TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JATKOKOULUTUKSEN YLEISET LINJAUKSET JA TOIMINTAPERIAATTEET

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Jatkokoulutustyöryhmä/Anneli Ahvenniemi 9.11.2009 YDINPROSESSI: JATKOKOULUTUS Voimaan 1.8.2009 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JATKOKOULUTUKSEN YLEISET LINJAUKSET JA TOIMINTAPERIAATTEET SISÄLTÖ 1. JATKOKOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1. TAVOITTEET... 3 1.1.1. Jatkokoulutuksen yleiset periaatteet... 3 1.1.2. Jatkotutkinnon tavoitteet... 3 1.2. JATKOKOULUTUKSEN NYKYTILA... 4 2. JATKOKOULUTUSPROSESSIN PERIAATTEET... 5 2.1. JATKOKOULUTUKSEN JOHTAMINEN... 5 2.2. JATKO-OPISKELIJAVALINTA... 5 2.3. TEOREETTISET OPINNOT... 6 2.4. OPINNÄYTETUTKIMUS... 6 2.5. OPINNÄYTETYÖN TARKASTAMINEN JA VALMISTUMINEN... 7 2.6. JATKO-OPISKELIJAN OHJAUS... 7 3. JATKO-OPINTOJEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN... 8 4. MÄÄRÄYKSET JA OHJEET... 8 5. JATKOKOULUTUKSEN OSAPROSESSIEN KUVAUKSET... 9 5.1. JATKOKOULUTUKSEN JOHTAMINEN... 9 5.1.1. Yleisjohto... 9 5.1.2. Tiedekunnat... 9 5.1.3. Kansalliset tutkijakoulut... 10 5.2. JATKO-OPISKELIJAVALINTA... 10 5.2.1. Hakuajat jatkokoulutukseen... 10 5.2.2. Hakukelpoisuus jatko-opintoihin... 11 5.2.3. Esitietovaatimukset... 12 5.2.4. Jatko-opintohakemus... 13 5.2.5. Hakijoiden arviointi... 14 1

5.2.6. Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen... 15 5.2.7. Valituksi tulleet... 15 5.2.8. Päätoimiset ja sivutoimiset jatko-opiskelijat... 15 5.2.9. Henkilökohtainen opintosuunnitelma... 16 5.3. TEOREETTISET OPINNOT... 16 5.3.1. Tutkintovaatimukset... 16 5.3.2. Teoreettisten opintojen moduulit... 17 5.4. OPINNÄYTETUTKIMUS... 18 5.4.1. Lisensiaatintutkimus... 19 5.4.2. Väitöskirja... 19 5.5. OPINNÄYTETYÖN TARKASTAMINEN JA VALMISTUMINEN... 19 5.5.1. Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja valmistuminen... 19 5.5.2. Väitöskirjan tarkastaminen ja valmistuminen... 20 5.6. JATKO-OPISKELIJAN OHJAUS... 23 LIITE 1: TOHTORIOHJELMAN JOHTAJAN TEHTÄVÄT... 25 2

1. JATKOKOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. TAVOITTEET 1.1.1. Jatkokoulutuksen yleiset periaatteet Teknillinen korkeakoulu antaa koulutusta ensisijaisesti ylempään korkeakoulututkintoon sekä jatkotutkintoon. Kandidaattikoulutus on suunniteltu palvelemaan näitä tavoitteita. Tohtorikoulutuksen suunnittelussa ja organisoinnissa otetaan huomioon eurooppalaiset linjaukset 1 ja Suomen kansalliset tohtorikoulutuksen kehittämistavoitteet 2. TKK:n jatkokoulutus toteutetaan siten, että opiskelija saa opintojensa aikana valmiudet itsenäisen tutkimustyön tekemiseen ja vaativiin asiantuntijatehtäviin. Valmistunut tohtori pystyy toimimaan monipuolisissa tehtävissä kansainvälisessä toimintaympäristössä yhteiskunnan eri sektoreilla. Opetusministeriön kanssa sovittu TKK:n tutkintotavoite kaudelle 2007 2009 on 163 tohtorintutkintoa vuodessa. TKK osallistuu aktiivisesti kansallisen tutkijakoulujärjestelmän puitteissa toteutettavaan tohtorikoulutukseen sekä kansainvälisiin tohtoriohjelmiin. Koska kansainvälinen tieteellinen vuorovaikutus kuuluu olennaisesti tutkimukseen ja jatkokoulutukseen, tavoitteena on että kaikki opiskelijat suorittavat jonkin kokonaisuuden, mielellään vähintään 6 kk opinnoistaan/tutkimustyöstään ulkomaisessa yliopistossa. Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on neljä vuotta. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Tutkinto on valinnainen välitavoite tekniikan tohtorin tutkintoa suoritettaessa. Kansalliseen tutkijakoulujärjestelmään kuuluvat tutkijakoulut tarjoavat kouluun valituille opiskelijoille neljän vuoden jatkuvan rahoituksen. Haasteena ja pitemmän aikavälin tavoitteena on nelivuotisen rahoituksen varmistaminen myös muille tasokkaille päätoimisesti opiskeleville tohtoriopiskelijoille ja sopimuksen tekeminen kaikkien päätoimisten opiskelijoiden kanssa neljän vuoden tohtorikoulutuksesta. 1.1.2. Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1 Bologna Seminar on Doctoral Programmes for the European Knowledge Society : Conclusions and recommendations, Salzburg, 3-5 February 2005; The European Higher Education Area - Achieving the Goals. Communiqué of the Conference of European Ministers Responsible for Higher Education, Bergen, 19-20 May 2005 2 Toimenpideohjelma tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittämiseksi vuosille 2007 2011; Opetusministeriön julkaisuja 2007:7; Tohtorikoulutuksen kehittäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:3 3

1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa. 1.2. JATKOKOULUTUKSEN NYKYTILA TKK:lla on vuonna 2009 kirjoilla yli 2700 jatko-opiskelijaa. Vuonna 2008 korkeakoulussa suoritettiin 142 tohtorintutkintoa ja 65 lisensiaatin tutkintoa. Tohtorintutkinnot jakautuivat tiedekuntien kesken seuraavasti: Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa suoritettiin 44 tohtorintutkintoa, Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnassa 58, Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnassa 18 ja Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnassa 22 tutkintoa. TKK koordinoi vuonna 2009 13 kansalliseen tutkijakoulujärjestelmään kuuluvaa tutkijakoulua, joita kutsutaan jatkossa lyhyesti tutkijakouluiksi. Näissä tutkijakouluissa on yhteensä 206 opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa, joista runsas puolet on yhteistyöyliopistojen opiskelijoilla. TKK:n professorit ovat lisäksi mukana 33:ssa muiden yliopistojen koordinoimassa tutkijakoulussa, joissa opiskelee TKK:n jatkoopiskelijoita ja joissa TKK:n opiskelijoilla on opetusministeriön rahoittamia paikkoja. TKK:n organisaatiorakenteeseen kuuluu neljä tiedekuntaa, joissa on 25 laitosta. Laitokset tarjoavat jatko-opiskelijoille lukuvuonna 2009 2010 yli 150 jatkokoulutuksen tutkimusalaa, joista opiskelija valitsee oman väitöskirjatutkimuksensa alueen. Tiedekuntien ulkopuolella toimii kolme tutkimusta tekevää erillistä laitosta, joista kaksi on yhteisiä Helsingin yliopiston kanssa. Opiskelija voi tehdä jatko-opinnäytetyötään edellä mainituilla tutkimusaloilla myös näissä laitoksissa tai kokonaan korkeakoulun ulkopuolella tutkimuslaitoksissa tai teollisuudessa, kuitenkin TKK:n professorin valvonnassa. 4

