IV Internet ja tiedon käsittely verkkoympäristössä 1 INTERNET TIEDONLÄHTEENÄ... 2 1.1 Selainten käyttö... 2 1.2 Tiedonhaku verkosta... 3 1.3 Tietoarkistot ( linkkikokoelmat ) ja hakukoneet... 4 2 PILVIPALVELUT JA DIGITAALISEN TIEDON TALLENTAMINEN JA HALLINTA... 5 2.1 Pilvipalvelut... 5 2.2 Digitaalisen tiedon arkistoinnista... 6 3 TIEDON TIIVISTÄMINEN ELI PAKKAAMINEN... 6 3.1 Miksi tiedostoja pakataan?... 6 3.1.1 Pakatut tiedostot vievät vähemmän tilaa... 6 3.1.2 Pakkaaminen on helppo tapa suojata useampi tiedosto salasanalla... 7 3.2 Bittejä, tavuja, sanoja? Kiloja, megoja ja gigoja?... 7 3.3 Pakkausteho... 8 3.4 Pakkaaminen ja purkaminen Windows 7:ssa... 8 3.5 Pakkaaminen ja purkaminen 7-Zip ohjelmalla... 9-1-
1 Internet tiedonlähteenä 1.1 Selainten käyttö Kaikkihan osaavat käyttää selaimia, vai kuinka? Peruskäyttö on kaikille tuttua, mutta juuri sen vuoksi, että käytät selaintasi niin paljon, sinun kannattaa opetella käyttämään sitä tehokkaasti. Pienetkin asiat saattavat helpottaa työskentelyäsi merkittävästi. WWW-sivuilla navigointiin löytyy joukko erilaisia selaimia. Yleisimmin (http://www.w3schools.com/browsers/browsers_stats.asp) käytettyjä selaimia ovat Chrome, jonka julkaisi Google vuonna 2008. Sen suurimpana etuna on pidetty keveyttä ja nopeutta (http://www.google.fi/chrome?hl=fi). Chrome on noussut nopeasti ylivoimaisesti suosituimmaksi selaimeksi. Firefox (https://support.mozilla.org/fi/products/firefox), joka on laajempaan avoimen kehittäjäyhteisön ylläpitämän Mozilla-sovellusperheen selain. Muita Mozilla-sovelluksiin kuuluvia ohjelmia ovat mm. sähköpostiohjelma Thunderbird, (http://www.mozilla.org/en-us/thunderbird/) ja HTMLsivueditori SeaMonkey (http://www.seamonkeyproject.org/). Kuvassa oikealla Firefoxin Menu-valikko avattuna, ja ohjevalikko ympyröitynä. Edge (https://www.microsoft.com/fi-fi/windows/microsoft-edge), minimalistinen ja nopea selain on korvaamassa Internet Explorerit Windows 10 käyttöjärjestelmän yleistyessä. Safari (https://safari.en.softonic.com/?ex=dsk-173.2) on Applen kehittämä selain MacOS ja ios -käyttöjärjestelmille. Opera (http://www.opera.com/), joka tukee mm. muistiinpanojen tekemistä, pikaselausta ja hiirieleitä suoraan, ilman lisäosia. Lähes kaikki meistä käyttävät selaimia säännöllisesti, mutta usein niiden käytössä tyydytään peruskäyttöön. Oman selaimen käytön tunteminen syvemmällä tasolla saattaisi helpottaa ja nopeuttaa monia päivittäin toistuvia toimintoja. Jos olet tottunut käyttämään vain yhtä selainta, muiden selainten käyttäminen on helpompaa kuin uskotkaan. Toiminnot kaikissa selaimissa ovat hyvin samankaltaisia. Tällä kurssilla sinun tulee tutustua yhteen selaimeen hiukan syvemmin. Firefox on voittoa tavoittelemattoman avoimen kehittäjäyhteisön toteuttama ja ylläpitämä selain, joten valitaan se lähemmän tutustumisen kohteeksi. Jos käytät normaalisti jotain muuta selainta, Firefoxin avulla opitut asiat ovat sovellettavissa muihinkin selaimiin. Se on suhteellisen kevyt ja silti monipuolinen selain. Jos teet harjoituksia kotikoneelta, eikä sinulla ole Firefoxia, käy noutamassa ja asentamassa se koneellesi, se on hyvin -2-
