Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävät koostuvat alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksesta, asunto-olojen kehittämisestä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön suojelusta. Lähivuosien merkittäviä haasteita ovat hyvinvointia edistävän elinympäristön sekä kulutuksen ja tuotannon ekotehokkuuden edellytysten parantaminen, ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen vähentäminen, Itämeren tilan parantaminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Tuotantoa, yhdyskuntien suunnittelua, rakentamista ja alueiden käyttöä pyritään kehittämään niin, että hyvinvointi ja elämän laatu paranevat samalla kun ympäristökuormitus ja -haitat vähentyvät. Omaksumalla luonnonvarojen kestävän käytön periaate yhteiskunnan eri osa-alueilla turvataan luonnonvarojen riittävyys myös tuleviin tarpeisiin. Taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhdyskuntarakenne ja hyvä elinympäristö edellyttävät erilaisia lähestymistapoja kasvukeskusten ja vähenevän väestön alueiden maankäytön ja asumisen suunnittelussa. Myös väestön ikääntyminen edellyttää asumisen ja yhdyskuntien tarjoamien palvelujen kehittämistä. Rakentamisen laatua ja ekologista kestävyyttä on parannettava. Ympäristönsuojelun ohjauksessa turvataan lupajärjestelmän toimivuus ja vahvistetaan taloudellisten ohjauskeinojen käyttöä. Asuntomarkkinoiden vakaus ja asuntokanta Painotetaan Helsingin seudun ja muiden kasvukeskusten osuutta valtion tukemassa asuntotuotannossa sekä lisätään suurimman ylikysynnän kohteena olevien pienten vuokra-asuntojen osuutta. Kehitetään asumisen tukijärjestelmiä niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Asuntokannassa otetaan huomion ikääntyvien ihmisten tarpeet sekä väestöltään vähenevien alueiden asuntojen tarve ja taloudelliset riskit. Asunnottomia on 800 vähemmän kuin vuonna 2003. Parannetaan erityisryhmien asuinoloja. Hyvän ja kestävän rakentamisen edistäminen Rakentamisen laatua parannetaan. Parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Edistetään rakennuspoliittista ohjelmaa tukevia alan yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita. Tehostetaan rakennuskannan korjaamisen ja käytön ohjauskeinoja. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Edistetään vuorovaikutteista ja maankäyttö- ja rakennuslain sisällöllisiä tavoitteita vastaavaa suunnittelua sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Edistetään rantojen suunnitelmallista rakentamista. Edistetään kulttuuriympäristöjen säilymistä ja hyvää hoitoa. Luonnon monimuotoisuuden suojelu Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä hidastetaan kansallisen toimintaohjelman ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Eliölajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden kehitystä seurataan ja suojelua tehostetaan. Jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toimeenpanoa. Luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toteutusta jatketaan vuonna 1996 päätetyn rahoitusohjelman mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ekotehokas yhteiskunta Ehkäistään jätteiden syntyä, lisätään niiden hyödyntämistä ja vähennetään niistä aiheutuvia haittoja vuonna 2002 tarkistetun valtakunnallinen jätesuunnitelman mukaisesti. Edistetään luonnon- ja kulttuuriarvojen huomioon ottamista luonnonvarojen käytössä. Parannetaan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytyksiä. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Vesien rehevöitymistä ehkäistään vähentämällä yhdyskuntien typpipäästöjä ja hajakuormitusta. Vaarallisten kemikaalien ja aineiden syntyä ja vaikutuksia selvitetään ja vähennetään haitallisimpien aineiden pitoisuuksia ympäristössä. Ilman laatua parannetaan tavoitteena, että Suomessa ei ylitetä vuosille 2005 ja 2010 sovittuja ilman laadun rajaarvoja. Ilmakehän haitallisten muutosten ehkäiseminen Ilmaston muutoksen torjumiseksi toimeenpannaan YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan velvoitteita. Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vaikutetaan rakentamiseen, yhdyskuntasuunnitteluun, jätehuoltoon ja työkoneiden päästöihin. Hallinto ja palvelujen kehittäminen Tehtävien alueellistamisen linjaukset ympäristöhallinnossa valmistellaan. Virastojen henkilöstöpolitiikat tarkennetaan hallinnonalan yhteisten henkilöstöpoliittisten linjausten pohjalta. Uusi palkkausjärjestelmä toimii hallinnonalalla ja sen toimivuutta seurataan. Henkilöstön osaamisessa painotetaan ammattitaitoista johtamista, vuorovaikutustaitoja ja riittäviä tietoteknisiä valmiuksia. Keskeisten työprosessien sujuvuutta parannetaan. Verkkopalvelujen ja sähköisten asiointipalvelujen käyttömahdollisuuksia parannetaan. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002 2004 v. 2002 tilinpäätös 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 v. 2004 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2003 2004 1000 % 01. Ympäristöministeriö 19 009 22 369 23 138 769 3 10. Ympäristön suojelu 21 323 25 560 38 065 12 505 49 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 48 161 37 084 52 780 15 696 42 30. Asumisen edistäminen 415 482 430 000 428 000-2 000-0 40. Alueelliset ympäristökeskukset 58 438 59 582 63 051 3 469 6 50. Ympäristölupavirastot 4 740 4 725 4 524-201 - 4 60. Suomen ympäristökeskus 22 425 23 057 23 980 923 4 70. Valtion asuntorahasto 7 804 4 382 4 544 162 4 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 24 118 36 387 37 867 1 480 4 Yhteensä 621 500 643 146 675 949 32 803 5 Henkilöstön kokonaismäärä 2 540 2 550 2 560 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahat ovat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna noin 5 prosenttia suuremmat. Määrärahojen nousu johtuu mm. siitä, että öljyntorjuntapalveluiden ostoon Varustamoliikelaitokselta on osoitettu erillinen määräraha. Myös luonnonsuojeluohjelmien toteutukseen osoitettu määräraha on korotettu vuoden 1996 rahoituosohjelman mukaiselle tasolle. Ympäristöministeriön määrärahoista osoitetaan suurin osa asumistukimenoihin, joihin käytetään noin 64 prosenttia hallinnonalan menoista. 