2. JATKOKOULUTUSPROSESSIN PERIAATTEET 2.1. JATKOKOULUTUKSEN JOHTAMINEN Jatkokoulutuksen johtamiseen kuuluu jatkokoulutuksen tavoitteiden asettaminen, sisällön ja menetelmien suunnittelu, jatkokoulutuksen toteuttaminen ja seuranta sekä koulutuksen toteutusedellytyksistä huolehtiminen. Johtamisella varmistetaan, että koulutus tapahtuu TKK:n strategiaa tukevalla tavalla TKK:n yleisten jatkokoulutustavoitteiden sekä tiedekuntien asettamien laadullisten ja määrällisten tavoitteiden mukaisesti. Johtamisella varmistetaan, että jatko-opintoihin liittyvät hallinnolliset prosessit toimivat ja huolehditaan, että tohtoriohjelmissa toimitaan TKK:n ja tiedekunnan jatkokoulutuksesta antamien ohjeiden ja linjausten mukaisesti Johtamisprosessi on kuvattu kohdassa 5.1. 2.2. JATKO-OPISKELIJAVALINTA Jatko-opiskeluoikeutta hakevat valitaan suorittamaan tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoa tai erityistapauksissa filosofian tohtorin tutkintoa. TKK:ssa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. Henkilöllä voi olla samanaikaisesti voimassa jatko-opinto-oikeus ainoastaan yhdessä tohtoriohjelmassa. Teknillisessä korkeakoulussa ei voi suorittaa useaa samantasoista jatkotutkintoa. Jatko-opiskelijoiksi valitaan lahjakkaita ja jatko-opintoihin motivoituneita henkilöitä, joilla on todelliset mahdollisuudet jatkokoulutuksen tuloksekkaaseen ja tehokkaaseen suorittamiseen. TKK:n tavoitteena on päätoiminen jatko-opiskelu, johon professorit kannustavat opiskelijoitaan. Myös sivutoimisesti esimerkiksi ansiotyön ohessa opiskelevien opintomahdollisuuksista huolehditaan. Opiskelijat valitaan ohjelmiin kaksi kertaa vuodessa. Haku jatko-opintoihin järjestetään samaan aikaan kaikissa tiedekunnissa. Tiedekunta voi poiketa valinta-ajoista ja järjestää opiskelijavalinta muunlaisella aikataululla rehtorin luvalla. Suositellaan, että myös tiedekuntien tohtoriohjelmien seurannassa olevat TKK:n koordinoimat kansalliset tutkijakoulut järjestävät opiskelijavalintansa TKK:n valinta-aikataulun mukaisesti. Teknillinen korkeakoulu ei aseta valintakiintiöitä jatko-opiskelijavalintaan. Tavoitteena on, että tulosneuvottelussa sovittu tohtoritavoite toteutuu. Tarvittaessa tiedekunta voi asettaa valintakiintiön tohtoriohjelmalle. Kaikille valituille jatko-opiskelijoille tulee tarjota riittävä tuki ja ohjaus jatko-opinnoissa. Jatkokoulutukseen hakevilta edellytetään jatko-opintosuunnitelmaa, joka sisältää suoritettavat opinnot ja tutkimussuunnitelman. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että opinnot ja itse tutkimustyö muodostavat hyvän kokonaisuuden ja 5

aikataulu on realistinen. Menettelyllä pyritään selvittämään hakijan realistiset mahdollisuudet toteuttaa jatko-opinnot siinä muodossa, kuin hän on hakemuksessaan esittänyt. Jatko-opiskelijoiden valintaprosessi on esitetty kohdassa 5.2. 2.3. TEOREETTISET OPINNOT Teoreettisten opintojen tarkoituksena on valmistaa opiskelijaa tieteelliseen työskentelyyn ja perehdyttää tutkimustiedon soveltamiseen ja välittämiseen. Opintojen tulee antaa opiskelijalle opinnäytetyön tekemisen kannalta oleelliset tiedot ja taidot. Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 60 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Moduuleja on kolme: tutkimusala (moduuli T, 30 40 op), täydentävän aihealueen opinnot (moduuli S, 10 20 op) ja tieteen käytännöt ja periaatteet (moduuli Y, 5 15 op). Mikäli teoreettiset opinnot suoritetaan lisensiaatin tutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Laitoksen tutkimusaloista vastaavat professorit huolehtivat opetuksen toteuttamisesta. Tohtoriohjelmat pyrkivät hyödyntämään myös valtakunnallisten tutkijakoulujen opetustarjontaa. Teoreettisten opintojen suorittaminen on esitetty kohdassa 5.3. 2.4. OPINNÄYTETUTKIMUS Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatin tutkintoon opiskelija tekee lisensiaatintutkimuksen. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Tutkimustyössä pyritään korkeaan kansainväliseen tasoon. Opiskelija tekee tutkimustyön omaan tutkimusalaan liittyvästä tutkimusaiheesta, josta sovitaan valvojan kanssa ennen tutkimuksen aloittamista. Tutkimusaiheet ja tutkimusmenetelmät vaihtelevat tutkimusalasta riippuen. Tiedekunta määrää opinnäytetyölle valvojan sekä yhden tai useamman ohjaajan. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa ja työn tulee ilmentää opiskelijan itsenäistä ja kriittistä ajattelua. Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Opiskelija voi rakentaa jatkotutkinnon opinnäytetyönsä artikkeleista koostuvana yhdistelmätyönä, johon liitetään mukaan yhteenveto. Vaihtoehtoisesti työn voi esittää monografiamuodossa. Opinnäytetutkimuksen tekeminen on esitetty kohdassa 5.4. 6

2.5. OPINNÄYTETYÖN TARKASTAMINEN JA VALMISTUMINEN Väitöskirjojen laadun ja tason varmistamisessa tärkeä rooli on TKK:n väitöskirjalautakunnalla, joka valvoo väitöskirjojen yleistä tasoa. Väitöskirjalautakunta huolehtii väitöskirjojen esitarkastuksesta ja antaa ohjeet väitöskirjalle asetetuista vaatimuksista ja väitöstilaisuuden järjestämisestä. Väitöskirjan esitarkastusprosessissa tiedekunta päättää kahdesta ulkopuolisesta asiantuntijasta, joilta väitöskirjalautakunta pyytää lausunnon väitöskirjaluonnoksesta. Väitöskirjalautakunta käsittelee esitarkastuslausunnot ja antaa tiedekunnalle lausunnon julkaisuluvasta, jonka jälkeen tiedekunta päättää julkaisuluvasta. Väitöskirjaa puolustetaan julkisessa väitöstilaisuudessa. Vastaväittäjiä voi olla yksi tai kaksi. Lisensiaatintyöstä tiedekunta pyytää lausunnon työn valvojalta ja yhdeltä tai kahdelta TKK:n ulkopuoliselta tarkastajalta. Työ esitellään tiedekunnassa järjestettävässä esittelytilaisuudessa. Jatko-opinnäytetöiden arvostelusta on annettu erilliset ohjeet, jotka ovat TKK:n verkkosivulla http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/paatokset/. Väitöskirjalautakunnan ohjeet ovat TKK:n verkkosivulla http://www.tkk.fi/fi/ opinnot/jatko-opinnot/ohjeita/valmistuminen/vaittelemiseen_liittyvia_ohjeita.html. Opinnäytetyön tarkastaminen ja valmistuminen on esitetty kohdassa 5.5. 2.6. JATKO-OPISKELIJAN OHJAUS Jatko-opiskelijalla on oikeus saada riittävä ohjaus tutkimustyönsä aihepiiristä. Tiedekunta nimeää opiskelijalle valvojan ja tarvittaessa yhden tai useamman ohjaajan. Jatkoopiskelija ja valvoja sekä ohjaaja/ohjaajat sopivat yhteistyön periaatteista opintojen alkaessa. Ohjauksen tavoitteena on jatko-opiskelijan sitoutuminen opintoihinsa tohtorin tutkinnon suorittamiseksi sekä valvojan ja tiedekunnan sitoutuminen opiskelijan tutkimustyön ja opintojen tukemiseen sekä säännöllisen ohjauksen ja opetuksen tarjoamiseen. Jatko-opiskelijan ohjaus on esitetty kohdassa 5.6. 7