yksinkertainen ja nopea toimenpide 1. Vaikka Googlen Chrome onkin selvästi suositumpi selain ja sitä kautta monelle jo valmiiksi tuttu, on sen käyttämisessä huomioitava omien tietojen päätyminen toiselle tai kolmannelle osapuolelle. Se on kuitenkin kaupallisen toimijan tarjoama tuote ja jos et maksa tuotteen käytöstä rahallisella käyttömaksulla, maksat siitä jollain muulla tavalla, yleensä käyttötiedoillasi. Mozilla Firefox on voittoa tavoittelemattoman toimijan tuote, joten se saattaa kunnioittaa käyttötietojasi paremmin. Kuitenkin, tietoverkossa toimittaessa on hyvä tiedostaa mitä tietoja jaat huomaamattasi. Jos et ole tutustunut Firefoxin uusimpaan versioon lähemmin avaa Valikko / Ohjevalikko (kysymysmerkki) / Firefoxin ohje -komennon avulla (kuva vieressä), tai mene suoraan sivulle https://support.mozilla.org/fi/products/firefox. Kannattaa aloittaa kohdasta Verkon selaus. Kun sinulla on valittuna kieleksi suomi (sivun yläreunasta), saat suuren osan sisältöä suomen kielellä, vaikka sivuston uusimmat osat saattavat olla vain englanniksi. Selaimeen on saatavilla lukuisa määrä erilaisia käteviä lisäosia (Lisäosat: https://addons.mozilla.org/fi/firefox/) joiden käyttöönotto ja tarvittaessa käytöstä poistaminen hallinnointityökalun (Valikko / Lisäosat; Menu / Add-ons) avulla keskitetysti on yksinkertaista. Kun käytät Firefoxia mikroluokissa, kannattaa panna merkille, että niissä muutosten tekeminen ohjelmien perusasetuksiin useimmiten onnistuu kyllä, mutta kuten aiemmin on todettu, tekemäsi muutokset asetuksiin eivät säily seuraavaan käyttökertaan. 1.2 Tiedonhaku verkosta Verkkoon on helppoa tuottaa uskottavan näköisiä sivustoja, joilla olevien tietojen paikkansapitävyydestä ei kuitenkaan vastaa kukaan. Käyttäessään tietoa verkosta tuleekin aina muistaa olla kriittinen, ja muistaa erityisesti, että verkossa oleva tieto on, jos ei suorastaan virheellistä, usein kuitenkin pinnallista. Kriittinen lukeminen edellyttää aina tiedon luotettavuuden arviointia, tulisi kiinnittää huomiota siihen kuka tekstin on kirjoittanut, milloin se on kirjoitettu, mikä on tekstin tavoite ja mihin tiedot perustuvat. Lähdeviittausten käyttö antaa usein paljastavaa tietoa, faktatietojen, tilastotietojen, taulukoiden, ja graafisten kuvien yhteydessä tulisi ilmoittaa aina lähde, joka on mahdollista käydä tarkistamassa ellei viittauksia alkuperäisiin lähteisiin löydy, on tekstin luotettavuus kyseenalaista. 1 Firefox: Painamalla http://www.mozilla.org/fi/firefox/new/ -sivulla olevaa Firefox lataa ilmaiseksi -kuvaketta saat tuoduksi omalle koneellesi Firefoxin asennustiedoston. Kun kaksoisnapsautat saamaasi exe-tiedostoa selain lähtee asentumaan koneellesi. Asennusohjelmien kannattaa antaa asentaa ohjelmat yleensä muuten oletusarvojen mukaan, mutta suhtautua hyvin varoen erilaisten ylimääräisten, ilmaisten lisäohjelmien latausehdotuksiin. Jos sinulla ongelmia, ohjeita löytyy osoitteesta https://support.mozilla.org/fi/products/firefox/install-and-update-firefox -3-
