info Mistä on kysymys? Helsinki Garden Info 1

info Mistä on kysymys? Helsinki Garden Info 1

Töölöläistä kaupunkikult tuuria Olympiapuistossa järjestetyt tapahtumat ovat liikuttaneet asukkaita urheilu- ja kulttuuritapahtumissa yli sadan vuoden ajan. Yksi keskeisistä alueella toimineista seuroista on Helsingin IFK. Yleisurheilussa IFK aloitti kilpailujen järjestämisen Eläintarhan kentällä jo 1910. Yleisurheilukisojen lisäksi samalla seudulla kilpailtiin jalkapallossa ja jääpallossa ja vuosien varrella kilpailupaikkoja alettiin kehittää. Yksityisin varoin rakennettu Pallokenttä avattiin 1915 ja Olympiastadion, Uimastadion ja Messuhalli (nykyinen Kisahalli) valmistuivat 1930-luvulla. Jääkiekko saapui Olympiapuistoksi kutsutulle alueelle vasta muutama vuosi Helsingin olympiakisojen jälkeen. Marraskuun alussa 1958 helsinkiläisessä jääurheilussa siirryttiin nimittäin uudelle aikakaudelle. Pääsarjakiekkoa oli sitä ennen pelattu useilla eri luonnonjääkentillä, mutta Töölöstä tuli helsinkiläisen jääkiekkoilun keskeinen paikka Jäästadionin valmistuttua Olympiastadionin pohjoispuolelle. Helsingin IFK:n ei tarvinnut vaihtaa kaupunginosaa, sillä joukkue oli siihen asti pelannut ja harjoitellut Töölössä sijaitsevalla Väinämöisen kentällä. Muutto Olympiapuistoon merkitsi kiekkojoukkueelle paluuta seuran juurille, sillä IFK:n urheilijat olivat jo yli puolen vuosisadan ajan harjoitelleet ja kilpailleet eri lajeissa alueella, joka ulottuu Eläintarhan kentältä Helsinginkadulle. Kehitys kulki kovaa vauhtia eteenpäin ja jääkiekossa oli välttämätöntä siirtyä luonnonjäiltä pois. Jäästadion oli tekojäärata, mikä mahdollisti pidemmän harjoittelu- ja sarjakauden. Olosuhteiden kehittyminen näkyi heti tuloksissa, sillä ensimmäisellä Jäästadionilla pelatulla kaudella IFK voitti SM-pronssia. Jääkiekko oli tuolloin vasta raivaamassa tietään Suomen suurimpien urheilulajien joukkoon ja Helsingissä lisää vauhtia antoi uusi stadion ja sillä pelanneet joukkueet. Jääkiekko lähti kovaan nousuun Jäästadionin valmistumisen myötä, muistelee Göran Stubb, joka valittiin IFK:n jääkiekkojaoston puheenjohtajaksi 1961. Ihmiset viihtyivät Jäästadionilla ja kävivät peleissä kannustamassa omia suosikkijoukkueitaan. Pian kävi kuitenkin selväksi, että oli aika ottaa seuraava kehitysaskel, sillä tekojääradasta huolimatta kiekkoilijat olivat edelleen sään armoilla, eikä otteluja edelleenkään voitu vesisateen tai lumimyräkän yllättäessä pelata. Piti saada katto pään päälle ja hankkeen lopullinen käynnistäjä oli Suomelle kevääksi 1965 myönnetyt jääkiekon MM-kisat. Jääkiekko tarvitsi paremmat puitteet. Ja kaupungin johto katsoi viisaasti, että Töölö oli oikea paikka hallille, Stubb kertoo. Nordiksen rakennustyöt viivästyivät ja Pasila IFK ja Töölö Töölön alueen tapahtumapaikat ovat aina liikuttaneet suuria määriä ihmisiä, tarjonneet unohtumattomia elämyksiä ja synnyttäneet voimakkaita tunteita. Paikoille yhteistä on lukemattomien urheilusankarien ja -tarinoiden lisäksi myös Helsingin IFK, joka on yli sadan vuoden ajan kilpaillut Töölössä eri lajeissa SM-mitaleista ja tuottanut helsinkiläisille unohtumattomia elämyksiä. Eläintarhan kenttä IFK järjesti ensimmäiset yleisurheilukilpailut Eläintarhan kentällä jo vuonna 1910. Vuosien varrella useat IFK:n urheilijat kilpailivat olympialaisissa, kuten Ossian Mogge Nylund Antwerpenissa 1920. Mogge oli kolmiloikassa seitsemäs tuloksella 13,74. Urheilu-urallaan Mogge nappasi seitsemän peräkkäistä SM-mitalia kolmiloikassa. Uransa jälkeen hän viihdytti yleisöä kenttäkuuluttajana Eläintarhan kentällä pidetyissä kilpailuissa ja toimi IFK:n puheenjohtajana 1929 39. Yleisurheilussa IFK on voittanut yhteensä 300 SM-kultaa. Töölönlahti Olympiastadion Olympiastadion IFK:n yleisurheilijat ovat edustaneet Suomea eri maaotteluissa Olympiastadionilla vuosikymmenten ajan, joskus jopa sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi Rolf Back juoksi ennätyksensä 400 metrillä maaottelussa Ranskaa vastaan 1951. Hänen poikansa Tomas juoksi samalla matkalla IFK:n seuraennätyksen maaottelussa Ruotsia vastaan 1988. Tomaksen poika Erik on jo voittanut useita juniorien SM-mitaleja pikamatkoilla. Kallio MM-kisat pelattiin Tampereella, mutta joka tapauksessa helsinkiläisjoukkueet olivat saaneet uuden kodin. Alle kymmenessä vuodessa siirryttiin luonnonjäiltä Jäästadionin kautta Suomen tuolloin moderneimpaan urheilupyhättöön, Helsingin jäähalliin. Kiekkobuumi Helsingissä alkoi Nordiksen valmistuttua, mutta se vahvistui, kun Göran hankki Carl Brewerin IFK:hon. Halli oli sen jälkeen joka pelissä täynnä, muistelee Frank Moberg, joka ryhtyi seuran taloudenhoitajaksi 1968 ja työskenteli IFK:ssa eläkeikään asti. Nordiksen valmistuminen oli lähtölaukaus sille, että helsinkiläisseurat alkoivat todenteolla haastaa tamperelaisten ylivaltaa suomalaisessa jääkiekkoilussa. IFK:n henkeä ovat vuosikymmenten ajan vaalineet tunnetut pelaajat, kuten Hexi Riihiranta, Esa ja Ville Peltonen, Matti Murto, Juha Rantasila, Stig Wetzell, Matti Hagman ja Mikael Granlund. Koko historiansa ajan IFK:n jääkiekkoilulla on ollut erittäin vahva stadilainen ja nimenomaan töölöläinen identiteetti. IFK:n koti on aina ollut Stadin keskustassa ja seura on yksi tekijä, josta Helsinki kaupungin rajojen ulkopuolella tunnetaan. IFK on kehittynyt seurana 1960-luvun lopulta lähtien ja kehityksen pitää jatkua. Nyt on seuraavan askeleen aika, Moberg sanoi. Erik Wilén (vas.) oli aikansa parhaita juoksijoita koko