ESITYSLISTA 2/ Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta AIKA klo 18:00. Kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 ESITYSLISTA 2/ AIKA klo 18:00 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 2 Pöytäkirjan tarkastaja 3 3 Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet alkaen, kouluteiden vaarallisuusmäärittely alkaen 4 Varhaiskasvatuksen pesulapalvelut 7 5 Vaikuttamistoimielinten jäsenten puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 6 lautakunnan ruotsinkielisen jaoston valitseminen toimikaudeksi Valtuustoaloite A2-kielen opiskelun mahdollistamisesta 13 8 Valtuustoaloite lohjalaisten lasten ja nuorten harrastustakuun toteuttamiseksi 16 9 Vuoden 2018 talousarvio: lasten, nuorten ja perheiden palvelualue lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen vuoden 2017 toisella vuosikolmanneksella 11 Otto-oikeuden käyttäminen viranhaltijoiden päätöksiin

2 ESITYSLISTA 2/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus LANUP Hallintosäännnön 136 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Toimielimen kokous on laillinen, jos se on toimielimen tai puheenjohtajan päättämänä kokousaikana (hallintosääntö 128). Toimielimen kokous on päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään puolet toimielimen jäsenistä tai varajäsenistä. Hj toteaa, että kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

3 ESITYSLISTA 2/ Pöytäkirjan tarkastaja LANUP Hj Pöytäkirjan pitämisestä ja tarkastamisesta määrätään hallintosäännön 149 :ssä. Toimielin päättää tarkastustavasta. Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen Bror Heinola.

4 ESITYSLISTA 2/ Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet alkaen, kouluteiden vaarallisuusmäärittely alkaen LANUP Kasvatus-ja opetus on päättänyt kokouksessaan , että kouluteiden vaarallisuutta arvioitaessa noudatetaan valtakunnallisen Koululiidun suositusta. Tämän jälkeen kouluteitä arvioiva työryhmä on kokoontunut ja Työryhmä ei ole esittänyt muutoksia Koululiidun mukaiseen tarkasteluun eikä aiempiin päätöksiin liittyen teiden ylittämisiin. Kasvatus- ja opetus käsitteli koulumatkakuljetusten periaatteet ja kouluteiden vaarallisuusmäärittelyt alkaen kokouksessaan Lautakunta vahvisti periaatteet seuraavalla muutoksella: "Paikalliset ylitykset ovat mahdollisia turvallisuutta noudattaen 7-9 luokan oppilaille sekä 0-6 luokan oppilaille, lukuunottamatta valtatie 2, valtatie 25, maantie 110 ja Inkoontie. Vaaralliseksi luokitelluilla teillä on mahdollista kulkea lyhyt matka osoitetulle hakupaikalle. Huoltajien tulee yhdessä lasten kanssa katsoa turvallinen tienylityspaikka ja opastaa lapsia turvalliseen kulkemiseen koulumatkalla. Lisäksi päätti, että vaarallisia teitä arvioitaessa noudatetaan valtakunnallisen Koululiidun suositusta." Lisäksi vahvisti tiedotus- ja toimintaohjeen koulukuljetusten poikkeustilanteisiin. Lautakunta ei muuttanut päätöstään siitä, että alkaen kouluteiden vaarallisuutta arvioitaessa noudatetaan valtakunnallisen Koululiidun suositusta. Koululiitu luokitus päivittyy vuosittain (liikennemäärämuutokset, nopeusrajoitusmuutokset, teiden rakenteelliset muutokset). Kasvatus-ja opetuslautakunnan päätöksestä koskien kouluteiden vaarallisuusluokitusta jätettiin viisi erillistä oikaisuvaatimusta. Lasten, nuorten ja perheiden käsitteli ne kokouksessaan Oikaisuvaatimuksien käsittelyssä päätyi kolmessa tapauksessa tarkistamaan vaarallisuusluokitusta ja kahdessa ei. ten johdosta syntyi tilanne, jossa lohjalaiset koululaiset tulevat epätasa-arvoisesti kohdelluksi kun kriteerien mukaan samankaltainen tie toisaalla on vaarallinen kulkea ja toisaalla ei ole. Esittelijä jätti tämän johdosta eriävän mielipiteen päätöksiin. ten pohjalta ei ole mahdollista tulkita miten koulukuljetukset halutaan järjestettävän. Tämän johdosta on tarpeen, että käsittelee koulumatkakuljetusten periaatteet ja kouluteiden vaarallisuusmäärittelyt uudelleen. Ennen kuntaliitosta Nummi-Pusulan kunta käytti Koululiitua vaarallisten teiden arvioinnissa. Lohjalla arviokäytänne oli muodostunut ilman kriteerejä arvion pohjalta. Kun kunnat yhdistyivät jouduttiin tilanteeseen, että kaikkien Lohjan teiden vaarallisuusmäärittelyt eivät olleet vertailukelpoisia. Koululiitu on ohjelma, joka arvioi tasapuolisesti eri kriteerien pohjalta teiden vaarallisuutta. Tämän lisäksi tulee tehdä paikallinen arviointi tapauskohtaisesti. Tätä arviointia tekee Lohjalla monialainen työryhmä, jossa on kaupungin viranhaltijoiden lisäksi mm.

