Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 12 29.08.2017 8 21.09.2017 8 Valtuustoaloite lohjalaisten lasten ja nuorten harrastustakuun toteuttamiseksi 532/12.05.06/2017 LANUP 29.08.2017 12 Valtuutettu Sari Huttu on tehnyt Vihreän valtuustoryhmän puolesta valtuustoaloitteen lohjalaisten lasten ja nuorten harrastustakuun toteuttamiseksi.aloitteen on allekirjoittanut Vihreän valtuustoryhmästä viisi valtuutettua, Meidän Lohjan valtuustoryhmästä yksi, Vasemmistoliiton valtuutetuista kuusi ja Sosiaalidemokraattisesta valtuustoryhmästä yksi valtuutettu. Valtuustoaloitteen mukaan harrastustoiminta ja -mahdollisuudet ovat useiden tutkimustenkin mukaan merkittävässä asemassa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa, toimia ja kuulua johonkin samanikäisten yhteisöön. Harrastustoiminnan kautta onnistumisen kokemukset lisääntyvät ja antavat eväät hyvän itsetunnon kehittymiselle, tukevat elämänhallinnan taitoja ja ohjaavat virikkeelliseen vapaa-ajan viettämiseen. Koska harrastustoiminta on pääosin maksullista, joudutaan vähävaraisissa perheissä tinkimään lasten harrastustoiminnasta taloudellisten seikkojen vuoksi. Sipilän hallitus on asettanut tavoitteekseen panostaa kouluviihtyvyyteen ja parantaa lasten ja nuorten henkistä sekä fyysistä hyvinvointia. Hallituksen tavoitteena on myös edistää lasten maksutonta tai kohtuuhintaista vapaa-ajantoimintaa lapsen kokonaiskasvun ja -kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Asian selvittämistä varten opetus-ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti ajalle 8.11.2016-28.3.2017 työryhmän Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa. (Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen; Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:19). YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 31 artiklaan on kirjattu lapsen oikeus kulttuuriin, taiteeseen sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan. Yleissopimus velvoittaa valtioita, kuntia ja kansalaisia. Harrastustoiminnan järjestäminen toteuttaa myös Euroopan komission suositusta investoida lapsiin (2013/112/EU).Suosituksen mukaan jäsenvaltioiden tulee järjestää toimintaa, joka tähtää lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseen ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen monin eri strategioin.
Nuorisobarometrin 2015 mukaan 15-29 -vuotiaat nuoret, joiden taloudellinen tilanne on heikko, harrastavat muita vähemmän ja useampi kuin joka kolmas nuorista sanoi jättäneensä jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia sekä vajaa viidennes lopettaneensa jo aloittamansa harrastuksen. Myös valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn 2015 tulos osoitti vastaavanlaisen perheen tulotason vaikutuksen harrastamiseen. Lohjalla järjestettiin Lapsiystävällinen kunta -ohjelman puitteissa vuonna 2016 laaja kysely lapsille ja nuorille. Kyselyssä oli omat kysymyksensä alle kouluikäisille, alakoululaisille ja siitä vanhemmille. Vastauksia saatiin 1374. Yläkouluikäisten vastauksissa (372) harrastuksisita kysyttäessä näkyi sama suunta kuin valtakunnallisissa tuloksissa, eli osalla nuorista perheen taloustilanne esti osallistumisen mieluisaan harrastukseen (85). Lohjalla puuttuvat tai harvat liikenneyhteydet näkyivät myös vastauksissa (75). Harrastustarjontaan oli kaikista yli 6-vuotiaista tyytyväisiä noin 60 %. Lasten ja nuorten harrastamisen rahoitus: Valtion tuki lasten ja nuorten harrastamiseen koostuu valtionosuuksista ja avustuksista. Harrastaminen nivoutuu