01. Ympäristöministeriö S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön strategisena tavoitteena on ekotehokas yhteiskunta ja hyvinvointia edistävä elinympäristö. Ministeriö vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä ja kansallisesti muihin toimijoihin niin, että ympäristövastuullisuus yhteiskunnassa lisääntyy. Ministeriön toiminta on ihmis- ja asiakaslähtöistä ja yhteistyöhakuista ja perustuu osaamiseen ja avoimuuteen. Kansainväliset asiat Toteutetaan Johannesburgin kestävän kehityksen toimintaohjelmaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa erityisesti kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi, globalisaation hallitsemiseksi ja kehitysmaiden ympäristövalmiuksien lisäämiseksi. Varmistetaan Suomen etujen huomioon ottaminen Euroopan yhteisön päätöksenteossa. Vaikutetaan EU:n ja muiden kansainvälisten rahoitusjärjestelmien suuntaamiseen siten, että Itämeren suojelu ja Barentsin alueen ympäristökysymykset otetaan riittävästi huomioon. Asumisen edistäminen Toteutetaan hallituksen asuntopoliittista ohjelmaa. Luodaan edellytyksiä uusien asuinalueiden lisäämiseen Helsingin seudulla ja muilla kasvavilla alueilla myötävaikuttamalla kaavoituksen ripeään etenemiseen ja pyrkimällä vähentämään tarvetta kaavavalituksiin ja nopeuttamaan valitusten käsittelyä. Edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista asumistuella ja muilla asumisen tukijärjestelmillä valtiontaloudellisesti kustannustehokkain ratkaisuin. Vähennetään asunnottomuutta. Hyvän ja kestävän rakentamisen edistäminen Parannetaan rakentamismääräyskokoelman käytettävyyttä. Kehitetään rakennustuotteiden hyväksyntää erityisesti turvallisuuden ja laadunvarmistuksen osalta. Jatketaan tyyppihyväksyntämenettelyn kehittämistä. Edistetään kaikille ikäryhmille turvallisten rakennusten ja liikuntaesteettömän ympäristön aikaansaamista. Arvioidaan rakennusten lämmöneristysvaatimusten, asuntojen energiansäästösopimusten sekä energia-avustusten vaikuttavuutta. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Taloudellisten ohjauskeinojen käyttöä vahvistetaan ja lisätään kestävän kehityksen indikaattoreiden käyttöä päätöksenteossa. Valmistellaan jätealan säädöksiä ja ohjeita sähkö- ja elektroniikkalaitteista ja -romusta sekä kaatopaikoista. Kaatopaikoille sijoitettavan biojätteen määrää vähennetään asteittain. Itämeren tilan parantamiseksi yhtenäistetään säädöksiä ja ohjeita hajakuormituksen ja yhdyskuntien typpikuormituksen vähentämisestä, edistetään lähialueiden vesiensuojelutoimia ja öljyntorjuntavalmiutta Suomenlahdella. Valmistellaan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisia toimia vesien tilan arvioinnin ja suojelun suunnittelun perustaksi. Ilmansuojeluohjelman 2010 toteutumista edistetään ja pannaan toimeen uudet ilman laadun johdannaisdirektiivit. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Valmistellaan Suomen osallistumista YK:n ilmastosopimusneuvotteluihin, joiden tavoitteena on lisätä sopimuksen maantieteellistä kattavuutta ja sopia riittävistä velvoitteista päästöjen vähentämiseksi. Pannaan toimeen ympäristömeludirektiivi ja valmistellaan valtakunnallinen meluntorjunnan toimintaohjelma. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Valmistellaan elinympäristöohjelma ja laaditaan asuinympäristön suunnitteluperiaatteet. Seurataan elinympäristön laadun kehittymistä asukasbarometrilla. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden seurannassa painottuvat erityisesti kaavajärjestelmä, kaavoituksen sujuvuus, kaavojen sisältö ja toteuttaminen, vuorovaikutus, rantojen suunnittelu sekä muutoksenhakujärjestelmä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista edistetään maakuntakaavoituksen ja aluehallinnon ohjauksella. Laaditaan aluerakenteen ja alueidenkäytön pitkän aikavälin kehityskuva. Luonnon monimuotoisuuden suojelu Biologisen monimuotoisuuden kansallisen toimintaohjelman vaikutuksia arvioidaan. Aloitetaan selvitys metsiensuojelun toimintaohjelman monimuotoisuusvaikutuksista. Uhanalaisimpien ja kiireellisintä suojelua vaativiin luontotyyppien ja eliölajien suojelulla turvataan suotuisan suojelun tasoa. Jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman luonnonarvokaupan kokeiluhanketta ja käynnistetään tarjouskilpailua ja yhteistoimintaverkostoja koskevat kokeiluhankkeet. Lisätään metsien ja soiden ennallistamista. Natura 2000 -verkostoa koskeva päätöksenteko saatetaan loppuun yhteistyössä EU:n komission kanssa. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun eri toimijoiden vastuita ja tavoitteita selkeytetään. Tehtävien jakaantuminen henkilötyövuosina Tulosalue 2002 toteutuma 2003 ennakoitu 2004 arvio Ympäristönsuojelu 98 98 98 Alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 79 79 79 Asuminen ja rakentaminen 59 59 59 Johto ja viestintä ja sisäinen hallinto 74 74 74 Yhteensä 310 310 310 21. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 138 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot, muut toimintamenot 23 288 000 Bruttotulot, EU-tulot 150 000 Nettomenot 23 138 000 Määrärahasta on tarkoitus käyttää 3 154 000 euroa kansainväliseen toimintaan. 2004 talousarvio 23 138 000 2003 I lisätalousarvio 356 000 2003 talousarvio 22 369 000 2002 tilinpäätös 19 009 000 10. Ympäristön suojelu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