3. JATKO-OPINTOJEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Tiedekunta seuraa tohtoriohjelman tuloksia kokonaisuutena systemaattisesti opintorekisterin ja tohtoriohjelman keräämän tiedon avulla. Tohtoriohjelma pyytää vuosittain opiskelijalta ja hänen valvojaltaan raportin opintojen etenemisestä (TKK:n lomake). Tohtoriohjelma tekee valmistuneille tohtoreille palautekyselyn. Jatko-opintojen valvoja antaa opiskelijalle palautetta vapaamuotoisesti ja säännöllisen palautekeskustelun yhteydessä. Yksittäisistä jatko-opintokursseista jatkoopiskelija antaa palautetta samoin kuin perustutkinto-opiskelija (kurssipalauteprosessi). Tiedekunta käyttää saatua palautetta tohtoriohjelman kehittämisen välineenä ja päättää palautteen perusteella tarvittavista toimenpiteistä. Korkeakoulun yhteisiä linjauksia ja toimenpiteitä vaativissa asioissa tiedekunta vie palautetta TKK:n tasolle jatkokoulutuksesta vastaavalle vararehtorille. TKK myöntää jatko-opiskelijoille kannustestipendejä, jotka palkitsevat nopeasti opiskelevia jatko-opiskelijoita ja alle 30-vuotiaana valmistuvia tohtoreita. Stipendikriteerit on esitetty verkkosivulla http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatkoopinnot/rahoitus/tkkstipendit/. 4. MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Jatkokoulutusprosessia ohjaavia määräyksiä, päätöksiä ja ohjeita ovat: TKK:n tutkintosääntö: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/tutkintosaanto/ Hallituksen päätökset ja rehtorin päätökset http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/paatokset/ Jatko-opiskelijan opas http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/ohjeita/index/ Jatkokoulutuksen www-sivut http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/ Väitöskirjalautakunnan ohjeet http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatkoopinnot/ohjeita/valmistuminen/vaittelemiseen_liittyvia_ohjeita/ 8

5. JATKOKOULUTUKSEN OSAPROSESSIEN KUVAUKSET 5.1. JATKOKOULUTUKSEN JOHTAMINEN 5.1.1. Yleisjohto Teknillisen korkeakoulun jatkokoulutustoimintaa johtaa tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava vararehtori. Vararehtori vastaa jatkokoulutuksen yleisistä linjauksista TKK:ssa. Hän kehittää ja ohjeistaa jatkokoulutusta sekä seuraa ja arvioi jatkokoulutuksen tilaa. Hänen tukenaan on tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta, jonka puheenjohtajana vararehtori toimii. Toimikuntaan kuuluu edustaja kustakin tiedekunnasta sekä tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden edustaja. Toimikunnan sihteerinä toimii opintotoimiston jatkokoulutusasioista vastaava suunnittelija. Toimikunnan julkaisemaan jatko-opiskelijan oppaaseen on kerätty opiskelijoita varten oleellinen tieto jatko-opintoprosessista ja jatko-opintoihin liittyvistä käytänteistä sekä jatko-opiskelijan asemasta ja velvollisuuksista. http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/ohjeita/index/ 5.1.2. Tiedekunnat Tiedekunnat toteuttavat jatkokoulutuksensa tohtoriohjelmina, joihin kaikki TKK:n jatko-opiskelijat kuuluvat. Tiedekunnan dekaani nimeää jokaiselle tohtoriohjelmalle johtajan, joka vastaa ohjelman toiminnasta sekä kehittää ja koordinoi tohtorikoulutusta yhdessä tiedekunnan kanssa. Dekaani nimittää johtajan tueksi johtoryhmän ja johtoryhmälle sihteeriksi esittelijän, joka valmistelee ja koordinoi tohtoriohjelman käytännön asioita yhdessä johtajan kanssa. Tiedekunta varaa riittävät resurssit tohtoriohjelman johtajalle tohtoriohjelman johtamiseen ja kehittämiseen. Tohtoriohjelman johtajan tehtävät on esitetty liitteessä 1. Tiedekunta asettaa tohtoriohjelmalle koulutuksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Tiedekunta ja rehtori sopivat tavoitteista vuosittain käytävissä tulosneuvotteluissa. Tohtoriohjelmat osallistuvat kansainvälisiin yhteisohjelmiin ja rakentavat omia ohjelmiaan, joissa voidaan tehdä myös kaksoistutkintoja yhteistyöyliopiston kanssa. Myös yksittäisten opiskelijoiden tekemiä kaksoistutkintoja (co-tutelle-sopimukset) tuetaan. Tohtoriohjelman johtoryhmä seuraa jatko-opiskelijoiden opintojen etenemistä, arvioi jatkokoulutuksen tuloksia ja huolehtii jatko-opintoihin liittyvien hallinnollisten prosessien toimivuudesta. Tohtoriohjelman johtoryhmä valmistelee jatkoopiskelijavalinnan tiedekunnan päätettäväksi ja valmistelee esityksen jatkokoulutuksen tutkimusaloista tiedekuntaneuvostolle, joka esittää tutkimusaloja edelleen TKK:n hallitukselle hyväksyttäväksi. Tohtoriohjelman johtoryhmä suunnittelee kaikille jatko-opiskelijoille tarjottavia jatkoopintovalmiuksia kehittäviä ja yleisiä työelämävalmiuksia antavia kursseja, jotka sijoitetaan jatkotutkinnon tieteen käytännöt ja periaatteet moduuliin (Y). Kurssit voivat olla yhteisiä muiden tiedekuntien tohtoriohjelmien ja kansallisten tutkijakoulujen kanssa. 9

