselvityspyyntö Päätös kehitysvammaisten erityishuollon palveluista Vammaispalvelupäätös Vammaispalvelun asiakaskertomus

Asiakirjat vastaavat hankesuunnitelman kirjoittamisaikana viimeisimpiä THL:n julkaisemia sosiaalihuollon asiakasasiakirjarakenteiden luonnoksia. Kanta-palveluihin vietävien asiakirjojen voidaan päivittää, mikäli luonnoksiin tulee päivityksiä hankkeen aikana. Hankkeessa ei pilotoida ProConsona:n lisäksi muita sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä. Hankkeen tuotokset Hankkeen konkreettiset tuotokset ovat seuraavat: 1. Hankkeen myötä sosiaalihuollon vanhat ja määrämuotoiset asiakastiedot ovat tallennettavissa Kanta-palveluihin ja niitä on mahdollisuus hyödyntää Kanta-palveluista erillisellä katselimella 2. Hanke tuottaa kirjallisen ohjeen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän toiminnallisten muutosten toteuttamisesta Kanta-yhteensopivaksi, sekä Kanta-palveluiden käyttöönotosta käytännön työssä ja mahdollisista kehittämistarpeista muiden toimijoiden, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan, muiden kuntien ja järjestelmätoimittajien käytettäväksi. 3. Hanke tuottaa toimintaoppaan uusien toimintaprosessien, asiakastietojärjestelmän käyttämisen ja asiakastyön dokumentoinnin tueksi Liedon ja Akselin sosiaalipalveluiden työntekijöille. Opas on myös muiden toimijoiden hyödynnettävissä omassa kehitystyössään. 4. Tuottaa Varsinais-Suomen sote-yhteistyön palveluiden ja toiminnan jatkokehittämistä varten kehittämistyöhön sitoutuneen asiantuntijaverkoston. Hankkeen toteutustapa ja työsuunnitelma Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa hankkeeseen palkattava hankepäällikkö ja hankkeeseen palkattavat hanketyöntekijät. Nykytilan kuvauksen ja kehittämiskohtien alustavan kartoittamisen jälkeen varsinainen kehittämistyö toteutetaan työryhmätyöskentelynä, johon osallistuu hankepäällikön ja hanketyöntekijän lisäksi asiantuntijoita Liedon ja Akselin sosiaalipalveluista. Kehittämistyön jälkeen toteutetaan toimintaohjeiden laatiminen, työntekijöiden kouluttaminen ja tarvittavat muutokset toimintaprosesseihin ja asiakastietojärjestelmään. Lisäksi hanke tekee tiivistä yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, tietojärjestelmätoimittajan ja muiden pilottihankkeiden sekä kansallisten ja alueellisten sidoshankkeiden kanssa. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2017-31.8.2019 seuraavan aikataulun mukaisesti:

5/2017 Hankkeen käynnistäminen ja ohjausryhmän, sekä hanketyöryhmän perustaminen. 9/2017 Tiedotetaan hankkeen käynnistymisestä kohderyhmälle ja sidostahoille. Tarkistetaan aikataulu ja sovitaan työskentelystä yhteistyötahojen kanssa. Määritellään väliarvioinnin ajankohdat ja arviointimenetelmät. Asiakastietojärjestelmä: Kanta-rajapinta ja sanomat valmistuvat. 9/2017 12/2017 Nykytilan kuvaus, jossa käytössä olevan asiakastietojärjestelmän toiminnallisuudet kuvataan ja analysoidaan. Selvitetään mitä muutoksia tarvitaan ja mitkä ovat mahdolliset ongelmakohdat. Suunnitellaan asiakastietojärjestelmään tehtävät muutokset. Asiakastietojärjestelmä: Metadatan keräys ja asiakkuuden ja asian toteutus valmistuvat. SOTE-organisaatiorekisteriin liittyminen, organisaation tietojen toimittaminen kansalliselle koodistopalvelimelle ja sitä kautta OID-yksilöintitunnuksen saaminen. Työntekijöiden rekisteröinti JulkiSuosikkiin. 11/2017-2/2018 Vaadittavien muutosten tekninen toteutus Liedon ja Akselin sosiaalipalveluissa. Toimintaprosessien ja asiakastietojärjestelmän kehittäminen toteutetaan työryhmätyöskentelynä. Kehittämistyössä voidaan käyttää myös ulkopuolelta hankittua asiantuntijatyötä. Kehittämisen yhteydessä kuvataan myös asiakastietojärjestelmään tehtävät muutokset ja suunnitellaan käyttöönotto. Asiakastietojärjestelmä: Arkistointiprosessi ja kyselyrajapinnat valmistuvat 2018 ja Kanta-integraatio syksyllä 2018.