S e l v i t y s o s a : Parannetaan ympäristön tilaa ympäristönsuojelu- ja -hoitotöillä. Toteutetaan vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita ja vesistöjen kunnostushankkeita. Kunnostetaan pilaantuneita maa-alueita ja vanhoja, käytöstä poistettuja kaatopaikkoja. Edistetään romuajoneuvodirektiivin sekä tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa. Parannetaan ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta ja huolehditaan öljyntorjunta-alusten valmiuksista toimia vahinkotilanteissa. Toteutetaan hankkeita, joiden tavoitteena on päästöjen vähentäminen sekä ympäristötiedon ja -osaamisen lisääminen Venäjällä ja Baltian maissa. Toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa sekä Itämeren suojelukomission ja Euroopan unionin ympäristönsuojelun toimintaohjelmia. Edistetään hankkeiden yhteisrahoitusta kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avustajamaiden kanssa. 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 467 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuvien menojen ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioiden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 785 000 euroa siirtona momentilta 31.30.21 öljyntorjuntapalvelujen ostamiseksi Varustamoliikelaitokselta. Menoja vastaavien korvauksien öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta arvioidaan olevan 1 400 000 euroa vuonna 2004. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.60. Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. 2004 talousarvio 2 467 000 2003 talousarvio 1 682 000 2002 tilinpäätös 1 682 000 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 :n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 318 000 euroa siirtona momentilta 35.10.65. Osa öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn saastuttamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamista varten. Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. 2004 talousarvio 2 000 000 2003 talousarvio 1 682 000 2002 tilinpäätös 1 261 000 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 673 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien ja hajaasutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin. Määrärahan käyttöä säätelee myös valtionavustuslaki (688/2001). S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä investoinneilla toteutetaan vesiensuojelulle vuoteen 2005 määriteltyjä tavoitteita. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Kuluvan vuoden talousarviosta poistettiin ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin tarkoitettu määräraha ja se suunnattiin mm. hallinnonalan toimintamenoihin. Edistämisavustuksia oli myönnetty usean vuoden ajan pääasiassa yrityksille ja kunnille, mutta jossakin määrin myös järjestöille. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin tarvittava määräraha otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2004 talousarviota. Ensi vuoden talousarvioesityksessä ei ole kuitenkaan otettu huomioon eduskunnan kannanottoa. Valiokunta pitää erittäin valitettavana sitä, että ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin ei enää suunnata re- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

sursseja. Tuen poistaminen on merkinnyt sitä, että valtiolla ei ole enää minkäänlaista laaja-alaisesti ympäristönsuojelun edistämiseen tähtäävää taloudellista tukijärjestelmää. Määrärahojen poisjääminen merkitsee myös sitä, että huomattava määrä asianmukaisia ympäristönsuojelun kehittämishankkeita jää toteuttamatta. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että valtakunnallisen jätesuunnitelman ja kansallisen biojätestrategian täytäntöönpano merkitsevät yhdyskuntien jätehuollossa lähivuosina aivan poikkeuksellisia kehittämistarpeita, joista aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia. Hyväksyessään jäteveron korotuksen eduskunta edellytti valtion taloudellisen tuen lisäämistä yhdyskuntajätehuollon kehittämiseen. Valiokunta katsoo, että valtion tuen kohdentaminen yhdyskuntien jätehuoltoon on erittäin tärkeää ja kiireellistä ja pitää välttämättömänä, että tämä otetaan huomioon myös määrärahakehyksissä. 2004 talousarvio 1 673 000 2003 talousarvio 1 673 000 2002 tilinpäätös 5 273 000 64. Ympäristönsuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 120 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisiin yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointeihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen. Yhdyskuntien vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 9 16 kaksi prosenttiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on kaikissa lainoissa aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. S e l v i t y s o s a : Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 100 000 euroa vuonna 2005, 80 000 euroa vuonna 2006, 60 000 euroa vuonna 2007 ja sen jälkeen yhteensä 60 000 euroa. 2004 talousarvio 120 000 2003 talousarvio 200 000 2002 tilinpäätös 322 778 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 364 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 :n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein. Määrärahan käyttöä säätelee myös valtionavustuslaki. S e l v i t y s o s a : Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 318 000 euroa siirtona momentille 35.10.60. 2004 talousarvio 1 364 000 2003 talousarvio 1 682 000 2002 tilinpäätös 2 102 000 66. Romuajoneuvojen jätehuoltoavustus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ajoneuvojen romutusavustuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetyin perustein romuajoneuvoista aiheutuvien jätehuoltokustannusten kattamiseen. Määrärahan käyttöä säätelee myös valtionavustuslaki. S e l v i t y s o s a : Avustusta myönnetään vuosien 2004 2006 aikana romuajoneuvojen jätehuollosta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Romutusavustus romuajoneuvoa kohden on enintään todellisten romutuskustannusten keskimääräinen määrä, kuitenkin enintään 80 euroa. 