Wikipedia on vallannut alaa helposti käytettävänä tietolähteenä voiko siihen luottaa? Usein sieltä löytyvä tieto on hyvinkin korkeatasoista, ja Wikipedia on erinomainen tapa epävirallisesti sivistää itseänsä sieltä löytyvien yleistajuisten yhteenvetojen avulla. Avoimen luonteensa vuoksi sitä ei kuitenkaan pitäisi käyttää varsinaisena tietolähteenä, vaan opinnäytteissä ja tutkimuksessa tulee käyttää sitä ennemminkin hakuvälineenä varsinaisille tiedonlähteille. Monissa aiheissa tieto on laadukasta ja paikkansapitävää, mutta kiistellyissä aiheissa, kuten akuuteissa konflikteissa, Wikipediaa saatetaan käyttää mielipidevaikuttamiseen. Voit todeta tämän itse tarkastelemalla Wikipedia-artikkelin muokkaushistoriaa, jossa useat tahot saattavat kilvan muokata samaa väittämää näyttäytymään päinvastaisessa valossa. 1.3 Tietoarkistot ( linkkikokoelmat ) ja hakukoneet Tietoarkistoja on hyvä osata käyttää hakukoneiden ohella etsittäessä tiettyyn aiheeseen liittyvää tietoa. Linkkikokoelmat olivat tietoarkistojen edeltäjiä, jotkut niistä ovat edelleen monipuolisia ja ylläpidettyjä tietokokoelmia, kuten esim. Makupalat (http://www.makupalat.fi/): linkkikirjasto, jonka alullepanija oli Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Webinfo.fi (http://www.webinfo.fi/): ylläpitäjä Info Center Finland Muita yleishyödyllisiä tietoarkistoja ovat, esimerkiksi Suomen tilastot (http://www.stat.fi/til/). Tilastokeskuksen ja muutaman muun julkisen organisaation julkistamia tilastoja. Eurooppalaisia tilastoja (http://ec.europa.eu/eurostat) Linkit kaikkiin suomen verkkopalveluja tarjoaviin kirjastoihin löytyvät sivuilta http://www.kirjastot.fi/. Tietoarkistojen erottelu aiheen mukaan järjestettyihin linkkikokoelmiin tai hakukoneisiin ei ole nykyisin enää selkeää. Sivustot tarjoavat sekä hakupalvelun että linkkikokoelman vaikka toinen palvelumuodoista on sivustoilla hallitseva. Hakupalvelut ovat nyttemmin kehittyneet mitä moninaisempien digitaalisten pilvipalvelujen tarjoajiksi. Suosittuja hakukoneita ovat mm. Google, suurin ja kaunein. Osaatko käyttää Googlea tehokkaasti? Mene sivulle https://support.google.com/?hl=fi ja kirjoita siellä Haku Google ohjeista -kenttään: Hakeminen Googlessa Google Scholar (https://scholar.google.fi/), tieteellisten julkaisujen etsintään. Kun teet haun yliopiston verkossa, artikkelit joihin yliopiston kirjastolla on lukuoikeus ovat käytössäsi suoraan Altavista (http://www.altavista.com/) Ask Jeeves (http://www.ask.com), agenttimainen hakupalvelin: antaa vastauksia englanninkielisiin kysymyksiin, kokoelma hakusanoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Yahoo (http://www.yahoo.com/) -4-
