1 1.6.2017 Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2018 talousarvioon Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Kaikkia toimialoja koskevat esitykset odotetaan valmisteltavan yhteistyössä. Vammaisneuvoston toimintamahdollisuudet ja järjestöavustukset tulee turvata. Talousarvioesityksissä painotetaan vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamista ja syrjäytymisen ehkäisemistä sekä vammaispoliittisen ohjelman linjausten mukaista toimivan arjen mahdollistavaa toimintaa. 1. Kaikki toimialat 1. Tiedonsaanti 1.1. Tiedonsaannin turvaaminen kaikille Vammaisneuvosto esittää tiedonsaannin turvaamista kokonaisuutena niin, että se toteutuu kaikessa kaupungin viestinnässä. Kuntalaisten tiedonsaannissa on merkittävä kehittämistarve, koska tieto saavuttaa vain osan kuntalaisia. Kuntalaisia syrjäytyy kaupungin kuntalaisille tuottamista palveluista ja erilaisista toiminnoista, vaikka he selkeästi tarvitsevat niistä. 1.2. Neuvontapalvelut Vammaisneuvosto esittää neuvontapisteiden perustamista aluekeskuksiin. Neuvontapisteissä olisi puhelinpalvelua ja voisi Tiedontarpeet ja tiedonsaanti eivät kohtaa riittävästi. Kun kuntalaisia koskevaa tietoa tuotetaan jossakin kaupungin toiminnassa, tieto tulisi levittää kaikille kuntalaisille heille sopivassa muodossa ja heille sopivia kanavia käyttäen. Tiedonsaaminen ei voi olla riippuvaista tietotekniikasta. Henkilökunnalla tulee olla tietoa ja osaamista kaikille sopivista tiedotuskanavaista. Tiedotuskanavia tulee kehittää ja käyttää monipuolisesti. Digitalisaation ulkopuolelle jääville on tarjottava toimivia tiedotuskanavia: paperitiedotusta, äänitiedotteita (vrt. näkövammaiset) ja puhelininfot. Aluekeskusten neuvontapisteet lisäisivät merkittävästi tiedon saavutettavuutta ja mahdollistaisivat asiointia myös tuetusti, kuten palvelujen hakemisen sähköisesti. Neuvontaa olisi mahdollista
myös olla varattavissa avustava henkilö sähköisten hakemusten tekemiseen. saada muun asioinnin yhteydessä esim. kauppa, terveyskeskus, apteekki. 2 1.3. Espoolle oma radiokanava Vammaisneuvosto ehdottaa Espoolle radiokanavaa, jossa tiedotettaisiin Espoon uutisia ja ajankohtaisia asioita. Vastaava radiokanava on Helsingissä. 1.4. Näkövammaisten tiedonsaanti Yhteiskunnan tuottamien palvelujen käyttö ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen edellyttää riittävää tiedonsaantia. Espoolaisten näkövammaisten tiedonsaanti voidaan toteuttaa vain kaupungin tarkoitukseen myöntämän tuen turvin. Internet-sivuille tuotettavan materiaalin tulee olla tallennettuna sellaisiksi, että lukeminen on mahdollista käytettävissä olevilla lukuohjelmilla. Lisäksi sähköisten palvelujen tulee olla myös näkövammaisille käytettävissä tai niille tulee olla toimiva rinnakkaispalvelu. Espoon oman radiokanavan kautta saataisiin kuntalaisille monipuolisesti ja nopeasti tietoa palveluista, harrastuksista, liikuntamahdollisuuksista, tapahtumista liikennejärjestelyistä, tapahtumista jne. Tieto muutoksista tavoittaisi kuntalaiset välittömästi. 19 000 Yhteiskunnan tuottamien palvelujen käyttö ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen edellyttää riittävää tiedonsaantia. Espoolaisten näkövammaisten tiedonsaanti voidaan toteuttaa vain kaupungin tarkoitukseen myöntämän tuen turvin. Näkövammaisten tiedonsaannista Espoossa on vastannut Espoon Seudun Näkövammaiset ry, jonka säännöllisen tiedotustoiminnan piirissä on noin 310 espoolaista näkövammaista. Väestön ikääntymisen myötä heikentyneestä näöstä kärsii yhä useampi ikääntyvä henkilö. Näön heikentyessä lukeminen vaikeutuu ja painetussa muodossa tuotetun tiedon hyödyntäminen estyy. Internet-sivuille laitettavien materiaalien tulee olla tallennettuna sellaisiksi, että lukeminen on mahdollista käytettävissä olevilla lukuohjelmilla. Tekninen kehitys on johtanut siihen, että käytössä on jatkuvasti uusia versioita ohjelmista, jolloin myös lukuohjelmista tarvitaan jatkuvasti uusia versioita ja jopa tehokkaampia laitteita, aiheuttaen näin näkövammaisille suuria kuluja. 