2004 talousarvio 10 000 000 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 441 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueilla, erityisesti Luoteis-Venäjällä, toteutettaviin teknisen avun yhteistyöhankkeisiin. EU:n uusissa jäsenmaissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa, toteutetaan hankkeita, joilla vahvistetaan maiden omia valmiuksia EU:n rahoitusinstrumenttien käyttöönotossa. Teknisen avun pienimuotoisilla kehittämishankkeilla myötävaikutetaan ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseen ja ympäristöhallinnon vahvistumiseen lähialueilla sekä edistetään Itämeren tilan parantamiseen tähtäävien investointien ja kansainvälisten yhteisesti toimeenpantavien ympäristöohjelmien toteutumista. Määrärahaa saa käyttää myös alueidenkäytön, luonnonsuojelun sekä asumisen ja rakentamisen kehittämishankkeiden tukemiseen lähialueilla. Määrärahaa saa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen ympäristöhallintoon lähialueyhteistyön hankkeiden valmisteluun, toteuttamiseen ja valvontaan liittyviin tehtäviin. Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnittelu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lähialueilla toteutettavissa pienehköissä ympäristönsuojelun investointihankkeissa. Määrärahan käyttöä säätelevät valtionavustuslaki sekä valtioneuvoston asetus avustusten myöntämisestä ympäristöhankkeisiin Suomen lähialueilla Itä- ja Keski-Euroopassa (1197/2002). S e l v i t y s o s a : Teknisen avun hankkeina toteutetaan ympäristöinvestointeja edeltäviä suunnittelu- ja valmisteluvaiheita, projektihallinnon kehittämistä, ympäristöteknologia-, koulutus- ja tutkimusyhteistyötä sekä lähialueiden ympäristöhallinnon ja lainsäädännön kehittämistä. Määrärahaa käytetään erityisesti teollisuuden ympäristönhallintamenetelmien sekä ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön kehittämiseen. Määrärahalla maksetaan avustuksia sellaisiin pienehköihin investointihankkeisiin, jotka eivät kuulu momentilta 24.50.66 maksettaviin suurempiin hankekokonaisuuksiin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Suomi on sitoutunut avustamaan Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamista 10 miljoonalla eurolla siten, että rahoitus jakautuu kolmelle vuodelle. Lisäksi maatalouden ympäristötuen määrärahaa käytetään Itämeren suojelun parantamiseen. Ympäristöministeriön pääluokasta rahoitetaan mm. Suomen lähialueilla toteutettavia teknisen avun yhteistyöhankkeita sekä pienehköjä ympäristönsuojelun investointihankkeita. Valiokunta korostaa sitä, että Itämeren suojeluohjelman toteutumisesta huolehditaan ja että siihen suunnataan jatkossakin riittävät taloudelliset resurssit. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että eduskuntaa informoidaan säännöllisesti ohjelman toteutumisesta, määrärahojen riittävyydestä sekä muista ohjelman etenemiseen liittyvistä asioista. 2004 talousarvio 2 441 000 2003 talousarvio 2 441 000 2002 tilinpäätös 2 018 000 70. Ympäristövahinkojen torjunta-alusten peruskorjaus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää merenkulkulaitoksen väylänhoitoalus Seilin öljyntorjuntavalmiuden parantamisen edellyttämien korjausten ja torjuntavarustuksen loppurahoitukseen ja Rajavartiolaitoksen kahden Tursas-luokan vartiolaivan torjuntavarustuksen aiheuttamien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Kyseisten kolmen aluksen perusparannuksilla lisätään oleellisesti valmiuksia talviaikaisten öljyvahinkojen torjuntaan. Väylänhoitoalus Seilin muutosja korjaustyön loppurahoituksen osuus on 1 700 000 euroa ja vartioalusten öljyntorjuntavarustusten osuus 6 300 000 euroa. Korotetun öljysuojamaksun perimistä jatketaan em. syystä. Menoja vastaavien korvauksien arvioidaan vuonna 2004 olevan 7 850 000 euroa. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.60. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Vielä 1990-luvun alussa Suomenlahdella kuljetettiin öljyä noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Viimeisimpien arvioiden mukaan vuosittaiset öljykuljetukset ovat jo lähes 70 miljoonaa tonnia ja sadan miljoonan tonnin vuosittainen raja saattaa ylittyä jo ennen vuotta 2005. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tärkeintä ja taloudellisesti kannattavinta öljyvahinkojen torjuntaa, mutta myös onnettomuustilanteiden hallintaan ja vahinkojen torjuntaan tarvitaan voimavaroja. Itämeren suojelun ja merenkulun turvallisuuden parantamiseksi on käynnistetty useita toimenpiteitä. Ensi vuoden talousarvioon on varattu 8 miljoonaa euroa väylänhoitoalus Seilin peruskorjaukseen sekä kahden Tursasluokan vartiolaivan kunnostamiseen öljynkeräystehtäviin. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan tarkoitetun monitoimimurtajan hankintaa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt myös öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamista koskevan selvitystyön, jonka pitäisi valmistua 31.12.2004 mennessä. Meriliikenteen turvallisuutta parantaa myös ensi heinäkuussa käyttöönotettava Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen meriliikenteen ohjausjärjestelmä. Myös EU on tiukentanut eräitä öljynkuljetukseen liittyviä määräyksiä ja vireillä on mm. säädösmuutoksia, joilla pyritään parantamaan merikuljetusten turvallisuutta ja selkeyttämään vastuukysymyksiä. Öljyntorjuntaan liittyvien tehtävien hoitaminen vaatii yhä enenevässä määrin taloudellisia voimavaroja sekä kunnilta että myös valtiolta. Näin siitäkin huolimatta, että Suomeen suuntautuvien öljynkuljetusten riskit eivät ole kasvaneet, vaan kyseessä on lähinnä varautuminen Venäjän satamista lähtevien öljynkuljetusten riskeihin. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että lähialueyhteistyötä onnettomuuksien estämiseksi ja torjuntavalmiuden parantamiseksi kehitetään edelleen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Valiokunta kiirehtii monitoimimurtajan hankintaa ja katsoo, että aluksen tilaamisesta tulisi päättää jo ensi vuoden lisätalousarvion yhteydessä. Hanke on tärkeä myös riittävän jäänmurtokapasiteetin kannalta. Käyttö- ja ylläpitokustannusten kannalta on erittäin tärkeää, että alukselle löytyy muutakin käyttöä. Monitoimimurtajan hankintaa selvitettäessä on syytä arvioida myös öljysuojarahaston toimintaa sekä rahaston korvausvelvollisuutta koskevia periaatteita, joihin valiokunta kiinnitti huomiota kuluvan vuoden ensimmäistä lisätalousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 8/2003 vp). Valiokunta kiirehtii myös öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamista koskevan selvitystyön etenemistä. Tehokas, ympärivuorokautisessa päivystyksessä oleva keskus olisi onnettomuustilanteissa tehokas apu. Suomessa on jo nyt alaan liittyvää huippuosaamista ja keskuksella olisi tärkeä merkitys myös koulutuksessa. 