Etsittäessä tietoa jostakin aiheesta, käyttäjät antavat hakupalvelimille usein vain yhden sanan. Tällainen haku tuottaa liian paljon, ja liian epätarkkoja tuloksia. Tulosta saa tarkennettua helposti antamalla hakukoneelle useampia hakutermejä. Opettele tehostamaan hakukoneen käyttö tarkennetun haun avulla, jollainen löytyy yleensä jokaisesta hakukoneesta Wayback Machine arkistoi verkkosivuja niiden vanhassa muodossa: http://archive.org/web/web.php Metahakukoneet käyttävät hauissa hyväkseen useampia hakukoneita kuten esim. saunalahden hakusivu http://www.saunalahti.fi/seho/hakukoneet.html. Muita suosittuja metahakukoneita ovat mm. Metacrawler (http://www.metacrawler.co.uk/), Search.com (http://www.search.com/) ja Dogpile (http://www.dogpile.com/). 2 Pilvipalvelut ja digitaalisen tiedon tallentaminen ja hallinta 2.1 Pilvipalvelut Pilvipalvelut ovat lyhyesti määriteltynä palveluita, joita käytetään verkon yli joko selaimella tai erikseen ladattavalla asiakasohjelmistolla. Kaikki palvelun tarvitsema tieto ja suurin osa toiminnallisuudesta sijaitsee palvelimella (eli pilvessä ), ja käyttäjän tehtäväksi jää vain käyttäjätilin luominen ja sille kirjautuminen. Maailman tunnetuin pilvipalvelu lienee tällä hetkellä Facebook. Käyttäjän näkökulmasta pilvipalvelujen etuja ovat erityisesti on käytettävyys, päivittyvyys ja skaalautuvuus hän pääsee resursseihin käsiksi verkon yli lähes mistä tahansa, palveluntarjoaja huolehtii päivityksistä, ja uutta tallennustilaa tai muita resursseja voi hankkia parilla klikkauksella. Teknisesti mitään pilveä ei ole olemassa, se on vain jonkun toisen tietokone. Käytännössä useita palvelinkoneita, jotka hajauttavat tiedon useisiin maantieteellisiin sijainteihin ja tarjoavat käyttöliittymän tietoihin käsiksi pääsyyn. Erityisesti tiedostojen hallintaan kehitettyjä pilvipalveluita ovat esimerkiksi Google Drive, OneDrive (Microsoft), icloud (Apple) ja Dropbox. Edullisuuden ja käyttömukavuuden vastapainoksi on hyvä tiedostaa, että niitä tarjoavat voittoa tavoittelevat yritykset. Erityisesti Googlen palvelujen ilmaisuus perustuu vahvasti kohdennettuun mainontaan. Kaikki turvallisuusriskit eivät pilvipalveluissa ole omassa hallinnassa, ja usein palveluehdoissa on suostuttava melko laajaan palvelun ladatun materiaalin hyödyntämisoikeuteen. Ulkomaisen palvelun eli Googlen tapauksessa amerikkalaisen toimintaan ei voida soveltaa Suomen lakia ainakaan kovin menestyksekkäästi. EU-maiden osalta vuonna 2018 voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus yhtenäistää käytäntöjä ja myös kohentaa kuluttajan asemaa jonkin verran. Gmailin käytön tietosuojapuutteita käsittelee esimerkiksi seuraava Ilta-Sanomien artikkeli: Käytätkö Gmailia? Suomen laki ei suojaa viestiesi sisältöä. Google Drive Yahoo Zoho. Zotero Dropbox Web Apps Microsoft OneDrive -5-