maailmassa. Tähdistä kirkkain Vuonna 1915 teini-ikäinen Erik Wilén käveli Eläintarhan kentälle Helsingin IFK:n yleisurheiluharjoituksiin. Siitä päivästä alkoi uskomaton menestystarina, jollaisia ei Suomen urheiluhistoriassa ole monta. Erkka on monella mittarilla IFK:n kaikkien aikojen urheilija, sillä hän voitti urallaan 50 SM-kultamitalia, joista 29 oli henkilökohtaisia mestaruuksia kuudessa eri juoksulajissa. Kaikkiaan mitaleja SM-kisoissa kertyi hämmästyttävät 73. Hänen paraatilajinsa oli 400 metrin aitajuoksu, jossa hän oli SM-tasolla lyömätön vuodesta 1917 uransa loppuun saakka. Wilénin uran huippuhetki oli hopeamitali 400 metrin aitajuoksussa Pariisin olympialaisissa 1924. Hurjan toisen kierroksen juossut Wilén jäi lopulta sekunnin päähän maailmanennätysajalla voittaneesta Frank Morgan Taylorista. Wilén nousi hopealle vasta kisan jälkeen, kun toiseksi tulleen Charles Brookinsin juoksu hylättiin. Toinen Wilénin uran kohokohdista oli ainoaksi jäänyt kaksintaistelu Paavo Nurmen kanssa 800 metrin juoksussa Kalevan Kisoissa. Erkka paineli toisella kierroksella ohi ja kukisti edellisvuonna kolme olympiakultaa voittaneen legendan. Wilén on yksi monista IFK:n urheilusankareista, jotka ovat vuosikymmenten aikana huudattaneet yleisöä eri puolilla Suomea ja etenkin Töölön monilla urheilupaikoilla. N o r d e n s k i ö l d i n k a t u Helsingin jäähalli Helsingin jäähalli IFK on pelannut Nordiksella hallin valmistumisesta lähtien 1966. Seura on voittanut seitsemän Suomen mestaruutta (1969, 1970, 1974, 1980, 19, 1998, 2011). Monet Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmista pelaajista ovat luoneet uransa IFK:ssa, kuten Esko Rekomaa, Rainer Snaibeli Lindström, Matti Murto, Hexi Riihiranta, Matti Hagman, Pertti Lehtonen ja Ville Peltonen. Töölön pallokenttä Mannerheimintie Töölön pallokenttä Jääpalloakin on pelattu aikoinaan Bolliksella. IFK esimerkiksi juhli SM-kultaa vuonna 1934 voitettuaan Viipurin Palloseuran uusintaottelussa Pallokentällä numeroin 3-2. IFK voitti Suomen mestaruuden neljä kertaa 1930-luvulla. Joukkueen kantavia voimia olivat tuolloin Kanuuna- Olle Strömsten, Frans Karjagin ja Jalle Malmberg, joka oli myös Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni. Töölön kisahalli Jalkapallossa IFK on yksi menestyneimpiä suomalaisia seuroja. IFK on voittanut seitsemän Suomen mestaruutta ja yhteensä 18 SM-mitalia. Frans Karjagin oli kahdessa lajissa IFK:n tähtipelaaja 1930-luvulla. Kovaotteisena puolustajana tunnettu Frade voitti jalkapallossa neljä SM-kultaa (1930, 1931, 1933 ja 1937) ja jääpallossa peräti kuusi SM-kultaa (1934, 1935, 1938, 1939, 1941 ja 1944). H e l s i n g i n k a t u Monien lajien urheilupuisto Töölö on Helsingin IFK:n lisäksi monen muunkin urheiluseuran kotipaikka. Vuonna 1911 HJK juhli jalkapallon Suomen mestaruutta Eläintarhan kentällä. Yhteensä 25 SM-kultaa voittanut HJK on pelannut kotiottelunsa Eltsun lisäksi Pallokentällä, Olympiastadionilla ja nykyään Sonera Stadiumilla, jonka seura omistaa kokonaan. Pallokentällä, Saharassa sekä Helsingin jäähallin ja Olympiastadionin välisessä sijaitsevilla kentillä pelaavat ja harjoittelevat lukuisat helsinkiläiset futisseurat. Töölön Kisahalli oli yksi 1952 olympiakisojen päänäyttämöistä. Nykyään Kisiksessä pitävät majaansa useat miekkailuseurat, voimisteluseurat ja cheerleaderit. Koripallossa kotiotteluitaan ovat Kisiksessä pelanneet ToPo ja Pantterit. Amerikkalaisen jalkapallon loppuottelu Vaahteramalja on pelattu Töölössä yhteensä 23 kertaa: kerran Olympiastadionilla, kuusi kertaa nykyisellä Sonera Stadiumilla ja 16 kertaa Pallokentällä. Roosters, East City Giants ja Munkka Colts ovat juhlineet Vaahteramaljan voittoa yhteensä 17 kertaa Töölössä. Pesäpallon Itä-Länsi-ottelu pelattiin vuonna 2010 Sonera Stadiumilla. Olympiapuistossa sijaitseva vuoden 1940 olympialaisia varten rakennettu Uimastadion on nykyään kansalaisten virkistyskäytössä. 2 Helsinki Garden Info Helsinki Garden Info 3

Palvelut Gardenista on suunniteltu huippumodernia ja palvelujen käytettävyydeltä edistyksellistä kokonaisuutta. Areena Istuinpaikkoja areenassa 10 000 Vuokrattavia aitioita 120 6 henkilön aitiot 60 kpl 12 henkilön aitiot 30 kpl 18 henkilön aitiot 12 kpl 24 henkilön aitiot 12 kpl 48 henkilön aitiot 6 kpl Aitioissa istuinpaikkoja 1 512 Ravintolapaikkoja 3 500 Ravintoloita 7 Lisätietoja GSP Group Oy www.gsp.fi lähelle ihmisiä Helsinki Gardenin suunnittelu käynnistettiin kolme vuotta sitten. Tapahtuma-areenan ja sitä ympäröivän liikekeskuksen sijainniksi on ehdotettu Töölössä sijaitsevaa Mäntymäen kenttää. Se on paikka, joka on asukkaita lähellä. Gardenin suunnittelun käynnisti Oy HIFK-Hockey Ab, jolla on jo pidempään ollut tunnistettu tarve saada uudistettua toimintaympäristönsä nykypäivän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Suunnittelun lähtökohta on ollut se, että mitään sellaista ei rakenneta, joka vanhenee nopeasti. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, Gardenin kaikista osista areenasta, hotellista, asunnoista ja kauppakeskuksesta tulisi arkkitehtuurin ja käytettävyyden puolesta edistyksellisiä. Areenarakentaminen on ottanut tällä vuosituhannella hurjia edistysaskelia. Esimerkkejä löytyy ympäri maailmaa siitä, miten kokonaisten keskusta-alueiden kehittämishankkeet rakentuvat uuden monitoimiareenan ja sen palveluiden ympärille. Areenoita ei enää rakenneta pelkiksi halleiksi, vaan keskuksiksi, jotka palvelevat ihmisiä ympäri vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina. Tuorein näistä hankkeista on Kanadassa Edmontonin uusi keskusta-areena, jonka rakennustyöt alkavat tänä kesänä. Miltä sitten tulevaisuuden areena ja kauppakeskus näyttävät? Ja millaisia palveluja ihmiset haluavat viiden vuoden päästä? Maailma muuttuu kovalla, mutta ennen kaikkea kiihtyvällä vauhdilla ja ihmisten vaatimukset Rakennukset Areena oheistiloineen 35 000 m 2 Ravintolatiloja 5 000 m 2 Hotelli 10 000 m 2 Kylpylä 1 000 m 2 Päivittäistavarakauppa 3 000 m 2 Kaupallisia tiloja 7 000 m 2 Lääkäriasema, fysioterapia 2 000 m 2 Harrasteliikuntatiloja 3 000 m 2 Asuntoja 10 000 m 2 paikkoja 1 000 kpl Tiedot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat arkkitehtisuunnitelmiin sekä eri asiantuntijoiden laskelmiin. Lisätietoja GSP Group Oy www.gsp.fi palvelujen tasosta kasvavat jatkuvasti. Siihen pitää pystyä vastaamaan, etenkin kun kyse on kaupungin keskustaan suunniteltavasta palvelukokonaisuudesta. Isoin muutos on se, että kaupoissa asioivien ihmisten keski-ikä nousee. On selvää, että 10-15 vuoden päästä keskellä päivää kaupoissa asioi paljon enemmän ihmisiä kuin nykyään. Ihmiset eivät halua tulevaisuudessa asioida kaukana kotoaan, kertoo tulevaisuustutkija Mika Pantzar. Kaupoista tulee myös paikkoja, joissa ihmiset viettävät aikaansa. Olisi mukava ajatus, että eläkkeellä ollessani voisin kauppakeskuksessa käydessäni pysähtyä vaikka heittämään petankkia. Kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että kaupunkien ydinkeskustoissa pitävät majaansa yritysten sijaan ihmiset. Se tarkoittaa myös, että palveluiden pitää olla lähellä ihmisiä. Keskusta-alue tiivistyy ja kehittyy. Aiemmin firmat olivat keskustoissa, nyt se on kääntynyt niin, että keskustoista tulee asuinalueita. Siellä pitää olla palveluita ja tapahtumia, Pantzar sanoo. New Yorkin Manhattanilla erittäin tiivis ydinkeskusta tarjoaa asukkaille runsaasti virkistäytymispaikkoja. Mainio esimerkki on Highline, jossa katujen yllä kulkeville entisille junaraiteille on rakennettu kilometrien pituinen kävelysilta viheralueineen. Highlinen varrella on runsaasti kahviloita ja ravintoloita. Se tehostaa liikkumista, kun ihmisten ei Kisahalli tarvitse pysähtyä jatkuvasti liikennevaloissa, mutta tarjoaa myös paikkoja pysähtyä rentoutumaan kaupungin hälinän yläpuolella. New Yorkissa hektisen elämän vastapaino on komeat puistot. Tulevaisuudessa kauppakeskukset ja puutarhat liittyvät yhteen. Sellaisten varaan kaupunkeja mietitään. Helsinki Gardenin toiminnoista valtaosa suunnitellaan rakennettavaksi maan alle. Maan päälle tulisi muutama rakennus ja niiden keskelle laaja puutarhamainen puistoalue. Helsingin kaupungille ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2010 esitelty ehdotus julkistettiin viime marraskuussa. +21,90 +17,10 +12,90 +8,70 Paavo Nurmentie +4,50 +1,50-1,50-6,90-11,80-18,80 OLYMPIATORNI Toimistotilat Valokuilu Ravintolat Huolto Julkiset tilat VIP tilat Liiketilat Hotelli, spa Liikuntakeskus Asunnot PALVELUT Urheilulääkäriasema, Kuntosali Liiketilat Liiketilat Aitio Aitio Varasto/ huolto +15,00 Jääkenttä (talvi) / Lava (kesä) PUUTARHA Pukuhuoneet HOTELLI Monitoimitila Aitio Aitio Ajotunneli Asukaspiha Harjoitusjäähalli Liikuntakeskus +5,00 +1,00-4,80-8,30-11,80-15,30-18,80 ASUNNOT +21,90 Asunnot +18,90 Asunnot +15,90 Asunnot +12,90 Asunnot +9,90 kellarit Pukuhuoneet +5,00 Ajotunneli Hankkeen eteneminen 2008 Oy HIFK Hockey Ab:n hallituksessa käynnistetään selvitystyö uudesta toimintaympäristöstä 2010 / kevät Garden-konseptin suunnittelu viedään arkkitehtityö-, kustannuslaskenta- ja rahoitusmalli-tasolle. Kumppaneina mm. Icon Group, RidellLevettBucknall ja Populous. 2010 / syksy Ensimmäiset esitykset viedään Helsingin kaupungin johdolle. 2011 2012 Konseptin kehitystyötä, keskusteluja ja esittelyjä, hankkeeseen mukaan mm. GSP Group ja PES- Arkkitehdit. 2012 / syksy Suunnitelman julkistus Mahdollinen jatko 2013 / kevät Helsingin kaupungin näkemys Olympiapuiston ja Mäntymäen tontin tulevaisuudesta 2013 2014 Suunnittelu ja kaavoitustyö 2014 2016 Rakennustyö 2016 / 2017 Valmistuminen Monien mahdollisuuksien Garden Helsinki Gardeniin on alustavasti suunniteltu monenlaisia palveluja, joista tapahtuma-areena on vain yksi joskin keskeinen palanen. Uudesta jäähallista ei siis pidä puhua, sillä suunnitteilla on kokonaisuus, jossa on jotain kaikille helsinkiläisille. Kokonaisuus rakennettaisiin maan alle tulevan tapahtuma-areenan ympärille ja palveluihin kuuluisivat tämän hetken kaavailujen mukaan muun muassa kylpylähotelli, ravintoloita, asuntoja ja ruokakauppa. Gardenin läpileikkaus voisi näyttää esimerkiksi tältä. Tapahtuma-areena yhdistyy liiketiloihin, ravintoloihin ja kylpylähotelliin. Gardeniin suunniteltu kylpylähotelli on välittömässä yhteydessä tapahtuma-areenaan, mikä antaa valtavasti valinnanvaraa hotellin asiakkaille. Yhtenä ajatuksena on, että hotellista voi varata sviitin, jossa on parvekkeen sijaan oma aitio, josta voi seurata kiekko-ottelua tai konserttia. Tämä antaa tietysti uusia mahdollisuuksia kaikkein uskaliaimmille kiekkofaneille, jotka ovat varaamassa hotellihuonetta omaa hääyötään varten. Aitiot toimivat myös kokoustiloina hotellin asiakkaille. Ravintolat palvelisivat areenan, hotellin, lähikaupan ja muiden palveluntarjoajien päivittäisiä asiakkaita, mutta myös kadun toisella puolella olevan Kansallisoopperan kävijöitä ja naapurustossa sijaitsevien Olympiastadionin, Sonera Stadiumin ja Töölön Kisahallin yleisöä. Tapahtuma-areenan katon päälle rakennetaan puisto, joka on kaikkien vapaassa virkistyskäytössä ympäri vuoden. Talveksi puiston keskelle on kaavailtu ulkokaukaloa, joka on Rautatientorin Jääpuiston tavoin virkistys- ja harrastuskäytössä. +0,000 4 Helsinki Garden Info Helsinki Garden Info 5 Julkaisija: Helsinki Garden, lisätietoja petteri.linnavalli @ hifk.fi