Laitokset pyrkivät integroimaan TKK:lla tutkimustyötään tekevät jatko-opiskelijat johonkin laitoksen tutkimusryhmistä, jossa opiskelija voi saada tutkimukselleen tukea laajemmalta tiedeyhteisöltä ja osallistua vuorovaikutukseen tiedeyhteisössä myös työelämätaitojen kartuttamiseksi. Tärkeä osa tutkijankoulutusta ovat osallistuminen tutkijaseminaareihin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin. Näin opiskelija kehittää valmiuksiaan tieteellisessä viestinnässä ja argumentoinnissa. TKK:lle palvelussuhteeseen otettavat jatko-opiskelijat nimitetään määräaikaiseen työsuhteeseen, koska jatko-opintojen suorittaminen on määräaikainen prosessi. Työsuhteen kesto on lähtökohtaisesti neljä vuotta, mikäli päätoiminen opiskelija etenee opinnoissaan suunnitelmansa mukaisesti. 5.1.3. Kansalliset tutkijakoulut Opetusministeriön suosituksen mukaisesti TKK seuraa kansalliseen tutkijakoulujärjestelmään kuuluvien tutkijakoulujen toimintaa. Tiedekuntien tohtoriohjelmat seuraavat niiden TKK:n koordinoimien tutkijakoulujen toimintaa, joiden johtaja kuuluu ko. tohtoriohjelmaan. Muiden yliopistojen koordinoimien tutkijakoulujen seurantavastuu on sillä tohtoriohjelmalla, jolle se tutkijakoulun aihepiirin mukaan luontevimmin kuuluu. Tohtoriohjelmat sopivat asiasta tutkijakoulukausittain joka toinen vuosi siinä vaiheessa, kun päätös tutkijakoulupaikoista saadaan Suomen Akatemialta. http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/tutkijakoulut/ 5.2. JATKO-OPISKELIJAVALINTA 5.2.1. Hakuajat jatkokoulutukseen Hakuajat jatkokoulutukseen ovat pääsääntöisesti huhtikuun lopussa ja lokakuun lopussa. Rehtori voi myöntää tiedekunnalle luvan poiketa näistä ajoista. Jatko-opiskelijoiden valinta-ajoista tiedotetaan tiedekuntien verkkosivuilla. Kemian ja materiaalitieteiden sekä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tohtoriohjelmiin voi hakea kaksi kertaa vuodessa huhtikuun lopussa ja lokakuun lopussa. Valintapäätöksestä tiedotetaan hakijoille vastaavasti kesäkuun loppuun ja joulukuun loppuun mennessä. Tuotantotalouden tohtoriohjelmaan hakuaika on kerran vuodessa huhtikuun lopussa. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tohtoriohjelmaan sekä Informaatio- ja luonnontieteiden tohtoriohjelmaan on jatkuva haku. Tohtoriohjelmien johtoryhmän kokoukset rytmitetään tiedekuntaneuvoston kokousten mukaan. Tohtoriohjelman johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 10 päivää ennen tohtoriohjelman johtoryhmän kokousta. 10

Tiedekunta voi tehdä valintapäätöksen myös ehdollisena valmistumisvaiheessa olevien perusopiskelijoiden kohdalla. Ehdollinen päätös jatko-opinto-oikeuden saamisesta on tällöin voimassa päätöksessä mainittuun päivämäärään asti. Opintotoimiston valintayksikkö varautuu rehtorin päätöstä vaativien jatko-opintohakemusten käsittelyyn yhteisinä hakuaikoina. Suositus on, että myös TKK:n koordinoimat kansalliset tutkijakoulut järjestävät opiskelijavalintansa TKK:n jatko-opiskelijoiden valinta-aikataulun mukaisesti. Tutkijakoulut kuitenkin päättävät itse valinta-ajoista. Lisätietoja on tutkijakoulujen verkkosivuilla: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/tutkijakoulut/ 5.2.2. Hakukelpoisuus jatko-opintoihin Yliopistolaki määrittelee Suomessa yleisen hakukelpoisuuden jatko-opintoihin. Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö määrittelee hakukelpoisuuden tieteelliseen jatkokoulutukseen TKK:ssa. Rehtorin päätös vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisista jatko-opinnoista linjaa jatko-opiskelijavalintaa tarkemmin: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/paatokset/. Hakukelpoisia TKK:n jatko-opintoihin ovat seuraavat hakijat: 1. Suomessa ylemmän teknistieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneet 2. Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden tutkinto antaa haetun tutkimusalan edellyttämät valmiudet jatko-opintoihin 3. Diplomi-insinööritutkintoa, arkkitehtitutkintoa tai maisema-arkkitehtitutkintoa tasoltaan vastaavan yliopistotasoisen ulkomaisen tutkinnon suorittaneet, joiden tutkinto antaa haetun tutkimusalan edellyttämät valmiudet jatko-opintoihin Jatko-opintojen pohjaksi vaadittavat tiedot ja valmiudet osoitetaan suoritetulla ylemmällä korkeakoulututkinnolla. Peruslähtökohtana hakukelpoisuudelle on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto joka vastaa tasoltaan Teknillisessä korkeakoulussa suoritettua diplomi-insinööri-, arkkitehti- tai maisema-arkkitehtitutkintoa. Tohtoriopintojen pohjana olevan ylemmän korkeakoulututkinnon tulee antaa haetun tutkimusalan edellyttämät valmiudet jatko-opintoihin. Jatko-opinnot on mahdollista suorittaa myös muulla alalla tai tiedekunnassa kuin ylempi perustutkinto. Mikäli henkilö haluaa suorittaa tohtoriopinnot toisella alalla, esimerkiksi muulla alalla hankitun työkokemuksen tai muun kiinnostuksen johdosta, tulee hänen keskustella valitun tutkimusalan professorin kanssa jatko-opintoihin tarvittavista esitiedoista. Ulkomailla suoritetun tutkinnon kohdalla hakukelpoisuuden perusedellytyksenä on, että se antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin. Lähtökohtana eurooppalaisten tutkintojen hyväksymiseen on Bolognan prosessin periaatteiden mukaan (3+2 vuotta) suoritettu yliopistotutkintoyhdistelmä. Jos tutkinto ei noudata Bolognan mallia, hakijalta edellytetään pääsääntöisesti Master of Science tutkintoa. Yksittäistapauksissa TKK:n valintatoimikunta ottaa tarvittaessa kantaa hakukelpoisuuteen. 11

Vuoden 2010 alusta voimaan tuleva uusi yliopistolaki antaa hakukelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin myös soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille. Suomessa ylemmän AMK-tutkinnon soveltuvalla tekniikan alalla suorittaneiden hakijoiden kohdalla tiedekunta harkitsee tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto TKK:lla menestyksekkäästi. Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen edellyttää täydentävien opintojen määräämistä hakijalle. Jatko-opintoedellytyksiä arvioidessaan ja täydentäviä opintoja määrätessään tiedekunnan tulee huomioida, että ylempien AMKtutkintojen laajuus tekniikan alalla on 60 op eli vuoden opinnot, kun taas TKK:n ylemmän perustutkinto-ohjelman laajuus on 120 op eli kahden vuoden opinnot. Muilla kuin tekniikan aloilla ylempien AMK-tutkintojen laajuudet ovat 60 op tai 90 op. Mikäli tiedekunta katsoo, että ylemmän AMK-tutkinnon soveltuvalla tekniikan alalla suorittanut hakija voi saavuttaa edellytykset tohtorintutkinnon suorittamiseksi, hakijalle määrätään riittävä määrä täydentäviä opintoja, jotka mahdollistavat opiskelijan jatkoopintojen aloittamisen. Täydentävien opintojen määrä saa kuitenkin olla korkeintaan 60 op. Mikäli täydentävien opintojen määrä kasvaa liian suureksi, on hakija ohjattava suorittamaan ylempi perustutkinto ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista. Ulkomailla soveltuvalta tekniikan alalta ylempää AMK-tutkintoa vastaavan tutkinnon suorittaneisiin hakijoihin sovelletaan samoja periaatteita kuin Suomessa ylemmän AMKtutkinnon suorittaneisiin hakijoihin. 5.2.3. Esitietovaatimukset Jatko-opiskelijaksi hyväksyttävältä henkilöltä vaaditaan riittävät perustiedot hänelle vahvistetulta tutkimusalalta, esimerkiksi perusopintojen syventävän tason moduuli tai vastaavat tiedot. Myös opinnäytetyön tekemistä tukevien opintojen suorittaminen edellyttää vastaavasti riittäviä perustietoja. Tarvittaessa tiedekunta asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia. Esitietoja voi suorittaa esimerkiksi tenttimällä perustutkintoon kuuluvia kursseja. Jatko-opiskelijaksi hyväksyttävältä edellytetään, että jatkotutkinnon pohjana olevan ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu vähintään keskiarvolla 3,0/5 ja tutkintoon kuuluva opinnäytetyö on arvosteltu vähintään arvosanalla 3/5. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu vuoden 1995 tai aikaisemman tutkintosäännön mukaan, jolloin alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa ei ole suoritettu erillisinä tutkintoina, edellytetään, että jatkotutkinnon pohjana oleva pääaine on suoritettu vähintään keskiarvolla 3,0/5. Muualla kuin TKK:lla suoritettuun kotimaiseen tai ulkomaiseen tutkintoon sovelletaan vastaavia arvosanavaatimuksia. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, mutta opiskelija muuten on soveltuva jatko-opiskelijaksi, opiskelija voi korottaa arvosanojaan tai tiedekunta asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia. 12