2.2 Digitaalisen tiedon arkistoinnista Digitaalisessa muodossa olevien tietojen hallintaan on hyvä näin opiskelujen alkuvaiheessa hyvä kiinnittää huomiota. 2000-luvun alkuun asti tieto on ollut pääasiassa painettua tekstiä: kirjoja, artikkeleita, lehtiä. Sitä on voinut kertyä omiin kirjahyllyihin ja kirjastoihin. Paperimuotoisten tietovarastojen järjestämiseen on muotoutunut ja kehitetty erilaisia luokituksiin ja aakkostuksiin perustuvia tapoja, niin että oikean tiedon löytää sitä tarvitessaan. Nykyisin tiedot ovat pääasiassa digitaalisessa muodossa. Miten digitaaliset dokumentit saa varastoiduksi ja hallituksi niin että ne pysyvät tallessa ja että myöhemminkin löytää varastoinnin arvoiseksi katsomansa tiedon? Yleisimmin käytettyjä ratkaisuja tähän ongelmaan ovat erilaiset viitteidenhallintatyökalut, kuten RefWorks, Zotero, EndNote tai Mendeley. 3 Tiedon tiivistäminen eli pakkaaminen Tietokoneeseen tallennettua tietoa voidaan tiivistää eli pakata pienempään tilaan siten, että olennainen informaatio säilyy. Mitä tahansa tiedostoa voidaan yrittää tiivistää erityisillä pakkausohjelmilla. Pakkaaminen voi kohdistua yhteen tiedostoon, hakemistoon, niiden joukkoon tai kokonaiseen muistilaitteeseen (esim. johonkin kiintolevyn asemaan). Tiedon pakkaamiseen on kehitetty monia erilaisia menetelmiä, mutta pääperiaate on, että tietyille tietosekvensseille sovitaan lyhennettyjä esitystapoja. Nykyisin yleisin pakkaustapa on zip-pakkaus (*.zip tiedostoiksi), muita mahdollisia ovat esimerkiksi *.rar, *.jar, tai *.arj paketeiksi tiivistäminen. Yksinkertainen, peräkkäisiä tietoalkioita lyhemmin esittävä menetelmä (joka voisi toimia esimerkiksi kuvan pakkaamisessa melko hyvin), voisi olla: Alkuperäinen merkkijono: aaaabbbjeekkkoooiiiii Pakattu merkkijono: a4b3jeek3o3i5 Kuvatiedostoille on olemassa tallennusmuotoja jotka tekevät tiivistyksen automaattisesti jo tiedoston tallennuksen yhteydessä. 3.1 Miksi tiedostoja pakataan? 3.1.1 Pakatut tiedostot vievät vähemmän tilaa Tiedostojen kokoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kun lähetät sähköpostitse liitetiedostoja, kannattaa ennen lähetä-painikkeen painamista tarkistaa liitteen koko. Vastaanottaja ei varmasti ole mielissään jos täytät hänen postilaatikkonsa yhdellä liitetiedostolla. Lisäksi useat sähköpostiohjelmat rajoittavat liitettävien tiedostojen kokoa. Esimerkiksi valokuvia sisältävät tiedostot ovat usein kooltaan jopa kymmeniä megabittejä, sellaisista liitteistä postilaatikko täytyy nopeasti ja ne ovat myös hitaita ladata esimerkiksi mobiiliverkon yli. Pakattuna liitetiedosto vie vähemmän tilaa, mutta vaatii saajalta myös pakkauksen purkamisen vaivan. Jos suuri määrä tiedostoja siirretään paikasta toiseen (esimerkiksi sähköpostin liitteenä), tiedonsiirtoa helpottaa ja nopeuttaa kaikkien tiedostojen pakkaaminen yhdeksi paketiksi (= yksi tiedosto). Jos -6-
verkkoyhteys on hidas, niin myös tiedosto(je)n siirtäminen nopeutuu. Pieni pakattu tiedosto vaatii vähemmän siirtoaikaa. Kiintolevytilan ollessa vähissä voi harvemmin käytettyjä hakemistoja säilyttää pakattuna. Myös käyttöjärjestelmä saattaa suorittaa taustalla automaattista pakkausta kiintolevytilaa säästääkseen. Tällöin käyttöjärjestelmä kuitenkin huolehtii automaattisesti myös sen purkamisesta siinä tilanteessa, että pakattua tietoa käytetään, joten käyttäjä ei ehkä ole lainkaan tietoinen näistä automaattisesti tapahtuvista pakkaamisista. 