Gardenin keskelle rakennettaisiin puisto, joka toimii asukkaiden virkistysalueena ympäri vuoden. Gardenista tulisi ekologinen kokonaisuus Helsinki Gardenin suunnittelun lähtökohta on rakennusten ekologisuus. Rakennustekniikan lisäksi siihen liittyy oleellisesti joukkoliikenne. Suunnitelman mukaan Helsinki Garden rakennettaisiin Mannerheimintien ja Helsinginkadun risteyksen vieressä olevan Mäntymäen alueelle, jossa sijaitsee nykyään Töölön kisahallin parkkipaikka. Se tarkoittaisi, että jos hyppää ydinkeskustassa silmät kiinni raitiovaunuun tai bussiin, niin pitää käydä todella huono tuuri, jos ei ole viiden minuutin päästä Gardenin edessä. Sijainti olemassa olevien ja kehittyvien julkisen liikenteen yhteyksien solmukohdassa onkin Gardenin toiminnan ja ekologisen konseptin kulmakivi. Garden laajentaisi aktiivista, urbaania keskusta-aluetta, mutta ei lisäisi yksityisautoilua Töölössä nykyisestä tilanteesta. Töölöläiset ovat jo tottuneet stadionin massatapahtumiin ja niiden aiheuttamiin Etäisyydet Garden Olympiastadion 100 m Garden Ooppera 100 m Garden Bussipysäkki 50 m Garden Raitiovaunupysäkki 100 m Garden Pisararadan terminaali 100 m (mikäli rakennetaan) Garden Rautatieasema 1,5 km Garden Lentoasema 16,5 km Tähtäimessä vaativa ympäristösertifikaatti Rakennushankkeiden ekologisuuden määrittelyssä käytetään nykyään kahta kansainvälistä energiatehokkuuteen viittaavaa ympäristösertifikaattia. LEED ja BREEAM ovat vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmiä, joiden avulla pyritään vähentämään rakentamisen ja kiinteistöjen käytön aikaista ympäristökuormitusta. Eritasoisten sertifikaattien myöntämisessä ei mitata pelkästään rakennusmateriaalien ja -tekniikan hiilijalanjälkeä ja valmiiden rakennusten energiatehokkuutta. Lukuisten kriteerien joukossa on myös rakennusten liikennevirtoihin. Garden asettuisi luontevasti osaksi tätä traditiota, kertoo Tuomas Silvennoinen, jonka edustama PES-Arkkitehdit on suunnitellut lukuisia suuria projekteja liikenneterminaaleista ja tornitaloista kulttuurinäyttämöihin Suomessa ja Kiinassa. Loistava sijainti joukkoliikenteen välittömässä läheisyydessä on vain yksi osa rakennusten ekologisuutta. Hankkeen hiilijalanjälkeen pystytään vaikuttamaan sijainnin lisäksi materiaalivalinnoilla. Puu on Suomessa hyvä materiaali, mutta esimerkiksi teräs ja alumiini ovat kierrätettäviä materiaaleja. Uutta viheraluetta luodaan Gardenin katolle sijoittuvaan puutarhaan, joka on kaupunkitapahtumien näyttämö kesällä ja talvella. Myös suunnitellun rakennusalueen vanhoja puita pyritään säästämään mahdollisimman paljon. Lämmön talteenotto liittyy oleellisesti rakennusten energiatehokkuuteen. Jäähallin jäädytyskoneisto tuottaa lauhdelämpöä ihan kuten jääkaappi jokaisessa kodissa. Tämä lämpöenergia otetaan talteen ja käytetään esimerkiksi pari kerrosta ylemmäksi suunnitellun kylpylän altaiden lämmittämisessä. Talteen otettaisiin lämpöenergia myös hotellin ja muiden rakennusten käyttövedestä sekä autojen parkkihallissa synnyttämistä pakokaasuista. Energia ei siis valu viemäristä alas, vaan se käytetään hyödyksi. vedenkulutus ja jopa se, miten kaukaa eri palvelupisteissä myytävänä olevat tuotteet on rakennukseen tuotu. USA:ssa Pittsburghin kaupunkiin valmistui kolme vuotta sitten uusi tapahtuma-areena. Consol Energy Center oli ensimmäinen areena NHL-jääkiekossa, joka sai LEEDin kultaisen sertifikaatin. Areenan pääsuunnittelija oli brittiläinen Populous, joka on yksi Helsinki Gardenin suunnitteluun osallistuvista arkkitehtitoimistoista. Gardenin suunnittelussa tähdätään vähintään Pittsburghin areenan tasoon. Areena louhitaan kallion sisään Tältä näyttää Mäntymäen kenttä nykyään. Kuvakulma on sama kuin ylempänä olevassa hahmotelmassa. Jäähallit ovat normaalisti melkoisia kolosseja, mutta Helsinki Gardenin tapahtuma-areena on suunniteltu rakennettavaksi lähes kokonaan maan alle. Kallion sisälle rakentaminen on kaupungin keskustassa houkutteleva vaihtoehto, sillä tonttimaa on Helsingissä kortilla. Tilaa vaativia toimintoja ja tärkeitä palveluja voidaan sijoittaa maan alle, jolloin keskusta tiivistyy ja maanpäällisen ympäristön laatu lisääntyy. Töölön Mäntymäessä maaperä on kalliota, joten Gardenin areena louhittaisiin maan alle. Se puolestaan lisää rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Jäähalli on energiatehokkuuden kannalta haastava rakennus, mutta kallion sisään louhittuna sen energiankulutus on noin puolet maanpäälliseen rakennukseen verrattuna. Nykytekniikan ansiosta louhinnasta aiheutuu merkittävästi vähemmän haittaa lähiympäristölle kuin aiemmin. Suuria louhintaurakoita on pystytty tekemään Helsingin sydämessäkin. Louhinnan haittavaikutuksien hallinta on edennyt merkittävästi. Se mahdollistaa nykyisen tehokkaan louhinnan kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä, esimerkkinä Kampin keskuksen louhinnat aivan Helsingin keskustassa, kertoo professori Pekka Särkkä Concave Oy:stä, joka on kalliorakentamisen konsultointiin, tutkimukseen ja kehitystyöhön erikoistunut yritys. Kalliorakentaminen on viimeisten vuosikymmenien aikana tehostunut merkittävästi. Kalliotilan louhimiskustannukset ovat pysyneet rahamääräisesti lähes ennallaan, mikä on olennaisesti parantanut kalliotilojen kilpailukykyä maanpäällisiin rakennuksiin nähden. 6 Helsinki Garden Info Helsinki Garden Info 7