Teknillisessä korkeakoulussa suoritettujen opintojen lisäksi tiedekunta voi hyväksyä esitietoina myös muiden korkeakoulujen vastaavia suorituksia tutkimusalasta ja täydentävän aihealueen opinnoista vastaavan professorin esityksen perusteella. 5.2.4. Jatko-opintohakemus Hakijoiden tulee olla yhteydessä jatko-opintojen tutkimusalasta vastaavaan professoriin ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä. Hakija jättää jatko-opintohakemuksen siihen tiedekuntaan, johon tutkimusala ja siitä vastaava professori kuuluvat. TKK:lla perustutkinnon suorittaneelta hakijalta vaaditaan: Hakulomake täytettynä (saatavana http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/lomakkeetxxx/index.html) Curriculum vitae (CV) Alustava opintosuunnitelma Alustava tutkimussuunnitelma toteuttamisaikatauluineen. Suunnitelmassa tulee olla hakijan ja haetusta tutkimusalasta vastaavan professorin allekirjoitus. Näyttö muusta tieteellisestä toiminnasta (julkaisut, konferenssipaperit, ym.) Rahoitussuunnitelma Muut mahdolliset liitteet, esim. haetun tutkimusalan professorin lausunto hakijan edellytyksistä jatko-opiskelijaksi Muualla kuin TKK:lla perustutkinnon suorittaneelta hakijalta vaaditaan lisäksi: Oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksista ja opintosuoritusotteesta sekä näiden käännökset, elleivät alkuperäiset dokumentit ole suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä Englanninkielinen yhteenveto opinnäytetyöstä. Osoitus suomen, ruotsin tai englanninkielen taidosta, mikäli hakijan äidinkieli tai koulusivistyskieli ei ole suomi, ruotsi tai englanti. Tarkemmat kielitaitovaatimukset on esitetty verkkosivulla http://www.tkk.fi/en/prospective_students/welcome_to_tkk/ language_requirements/ Erityiset perustelut, mikäli hakija hakee oikeutta filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. Jatko-opinto-oikeutta hakevien tulee laatia omia tavoitteitaan tukeva henkilökohtainen jatkoopintosuunnitelma siten, että tohtorintutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa. Jatkoopintosuunnitelma sisältää luettelon suoritettavista opinnoista ja tutkimussuunnitelman. Suunnitelman tulee olla opiskelijan ja tutkimusalan professorin allekirjoittama. Tutkimussuunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota tutkimuksen realistisiin aikatauluihin ja suunnitelman tieteelliseen toteutettavuuteen tutkimusalalla. Myös tutkimustyön rahoitusmahdollisuudet kartoitetaan. 13

Sivutoimisiksi opiskelijoiksi hakevat laativat suunnitelmansa korkeintaan kahdeksaksi vuodeksi. Sivutoimiseksi hakevien kohdalla suositellaan keskustelua siitä, liittyykö tutkimus läheisesti hakijan omaan työhön ja mitä mahdollisuuksia työnantajalla on tukea intensiivistä jatko-opiskelua esimerkiksi työn ohessa. 5.2.5. Hakijoiden arviointi Hakijan valitsemasta tutkimusalasta vastaava professori käy hakijan kanssa läpi suunnitelman jatko-opintojen läpiviemiseksi. Tässä vaiheessa professori myös selvittää, onko opiskelijaksi hakeutuvalla riittävät ja ajanmukaiset perustiedot tutkimusalalta. Tarvittaessa professori harkitsee sopivia esitietovaatimuksia opinnoille. Hakuvaiheessa professori ja hakija käyvät läpi myös jatko-opintojen rahoituksen suunnittelun. Professori arvioi hakijan edellytykset jatko-opiskelijaksi, hakijan aihepiirin soveltuvuuden tutkimusalalle ja ottaa kantaa ohjausresurssien riittävyyteen sekä tekee esityksensä valinnasta tohtoriohjelman johtoryhmälle. Allekirjoittaessaan opiskelijan tutkimussuunnitelman professori sitoutuu opinnäytetyön valvojaksi. Jatko-opiskelijavalinnassa arvioinnin kriteereinä käytetään: aikaisempi opintomenestys tutkijapotentiaali, aikaisempi tutkimuskokemus: työkokemus tutkimuksen parissa, konferenssiesitelmät, lehtiartikkelit jne. tutkimusaiheen soveltuvuus: tutkimuksen suuntautuminen laitoksen painopistealueille tutkimussuunnitelma: aiheen teoreettinen ja käytännöllinen uutuusarvo; tutkimussuunnitelman toteutettavuus (laatu, realistisuus, suunnitelmallisuus jne.) ajankäyttö ja resursointi jatko-opintoihin: opintosuunnitelman toteutettavuus jatko-opintoihin käytettävissä oleva aika seuraavan 4 vuoden aikana muut hakijan esittämät perustelut Tiedekunta tarkistaa hakijan hakukelpoisuuden. Jatko-opiskelijoiden valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti tutkimusaihepiirin soveltuvuuteen, aikaisempaan opintomenestykseen, tutkimusvalmiuksiin sekä yliopiston ohjausresursseihin tutkimuksen aihealueella. Tohtoriohjelman johtoryhmä tekee esityksensä tiedekuntaneuvostolle jatko-opiskelijoiden valinnasta tutkimusaloista vastaavien professoreiden esitysten pohjalta. Valintaesitystä tehdessään tiedekunnan tulee ottaa huomioon ohjausresurssien riittävyys kullakin tutkimusalalla. Valittavaksi esitetyille henkilöille tulee kyetä tarjoamaan opinnäytetutkimuksen aihepiiristä riittävä valvonta ja ohjaus. Ulkomaalaisten hakijoiden hakemusten käsittelyssä suositellaan, että tiedekunta tarkistaa hakijan hakukelpoisuuden yhteistyössä opistotoimiston valinta-asioita valmistelevan suunnittelijan kanssa, joka valmistelee päätösesityksen valinnasta rehtorille. 14