3.1.2 Pakkaaminen on helppo tapa suojata useampi tiedosto salasanalla Pakkaamisen yhteydessä tiedostot voidaan myös melko helposti suojata salasanalla riippumatta siitä, mitä tiedostoja pakettiin kuuluu kuvia, pdf-dokumentteja, äänitiedostoja ja docx-dokumentteja esimerkiksi. Salasanasuojattua pakettia on melko työlästä avata kotikonsteilla, joten salasanat kannattaa pitää tallessa. Windowsin vakiopakkausohjelma jonka käyttöä esitellään kappaleessa 3.4 ja harjoitellaan yksilöharjoituksessa 4 ei tue salasanasuojausta, mutta esimerkiksi ilmainen pakkausohjelma 7-zip tukee. Sen voit ladata osoitteesta http://www.7-zip.org/, ja se on myös käytettävissä joissakin mikroluokkien koneissa. Pakkaamista salasanasuojauksella ja purkamista esitellään kappaleessa 3.5. 7-zip ei tällä hetkellä ole saatavissa MacOS-käyttöjärjestelmälle. 3.2 Bittejä, tavuja, sanoja? Kiloja, megoja ja gigoja? Miten tiedostojen, levyjen ja muistien koista puhuttaessa käytetyt termit bitti, tavu, sana, kilo, mega ja giga pitäisi tulkita? Vaikka keskustelemme tietokoneidemme kanssa käyttäen tekstiä, numeroita, kuvia tai jopa puhetta, pohjimmiltaan ne pystyvät tallentamaan ja käsittelemään vain binääristä informaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tietokoneeseen varastoitu tieto esitetään tietokoneessa lopulta bitteinä. Bitti (bit, b) Tavuun (byte, B) on kaksiarvoinen informaation pienin mahdollinen yksikkö, sen kahta arvoa merkitään yleensä numeroarvoilla 0 ja 1. Tietokoneessa bitti saatetaan ilmaista esimerkiksi yksittäisen johtimen tilana (1~on jännite, tai 0~ei jännitettä) tai magneettikentän suuntana. Käytännössä pitkistä bittijonoista kuitenkin koostetaan suurempia yksikköjä, tavuja ja sanoja. kuuluu yleensä 8 bittiä. Tavuun talletetaan yleensä yksi merkki. Kahdeksan bittiä tavussa voidaan järjestää 256 (=2^8) eri tavalla (00000001, 00000010, 00000011, 00000100,, 11111111), joten yhden tavun avulla voidaan ilmaista 256 merkkiä. Merkkien koodauksessa käytetään ASCIImerkkijärjestelmää, joka oli alun perin 7 bittinen merkkijärjestelmä; kahdeksatta bittiä käytettiin tarkistusbittinä. Tällöin käytettävissä olevia merkkejä oli vain 128. Nykyisin useissa tietokoneissa käytetään usean tavun merkistöjä, joka antaa mahdollisuuden erilaisten kansallisten merkistöjen käyttöön. -7-
Sana (word, W) koostuu yhdestä kahdeksaan tavua eli siis 8-64 bittiä. Sananpituus kuvaa minkä pituisia bittijonoja koneen suoritin kykenee kerralla käsittelemään. Tietokoneen sananpituuden (word length) mukaan puhutaan mm. 8-, 16-, 32- ja 64-bittisistä koneista. Uudet tietokoneet ovat nykyisin yleisimmin 64-bittisiä. Tilan käytöstä puhuttaessa puhutaan yleensä tavuista, esimerkiksi tiedostojen koot ilmoitetaan tavuina, kilotavuina, tai megatavuina. Levyjen koista puhuttaessa mennään kertaluokkaa isompaan yksikköön, gigatavuihin ja ulkoisien kiintolevyjen osalta nykyään 1-3 teratavuun. Yksi kilotavu ( kilo, kt, kb) = 2 10 tavua, noin tuhat tavua. Tarkalleen ottaen 1 kb = 