1.5. Viittomakielisten, huonokuuloisten ja puhevammaisten tiedonsaanti ja asiointi Viittomakielistä tiedottamista ajankohtaisista asioista ja palveluista kaupungin internet-sivuille Rinnakkaisjärjestelmiä puhelinpalveluille. Takaisinsoittojärjestelmän tekstiviestipalvelun laajentaminen kaikkiin takaisinsoittojärjestelmää käyttävien toimintoihin., jolla tiedotus hoidetaan Viittomakieli on kuurojen äidinkieli, jonka asema on tunnustettu myös perustuslaissa vähemmistökielenä. Viittomakieltä käyttävien kielellisiä oikeuksia turvaamaan on hyväksytty keväällä 2015 viittomakielilaki. Pääkaupunkiseudun kaupungit tiedottavat viittomakielellä palveluistaan verkkosivustolla www.helsinginseutu.fi/viittomakieli. Viittomakielistenhenkilöiden on kuitenkin tärkeä saada tietoa myös oman kotikaupunkinsa ajankohtaisista asioista. Yhdenvertainen
tiedonsaantioikeus tulee toteutua myös Espoossa. 3 Puhelinpalveluihin perustuville järjestelmille tulee luoda rinnakkaispalveluja, jotka mahdollistavat palvelujen saavutettavuuden myös viittomakielisille ja puhevammaisille henkilöille. Kaikkiin takaisinsoittojärjestelmällä toteutettaviin ajanvarauksiin on liitettävä mahdollisuus varata aika tekstiviestillä. 1.6. Vammaispalvelujen tiedottaminen Vammaispalvelujen asiakkaat eivät saa riittävää tietoa vammaispalveluista ja niiden muutoksista. Vammaisneuvosto esittää seuraavia kehittämistoimia: Vammaispalvelut lähettävät selkokieliset paperitiedotteet asiakkaille vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina palvelujen muuttuessa. Vammaispalvelut lähettävät tiedotteita järjestöille, jotka voivat tiedottaa jäseniään mm. jäsentiedotteissa. Sähköinen tiedottaminen; vammaispalvelut kokoavat sähköpostilistan ja käynnistävät myös sähköisen tiedottamisen Espoon oma radiokanava edistäisi myös vammaispalveluista tiedottamista merkittävästi. Nykyisin tiedotus jää sellaisten ihmisten ulottumattomiin, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää sähköisiä tiedotusvälineitä. Palveluista tulee tiedottaa kaikille vammaispalvelujen asiakkaille vähintään kaksi kertaa vuodessa. Halutessaan asiakas voisi pyytää tiedotteen sähköpostilla. Myös järjestöjä kannattaa hyödyntää tiedonvälittäjinä nykyistä aktiivisemmin. Tällä hetkellä osa asiakkaista saa tiedon epävirallisten kanavien kautta, jolloin tiedonsaanti on hataraa. Vammaispalvelujen puhelinpalveluun tulee lisätä resursseja, jotta se voidaan pitää auki pidempään. Nyt jonotusaika on 1,5 h.
2. Esteetön Espoo 2020, Espoon esteettömyysohjelma Valtuusto hyväksyi Espoon esteettömyysohjelman 14.11.2016 Ohjelmassa on määritelty visio ja tavoitteet sekä toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Ohjelmassa esitetään myös toimenpiteitä, joista keskeisin on esteettömyyden toimeenpanosta vastaavan ohjausryhmän perustaminen. Ohjausryhmä tulee perustaa, että esteettömyysohjelman toteuttaminen käynnistyy. Esteettömyysohjelmalla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Espoon esteettömyysohjelman toteuttaminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä Espoon esteettömyysohjelman toteuttaminen edellyttää rahoituksen varaamista poikkihallinnollisesti kaikille toimialoille. Ohjausryhmän toiminta tulee käynnistää, että voidaan määritellä toimenpiteet ja sille riittävä rahoitus. 4 2. Sosiaali- ja terveystoimi Toimenpiteet Määrärahaesitys Perustelu 1. Vammaisneuvoston toiminta 18 000 Perustoimintaa ovat osallistuminen koulutuksiin ja seminaareihin, tiedottaminen ja vammaisneuvoston järjestämät tilaisuudet sekä kokouksien tarjoilut. Vuonna 2018 keväällä ja syksyllä järjestetään keskustelutilaisuudet ajankohtaisista vammaisasioista.