93 04 93 04 63 Olympiapuisto A Mäntymäentie 3,6 Parkkihalli Mäntymäen Mökki 1918 3,6 14 93 93 73 Olympia-aukio Pää 2 Hotellin Hotelli XIV VIP Harjoitushalli/ Liikuntatila 2,8 B 14 Parkkihalli Hotel garden terrace (Spa) 24 Leikkipuisto Luontopaviljonki 4,6 Asuntopiha Paavo Nurmen tie Rajasaaren viemäritunneli lasten luistelukenttä 3,3 Töölön kisahalli A 1935 B 1950 Pisararata B 4,6 4,8 Palvelut IV C Helsinki Garden Töölö - Alppila YKT paviljonki vaihtoehtoinen sijainti Autotunneli Ravintola Terassi Asunnot VII 5,4 Töölönlahti 7,1 Mannerheimintie 4,8 D 6,6 5,9 Polkupyörät 6,3 (säilytettävät puut) 5,8 Ooppera-aukio Pää 1 4,6 Ravintola Töölönranta Raitiovaunupysäkit 6,4 Pisararadan 5,7 (säilytettävät puut) Helsinginkatu A 6,6 D Raitiovaunupysäkit Gardenin ulkonäöstä on tehty mielenkiintoisia hahmotelmia. PES-Arkkitehtien yksi ajatus rakennuksen julkisivusta on tällainen. Gardenin rakennusten kokoa voi verrata esimerkiksi kuvan vasemmassa reunassa näkyvään Töölön Kisahalliin. Toiminnallinen puutarha Töölön Mäntymäkeen suunniteltavan Helsinki Gardenin ulkonäköä ei ole lyöty lukkoon. Yhdessä hahmotelmassa arkkitehtuurin innoittajina ovat olleet kaarevat muodot, joita esiintyy alueen rakennuksissa ja luonnossa. J okin uusi saattaa joskus säpsäyttää, eikö niin? Kun Garden-hanke marraskuussa julkistettiin, rakennusten ulkonäkö synnytti vilkasta keskustelua. Hyvä niin, sillä Gardenista tulisikin jotain, mitä ei ole ennen rakennettu koko maassa. Marraskuussa julkisuudessa esitelty versio Gardenista on yksi havainnekuva siitä, millaisia kokonaisuuden rakennuksista voi tulla ja miten tavoiteltu rakennusneliömäärä mahtuisi Mäntymäen tontille. Gardenin suunnittelussa ovat toistaiseksi olleet mukana tapahtuma-areenoihin erikoistunut brittiläinen Populous ja suomalainen Pinta-aloja Rakennuksen kokonaispinta-ala 120 000 m 2 Maanpäällinen rakennusala 40 000 m 2 Maanalainen rakennusala 80 000 m 2 Rakennuksen alin lattiataso -18,5 m Tiedot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat arkkitehtisuunnitelmiin sekä eri asiantuntijoiden laskelmiin. Lisätietoja GSP Group Oy www.gsp.fi Tältä näyttää arkkitehtitoimisto Populousin ensimmäinen hahmotelma Gardenista. PES-Arkkitehdit. Marraskuussa nähty versio on PESin Tuomas Silvennoisen johtaman työryhmän käsialaa. Sen suunnittelu on lähtenyt liikkeelle rakennuspaikasta. Gardenin kohdaltahan näkee yhdellä pyyhkäisyllä Mäntymäen, Töölön Kisahallin kaarevan katon ja Olympiastadionin eteläkaarteen. Niiden viereen haluttiin suunnitella jotain, mikä kunnioittaa ulkonäöltään ja toiminnoiltaan ympäristöään. Talvikaupunkiin kuuluvat sisäyhteydet ja laadukkaat palvelut sisätiloissa. Gardenista tulisi osa suurelle yleisölle avoimien kulttuurirakennusten jatkumoa, johon kuuluvat Musiikkitalo, tulevaisuuden keskustakirjasto sekä Finlandia-talo. Gardenista tulee osa vapaa-ajan ja kulttuurin klusteria Kansallisoopperan, Kisahallin ja Olympiastadionin naapurissa, Silvennoinen kertoo. Kaupunkiin kuuluvat myös vihreät keitaat ja puistot sekä aurinkoiset portaat ja terassit, jotka tarjoavat paikan oleskeluun ja tapahtumille. Kaupungin pitää olla tiivis ja siellä täytyy olla tapahtumia. Muuten se ei ole kaupunki. Molemmissa suunnitelmissa itse areena on painettu lähes kokonaisuudessaan maan alle. Se mahdollistaa kevyemmät, ympäristön mittakaavan mukaiset rakennuksen maan pinnalla. Oli Gardenin lopullinen ulkonäkö sitten mikä tahansa, Oopperatalon ja Kisahallin viereen ei ole tulossa jättiläistä, joka söisi naapurinsa. Kaikki ympäristön julkiset rakennukset edustavat arvokkaasti omaa aikaansa. Tämä on tavoitteena myös Gardenissa. Toisaalta korkeatasoinen arkkitehtuuri sisältää arvoja, jotka ovat luonteeltaan ikuisia. Hyvä arkkitehtuuri vanhenee kauniisti, Silvennoinen kertoo. PES-Arkkitehtien suunnitteleman Icon Yunduan tornitalon rakentaminen aloitettiin 2011 Chengdun kaupungissa Kiinassa. Wuxin oopperatalo Kiinassa kuuluu PES-Arkkitehtien huipputöihin. Rakennus valmistui toissavuonna. Huipputoimistot mukana suunnittelussa Käy tutustumassa töihin PES-Arkkitehdit www.pesark.com Populous www.populous.com PES-Arkkitehdit on menestynyt suomalainen yritys, joka on suunnitellut toimivia ja näyttäviä rakennuksia Suomeen ja Kiinaan. PESin tunnettuja töitä ovat Wuxin oopperatalo, 192-metrinen Icon Yunduan -tornitalo Chengdussa, Helsinki-Vantaan lentoaseman T2-terminaali ja Marienkirchen konserttisali Saksassa. Populous on brittiläinen areenasuunnitteluun erikoistunut arkkitehtitoimisto. Se on suunnitellut kymmeniä areenakeskuksia ympäri maailman. Populousin tunnettuja töitä ovat mm. Sotshin olympiastadion, Arsenalin kotiareena Emirates Stadium, Yankee Stadium ja Marlins Park USA:ssa sekä Lontoossa O2 Arena ja Olympiastadion. 8 Helsinki Garden Info Helsinki Garden Info 9