1024 B. Käytännössä 1 kb tarkoittaa tietomäärältään hiukan vajaata arkillista normaalikokoista tekstiä. Megatavu (Mt, MB) on 2 20 tavua, noin miljoona tavua (1024*kB) ja gigatavu (Gt, GB) 2 30 tavua, tuhat miljoonaa tavua (1024*MB). Termi megapikseli ei tarkoita suoranaisesti samaa asiaa kuin edelliset muistitilan käyttöä kuvaavat termit. Sitä käytetään kuvien ja kameroiden yhteydessä ja se viittaa kuvan kokoa, 1 megapikselin kamera tuottaa kuvan, joka sisältää noin miljoona (1024*1024) kuvapistettä. 3.3 Pakkausteho Teksti pakkautuu yleensä parhaiten, koska siinä toistuvat usein samanlaiset osuudet. Yhden megatavun kokoinen tekstitiedosto bittikarttakuvineen (noin miljoona merkkiä) voi pakkautua esim. 70 kilotavun kokoiseksi eli 7 %:iin alkuperäisestä. Ohjelmat pakkautuvat yleensä noin 50 % alkuperäisestä ja kuvat pakkautuvat tavallisesti 5-50 % alkuperäisestä menetelmästä riippuen. Pakatut kuvat (tiedostopäätteenä esim..gif,.png tai.jpg) eivät yleensä pakkaudu juuri lainkaan, sillä ne on pakattu jo tallennusvaiheessa. 3.4 Pakkaaminen ja purkaminen Windows 7:ssa Pakkaaminen on helppoa Compressed Files - järjestelmätoiminnon avulla. Jos haluat pakata tiedoston, osoita sitä hiirellä, avaa pikavalikko hiiren oikealla painikkeella ja valitse sieltä Lähetä kohteeseen / Pakattu kansio (zip-tiedosto) (Send To / Compressed (zipped) Folder) (Kuva 1). Kuva 1 Tiedoston pakkaaminen Valinta luo pakatun kansion, joka sisältää osoittamasi tiedoston pakatussa muodossa (Kuvassa 2 tiedostosta Harjoitus1.doc on tehty pakattukansio Harjoitus1.zip). Kuva 2 Tiedosto pakattuna zip-pakkaukseksi Kun avaat pakatun tiedoston Windows 7:ssa työkaluriville ilmestyy optio Pura kaikki tiedostot (Extract all files, Kuva 3). -8-
Win 7 Kuva 3 Pakattu tiedosto (kansio) Yllä olevissa kuvissa pakatussa kansiossa on siis vain yksi tiedosto Harjoitus1.doc paketiksi Harjoitus1.zip. Pakkaukseen voit pakata useampiakin tiedostoja. Sen voi tehdä yksinkertaisesti raahaamalla tiedoston pakattuun kansioon: raahattu tiedosto pakataan ja lisätään zip-pakkaukseen. Tämä ei vaikuta alkuperäiseen tiedostoon, tiivistys tehdään alkuperäisen tiedoston kopiolle. Voit pakata useampia tiedostoja myös suoraan valitsemalla haluamasi tiedostot aktiiviseksi (pidä Ctrl-näppäin alhaalla ja napsauta niitä hiiren osoittimella) ja valitsemalla hiiren oikeasta valikosta Lähetä kohteeseen / Pakattu kansio (zip-tiedosto) aivan kuten edellä, kun pakkasit vain yhden tiedoston (Kuva 4). Paketin nimeksi annetaan oletusarvoisesti jonkin sen sisältämän tiedoston nimi +.zip, mutta voit vapaasti antaa paketille kuvaavamman nimen, kunhan et muuta tiedostopäätettä. Pakatun kansion tiedostoja voit avata normaalisti katseltavaksi, mutta jos aiot käyttää tiedostoja muuten, esimerkiksi muokata tiedoston sisältöä, pura pakattu tiedosto ensin normaaliin muotoon. Kuva 4 Useamman tiedostojen pakkaaminen zip-pakkaukseksi Windows 7:ssa Purkamisen voit tehdä käyttämällä Pura kaikki (Extract All) komentoa, jolloin pääset määrittämään