5 ESITYSLISTA 2/ poliisista ja ELY-keskuksesta. Kunnalla on täysi itsemäärämisoikeus siitä miten se arvioi kouluteiden turvallisuutta. On kuitenkin tärkeää huolehtia tasapuolisuudesta ja hyvä tapa siihen on sitoa vaarallisuusmääritykset Koululiituun. Jos esimerkiksi katsotaan, että Koululiidun arvio on liian tiukka joltakin osin, voi kunta korjata sitä halutessaan kaikkien samalla tavalla arvioitujen teiden osalta. Oikaisuvaatimuksia käsiteltäessä jätettiin vastaesitys, jossa esitettiin, että Lohjalla Koululiidun vaarallisuusluokitusta tarkasteltaisiin 0-3 luokilla yhdellä portaalla vaarallisemmaksi. Tällä tarkoitettiin, että tie joka Koululiidussa on todettu varalliseksi 1. lk:n oppilaille olisi vaarallinen 2. lk:n oppilaalle ja tie joka Koululiidussa on todettu vaaralliseksi 2. lk:n oppilaalle olisi vaarallinen 3. lk:n oppilaille. Neljännestä luokasta ylöspäin pitäydyttäisiin Koululiidun suosituksessa. Esiopetukseen ei ole Koululiidussa erikseen määritelty vaarallisuusluokkaa vaan heitä on käsitelty 1 lk:laisten tavoin. Näin tarkasteltuna kuljetusoikeuden piiriin tulisi 27 oppilasta lisää. Näistä noin 16 tarvitsisi kouluautokuljetuksen ja loput pääsisivät linja-autolla. Kouluautot on Lohjalla jaettu viiteen alueeseen (Kanta-Lohja, Virkkala, Sammatti, Karjalohja sekä Nummen ja Pusulan alue). Kuljetusoppilaiden lisääntymisen arvioidaan Kanta-Lohjalla tarkoittavan yhden auton lisätarvetta ja muilla alueilla yhteensä noin 0,5-1 auton lisätarvetta. Yhteensä tulisi siis noin 1,5-2 kouluauton lisätarve. Kustannuksina tämä tarkoittaisi noin euron lisäkustannusta vuodessa. Oheismateriaali: - Koululiitu -luokituksen kartta - Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet alkaen - Vaarallisuustarkastelu 0-3 -luokkalaiset (Lisätiedot: katri.kalske@lohja.fi) Paj 1. vahvistaa Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet alkaen 2. päättää, että kouluteiden vaarallisuutta arvioitaessa noudatetaan ensisijaisesti valtakunnallisen Koululiidun suositusta. 3. toteaa, että päätös korvaa kasvatus- ja opetuslautakunnan tekemän päätöksen koulumatkakuljetusten periaatteista ja vaarallisuusmäärittelystä. Aikaisemman päätöksen nojalla tehdyt edunsuovat oppilaskohtaiset päätökset säilyvät kuitenkin voimassa.

6 ESITYSLISTA 2/ Varhaiskasvatuksen pesulapalvelut LANUP Lohjan kaupungin sivistystoimi on kilpailuttanut varhaiskasvatuksen pe sula pal ve lut kesällä Palveluntuottajaksi valittiin Pantex-Pesu Oy. Hankin ta so pi mus optioineen on päättymässä. pal ve lu alue on arvioinut palvelun jatkoa ja esittää, että Lohjan kaupunki liittyy KuntaPro Oy:n hankintasopimukseen päiväkotien pesulapalveluissa. Lohjan kaupunki on liittynyt KuntaPro Oy:n omistaja-asiakkaaksi vuonna Omistajaksi pääsee halutessaan jokainen Suomen kunta, kaupunki, kun ta yh ty mä tai muu hankintalain mukainen hankintayhtiö. KuntaPron omis ta jat voivat hyödyntää KuntaPron yhteishankintayksikön palveluita. Han kin ta pal ve lui den piiriin kuuluvat sekä yhteishankittavat tuoteryhmät että erillishankintoina toteutettavat asiakkaiden omat tavara- ja pal ve lu hankin nat. Asiakkailla on mahdollisuus hyödyntää valmiiksi kilpailutettuja so pimuk sia, mikä vapauttaa resursseja ja aikaa ydintekemiseen. Yh teis han kinta so pi mus ten hyödyntäminen ei maksa asiakkaille mi tään. Yh teis han kin tojen suurilla volyymeillä tavoitellaan parempaa hin ta-laa tu suh det ta. KuntaPro Oy:llä on sopimus päiväkotien pesulapalveluista Pantex-Pesu Oy:n kanssa. Palvelun sisältö vastaa Lohjan nykyistä päättymässä olevaa han kin ta so pi mus ta ja arvioidut kustannukset ovat samaa tasoa. Han kinnan arvo on noin euroa vuodessa. Olemassa oleviin sopimuksiin liittyminen astuu voimaan sen jälkeen, kun si tou tu mis lo ma ke on lä he tet ty, KuntaPro Oy on varmistanut liittymisen toimit ta jal ta/toi mit ta jil ta ja KuntaPro Oy on vahvistanut sitoutumisen kir jal lises ti. Lohjan kaupunki on alustavasti neuvotellut Pantex-Pesu Oy:n kanssa liit tymi ses tä sopimukseen ja es tet tä liittymiselle ei ole heidän puoleltaan. Oheismateriaali: - KuntaPro Oy:n päiväkotien pesulapalvelusopimuksen hinnasto ja pal velun ku vaus Lisätiedot: Anu Koivumäki, anu.koivumaki@lohja.fi / Jarkko Lämsä, jark ko.lamsa@lohja.fi Hj päättää, että Lohjan kaupunki liittyy KuntaPro Oy:n hankintasopimukseen päiväkotien pesulapalveluissa.