määrärahojen suuriin kokonaisuuksiin ja sen osuutta on siksi vaikea erotella. Määrärahat lasten ja nuorten harrastamiseen myös sirpaloituvat useille eri opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueelle. Harrastustoiminnan järjestäjät, kunnat ja järjestöt, hakevat rahoitusta useista eri lähteistä. Kokonaisvaltaisen vaikuttavuuden arviointi resurssien näkökulmasta on nykyään mahdotonta, varsinkin kun järjestöissä, eikä edes kaikissa kunnissa, ei kerätä systemaattista tietoa tuetun harrastustoiminnan vaikutuksista. Kunnissa on lisäksi edistetty lasten ja nuorten harrastustoimintaa rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkaja sekä nuoriso- ja kulttuuritiloja, joista monet ovat maksutta lasten ja nuorten käytössä. Hallituksen kärkihankkeilla pyritään edistämään nuorten harrastustoimintaa: Lohja on ollut mukana mm. Liikkuva koulu - ohjelmassa. Vuosina 2017-2018 toteutetaan kokeilutoimintana toisen asteen oppilaitosten, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten, toimintakultturien liikunnallistamista. Nämä kokeilut käynnistyvät vuoden 2018 alussa. Lohjalla sekä Liikuntakeskus, Kisakallio että lohjalaiset yhdistykset ja urheiluseurat ovat tarjonneet erilaisiin liikunta-aktiviteetteja varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantamiseen on Lohjalla toteutettu jo muutaman vuoden ajan Kulttuuripolkua: opetuksen, varhaiskasvatuksen ja kulttuurin yhteistyössä edistään lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia kokea ja harrastaa taidetta ja kulttuuria. Lapsi- ja perhepoliittisen muutosohjelman LAPE:n tavoitteena on nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät palvelut. Yksi ohjelman neljästä
kehittämiskokonaisuudesta on Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Tätä kokonaisuutta, joka sisältää mm. kiusaamisen vastaisen työn ja liikunnan, toteutetaan myös Uudenmaan maakunnan LAPE:ssa, jonka isäntäkuntana Lohja on. Lohja on saanut avustusta Liikkuva koulu-ohjelmaan 35.000 euroa ja Kulttuuripolkuun 50.000 euroa. Liikkuva koulu-ohjelmassa kaupungin oma osuus oli 40 % kokonaissummasta; kulttuuripolussa omavastuuta ei ollut. LAPE -kärkihankkeessa Uudenmaan saama valtionavustus oli 1,4,m ; kahdeksantoista mukana olevan kunnan oma osuus oli yhteensä 20%. Lohjan koulut ovat olleet Tunti liikuntaa päivässä ja varhaiskasvatus Kuperkeikka-hankkeessa, joita on isännöinyt Kisakallio. Opetus- ja kulttuuriministeriön harrastusmahdollisuuksien lisäämistä pohtineen työryhmän mukaan koulu sekä yhteisönä että rakennuksena on avainroolissa, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle saadaan mieleisiä harrastuksia.työryhmä myös näkee, että kaikille lapsille ja nuorille koulu ei ole mieluisin harrastamisen paikka ja tämän takia harrastusmahdollisuuksia myös koulun ulkopuolella tulee kehittää. Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -työryhmä on esittänyt seuraavia toimenpiteitä: 1. Lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista vahvistetaan kaikilla toimijasektoreilla. 2. Koululaiskysely vakiinnutetaan valtion rahoituksella koululaisten kuulemisen välineenä. 3, Kouluille rakennuksena ja yhteisönä annetaan avainrooli, jotta harrastamismahdollisuuksia ja -mielekkyyttä voidaan lisätä. Eri harrastustoimintaa järjestävillä tahoilla tulee olla mahdollisuus tehdä yhteisesti koulun kanssa ja koulun tiloissa mielekästä toimintaa lapsille ja nuorille joka päivä ja ympäri vuoden. 