5.2.6. Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen TKK:ssa sekä muissa kotimaisissa yliopistoissa teknistieteellisen tutkinnon suorittaneiden hakijoiden (hakijaryhmä 1) jatko-opinto-oikeudesta päättää tiedekunta. Suomessa muulla kuin teknistieteellisen tutkinnon suorittaneiden hakijoiden (hakijaryhmä 2) sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneiden hakijoiden (hakijaryhmä 3) valinnasta jatko-opiskelijaksi päättää rehtori tiedekunnan esityksen perusteella. Hakijaryhmien 2 ja 3 hakemukset lähetetään tiedekunnan puoltavan tai ei puoltavan esityksen kera opintotoimistoon valinta-asioista vastaaville suunnittelijoille rehtorin päätöksen valmistelua varten. Tiedekunnan esittelijä/opintotoimiston esittelijä lähettää sekä hyväksytyille että hylätyille hakijoille tiedekunnan tai rehtorin kirjallisen päätöksen. Jatko-opiskelijaksi hyväksyttävälle myönnetään samanaikaisesti tutkinto-opinto-oikeus sekä tekniikan lisensiaatin että tekniikan tohtorin tutkintoon, joista toinen asetetaan ensisijaiseksi. Koska TKK:lla ei voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa, voi filosofian tohtorin tutkintoa suorittava saada tutkintoopinto-oikeuden ainoastaan filosofian tohtorin tutkintoon. Mikäli hakija haluaa suorittaa filosofian tohtorin tutkinnon, hänen tulee esittää erityiset perustelut hakemukselleen. Perusteena filosofian tutkinnon suorittamiseen voi olla esimerkiksi hakijan tutkimusaiheen monitieteisyys tai hakijan perustutkinnon suuntautuminen muulle kuin tekniikan alalle. Opinto-oikeutta myöntäessään tiedekunta vahvistaa opiskelijan tutkimusalasta vastaavan professorin sekä toisen professorin vastaamaan täydentävän aihealueen opintojen moduulista. Tiedekunta asettaa jatko-opinnoille mahdolliset esitietovaatimukset. Lisäksi tiedekunta hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan ja yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä. 5.2.7. Valituksi tulleet Opintotoimisto kirjaa jatko-opiskelijaksi hyväksytyn henkilön jatko-opinto-oikeuden opintorekisteriin. Ensimmäisenä jatko-opiskeluvuotena opiskelija kirjataan opintorekisteriin automaattisesti läsnäolevaksi. Opintorekisteriin merkitään myös tieto siitä, opiskeleeko jatko-opiskelija päätoimisesti vai sivutoimisesti. Myöhemmin jatkoopiskelijalle lähetetään sähköpostitse ilmoittautumislomake keväisin. Opintosuoritusten hyväksymisen ehtona on, että opiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi korkeakouluun. 5.2.8. Päätoimiset ja sivutoimiset jatko-opiskelijat Opiskelijat rekisteröidään opintorekisteriin päätoimisina tai sivutoimisina jatko-opiskelijoina. Opiskelija voi halutessaan ilmoittautumisaikoina muuttaa ilmoittautumistyyppiään, mikäli opintojen intensiteetissä on tapahtunut muutoksia ja opintosuunnitelmaa on muutettu vastaavasti. Päätoimiset jatko-opiskelijat tekevät opintosuunnitelman siten, että tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto neljän vuoden kuluessa jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä lukien. 15

Opintoihin voidaan sisällyttää lisensiaatin tutkinto, jonka tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta ja tämä aika sisältyy tohtorin tutkinnon neljän vuoden tavoiteaikaan. Tähän opiskelijaryhmään kuuluvat esimerkiksi tutkijakoulurahoituksella opiskelevat ja valtaosa tutkimusprojektirahoituksella työskentelevistä jatko-opiskelijoista. Mikäli opiskelija työskentelee tutkimuslaitoksessa tai yrityksessä, tekee päätoimisesti väitöskirjaan tähtäävää tutkimustyötä ja hänen opintosuunnitelmansa on laadittu neljäksi vuodeksi, hänet luokitellaan päätoimiseksi jatko-opiskelijaksi. Mikäli edellä esitetyt päätoimisen opiskelijan edellytykset eivät täyty, kyseessä on sivutoiminen jatko-opiskelija. Sivutoimiset jatko-opiskelijat laativat opintosuunnitelmansa siten, että tohtori-opintoihin kuluva aika on pitempi kuin neljä vuotta mutta kuitenkin korkeintaan kahdeksan vuotta. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa sellaiset opiskelijat, joilla on päätoimi muualla kuin TKK:ssa ja joiden päätoimi ei ole väitöskirjan tekeminen. 5.2.9. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Jatkokoulutukseen hyväksytyn jatko-opiskelijan velvollisuutena on tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka sisältää teoreettiset opinnot ja suunnitelman tutkimuksen toteuttamisesta. Jatko-opiskelija esittää opintosuunnitelmansa TKK:n kaavakkeella. Opintosuunnitelman lähtökohtana on jatkotutkinnolle asetettu neljän vuoden tavoiteaikataulu ja tutkintoon liittyvät oppimistavoitteet. Suunnitelma sisältää jatkotutkintoon suunnitellut moduulit ja niihin sisältyvät kurssit ja seminaarit, tutkimussuunnitelman sekä opinnäytetyöhön liittyvät tiedot. Opiskelija sisällyttää suunnitelmaan myös mahdolliset ulkomaanvierailut. Mikäli vahvistettuihin tutkintovaatimuksiin tulee opiskeluaikana oleellisia muutoksia, tiedekunnan on vahvistettava tutkintovaatimukset uudelleen ennen tohtorintutkinnon hyväksymistä. Opiskelija päivittää suunnitelman säännöllisesti. Valvova professori käy jatko-opiskelijan kanssa keskustelun opintojen etenemisestä säännöllisesti kerran vuodessa. Sivutoimisesti opiskelevien kanssa professori sopii myös tarkoituksenmukaisesta tarkistusaikataulusta. Valvova professori ja opiskelija täyttävät keskustelun pohjalta seurantakaavakkeen (TKK:n lomake), joka lähetetään tiedekunnalle kerran vuodessa. 5.3. TEOREETTISET OPINNOT 5.3.1. Tutkintovaatimukset Tiedekunta vahvistaa tutkinnon suorittamista varten vaadittavat tutkintovaatimukset opiskelijan hakemuksesta tutkimusalasta vastaavan professorin sekä täydentävästä aihealueesta vastaavan professorin esitysten perusteella. Tutkintovaatimukset on vahvistettava viimeistään puolen vuoden kuluessa jatko-opintooikeuden myöntämisestä. Tutkintovaatimusten vahvistamista varten on olemassa erillinen 16