Helsinki Garden on 400 miljoonan euron kiinteistöhanke, joka on herättänyt paljon kiinnostusta sijoittajien keskuudessa. Hotelli, spa PUUTARHA Kaupallisia palveluja MAANPÄÄLLISET TILAT PIHA Areenan pohjoinen Portaat puistoon Asunnot Hotelli, aula Spa, aula Kaupallisia palveluja Sisäänkäynti liikuntakeskus Areenan pää Portaat puistoon Ravintola, terassit Areenan aula SISÄÄNKÄYNTITASO Monitoimitilat Hotelli ravintola Huolto Aitiot TASO -1 Taloudellisesti realistinen hanke? Työnimellä Helsinki Garden kulkevaa kiinteistökonseptia rakennuskustannuksineen ja rahoitusmalleineen on tiiviisti kehitetty alan huippuammattilaisten voimin jo yli kahden vuoden ajan. Yksityisellä rahoituksella toteutettava hanke on herättänyt suurta kiinnostusta ammattimaisten sijoittajien silmissä Suomessa ja ulkomailla. K iinnostukseen on useita syitä, mutta olennaisin niistä on sijainti. Töölön Mäntymäki on osa Helsingin keskustaa ja sen saavutettavuus on erinomainen. Julkinen liikenne palvelee jo tällä hetkellä miltei täydellisesti Olympiapuiston tarpeita. Toinen merkittävä syy sijoittajien kiinnostukselle on Gardenin tuottama palvelutarjonta varsinkin läheisen Töölön liki 50 000 asukkaalle. Esimerkiksi päivittäistavarakauppa on sijoittajien silmissä erinomainen kohde. Suunnitelmiin sisältyvä hotelli on myös tärkeä osa palapeliä: Helsingin alueen hotellien käyttöaste on korkea ja huoneista on jatkuvaa pulaa. Hankkeeseen hahmotellun asuntorakentamisen merkitys on suuri nimenomaan kiinteistön pääomarakenteen vahvistajana. Jokaisella Helsingin keskustassa sijaitsevalla rakennuksella on omistaja, eikä Garden toteutuessaan olisi poikkeus. Hankkeen houkuttelevuuden sijoituskohteena ratkaisee sijainnin ohella se, kuinka paljon vuokralaisia kiinteistöön mahtuu. Suunnitelmien mukaan vuokralaisia tulisi kymmeniä, joista suurin yksittäinen taho olisi tapahtuma-areenan toiminnasta vastaava yritys. Sen suunni- teltu omistaja ja päävuokralainen olisi Oy HIFK-Hockey Ab, joka näin saisi omalle toiminnalleen tarvitsemansa puitteet. Garden on kaikilla mittareilla merkittävä kiinteistöhanke. Niin ajatuksena, sijoituksena, pinta-alana kuin työllistäjänä ja yhteiskunnan verotulojen kasvattajana. Vaikuttavuus Työpaikat rakennusaikana Työpaikat toiminnan aikana Verotulot rakennusaikana, kaupunki Verotulot rakennusaikana, valtio Verotulot toiminnan aikana, kaupunki Verotulot toiminnan aikana, valtio 2 800 työvuotta rakennusaikana 800 työpaikkaa vuodessa 21 miljoonaa euroa rakennusaikana 13 miljoonaa euroa rakennusaikana 9 miljoonaa euroa vuodessa 44 miljoonaa euroa vuodessa Tiedot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat arkkitehtisuunnitelmiin sekä eri asiantuntijoiden laskelmiin. Lisätietoja GSP Group Oy www.gsp.fi Hanke on herättänyt suurta kiinnostusta ammattimaisten sijoittajien silmissä Suomessa ja ulkomailla. Melko monien mielestä Garden on yksi Pohjoismaiden mielenkiintoisimmista projekteista, jos ei merkittävin, kertoo lukuisia suuria kiinteistöhankkeita konsultoineen GSP Group Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Kilpimaa. Kiinteistösijoittamisen mielekkyys pääkaupunkiseudulla on jatkunut huonosta suhdanteesta huolimatta kohtuullisen korkealla. Prime-kohteet, jollaiseksi Helsinki Garden voidaan lukea, ovat kysyttyjä synkkinäkin taloudellisina aikoina, koska ne tarjoavat vakaata tuottoa. Prime-kohteiden vuokrat ovat nousujohteisia, vaikka muiden kohteiden vuokrat pysyisivät ennallaan tai jopa hieman laskisivat, Kilpimaa kertoo. Harjoitusjäähalli Areenan aula Aitiot Merkittävä kiinteistöhanke Helsinki Garden on noin 400 miljoonan euron arvoinen kiinteistöhanke 2012 Suomessa tehtyjen kiinteistökauppojen kokonaisarvo oli noin 2 miljardia euroa 2012 ulkomaalaisten sijoittajien osuus oli noin 20-25% 2007 kauppojen arvo oli noin 7 miljardia euroa 2012 ulkomaalaisten sijoittajien osuus oli noin 55 % Kiinteistökaupoista noin 60 % tehdään pääkaupunkiseudulla 2012 yli 100 miljoonan euron kauppoja toteutettiin vain neljä kappaletta TASO -2 Maanalainen aula Päivittäistavarakauppa Ravintola Liikuntakeskus Arenan yleisötilat Areenan aula TASO -3 Huolto Julkiset tilat VIP tilat 11.000 katsomopaikkaa Liiketilat Hotelli, spa Liikuntakeskus Asunnot Arenan yleisötilat Areenan aula TASO -5 Sisäpalloilulle uusi kotihalli? (taso -3 ja -6: pysäköinti ja huoltotilat) Nordenskiöldinkadulla sijaitsevassa vuonna 1966 valmistuneessa Helsingin jäähallissa Helsinki Garden, toiminhallinen kaavio on lähivuosina edessä mittava remontti. V Nordenskiöldinkadulla sijaitseva Helsingin jäähalli pystyy palvelemaan monia urheilulajeja nyt ja tulevaisuudessa. 10 Helsinki Garden Info uosikymmenet Helsingin jäähallissa ovat tarjonneet helsinkiläiselle urheiluväelle ikimuistoisia hetkiä, mutta karu fakta on se, että rakennuksen elinkaari nykyisessä käyttötarkoituksessa alkaa lähestyä loppuaan. Halli on pian 50-vuotias ja jo nyt laajan saneerauksen tarpeessa. Urheilupyhättö täytyy pian päivittää 2010-luvulle. Nordiksen ikääntyminen on perimmäinen syy sille, että Helsinki Garden -hanketta lähdettiin kartoittamaan vuonna 2008. Nordis ei tietenkään katoa mihinkään ja sillä on edessään vielä vuosikymmeniä helsinkiläisiä palvelevana urheilu- ja tapahtumapaikkana. Vain se on auki, missä urheilulajeissa siellä jatkossa kilpaillaan. Kaupungin pitää joka tapauksessa saneerata rakennus, mutta sen laajuus ja siten kustannukset riippuvat siitä, mitä lajeja hallissa jatkossa pelataan. Kallein ja aikaa vievin investointi on rakennuksen saneeraaminen jääurheilun käyttöön. Halli on muutettavissa esimerkiksi sisäpalloilukäyttöön ja sekä koripallo-, lentopalloettä salibandyliitosta näytettäisiin vihreää valoa palloiluhallille Helsingin keskustassa. Salibandyliiton toiminnanjohtajan Jari Kinnusen mukaan hallissa on jo järjestetty tilaisuuksia ja lisäkiinnostusta olisi muun muassa kansainvälisten pelien järjestämiseen. Ilman muuta olisimme kiinnostuneita. Olemme järjestäneet