2. Espoolaisten vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöjen järjestöavustukset 350 000 Espoossa toimii n. 60 vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöä. Vammaisneuvosto esittää määrärahaa, jonka ko. järjestöt ovat hakeneet ja katsoneet toiminnalleen tarpeelliseksi. Tämä määräraha tulee kohdentaa näille järjestöille, minkä lisäksi järjestöavustuksia jaetaan eläkeläisjärjestöille ja muille järjestöille. 5 3. Resurssien lisääminen vammaispalveluihin Vammaispalvelujen päätöksenteko ja asiakastyö on ruuhkautunut syksyllä 2016 ja tilanne vuoden 2017 on entisestään vaikeutunut. Asiakkaat ovat joutuneet odottamaan vammaispalvelupäätöksiä jopa vuoden, kun lakisääteinen kesto on korkeintaan kolme kuukautta. Tämä on kohdistunut erityisesti lasten ja nuorten saamiin päätöksiin, mikä on johtanut vanhempien vaikeaan uupumiseen. Vammaisneuvosto pitää ehdottoman tärkeänä vammaispalvelujen täysmiehitystä ja esittää kahden uuden työntekijän lisäämistä vammaispalveluun. Vammaiset henkilöt tarvitsevat nykyistä enemmän neuvontaa vammaispalveluista. Seniorineuvontaa tulisi täydentää vammaispalvelujen neuvonnalla. 2 uutta työntekijää vammaispalveluihin Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten järjestöt tuottavat toimintaa, joka tukee heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten voimavaroja sekä antavat tarpeellista neuvontaa ja mielenvirkistystä. Yhdistyksen jäsenistö tarvitsee entistä enemmän tukea ja neuvontaa Soite-uudistuksen myötä. Vammaisten henkilöiden tulee saada neuvontaa vammaispalveluista ja eri vaihtoehdoista. Vammaispalvelupäätökset tulee tehdä viivytyksestä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hakemisesta. Nämä eivät toteudu nykyisillä resursseilla vammaispalveluissa, vaan asiakkaat ovat joutuneet odottamaan aivan kohtuuttoman kauan vammaispalvelupäätöksiä.
6 3. Sivistystoimi + Sosiaali- ja terveystoimi (yhteinen) 1. Vammaisten henkilöiden terveyden edistäminen - Enemmän ryhmiä, joihin myös vammaiset voivat osallistua. Lisäksi tarvitaan erityisesti vammaisille tarkoitettuja ryhmiä. - Myös iltaryhmiä, joihin mm. työssäkäyvät ja opiskelijat pääsevät. - Liikunnan harrasteryhmiä vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille ja nuorille sekä koko perheelle, huomioiden myös lastensuojelutoimenpiteiden alaiset vammaiset lapset ja nuoret. - Ryhmiin tarvittava osaaminen ja riittävä apu - Esteettömiä liikuntapaikkoja ja ohjelmia - Lisämatkoja tai esteettömiä ryhmäkuljetuksia harrastuksiin osallistumiseksi. - Erityisryhmien liikuntakortti maksuttomaksi.. Espoon Liikuntapoliittisessa ohjelmassa on otettu tavoitteeksi: Useampi liikkuu useammin. Liikunnalla on monia myönteiset vaikutukset niin fyysiseen kuin henkiseenkin hyvinvointiin. Ryhmäliikunta tukee myös sosiaalista kanssakäymistä ja ehkäisee yksinäisyyttä. Nämä kaikki myönteiset vaikutukset tuovat myös kaupungille säästöjä. Kaupunki voisi nämä hyödyt huomioida toiminnassaan paremmin ja asettaa mitattavia tavoitteita näiden osalta. Liikuntaa voidaan järjestää yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tarvitaan kuitenkin selkeästi kaupungin luomia rakenteita ja tukea: esimerkiksi terveys- ja liikuntapalvelujen osaamista, sosiaalipalvelujen tukea (mm. kuljetuspalveluita, avustajia) sekä esteettömiä liikuntapaikkoja (liikuntapalvelut, tekniset palvelut). Osallistumista voidaan helpottaa lisämatkoilla, järjestämällä esteettömiä ryhmäkuljetuksia, järjestämällä avustajia ja liikuntaystäviä sekä ilmoittamalla tilojen esteettömyystiedot markkinoinnin ja ilmoitusten yhteydessä. Liikunnan harrastukseen tulee luoda pohja jo lapsuudesta lähtien. Tarvitaan harrasteryhmiä vammaisten lasten ja nuorten liikuntaharrastuksille. Moni vammainen ja pitkäaikaissairas henkilö on jäänyt työelämän ulkopuolelle jo nuoresta ja taloudellinen tilanne on heikko koko elämän. Liikuntaharrastukseen voitaisiin kannustaa myöntämällä maksuton liikuntakortti.