lomake. Tutkintovaatimuksista käy ilmi jatkotutkinnon teoreettisiin opintoihin kuuluvat jatko-opintokurssit ja opintojen muu sisältö. Tutkintovaatimusten vahvistamista varten on olemassa erillinen lomake osoitteessa http://www.tkk.fi/fi/opinnot/lomakkeet/jatko/. Mikäli vahvistettuihin tutkintovaatimuksiin tulee opiskeluaikana oleellisia muutoksia, tiedekunnan on vahvistettava tutkintovaatimukset uudelleen ennen tohtorintutkinnon hyväksymistä. 5.3.2. Teoreettisten opintojen moduulit Teoreettisten opintojen moduulien sisältö suunnitellaan siten, että ne mahdollisimman hyvin tukevat opiskelijan omaa tutkimusaihetta. Moduulit voivat olla yhtä opiskelijaa varten räätälöityjä tai valmiita tohtoriohjelmaan suunniteltuja. Jatkotutkinnon moduulien vaatimukset koostuvat mm. seminaareista, tentittävästä kirjallisesta materiaalista ja kursseista. Jatko-opintoihin hyväksyttävät kurssit ovat pääsääntöisesti TKK:n opetusohjelmassa L-merkittyjä eli jatko-opintokelpoisia kursseja. Kieliopintoja ei hyväksytä jatkotutkintoon. Tieteellisen kirjoittamisen kursseja voidaan kuitenkin joissain tapauksissa hyväksyä osaksi jatkotutkinnon teoreettisia opintoja. Professori pyrkii valitsemaan tentittävän kirjallisuuden kullekin opiskelijalle henkilökohtaisesti hänen opintotavoitteensa mukaisesti ottaen huomioon riittävän laaja kattavuuden koko tieteenalalta. Opiskelija voi tenttiä kirjallisuuden useassa osassa. Opiskelija sopii osasuorituksista erikseen professorin kanssa. Tiedekunta voi hyväksyä jatkotutkintoon kuuluviin moduuleihin sellaisia opiskelijan ennen perustutkintoa suorittamia jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Moduuleihin voi kuulua myös muissa yliopistoissa suoritettavia jatkoopintotasoisia kursseja. Tutkimusala Tutkimusalan moduuli on laajuudeltaan 30 40 opintopistettä, ja muodostuu tutkimusalaan liittyvistä teoreettisista opinnoista. Tutkimusalan opinnot ovat poikkeuksetta TKK:n opetusohjelmassa L-merkittyjä eli jatko-opintokelpoisia kursseja tai muun yliopiston vastaavantasoisia kursseja. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista. Tutkimusalan moduulista ja täydentävän aihealueen moduulista vastaa aina eri professori. Täydentävän aihealueen opinnot Täydentävän aihealueen opintojen moduuli S on laajuudeltaan 10 20 opintopistettä. Moduuliin kuuluvat opinnot tukevat opiskelijan opinnäytetyön tekemistä ja opiskelijan tutkimusalaa. Tämä moduuli muodostetaan sopivaksi katsotun tutkimusalan opinnoista tai se voi myös koostua useamman tutkimusalan opinnoista, jotka muodostavat kokonaisuuden. S-moduulin opinnot voivat olla myös muusta yliopistosta ja myös tällaisessa tapauksessa vastuuprofessorin on oltava Teknillisestä korkeakoulusta. 17

Mikäli opiskelijan tutkimusala on hyvin laaja (käsittäen useita professuureja), täydentävän aihealueen (S-moduulin) opinnot voivat olla myös opiskelijalle vahvistetulta tutkimusalalta. Tutkimusalan moduulista ja täydentävän aihealueen moduulista vastaavat kuitenkin aina eri professorit. Tieteen käytännöt ja periaatteet Tutkintoon kuuluu myös moduuli Y, tieteen käytännöt ja periaatteet, jonka laajuus on 5 15 opintopistettä. Moduulin opintojen tarkoituksena on valmistaa opiskelijaa tieteelliseen työskentelyyn ja perehdyttää hänet tutkimustiedon soveltamiseen ja välittämiseen. Moduuliin kuuluvien kaikille jatko-opiskelijoille tarjottavien yhteisten kurssien tavoitteena on, että opiskelija tuntee tieteen peruskäsitteet, tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen tiedon keskeiset tunnusmerkit sekä tutkimusalansa tärkeimmät tutkimusmenetelmät. Lisäksi hän osaa soveltaa hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteita tutkimustyössään, osaa soveltaa tieteellisen julkaisun perusrakennetta tutkimusraporteissaan, tuntee alansa keskeiset tieteelliset julkaisusarjat ja kykenee laatimaan väitöskirjalleen asiallisen perusrakenteen. Y-moduuliin sisältyy opintoja tutkimusmetodiikasta, tutkimusetiikasta ja hyvästä tieteellisestä käytännöstä, tieteen historiasta ja filosofiasta sekä tieteellisen kirjoittamisen periaatteista. Osa moduulista voi olla yliopistokäytänteiden oppimista, kuten opettamista ja tutkimustyön ohjausta. Moduuli voi sisältää osin myös tutkimusprojektiin liittyviä tieteellisiä valmistelutehtäviä sekä esiintymistä ja tutkimustyön esittelyä oman alan tieteellisessä konferenssissa. Sen sijaan opiskelija ei voi sisällyttää itse tutkimustyötä teoreettisiin opintoihin. Osa moduulista voi koostua myös pedagogisista opinnoista. TKK:n opetuksen ja opiskelun tuen järjestämää Yliopisto-opetuksen opintokokonaisuutta (YOOP) ei kuitenkaan kokonaisuudessaan voida hyväksyä jatkotutkinnon osaksi. Y-moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on tiedekuntakohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. 5.4. OPINNÄYTETUTKIMUS Jatko-opiskelija hakee tiedekunnalta jatko-opinnäytetyön aiheen hyväksymistä. Tiedekunta määrää työlle valvojan sekä yhden tai useamman ohjaajan. Tiedekunta päättää myös työn kielestä. Lisensiaatin tutkintoon opiskelija tekee lisensiaatintutkimuksen. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelija laatii väitöskirjan ja puolustaa sitä julkisesti. Jatko-opiskelija toteuttaa opinnäytetutkimuksen opintojen rinnalla tai niiden jälkeen itsenäisesti, ohjausyhteistyössä valvojan ja ohjaajan kanssa. Mikäli opiskelija on suorittanut 18

teoreettiset opinnot lisensiaatin tutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Jatko-opiskelija tekee tutkimustyönsä omaan tutkimusalaansa liittyvästä tutkimusaiheesta, josta hän sopii valvojan kanssa ennen tutkimuksen aloittamista. Tutkimusaiheet ja tutkimusmenetelmät vaihtelevat tutkimusalasta riippuen. Opiskelija sopii myös tutkimuksen toteutustavasta valvojan ja ohjaajan kanssa. 5.4.1. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimus voi olla joko monografia tai artikkeleista koostuva yhdistelmäteos taikka muut vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan myös hyväksyä tutkimusalaan kuuluvaan aihepiiriin hyvää ja kriittistä perehtyneisyyttä osoittava kirjallisuustutkimus. 5.4.2. Väitöskirja Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Vaadittujen kirjoitusten määrä vaihtelee tutkimusalasta ja laajuudesta riippuen. Väitöskirja voi myös olla muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Teknillisen korkeakoulun väitöskirjalautakunta on antanut väitöskirjojen tekijöille tarkemmat ohjeet, jotka löytyvät osoitteesta http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatkoopinnot/ohjeita/valmistuminen/vaittelemiseen_liittyvia_ohjeita.html. Ohjeista löytyy tietoa väitöskirjaan ja väittelemiseen liittyvistä asioista, mm julkaisuluvan hakemisesta ja käsittelystä, toimenpiteistä ennen väitöstilaisuutta sekä väitöskirjojen jakelusta. Valvoja kehottaa jatko-opiskelijaa tutustumaan näihin ohjeisiin ennen väitöskirjatyön aloittamista. 5.5. OPINNÄYTETYÖN TARKASTAMINEN JA VALMISTUMINEN 5.5.1. Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja valmistuminen Lisensiaatintutkimuksen hyväksymistä varten jatko-opiskelijan on pyydettävä tiedekunnalta kirjallisesti lisensiaatintutkimuksen tarkastamista siihen tarkoitetulla lomakkeella. Lomake ja tutkimus jätetään tiedekunnan kansliaan tiedekunnan vaatimassa muodossa. Valvova professori selvittää yleensä työlle sopivan tarkastajan/tarkastajat omien kontaktiensa kautta. Tiedekunta määrää työlle yksi tai kaksi TKK:n ulkopuolista tarkastajaa ja pyytää lausunnon työn valvojalta ja tarkastajalta/tarkastajilta. 19