siellä finaaleja ja kansainvälisiä pelejä ja se olisi erinomainen paikka. Pääkaupunkiseudulta puuttuu tuollainen areena. Sellaiselle olisi ilman muuta kysyntää. Tarvetta on, Kinnunen tiivistää. Suomen koripallomaajoukkue pelasi jo viime kesänä EM-karsintapelejään hallissa ja koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén oli tyytyväinen halliin. Se toimi erittäin hyvin karsinnoissa. Sijainti on hyvä. On ihan eri pelata Helsingin keskustassa kuin jossain muualla. Walldénin mukaan pienellä remontilla hallista saisi kansainväliset mitat täyttävän peliareenan. Halli tarvitsisi pientä freesaamista, sillä onhan se melkein 50 vuotta vanha, Walldén muistuttaa. Suomen lentopallomaajoukkue pelaa maaottelunsa Tampereella. Lentopalloliiton huippu-urheilupäällikkö Antti Paanasen mukaan kiinnostusta olisi pelata ottelut Helsingissä, mutta tähän mennessä Nordenskiöldinkadun hallissa pelaaminen ei ole onnistunut. Kyllä ehdottomasti. Olemme olleet sellaisen perässä ja olisi tietysti hienoa pystyä pelaamaan Helsingissä. Olemme lähinnä olosuhteiden pakosta pelanneet otteluja Tampereella. Lisäksi Nordenskiöldinkadun hallia joutuu työstämään, että siellä pystyy pelaamaan. Maailmanliiga jo asettaa kriteerit kenttäkokonsa takia ja katsomopaikkoja on oltava vähintään 5 000, Paananen valottaa. Koripallossa ja lentopallossa Suomi on parhaimmillaan Euroopan huippumaita, salibandyssa kaksinkertainen maailmanmestari. Legendaarisia helsinkiläisiä korisseuroja ovat ToPo, Pantterit ja HNMKY, ja lentisseuroja Hesa ja Poliisien Palloseura. Salibandyssa SSV on mahtiseura, joka on voittanut SM-kultaa 11 kertaa 20 viime vuoden aikana. Helsinki Garden Info 11

Kaupunki teetti kolme ideointityötä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto teetti alkuvuonna kolme eri ideasuunnitelmaa siitä, mitä kaikkea Olympiapuiston alueelle voisi rakentaa. Selvitykset julkaistiin huhtikuun puolivälissä. K2S Arkkitehtitoimisto K2S ideoi Mäntymäen kentälle kompleksin, joka pitäisi sisällään monitoimiareenan, hotellin ja huippuurheiluakatemian. Kolme arkkitehtitoimistoa sai kaupunkisuunnitteluvirastolta tehtävän ideoida sitä, miten Eläintarhan kentältä Töölön Kisahalliin ulottuvaa, Olympiapuistoksi kutsuttua aluetta voisi kehittää. Tehtävänanto oli kaikille kolmelle toimistolle erilainen. Arkkitehtitoimisto ALA Oy sai tehtäväksi ideoida aluetta teemalla matkailu ja vapaa-aika. B&M Oy:n teema oli majoitus ja kauppa. K2S Oy:n kärki oli urheilu ja liikunta. Suunnittelua ei rajattu tarkasti, jotta ideamyllyt saivat jauhaa vapaasti. Jos lyödään tiukat raamit, ei saada ideoita vaan valmiiksi niistettyjä juttuja, kommentoi kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Mikko Aho Helsingin Sanomille 12.4. Olympiapuiston alueella on tällä hetkellä käynnissä kaksi hanketta, Olympiastadionin uudistus ja Pisararadan rakentaminen. Stadionin saneeraus valmistuu 2018, maanalaisen Pisararadan rakentamisen aikataulu ei ole vielä selvillä. Keskeinen alue suunnitelmissa oli Olympiapuiston eteläpäädyssä sijaitseva Mäntymäki. Suunnitelmissa oli paljon mielenkiintoisia ideoita, kuten Olympiastadionin takana sijaitsevan Talvipuutarhan elävöittäminen, Linnanmäen ja Olympiapuiston yhteyden parantaminen, Eläintarhan kentän seudun hyödyntäminen ja uusien urheilupaikkojen rakentaminen. Ideoinnissa ei otettu kantaa mahdollisten hankkeiden taloudelliseen puoleen. Kahdessa ideassa Mäntymäkeen rakennettaisiin monitoimiareena, johon liittyisi muita toimintoja. Yhdessä ideassa uusi areena rakennettaisiin Olympiastadionin ja Helsingin jäähallin väliin. Kahdessa suunnitelmassa Mäntymäkeen tulisi hotelli, yhdessä se tulisi Helsingin jäähallin viereen. Areena stadionin viereen B&M sai tehtäväkseen ideoida Olympiapuistoa kärkenään majoitus ja kauppa. Ideassa monitoimiareena louhittaisiin maan sisään Olympiastadionin vieressä sijaitsevalle Mäntymäen pohjoiselle kukkulalle. Stadikan pohjoispuolelle rakennettaisiin Olympiabulevardi, jonka varrelle tulisi toimisto- ja tutkimustilaa, urheilijahotelli sekä maan alle palloilukeskus. Mäntymäen kentän alle tulisi bussiterminaali ja Pallokentän alle pysäköintitilaa. Vauhtitien varteen rakennettaisiin kylpylä. Helsingin jäähalli muutettaisiin palloiluhalliksi. B&M:n esityksessä monitoimiareena louhittaisiin Olympiastadionin viereen. Hotelli ja urheilukenttiä tulisi stadionin pohjoispuolelle. B&M Arkkitehtitoimisto Ala visioi Mäntymäkeen hotellin ja lavatanssikeskuksen. Uusi areena tulisi Olympiastadionin pohjoispuolelle. ALA Huippuurheilukeskus ja snowpark K2S pohti Olympiapuiston kehittämistä urheilun ja liikunnan näkökulmasta. Toimiston idea on rakentaa Mäntymäen kentän eteläreunasta lähes Olympiastadionille ulottuva suuri monitoimirakennus. Sinne tulisi hotelli, tapahtuma-areena, huippu-urheiluakatemia ja bussiterminaali. Toimistotilaa tulisi Nordenskiöldinkadun varrelle Eläintarhan kentän viereen sekä Vauhtitien ja Helsinginkadun risteyksen viereen lääkäriasema ja kahvila-ravintola sekä silta, joka yhdistäisi Töölönlahden alueen Mäntymäkeen. Uimastadionia laajennettaisiin niin, että sinne tulisi kylpylä. Sen luoteispuolelle tulisi snowpark, tennishalli ja retkeilymajoja. tilaa tulisi Pallokentän alle. Helsingin jäähalli muutettaisiin salibandya, kori- ja lentopalloa palvelevaksi palloiluhalliksi. Hotelli ja lavatanssikeskus Matkailu ja vapaa-aika -teemalla ideointityöhön lähteneen arkkitehtitoimisto ALA:n suunnitelmassa uusi tapahtuma-areena rakennettaisiin Olympiastadionin ja Helsingin jäähallin väliselle tontille, jossa sijaitsee tällä hetkellä kaksi pienikokoista jalkapallokenttää tai nykyisen parkkipaikan kohdalle Nordenskiöldinkadun varteen. Mäntymäen kentälle rakennettaisiin hotelli ja pohjoisen Mäntymäen rinteeseen, Olympiastadionin viereen lavatanssikeskus. Eläintarhan kentän viereen, Nordenskiöldinkadun ja Vauhtitien kulmaan nousisi toimisto- ja asuinrakennus. Talvipuutarhaa elävöitettäisiin ravintoloilla ja gallerioilla. Helsinginkadun ja Vauhtitien risteyksen viereen tulisi rakennus, jossa on hiihtomaja, kahvila ja liikuntavälinevuokrausta. Helsingin jäähalli muutettaisiin palloiluhalliksi, jonka yläkerrassa olisi taidemuseo. 12 Helsinki Garden Info Helsinki Garden Info 13