2004 talousarvio 8 000 000 2003 I lisätalousarvio 6 300 000 2003 talousarvio 6 300 000 Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä valtion vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston päätöksen (976/1985) mukaisten valtion töiden sekä jätelaissa (1072/1993) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan tai muun yhteistyökumppanin omistukseen. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. Uusia hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2004 jälkeen aiheutuva määrärahan tarve on enintään 6 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahalla rahoitetaan yhteisrahoitteisia ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, vesistökunnostuksia ja muita ympäristötöitä. 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Valtuuksista valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa): 2005 2006 2007 Vuoden 2004 valtuuksista 3,0 2,0 1,0 Aikaisempien vuosien valtuuksista 1,0 0, - Yhteensä 4,0 2,5 1,0 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Työn kokonaiskustannusarvio Valtion osuus edellisestä Myönnetty Myönnetään Työkohde 1 000 1 000 1 000 1. Uudet hankkeet Tuusulanjärven kunnostus, vaihe II, Tuusula 1 200 350-100 000 Ilmajoen itäisen alueen kokoojaviemäri, Ilmajoki 990 400-200 000 Uuraisten Tikkakosken siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Uurainen 2 500 1 000-150 000 Siikalatvan siirtoviemärit, Kestilä, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä ja Rantsila 4 250 2 100-300 000 Paltamon kk:n Kontiomäen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Paltamo 1 200 550 100 000 Uudet hankkeet yhteensä 10 140 4 400-850 000 2. Keskeneräiset hankkeet 23 170 11 950 7 370 3 850 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

3. Pilaantuneiden alueiden kunnostus - - - 2 900 000 4. Vesistöjen kunnostus ja muut ympäristötyöt - - - 2 400 000 Yhteensä 33 310 16 350 7 370 10 000 000 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Ympäristötöihin ehdotetaan 9 000 000 euron määrärahaa, jolla rahoitetaan muun muassa siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeita, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia ja vesistökunnostuksia. Eduskunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota ympäristötöiden rahoituksen niukkuuteen. Määrärahan tulevaisuus näyttää erittäin huonolta, sillä menokehyksen mukaan määräraha alenee ensi vuoden jälkeen puolen miljoonan euron vuosivauhdilla siten, että se on vuonna 2007 vain 7,5 miljoonaa euroa. Tarve määrärahan lisäämiseksi on kuitenkin erittäin suuri, sillä Itämeren ja sisävesien suojelun tehostamiseksi pitäisi käynnistää useita siirtoviemärihankkeita ja nopeuttaa vesistöjen kunnostamista. Myös pilaantuneiden maaalueiden kunnostustarpeet ovat jatkuvasti kasvaneet. Tehtyjen kartoitusten mukaan Suomessa on mahdollisesti pilaantuneita kohteita yhteensä noin 20 000, joista kiireellisiä kohteita on noin 3 300. Suurin osa kustannuksista lankeaa pilaantumisen aiheuttajien ja alueiden haltijoiden maksettavaksi, mutta esim. entisten kaatopaikkojen ja teollisuusalueiden kunnostusvastuu jää usein kunnan vastuulle. Ympäristötöillä on myös selkeä työllistävä vaikutus. Niihin on aiemmin käytetty lisäksi työministeriön pääluokasta osoitettuja työllisyysmäärärahoja, mutta myös nämä määrärahat ovat viime vuosina vähentyneet. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskevien muutosten kustannusvaikutuksiin. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva asetus kiristää huomattavasti haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskevia vaatimuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa arvioidaan tarve valtion tuen myöntämiseen. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamisella on vaikutusta myös Itämeren suojeluun. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 1 000 000 euroa. 2004 talousarvio 10 000 000 2003 I lisätalousarvio 1 000 000 2003 talousarvio 9 900 000 2002 tilinpäätös 8 664 000 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 2004 ovat: Metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien hoitoa ja kunnostusta sekä luontotyyppien inventointia jatketaan laadittujen tarveselvitysten pohjalta ja 23.10.2002 vahvistetun Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaisesti. Ennallistamis- ja hoitotoimien vaikuttavuutta seurataan. Metsähallitus osallistuu biologisen monimuotoisuuden kansallisen toimintaohjelman vaikutusten arviointiin. Metsähallitus vastaa hallinnassaan olevien Natura 2000 -verkoston alueidensuojelutavoitteiden toteuttamisesta sekä luontotyyppien- ja lajien inventoinnista ja osallistuu Natura 2000 -verkoston alueellisten yleissuunnitelmien laadintaan yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Metsähallitus vastaa useiden uhanalaisten eläin- ja kasvilajien valtakunnallisesta suojelusta ja seurannasta sekä osallistuu useiden EU:n luontodirektiivin liitteen II kasvilajien seurantaan. Luonnonsuojelualueiden virkistys- ja luontomatkailukäytön edellytyksiä parannetaan erityisesti kansallispuistoissa ja muissa suosituissa kohteissa. Luonnonsuojelualueiden kestävälle luontomatkailulle määritellyt periaatteet ja menettelytavat otetaan kattavasti käyttöön. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden huomioon ottaminen ja luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden inventointi ja suojelu toteutetaan metsätalouden ja luonnonsuojelun yhteisprojektina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