3/2018-8/2018 Valmistautuminen Kanta-palveluihin liittymiseen yhteistestausjaksolla. Toimintaohjeiden tekeminen 1/2018-2/2018 Työntekijöiden kouluttaminen varmennekorteista, Kantapalveluista ja asiakastietojärjestelmän käyttöön liittyvistä muutoksista toteutetaan. Koulutettavaa henkilöstöä on alussa 80 ja lopussa 200 henkeä. 10/2018 Kanta-palveluiden tuotantokäytön aloittaminen. Siirretään asiakirjat sähköiseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. 10/2018-8/2019 Käyttöönoton tuki. Käytettävyyttä seurataan ja analysoidaan. Mikäli käyttöönoton myötä prosesseissa ilmenee korjattavaa, tehdään niihin tarvittavat muutokset. Hankkeen talousarvio Aloitetaan Liedon ja Akselin sosiaalipalveluiden Kantapalveluiden laajentamisen suunnittelu muiden palvelutehtävien ja asiakasasiakirjojen kohdalla. Suunnitellaan myös omakannan käyttöönottoa ja asiakirjojen rakenteista kirjaamista. Hankkeen kokonaiskustannusarvio ajalle 1.9.2017-31.8.2019 on 293 000 euroa. Haettavan valtionavustuksen osuus on 233 000 euroa ja kuntien omarahoitusosuus 60 000 euroa. Oletukset ja riskit Oletuksena hankkeen onnistumiselle esitetyn aikataulun puitteissa on se, että käytetty asiakastietojärjestelmä ja tietotekniset perusjärjestelmät sekä kansallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto ja kansalliset määrittelyt ovat käytettävissä. Oletuksena hankkeen onnistumiselle on myös se, että Liedon ja Akselin sosiaalipalveluiden henkilöstö, johto ja sidosryhmät saadaan sitoutettua uudistuksiin. Hankkeen onnistumiseen vaikuttavina riskeinä ja niiden toteutumisen ehkäisemiseksi on tunnistettu seuraavat asiat:

1. Riskinä on tunnistettu se, että asiakastietojärjestelmän toimittaja ei kykene toteuttamaan tietojärjestelmään pilottihankkeen aikataulussa sellaisia toiminnallisia muutoksia, jotka mahdollistavat ennen liittymistä laadittujen vanhojen asiakastietojen viemisen Kanta-palveluihin. Tämä riski on mahdollinen ja toteutuessaan se tarkoittaa sitä, ettei hankkeessa pystytä vastaamaan yhteen hankesuunnitelmassa määritettyyn isoon tavoitteeseen. 2. Riskinä on tunnistettu se, että asiakastietojärjestelmän toimittaja ei kykene toteuttamaan tietojärjestelmään pilottihankkeen aikataulussa sellaisia toiminnallisia muutoksia, jotka mahdollistavat liittymisen jälkeen laadittujen määrämuotoisten asiakastietojen viemisen Kanta-palveluihin. Tämä riski on mahdollinen ja toteutuessaan se tarkoittaa sitä, ettei hankkeessa pystytä vastaamaan yhteen hankesuunnitelmassa määritettyyn isoon tavoitteeseen. 3. Riskinä on tunnistettu suuri riippuvuus kansallisten toimijoiden, järjestelmäntoimittajan ja mahdollisten muiden pilottihankkeiden aikatauluista. Riskiin voidaan vastata tiivistämällä yhteistyötä ja täsmentämällä yhteistä tavoitetilaa ja etenemispolkua. Tämä riski on mahdollinen ja toteutuessaan se tarkoittaa muutoksia hankkeen aikataulussa ja mahdollista hankeen toteuttamisajan pidentymistä. 4. Riskinä on tunnistettu myös se, ettei hankkeeseen saada ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä. Tämä riski on mahdollinen, mutta ei todennäköinen. Toteutuessaan se voi viivästyttää hankkeen käynnistymistä. Riskiin voidaan vastata määrittelemällä hankkeeseen osallistuvien työntekijöiden palkkaus kilpailukykyiseksi. 5. Henkilöstön rekisteröityminen ja varmennekorttien käyttöönotto ovat merkittäviä ja työllistäviä asioita, ja riskinä on, että käyttöönoton suhteen ei pystytä arvioimaan tarvittavaa aikataulua. Lisäksi riskinä on se, että Liedon ja Akselin sosiaalipalveluissa on työsuhteissa muodollisesti epäpätevää henkilöstä, jotka eivät voi rekisteröityä. Tunnistettava riski on myös se, ettei henkilöstö hae laillistamista annettujen ohjeiden mukaisesti. Riskiin voidaan vastata suunnittelemalla rekisteröitymisvaiheesta tiedottaminen hyvin, selvittämään varmennekorttiasiat niiden henkilöiden osalta jotka eivät voi rekisteröityä, mutta voivat toimia laillisesti sijaisina, sekä hyödyntämällä Liedon Akselin terveyspalveluiden kokemuksia varmennekorttien käyttöönotosta terveydenhuollon puolelta. 6. Riskinä on tunnistettu myös ennakoimattomista syistä johtuva työvoimatarpeen ja aikataulun ylittyminen. Tämä uhka on mahdollinen ja toteutuessaan se vaikuttaa hankkeen onnistumiseen määritellyssä aikataulussa ja laajuudessa. Tähän voidaan vastata rajaamalla hankea sisällöllisesti koskemaan pienempää joukkoa palveluita tai lisäämällä hankkeeseen työpanosta.