Edmontonin areenahanke tähtää kaupungin keskusta-alueen elävöittämiseen. Areenakokonaisuus on kuin kaupunki pienoiskoossa. Edmontonin areenan muoto kuvastaa öljypisaraa. Areenan pääkäyttäjäksi tulee NHL-seura Edmonton Oilers ja Albertan provinssi on suuri öljyntuottaja. Monipuolisia palvelukeskuksia Jäähallin, liikkeiden, hotellien ravintoloiden ja toimistorakennusten lisäksi Edmontonin areenaan rakennetaan suuri talvipuutarha asukkaiden ajanviettopaikaksi. Berliinin O2 World on yksi osa kaupungissa toteutetusta Mediaspree-kiinteistökehitysprojektista. Maailmalla 2000-luvun areenat ovat paljon enemmän kuin jäähalleja. Kaikille uusille monitoimiareenoille yhteinen piirre on se, että jo suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon mahdollisimman monipuoliset tarpeet ja yleisöpalveluiden toimivuus niin jääkiekko-ottelussa, konsertissa kuin missä tahansa muussa tapahtumassa. Yhteistä on myös se, että areenat tuodaan kehäteiden varsilta kaupunkien keskustoihin, sinne missä ihmiset asuvat. Konseptia ollaan viemässä nyt kaikkein pisimmälle Edmontonissa, jossa areena on kätkemässä sisuksiinsa kokonaisen modernin kaupungin pienoiskoossa. Areenalle ei mennä enää vain ottelupäivänä otteluun, vaan siellä käydään ostoksilla, syömässä ja viihtymässä päivästä riippumatta. Monitoimiareena palvelee parhaimmillaan myös ympäristöään erinomaisella tavalla. Se kehittää koko ympäristönsä infrastruktuuria ja palvelee siten suoraan myös paikallisia asukkaita sekä muuta paikallista liiketoimintaa ja kulttuuritarjontaa. Vuonna 2008 avattuun Berliinin O2 Worldiin kuuluu areenan lisäksi elokuvateatteri, kasino, hotelli ja ravintoloita. Uuden sukupolven areenarakentamisesta on jo esimerkkejä olemassa ja lisää on joko rakenteilla tai suunnitteilla. Keskustan kehityksen veturi Vuonna 2010 toden teolla käyntiin pyörähtänyt Edmonton Downtown Arena -projekti on hyvä esimerkki siitä millainen lähitulevaisuuden monitoimiareena on. Lyhyemmin Edmonton arenana paremmin tunnettu areena on nousemassa NHL-seura Edmonton Oilersin uudeksi kotihalliksi, mutta tarjoaa samalla paljon enemmän, eikä vain ottelutapahtumien yhteydessä katsojille, vaan myös jokapäiväisesti alueen asukkaille ja miksei kauempaakin tuleville vierailijoille. Edmonton Arenan piirustuksissa on toki kaukalon ympärillä komea 18 500 katsojan katsomo VIP-tiloineen ja palveluineen, mutta sen lisäksi ravintoloita, myymälöitä, toimistotilaa, hotelleja, asuntoja ja pysäköintilaitos. Areenaa voidaan luonnollisesti käyttää myös muihin urheilutapahtumiin ja konserttien järjestämiseen. Töiden Edmontonissa on määrä alkaa tänä kesänä ja areenan arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2016. Areena on keskeinen osa Edmontonin kaupungin kehityshanketta, jossa uudistetaan ja elävöitetään ydinkeskustan osaa. Areenahankkeen nettisivun osoite on paljonpuhuva: www.revitalizedowntown.ca, mikä tarkoittaa vapaasti suomennettuna Elvytetään keskusta. 460 miljoonan euron areenakokonaisuus säteilee hyötyjä ympäristöönsä: paikallisten ekonomistien arvioiden mukaan kiinteistöjen arvo nousee 1,5 kilometrin säteellä areenasta. O2 areenat Euroopassa Edmontonissa vielä odotellaan lapion iskeytymistä maaperään, mutta Euroopan puolella uusiin areenoihin voi tutustua jo käytännössä. O2 World avattiin Berliinissä viisi vuotta sitten. 17 000 katsojan areena on jääkiekkoseura Eisbären Berlinin ja koripalloseura ALBA Berlinin koti. Lisäksi siellä pelataan käsipalloa ja järjestetään konsertteja. Areenakompleksiin kuuluu itse urheilunäyttämön ohella elokuvateatteri, kasino, hotelli sekä lukuisia ravintoloita ja baareja. Lontoossa O2 Arena avattiin Greenwichissa jo vuonna 2007 ja se tuli suomalaisillekin tunnetuksi viimeistään Lontoon olympialaisten myötä. Jopa 20 000 katsojan areena palvelee taajaan suurten konserttien järjestyspaikkana, mutta myös Lontoossa urheilulla on merkittävä osa. Berliinin tavoin siellä on pelattu NHL-ottelu. Koripallo ja tennis ovat monen muun lajin ohella löytäneet O2 Arenasta mainion kodin suurimmille tapahtumille. Ruotsin Solnassa sijaitseva Friends Arena on paljon muutakin kuin jalkapallostadion. Sen ympärille on rakennettu kokonainen kaupunginosa. Ruotsin superstadion valmistui syksyllä Tukholman kupeessa sijaitsevaan Solnan kuntaan valmistui syksyllä uusi stadion. Friends Arena korvasi perinteikkään Råsundan stadionin ja on nyt AIK:n ja Ruotsin jalkapallomaajoukkueen kotiareena. Solnaan ei tehty vain uutta stadionia, vaan viihteen ja liike-elämän keskittymä, johon kuuluu Friends Arenan lisäksi hotelleja, suuri ostoskeskus, ravintoloita 8 000 hengelle, toimistotilaa 10 000 työntekijälle, konferenssikeskuksia ja 2 000 asuntoa. 14 Helsinki Garden Info Helsinki Garden Info 15