kansion, johon haluat paketin tiedostot purettavaksi. Voit myös yksinkertaisesti raahata tiedostot ulos pakatusta kansiosta ulos haluamaasi kansioon. Eräs yksinkertainen tapa tehdä pakkaaminen on luoda ensin tyhjän pakattu kansio valitsemalla kansiossa tyhjän taustan päällä hiiren oikealla painikkeella Tiedosto / Uusi / Pakattu kansio (File / New / Compressed (zipped) Folder), ja raahata sitten pakattavaksi halutut tiedostot tyhjään kansioon. 3.5 Pakkaaminen ja purkaminen 7-Zip ohjelmalla 7-Zip-ohjelma tarjoaa laajan joukon pakkaamisominaisuuksia, joita Windows 7:n peruspakkausohjelmassa ei ole. 7-Zip tulee monia erilaisia tiedonpakkausformaatteja, oletuksena se käyttää omaa 7z-formaattiaan. Tiedostojen pakkaamista tähän formaattiin tulisi kuitenkin käyttää harkiten, sillä paketin vastaanottajalla täytyy olla 7z-tiedostojen purkamiseen sopiva ohjelma tiedostoihin pääsyyn. Vaikka 7-Zip on ilmaiseksi saatavilla, monella ei ole taitoa, halua tai mahdollisuutta asennella uusia ohjelmia pakattujen tiedostojen katseluun. Siksi zip-paketit ovat käyttäjäystävällisempi valinta. -9-
7-Zip tarjoaa useiden pakkausformaattien lisäksi esimerkiksi mahdollisuuden suojata pakatut tiedostot salasanalla, minkä vuoksi sen käytön hallintaa voi suositella. Kun olet ensin ladannut ja asentanut ohjelman osoitteesta http://www.7-zip.org/, voit pakata valitun tiedoston (tai valitut tiedostot) osoittamalla sitä hiirellä, painamalla oikeanpuoleista nappia ja valitsemalla Add to archive Jos tätä vaihtoehtoa ei näy, sinun on etsittävä 7-Zip File Manager ohjelma koneeltasi. Se voi löytyä esimerkiksi hakuruudun avulla (ks. taustamateriaali 1), tai hiiren oikeanpuoleisen napin valikkovaihtoehdoista. Kun olet avannut File Managerin, navigoi ohjelmassa paikkaan jossa pakattavat tiedostot sijaitsevat, valitse ne ja paina Add (lisää). Tämän jälkeen aukeavassa dialogissa (kuva 5) voit valita pakkausformaatin (Archive format), pakkaustehon (Compression level) ja suojaamisen salasanan (Enter password ja Reenter password). Jos käytät 7z-pakkausformaattia, voit suojata myös tiedostojen nimet valitsemalla Encrypt file names. Suojausmenetelmistä voit valita ZipCrypton tai AES-256:n. Jälkimmäinen on vaikeampi murtaa, mutta se voi olla epäyhteensopiva vanhempien käyttöjärjestelmien kanssa. Nykyään epäyhteensopivuusongelmat ovat kuitenkin melko pieni riski, joten kannattaa suosia AES:ää. Kuva 5. Tiedostojen pakkaaminen salasanasuojauksella 7zipohjelmassa Paketin purkaminen tapahtuu (esimerkiksi) samalla tavalla kuin Windowsin oletuspakkausohjelmalla pakattujen tiedostojen purku: klikkaa pakettia ja valitse avautuvista komennoista joko Extract files.. (jos haluat purkaa tiedostot itse valitsemaasi paikkaan), Extract Here (jos haluat purkaa tiedostot nykyiseen sijaintiin) tai Extract to Kansionimi (jos haluat purkaa tiedostot Kansionnimi nimiseen alikansioon nykyiseen sijaintiin). Jos paketti on salasanasuojattu, sinun täytyy antaa oikea salasana ennen kuin voit purkaa tiedostot. -10-