3. Kuntia kannustetaan kartoittamaan harrastustoiminnalle sopivat tilat ja mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan niitä veloituksetta lasten ja nuorten harrastusryhmille sekä aikuinen - lapsi harrastustoimintaan. 4.Harrastamiseen liittyviä avustusta jakavien tahojen tulee huomioida kriteereissään vuoden 2018 avustusten jaossa seuraavat asiat: vähävaraisille perheille tarjotut mahdollisuudet ilman leimaavuutta; osallisuus sekä lasten ja nuorten kuuleminen sekä yhdenvertaisuus; tasa-arvo ja ihmisoikeusosaaminen, höntsäharrastaminen (= lasten ja nuorten oma harrastaminen, joka ei ole järjestettyä toimintaa). 5. Peruskoulufoorumi käsittelemään osaltaan aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulupäivän aikaisen harrastustoiminnan sekä koulupäivän rakenteen kehittämistä. 6. OKM:n nuorisotyön ja -politiikan vastuualueelle sijoitetaan virkamies,
joka vastaa harrastamisen moninaisesta kentästä yhteistyössä ministeriön muiden osastojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. 7. Yhteistyössä lasten ja nuorten, teknologiakumppaneiden, yleishyödyllisten säätiöiden, yritysten ja opetus-ja kulttuurimineisteriön kanssa suunnitellan sovellus, joka vastaa harrastamistiedon ja koordinaation tarpeeseen. 10. Vaikuttavuustyötä ja -koulutusta tulee jatkaa ja siihen tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten harrastamisen vaikuttavuuden mittaaminen sekä ulkopuolisuuden ehkäiseminen ja inkluusiivinen edistäminen. 11. Koulukuljetusoppilaiden harrastamismahdollisuuksiin pitää koulun ja kunnan toimesta kiinnittää erityistä huomiota. Koulupäivän yhteydessä järjestettävään harrastamiseen tai sen odottamiseen liittyvää aikaa ei kuitenkaan voida lukea perusopetuslaissa mainittuun koulumatkaan käytettyyn aikaan. Seuraavia toimenpiteitä harrastamisen edistämiseksi tullaan tekemään valtakunnan tasolla: - Valtion nuorisoneuvosto, valtion liikuntaneuvosto ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA yhteistyössä arviointi- ja avustustoimikunnan kanssa tekevät vuoden 2017 aikana arviointityön, jossa analysoidaan valtionhallinnon eri toimialojen säädös-, informaatio- ja resurssiohjauksen kokonaistilanne, tavoitteiden yhdensuuntaisuus ja toimenpiteiden tuloksellisuus alle 29-vuotiaiden lasten ja nuorten harrastamista koskien. - Perustetaan harrastamisen osaamiskeskus (joka on huomioitava uudessa valtakunnallisessa nuorisopolitiikan ohjelmassa; VANUPO:ssa). - Valtion nuorisoneuvosto ja Suomen nuorisotyö - Allianssi ry julkaisivat maaliskuussa 2017 oppaan järjestöille lasten ja nuorten kuulemisen hyvistä käytänteistä. - Opetushallitus kartoittaa vuonna 2017 aamu- ja iltapäivätoiminnan tilaa sekä kehittämistarpeita. - Olympiakomitea, Soste ja Allianssi järjestävät vaikuttavuustyöpajoja. Vaikka Lohjalla tarjotaan jo nyt lapsille ja nuorille paljon harrastusmahdollisuuksia, eivät ne silti ole kaikkien saavutettavissa (esim. maksullisuuden tai matkojen vuoksi tai mieluisan harrasuksen puuttumisen vuoksi). Harrastustoiminnan kehittäminen kuitenkin nähty tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Lapsiystävällinen kunta -ohjelman puitteissa on tehty laaja kysely lohjalaisille lapsille ja nuorille ja sekä Lape-kärkihankkessa se on yhtenä kehittämiskohteena. Lohjalla on Järnefeltin alueella me.säätiön tahoittama me.koulun pilotti, ja myös sen tavoitteisiin lastan ja nuorten harrastustoiminnan kehittäminen on liitetty. Me.koulun Lohjan kolmesta hanketyöntekijästä yksi on erityisnuorisotyöntekijä, ja hänen vastuualueeseensa on liitetty nuorten