S e l v i t y s o s a : Valtio varautuu vuoteen 2007 mennessä hankkimaan yksityisomistuksessa olevat luonnonsuojeluun varatut alueet omistukseensa tai maksamaan korvauksia alueiden käyttöoikeuksien rajoittamisesta vuonna 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon sekä talonrakennustöihin varatut määrärahat ohjataan pääosin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen käyttöön. Määrärahaa käytetään lisäksi yksityisten luonnonsuojelualueiden hoitoon ja merkintään, luontotyyppien ja uhanalaisten eliölajien suojeluun, luonnonsuojelusuunnitteluun, maisemaalueiden ja perinnemaisemien hoidon tukemiseen sekä maa-ainesten oton suunnitteluun ja eräissä tapauksissa vanhojen ottopaikkojen kunnostamiseen. Määrärahaa käytetään Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun aiheuttamien taloudellisten menetysten kompensaatioihin. Luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon määrärahan tasossa on otettu huomioon valtioneuvoston 23.10.2002 tekemä periaatepäätös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävästä toimintaohjelmasta ja 13.2.2003 tekemä periaatepäätös luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämisohjelmasta. Metsien monimuotoisuusohjelman mukaan pyritään entistä tehokkaammin turvaamaan ja lisäämään luonnonarvoja jo olemassa olevilla luonnonsuojelualueilla. Myös luonnonsuojelualueiden virkistys- ja matkailukäyttöä kehitetään valtion omistamilla alueilla ja erityisesti kansallispuistoissa. Erityisesti pienten kuntien aluearkkitehtitoimintaa tuetaan maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden toteuttamiseksi. Rakennusperintöavustuksilla toteutetaan valtioneuvoston hyväksymää rakennusperintöstrategiaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusperinnön ja siihen liittyvän ympäristön säilyttämiseksi. Asuntokohteiden avustukset siirretään maksettavaksi valtion asuntorahastosta ja avustustoimintaa yhteensovitetaan muiden asuntokorjausavustusten kanssa. 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 20 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan menojen sekä rakennusten ja rakennelmien, teiden ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapitomenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 8 500 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismaiden luonnonsuojelualueiden merkintään ja hoitomenoihin, suurten petolintujen pesäpuiden merkitsemiseen, uhanalaisten eliölajien ja maisema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen kunnostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös saimaannorpan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä norppien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään 472 luonnonsuojelualueen (1 488 000 ha) ja luonnonsuojelualuevarausten (624 000 ha) sekä erämaa-alueiden (1 490 000 ha) hoitoon ja kunnossapitoon. Määrärahaa käytetään muun muassa metsien ja soiden (3 300 ha) ennallistamiseen, perinnebiotooppien hoitoon (1 000 ha) ja kunnostamiseen (80 ha), luontotyyppien inventointiin (200 000 ha), 220 250 saimaannorpan, 350 maakotkan ja 60 valkoselkätikan reviirin seurantaan sekä 950 polttopuuhuoltokohteen, 410 jätehuoltokohteen, retkeilyreittien ja hiihtoreittien sekä latuurien ylläpitoon. Määrärahalla ylläpidetyissä 35 kansallispuistossa on 1 000 000 asiakaskäyntiä vuosittain. Määrärahaa käytetään myös luontokeskusten ja muiden asiakaspalvelupisteiden ylläpitoon, joiden asiakaskäyntimäärä on 700 000. Suomessa on 3 100 yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, joiden merkintä vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Lisäksi painotetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaisesti yksityismaiden hoitoa ja ennallistamista. Määrärahalla valmistellaan ja toteutetaan uhanalaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia sekä inventoidaan luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä lain toimeenpanemiseksi. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitelmia ja tehdään maatalouden ympäristötukijärjestelmän käyttöä edistäviä hoitotoimenpiteitä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa siirtona momentilta 35.20.63 vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITESasetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon osoitettu määräraha on viime vuosina kasvanut luonnonsuojelualueiden määrän lisääntyessä. Suojeluhankintojen edistymisen myötä hoidettavan pinta-alan määrä kasvaa edelleen. Toisaalta samanaikaisesti luontomatkailun suosio kasvaa nopeasti, jolloin myös tarve erilaisten palvelujen, kuten polkujen, hiihtoreittien ja opasteiden ylläpitoon lisääntyy voimakkaasti. Valiokunta kiinnittää huomiota tuleviin määrärahatarpeisiin, jotta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja ennallistamisesta sekä myös luontomatkailun tarpeista voidaan huolehtia. Valiokunta katsoo, että nykyinen määrärahataso huomioon ottaen on tärkeää huolehtia olemassa olevien luontokeskusten toiminnasta ja niiden kehittämisestä. Uusien luontokeskusten perustaminen edellyttäisi selkeitä lisäresursseja. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että määrärahan käytössä kiinnitetään huomiota sellaisten valmiuksien parantamiseen, joita tarvitaan öljyonnettomuustilanteessa luonnonvaraisten, vahingoittuneiden eläinten hoidossa. 2004 talousarvio 20 000 000 2003 I lisätalousarvio 4 346 000 2003 talousarvio 17 867 000 2002 tilinpäätös 15 335 000 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 925 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen aluearkkitehtitoiminnan menoihin sekä valtakunnallisesti erityisen merkittävien yleiskaavojen laatimista varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisten virkistysalueiden hankintaan. Määrärahan käyttöä säätelee valtionavustuslaki. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. 