Tarkastaja laatii kirjallisen lausunnon tutkimuksesta ja toimittaa sen tiedekuntaan. Mikäli tarkastajia on kaksi, he voivat myös tehdä yhteisen lausunnon. Tutkimus hyväksytään tiedekuntaneuvoston kokouksessa tarkastajien antamien lausuntojen perusteella. Arvosteluun tyytymätön jatko-opiskelija voi hakea oikaisua muutoksenhakulautakunnalta. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ei saa ilman erityistä syytä kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta siitä, kun se on jätetty tiedekunnalle. Lisensiaatintutkimuksen vaadittava kappalemäärä vaihtelee tiedekunnittain. Jatkoopiskelija huolehtii lisensiaatintutkimuksen painatuksesta ja mahdollisesta julkaisusta. Tutkimuksen viralliset kappaleet painetaan A4-kokoon ja kansitetaan vihreisiin kansiin. Kansitus on hoidettava ennen kuin tutkimus tuodaan julkisesti nähtäville tiedekuntaan. Lisensiaatintutkimus on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. Tiedekunta järjestää esitelmätilaisuuksia, joissa opinnäytteen tekijä esittelee lisensiaatintutkimuksensa. Kun opiskelija on suorittanut kaikki lisensiaatintutkintovaatimusten mukaiset teoreettiset opinnot ja tiedekunta on hyväksynyt lisensiaatintutkimuksen, opiskelija voi anoa tutkintotodistusta tiedekunnalta. Tiedekunta voi hyväksyä lisensiaatintutkimuksen ja tutkinnon myös samassa tiedekuntaneuvoston kokouksessa. Rehtori antaa lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle tutkintotodistuksen. Rehtori jakaa tutkintotodistukset tilaisuudessa, johon tiedekunnan kansliasta lähetetään kutsu. Todistuksenjakotilaisuuksia järjestetään lukukausien aikana noin kerran kuussa. 5.5.2. Väitöskirjan tarkastaminen ja valmistuminen Väitöskirjan esitarkastus Kun jatko-opiskelija saa väitöskirjaluonnoksen valmiiksi, hän neuvottelee väitöskirjatyötä valvovan professorin kanssa, voidaanko luonnos lähettää esitarkastukseen. Kun valvoja katsoo käsikirjoituksen olevan valmiina, esitarkastusprosessi voidaan aloittaa. Valvoja etsii väitöskirjalle sopivat esitarkastajat, jotka ovat väitöksen edustaman alan asiantuntijoita. Jatko-opiskelija tekee julkaisulupahakemuksen, jota valvova professori puoltaa ja esittää esitarkastajien nimeämistä tiedekuntaneuvostolle. Tiedekunta määrää väitöskirjatyölle kaksi esitarkastajaa. Päätöksen jälkeen tiedekunta lähettää väitöskirjan käsikirjoituksen sekä pöytäkirjanotteen väitöskirjalautakunnalle lausuntoa varten. Väitöskirjalautakunta lähettää esitarkastajille tarkastuspyynnön ja antaa ohjeet esitarkastajille. Lautakunta käsittelee saapuneet esitarkastuslausunnot. Väitöskirjakäsikirjoituksen julkaisulupa-asian käsittelyyn vaikuttaa se, miten nopeasti esitarkastajat antavat lausuntonsa sekä käsikirjoitukseen tehtävien korjausten määrä. Mikäli korjauksia on paljon, väitöskirjalautakunta pyytää lisäksi väitöskirjatyön valvojalta tai esitarkastajalta uuden lausunnon ennen kuin lautakunta antaa oman lausuntonsa tiedekunnalle. Julkaisulupahakemuksen käsittely voi kestää enintään neljä kuukautta siitä, kun käsikirjoitus ja hakemus on jätetty. Jatko-opiskelija tekee väitöskirjan käsikirjoitukseen 20

mahdollisesti pyydetyt korjaukset. Mikäli korjauksia on jouduttu tekemään paljon, käsikirjoitus lähetetään uudelleen väitöskirjalautakunnalle nähtäväksi. Tiedekunta päättää julkaisuluvasta saatuaan asiantuntijalausunnot ja väitöskirjalautakunnan lausunnon. Väitöskirjan julkaiseminen Julkaisuluvan saatuaan väittelijä viimeistelee käsikirjoituksen ja julkaisee sen väitöskirjalautakunnan ohjeiden mukaisesti sekä elektronisessa muodossa että painetuttuna. Väitöskirjan ja erillisjulkaisujen on oltava esillä korkeakoulussa vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta (Tutkintosääntö 43 ). Väitöskirjan tai tutkintosäännön 41 :n 1 momentissa tarkoitetun yhteenvedon tultua julkaistuksi väittelijän on luovutettava sitä korkeakoululle määrätty kappalemäärä. Mikäli käytetään vain painettua väitöskirjan julkaisumuotoa, väitöskirjoja tulee luovuttaa korkeakoululle vähintään 60 kappaletta. Milloin väitöskirja julkaistaan myös elektronisessa muodossa verkossa (http://lib.tkk.fi/diss), yhden sähköisen version lisäksi väitöskirjan painettavia versioita tulee luovuttaa korkeakoululle vähintään 30 kappaletta. Tiedekunnassa sovitaan väitöskirjojen jakelusta. Väitöstilaisuuden järjestäminen Kun väitöskirja on saanut julkaisuluvan, tiedekunta päättää väitöstilaisuuden ajasta, paikasta, vastaväittäjästä sekä väitöstilaisuuden kielestä. tiedekunta lähettää vastaväittäjille kutsun toimia väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä ja heille annetaan ohjeet TKK:n väitöstilaisuuden kulusta ja menettelyistä. Väitöksestä tiedottaminen Ennen väitöstilaisuutta väittelijä laatii lyhyen yleistajuisen tiedotteen väitöskirjatutkimuksestaan. Väitöstiedote kertoo yliopistossa tehtävästä tutkimustyöstä ja sen tuloksista myös tiedeyhteisön ulkopuolelle. Tiedote laaditaan TKK:n lomakkeelle. Tiedote toimitetaan tiedekunnan/laitoksen väitösasioita hoitavalle henkilölle. Väittelijän tulee käydä valokuvauksessa TKK:n valokuvaajalla. Valokuva tarvitaan tohtoripromootion yhteydessä julkaistavaan promovendi-julkaisuun ja kuvaa voidaan käyttää myös lehdistötiedotteessa. Kuvattava saa valokuvan myös omaan käyttönsä sähköpostilla värillisenä kuvatiedostona. Kuvauksesta ei tule kustannuksia väittelijälle. Matrikkelikuvia ottaa graafinen suunnittelija Matti Kurkela osoitteessa Teknillinen korkeakoulu, päärakennus, Otakaari 1, Espoo, huone M243. Valokuvausaika pyydetään varamaan ennakkoon numerosta (09) 451 3899 tai sähköpostitse matti.kurkela@tkk.fi. (Pukeutumisohje matrikkelikuvaan: Naiset: yksivärinen pusero ja jakku. Miehet: yksivärinen paita, solmio ja pikkutakki.). Tiedekunta/laitos huolehtii väitöstiedotteen ja väittelijän valokuvan lähettämisestä lehdistölle ja muille tahoille tai pyytää tarvittaessa TKK:n viestintää huolehtimaan lehdistötiedottamisesta. Väittelijä voi halutessaan lisätä listalle ammattilehtiä ja oman kotipaikkakuntansa tiedotusvälineitä. Tiedekunta lähettää tiedotteen myös TKK:n 21