2. Vammaispoliittinen ohjelma (VPO) 2.1. Pilotit Vammaispoliittisen ohjelman pilottien jalkauttaminen osaksi perustoimintaa: - Iloisesti liikkumaan - Viihdytään kirjastossa - Vammaiset nuoret mukaan porukkaan - Kokemusasiantuntijat koulujen käyttöön Vammaispoliittisen ohjelman tulee päivittää, mikä edellyttää tiedotusta ja materiaalien valmistamista. 2.2. Esteetön Espoo -hanke - Vuoden esteetön teko - Esteetön Espoo -tunnus 10 000 euroa 5 000 euroa 7 Kaikille saavutettavan tiedotusmateriaalin tuottaminen, vuosittaisen Kaikki pyörii kirjastossa tapahtuman järjestäminen, kaikille sopivasta harrastus - ja liikunta toiminnasta tiedottaminen, liikuntaystävä- tapahtumien järjestäminen ja toiminnasta tiedottaminen mm. mainokset, Länsiväylä- lehden liite Ohjelman päivittäminen. Kaikille saavutettavan tiedostusmateriaalin tuottaminen mm. julisteet, viittomakielinen tiedottaminen. Jos Esteetön Espoo tunnuksen jakaminen siirretään toiselle toimialalle, tulee varata siihen rahoitus. 2.3. Vertaiskahvila vammaisille Vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteenä on noussut esiin vertaiskahvilan perustaminen. Vammaisille ja vammaisten lasten perheille tarvitaan lisää paikkoja, jossa voisi vapaamuotoisesti tavata ja tutustua. Kahvilaan voisi järjestää myös ohjelmaa, tapahtumia, mm. järjestöt, työntekijät voisi järjestää toimintaa, kahvilassa voisi olla myös neuvontaa. Vammaispoliittisen ohjelman alla tehdyssä kyselyssä nousi vahvasti esiin vammaisten henkilöiden yksinäisyys. Vammaisneuvosto kannattaa lämpimästi vertaiskahvilan perustamista. On tärkeää perustaa kaikille soveltuvia, esteettömiä kokoontumispaikkoja, joihin vammaisten henkilöiden olisi helppo tulla ja joissa he kokisivat itsensä tervetulleeksi. Tällainen toiminta on myös vahvasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää. 4. Tekninen ja ympäristötoimi + Sivistystoimi
1. Kaupungin liikuntatilojen esteettömyys Kaupungin liikuntatilojen esteettömyys tulee kartoittaa ja varata riittävä rahoitus esteettömyyskorjauksiin. Vammaisten henkilöiden terveyden edistäminen liikunnan avulla edellyttää esteettömiä liikuntatiloja ja liikuntavälineitä. 8 5. Tekninen ja ympäristötoimi 1. Esteettömyyden pikakorjaukset Rakennetun ympäristön pikakorjauksiin tulee varata riittävä määräraha. Pikakorjauksiin tarvitaan vastuuhenkilö. Vammaisneuvosto esittää, että esteettömyysasiantuntija huolehtii pikakorjauksista. Kaupunki on varannut aiemmin esteettömyyden pikakorjauksiin erillisen määrärahan, jolla on voitu tehdä korjaukset pikaisesti, joskus jopa samana päivänä, jos muita korjaustöitä tehdään lähistöllä. Tämä on nopeasti käyttöönotettava vaihtoehto. Pikakorjaukset eivät etene ilman nimettyä vastuuhenkilöä.