2004 talousarvio 925 000 2003 II lisätalousarvio 625 000 2003 talousarvio 1 261 000 2002 tilinpäätös 1 261 000 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityissuojelusta annettujen lakien mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös korvaustoimitusten kustannuksiin ja valtion edun valvonnan kannalta välttämättömistä selvityksistä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Lähes kaikki varsinaiset koskiensuojelulain mukaiset korvaukset on maksettu. Vuosina 1988 2002 määrärahaa on käytetty yhteensä noin 72,4 milj. euroa. Vuoden 2002 korvausmäärärahaa jäi käyttämättä 277 000 euroa. 2004 talousarvio 200 000 2003 talousarvio 250 000 2002 tilinpäätös 59 209 63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 16 350 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 :n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Määrärahaa saa käyttää Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 :n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n sekä yksityistielain 7 a :n mukaan valtiolle määrättyjen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää maa-aineslain 8 ja 26 :n mukaisesti suojelusta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Tämän lisäksi määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin sekä metsien suojeluun liittyviin luonnonarvokaupan, tarjouskilpailun ja yhteistoimintaverkoston kokeiluhankkeiden toteuttamiseen. Mahdollisten korvaustoimitusten kulut katetaan myös määrärahasta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille korvausten maksuerille. Koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen. Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista sekä vahinkojen estämisestä ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2004 sopimuksia Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2004 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 16 000 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 7 000 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 12 000 000 euroa ja vuoden 2007 loppuun mennessä yhteensä enintään 16 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Korvausmenettelyllä perustetaan suojelualueita pääasiassa valtioneuvoston vahvistamiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville yksityismaille. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 100 000 euroa siirtona momentille 35.20.22. Valtuuksista valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) 2005 2006 2007 Vuoden 2004 valtuuksista 7,0 5,0 4,0 Aikaisempien vuosien valtuuksista 4,0 2,0 1,0 Yhteensä 11,0 7,0 5,0 2004 talousarvio 16 350 000 2003 II lisätalousarvio 2 500 000 2003 talousarvio 9 200 000 2002 tilinpäätös 16 405 000 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 850 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 11 ja 13 :n nojalla suoritettavien korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yksityiselle omistajalle, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden, muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksen maksamiseen merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoitoon ja kunnostukseen. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus myönnetään niissä tapauksissa, kun siitä aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia kustannuksista. Määrärahan käyttöä säätelee valtionavustuslaki. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. Asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennusperintökohteiden avustukset maksetaan 1.1.2004 alkaen valtion asuntorahastosta. 2004 talousarvio 850 000 2003 II lisätalousarvio 1 430 000 2003 talousarvio 1 241 000 2002 tilinpäätös 1 241 000 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 505 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualueiden talonrakennus- ja purkutöiden lisäksi luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuojelualueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis- ja perusparannusmenojen maksamiseen. 2004 talousarvio 505 000 2003 I lisätalousarvio 1 000 000 2003 talousarvio 345 000 2002 tilinpäätös 505 000 76. (35.20.87) Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 13 950 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden arvi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

oinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon kustannuksiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan maksuerille. Koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen. Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuojelualueita myös vaihtamalla niitä valtion maa-alueisiin. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa varten saa tehdä vuonna 2004 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2004 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 15 800 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 5 000 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 10 000 000 euroa sekä vuoden 2007 loppuun mennessä yhteensä enintään 15 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin pannaan täytäntöön valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, uhanalaisten eliölajien suojelusuunnitelmia ja vahvistettujen kaavojen suojelualuevarauksia. Vuoden 2002 loppuun mennessä valtiolle oli hankittu alueita yhteensä noin 290 000 ha. Valtuuksista valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) 2005 2006 2007 Vuoden 2004 valtuuksista 5,0 5,0 5,8 Aikaisempien vuosien valtuuksista 4,0 2,0 1,0 Yhteensä 9,0 7,0 6,8 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Luonnonsuojeluohjelmia toteutetaan vuonna 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on, että ohjelma toteutetaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Rahoitusohjelman toteutuma ja taso tarkistetaan ensi vuoden aikana talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että luonnonsuojeluohjelmien rahoituksesta huolehditaan ja että ohjelma voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Myös Metso-ohjelman jatkorahoitukseen on suunnattava riittävät resurssit. 2004 talousarvio 13 950 000 2003 II lisätalousarvio -1 000 000 2003 talousarvio 6 760 000 2002 tilinpäätös 13 355 000 (88.) Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2003 talousarvio 160 000 2002 tilinpäätös 30. Asumisen edistäminen S e l v i t y s o s a : Hidastunut talouskasvu, muuttoliikkeen väheneminen sekä vilkas asuntorakentaminen yhdessä edullisen korkotason kanssa ovat tasapainottaneet asuntomarkkinoita. Oman asunnon hankinnan kynnys on madaltunut ja vuokra-asunnon saaminen helpottunut. Omistusasuntoihin siirtymistä on pitänyt yllä ennätysmatala korkotaso. Omistusasuntojen riittämättömän tarjonnan vuoksi hinnat nousivat vuonna 2002 noin 10 prosenttia. Vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä nousu hidastui noin 6 prosentiksi, mutta kiihtyi omakotitonttien osalta pääkaupunkiseudulla 19 prosentiksi. Sen sijaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu hidastui ja oli huhtikuussa 2003 edellisvuoteen verrattuna koko maassa 3,1 % ja pääkaupunkiseudulla 3,3 %. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojonoissa oli vuoden 2002 lopussa noin 111 000 hakijaruokakuntaa, yli tuhat hakijaruokakuntaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvukeskuksissa arava- tai korkotukivuokra-asunnon sai 27 % sitä hakeneista ruokakunnista, kun vuonna 2001 osuus oli 25 %. Asunnottomien määrä väheni alimmilleen kuuteen vuoteen, mutta edelleen asunnottomana oli 9 600 yksinäistä ja 800 perhettä. Asuntojen kokonaistuotanto pysyi edellisvuoden tasolla noin 28 000 asuntona vapaarahoitteisen tuotannon kasvun korvatessa valtion tukeman tuotannnon vähenemän. Kokonaisasuntotuotannon arvioidaan pysyvän jokseenkin samalla tasolla vuosina 2003 2004. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Kokonaismäärän sijasta keskeistä on asuntotuotanto voimakkaan asuntokysynnän alueilla sekä kansalaisille halutuimpien asumismuotojen osuus tuotannosta. Vilkastunut siirtyminen vuokralta ja asumisoikeusasunnoista omaan asuntoon sekä hakeutuminen kerrostaloista pientaloihin on parantanut etenkin muiden kuin pienimpien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen saatavuutta. Kohtuuhintaisten pienasuntojen riittämätön tarjonta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa johtaa monilla pienipalkkaisten alojen työntekijöillä kohtuuttoman suuriin asumismenoihin, joita siksi huojennetaan asumistuella. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen niukkuus on edelleen suurin. Vuonna 2004 valtion tukemista uusista asunnoista pääosa rakennetaan kuten aikaisempinakin vuosina Helsingin seudulle ja muihin suurimpiin kasvukeskuksiin sekä niiden lähialueille. Vuonna 2002 näiden alueiden osuus uusista aravaja korkotukiasunnoista oli kolme neljäsosaa. Uustuotannon tuen suuntaamisella ja painottamisella voimakkaan ylikysynnän kohteena jatkuvasti oleviin pieniin vuokra-asuntoihin pyritään parantamaan erityisesti pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden asuntotilannetta ja hillitsemään samalla myös lainoista ja takauksista valtiolle syntyviä riskejä. Valtion ja kuntien yhteistoiminnalla edistetään tonttimaan saatavuutta ja poistetaan asuntotuotannon käynnistymisen esteitä. Asuntotarjonnan edellytysten parantaminen on myös tehokkain tapa alentaa asunnonsaannin kynnystä. Muuttotappioalueilla tyhjinä on vielä varsin vähän asuntoja, mutta muuttoliikkeen jatkuminen heikentää tilannetta ja myös sosiaalisen asuntokannan kysyntää. Näiden seutujen asuntomarkkinoiden tasapainoa pyritään parantamaan erityistoimin. Väestöltään vähenevillä alueilla vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin sisältyviä valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään tarpeen mukaan vapauttamalla taloja rajoituksista. Korjausrakentamisessa kiinnitetään edelleen huomiota korjausten vaiheittaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen sekä korostetaan kiinteistöjen korjausten elinkaarivaikutuksia. Suunnitelmallista kiinteistönpitoa edistämällä pyritään eroon raskaista kertakorjauksista. Asuntojen korjausavustuksia myönnetään edelleen erityisesti korjaushankkeisiin, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Avustuksilla tuetaan myös suunnitelmallisia korjauskäytäntöjä sekä terveyshaittojen poistamista. Asuinrakennusten korjausten energia-avustuksilla toteutetaan kansallista ilmastostrategiaa. Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 2002 lopussa 159 600 ruokakunnalle. Tukea maksettiin kaikkiaan 415 milj. euroa, josta 54 % lapsiperheille. Tuensaajien keskivuokra oli vuoden lopussa arava-asunnoissa 7,29 euroa neliöltä kuukaudessa ja vapaarahoitteisissa 7,53 euroa neliöltä kuukaudessa. Vuokralla asuvien asumistuen saajien asumismenojen osuus bruttotuloista oli vuonna 2002 ilman asumistukea keskimäärin 55 % ja se aleni asumistuen jälkeen 27 %:iin. Asumistuen osuus tuensaajien keskimääräisestä vuokrasta oli 51 %. Tuensaajien lukumäärä kasvoi 1 100 ruokakunnalla vuonna 2002, mikä johtui tuettavien enimmäisasumismenojen korotuksesta. Työttömiä tuensaajia oli 1 600 vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta edelleenkin heitä oli 63 % tuensaajista. Asunnottomuuden vähentämiseksi asunnottomat asetetaan etusijalle sosiaalisten vuokra-asuntojen jaossa sekä toteutetaan köyhyyden ja syrjäytymisen kansallista toimenpideohjelmaa, ympäristöministeriön asunnottomuuden vähentämisohjelmaa sekä asunnottomuuden vähentämiseksi pääkaupunkiseudulla laadittua omaa toimenpideohjelmaa. Tukea suunnataan erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asunnottomuuden vähentämiseen. Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2002 ja arvio vuosista 2003 2004 2002 2003 2004 arvio arvio asuntoa asuntoa asuntoa Aloitetut uudet asunnot yhteensä (n. 28 000) (n. 28 000) 1) (n. 28 000) Arava-, korkotuki- ja takauslainoitetut asunnot 8 740 6 000 8 000 10 000 vuokra-asunnot 5 927 asumisoikeusasunnot 1 527 as. oy talot ja -asunnot 554 omakotitalot 637 1) Kappalemääriin vaikuttaa oleellisesti myös se, minkälaisena asuntojen tyyppijakauma toteutuu ja kuinka hyvin rakennuskustannusten hillinnässä onnistutaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14