Hankkeen hallinnointi ja organisointi Hankkeen omistaja on Liedon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut ja toisena osakkaana hankkeessa on Perusturvakuntayhtymä Akseli. Hankkeen ohjausryhmä perustetaan 5/2017 ja samalla sovitaan ohjausryhmän kokoontumisajat. Ohjausryhmä ohjaa ja valvoo hankkeen toimintaa ja varojen käyttöä sekä vertaa sitä hankesuunnitelmaan ja siinä asetettuihin tavoitteisiin ja kustannusarvioon. Ohjausryhmä hyväksyy hankesuunnitelman, käsittelee hankkeen väli- ja lopputulokset sekä hankkeen loppuraportin hankepäällikön esittelystä. Ohjausryhmään nimetään edustajat kaikista hankkeen tärkeimmistä intressiryhmistä ja he vastaavat osaltaan näiden ryhmien näkemysten huomioimisesta. Tarvittaessa ohjausryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita ja ohjausryhmän kokoonpanoa voidaan tarvittaessa täydentää hankkeen kuluessa. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa hankkeen hankepäällikkö. Hankepäällikön lisäksi hankkeen käytännön toteuttamista varten nimetään hanketyöntekijöitä. Hankepäällikkö vastaa hankkeen toteuttamisesta ohjausryhmän hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti siten, että hanke saavuttaa sille hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Hankepäällikkö toimii myös hankkeen yhteyshenkilönä, vastaa ohjausryhmän päätettäväksi vietävistä asioista ja niiden valmistelusta sekä raportoi hankkeen edistymisestä ohjausryhmälle. Hankepäällikkö laatii myös hankkeen loppuraportin. Hankeryhmä perustetaan elokuussa 2017 ja samalla sovitaan hankeryhmän kokoontumisajat. Hankeryhmän kokoonpanon muodostavat hankkeeseen nimetty henkilöstö sekä edustajat kaikista hankkeen tärkeimmistä intressiryhmistä, jotka toimivat käytännön työn asiantuntijoina. Valtionavustuksen myöntäjän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edellyttämä hankkeen vastuuhenkilö on Liedon kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Tarja Miikkulainen, hankkeen yhteyshenkilönä toteutuksen osalta toimii hankepäällikkö Ritva Isotalo-Rahkonen, joka toimii hankkeen työntekijöiden hallinnollisena esimiehenä. Hankkeen taloudesta vastaavana toimii Marja-Leena Brander ja laskujen tarkastajana Tiina Toivola. Lisäksi hankkeessa käytetään erityisesti kehittämisvaiheessa huomattava määrä kuntien omaa asiantuntijatyöpanosta oman työn ohessa. Arviointi ja raportointi Hankkeen onnistumista suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin arvioidaan seuraavasti: hankkeen hankepäällikkö raportoi hankkeen etenemisestä ohjausryhmälle, joka seuraa ja

arvioi säännöllisesti hankkeen aikana hankkeen välittömien tavoitteiden saavuttamista ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista suhteessa esitettyyn aikatauluun ja talousarvioon. Hankkeen aikana tehdään neljä maksatushakemusta ja niiden yhteydessä väliraportit ja hankkeen loppuessa loppuraportti, jotka luovutetaan hankkeen ohjausryhmälle ja hankkeen toteutukseen osallistuville tahoille. Hankkeen välituloksista informoidaan lisäksi säännöllisesti henkilöstöä ja muita hankkeen osallistuvia tahoja. Hankkeen tulosten hyödyntäminen Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää paikallisesti ja laajemmin koko Varsinais-Suomessa, kun valmistaudutaan tulevan kansallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittymiseen ja kehitetään jatkossa muita palveluita. Hankeen tulokset ovat myös muiden kuntien hyödynnettävissä niiden valmistautuessa liittymään sosiaalihuollon tulevaan kansalliseen asiakastietojärjestelmään. Lisäksi hankkeen tuloksia voivat hyödyntää asiakastietojärjestelmien toimittajat kehittäessään parempia asiakastietojärjestelmiä sekä kansalliset toimijat, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos omassa kehitys- ja määrittelytyössään.