harrastustoiminnan kehittäminen siten, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus päästä siitä osalliseksi. (Lisätiedot: Merja Kuusimurto, merja.kuusimurto@lohja.fi) Oheismateriaali: - Valtuustoaloite lohjalaisten lasten ja nuorten harrastustakuun toteuttamiseksi. Esitys Paj Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää: 1. merkitä yllä olevan selvityksen tiedoksi; 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi. Päätös Palautettiin pj Jani Mélingin ehdotuksesta lautakunnan kannattamana valmisteluun. ----------------------------------- LANUP Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan toiveena on ollut aloitteen jatkovalmistelulla löytää konkreettinen keino puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen tukemalla lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia perheissä, joissa pienituloisuus on esteenä maksullisille harrastuksille. Aloitteen valmistelussa on käyty läpi erilaisia tapoja tuen toteuttamiseen huomioiden järjestelmän toimiminen olemassa olevien säädösten puitteissa (verotus, yrittäjien tasapuolinen kohtelu). Lohjan nuorisotoimessa on ollut käytössä nuorten työllistämiseen kesäseteli ja tätä toimintamallia on mahdollista soveltaa lapsille ja nuorille suunnattavaan harrastusseteliin. Koska osa lapsista ja nuorista on jo itselleen mielekkäiden harrastusten piirissä, kannattaa setelit jakaa hakemusten perusteella. Ennen setelin myöntämistä voidaan lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tarkistaa perheen taloudellinen tilanne. Lapsille ja nuorille harrastustoimintaa järjestävät, seteliä vastaanottavat yritykset ja yhdistykset ja järjestöt, ilmoittavat halukkuutensa harastuksen järjestäjäksi ja näkyvät sen jälkeen setelin saajille annettavassa listassa. Lohjalla on 3-17 -vuotiaita lapsia ja nuoria yhteensä 8409: 3-6 -vuotiaita 24 % = 2011 7-12 -vuotiaita 41 % = 3084 13-15 -vuotiaita 20 % = 1715 16-17 -vuotiaita 14 % = 1199 Jos seteli myönnettäisiin 3,5 prosentille 3-17 -vuotiaiden määrästä, setelin saisi yhteensä 294 lasta tai nuorta. Jotta setelit eivät kasautuisi samaan ikäluokkaan, voidaan ikäluokan prosentuaalista osuutta 3-17 -vuotiaiden määrästä käyttää pohjana setelien määrään. Tällä jaolla 3-6 -vuotiaat saisivat 70 seteliä, alakouluikäiset 122, yläkouluikäiset 60 ja sitä vanhemmat 42.
Setelin arvoa määritettäessä on sen arvon oltava tasoltaan sellainen, että se todellisuudessa mahdollistaa harrastamisen. Harrastuksesta riippuen hintahaitari on laaja; kaupunki ei voi kattaa automaattisesti kaikkia harrastuksia. Jotta setelin hallinnasta ei tule vaikeaa, kannattaa kaikki setelit arvottaa samaan. Jos setelin arvo on 70 euroa, on palvelualueen kokonaiskustannus 20.576 euroa. Yhdellä setelillä voi "ostaa" vain yhden harrastuksen, eli jos harrastuksen tarjoajan hinta jää alle setelin arvon, jää loppuosa käyttämättä ja jos se ylittää arvon, maksaa perhe itse 70 euroa ylittävän osuuden. (Lisätiedot: Merja Kuusimurto, merja.kuusimurto@lohja.fi) Esitys Paj Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää 1. merkitä yllä olevan selvityksen tiedoksi; 2. ottaa käyttöön lasten ja nuorten harrastussetelin ajalla 1.8.2018-31.5.2019; 3. varata harrastusseteliä varten 20.600 euroa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelualueen vuoden 2018 talousarvioon; 4. valtuuttaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen valmistelemaan harrastussetelin käyttöönoton ja tuomaan sen lautakunnalle tiedoksi keväällä 2018; 5. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi. Päätös ----------------------------------- Täytäntöönpano