7 ESITYSLISTA 2/ Vaikuttamistoimielinten jäsenten puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa LANUP Kuntalain (410/2015) viidennessä luvussa käsitellään kunnan asukkaan ja palvelujen käyttäjien oikeuksia osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää eri tavoin, yhtenä välineenä kunnanhallituksen asettamat vaikuttamiselimet, joita ovat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto. Vaikuttamiselinten tarkoitus on varmistaa kunkin kohderyhmän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toiminnoissa, joilla on merkitystä kyseessä olevalle kohderyhmälle. Alla on suorat lainaukset kuntalaista kukin vaikuttamiselimen osalta. "Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa." (Kuntalaki 410/ ) Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään myös nuorisolaissa (1285/2016), jonka yksi tavoite on "edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa". "Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta." (Kuntalaki 410/ ) "Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta." Kuntalaki 410/ ). Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen on Lohjan kasvustrategian sekä uuden organisaation mukaista. Kaupunginhallitus asettaa vaikuttamiselimet syksyn kuluessa. Lautakunta on nimennyt oman ehdokkaansa hallintosäännön mukaisesti vammaisneuvostoon, vanhusneuvostoon ei lasten, nuorten ja perheiden edustajaa hallintosäännön mukaan nimetä. Lautakunnan nimeämä henkilö toimii luontaisena yhdyssiteenä vammaisneuvoston ja lautakunnan välillä. Nuorisovaltuustoon ei lautakunnan edustajia hallintosäännön mukaan nimetä. Perinteisesti nuorisovaltuusto on nimennyt kaksi edustajaansa lautakuntiin, joissa käsitellään nuorten elinpiiriin kuuluvia asioita.

8 ESITYSLISTA 2/ Lautakunnissa nuorisovaltuuston edustajilla on ollut läsnäolo- ja puheoikeus. (Lisätiedot: Katja Erätuli-Keskinen, katja.eratuli-keskinen@lohja.fi) Hj päättää 1. myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden nuorisovaltuuston edustajille lasten, nuorten ja perheiden kokouksiin, lukuunottamatta salaisia asioita; 2. pyytää nuorisovaltuustoa nimeämään kaksi edustajaa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat lasten, nuorten ja perheiden an; sekä 3. kutsua vanhusneuvoston edustajan tarvittaessa kokouksiin asiantuntijana, kun käsittelyssä on laajoja ikääntyneisiinkin vaikuttavia asiakokonaisuuksia; sekä 4. todeta, että vammaisneuvoston osalta lautakunnasta nimetty edustaja toimii yhdyssiteenä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan sekä vammaisneuvoston välillä.

9 ESITYSLISTA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto lautakunnan ruotsinkielisen jaoston valitseminen toimikaudeksi / /2017 KH Lasten nuorten ja perheiden lautakunnan alaisuudessa toimii lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkielinen jaosto. Lasten nuorten ja perheiden lautakunnan jaosto vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kieliryhmäkohtaisista asioista. Kuntalain 31 :n mukaan jaoston jäsenenä voi olla myös toimielimen varajäsen. Valtuusto voi päättää, että jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä. Hallintosäännön 14 :n mukaan lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa on viisi (5) jäsentä, joista valtuusto valitsee jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäseniä valittaessa on huomioitava KuntaL 30 3 mom. määräykset siitä, että jäsenten on edustettava ao. kieliryhmää. Jaoston jäseneksi tai varajäseneksi ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muu henkilö kuin lautakunnan jäsen tai varajäsen. ruotsinkielisen jaoston jäsenten ja varajäsenten valinta kuulu lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan toimivaltaan. Luottamushenkilövalinnoissa tulee noudattaa tasa-arvolain säännöksiä. Kaupungin toimielimiä koskee tasa-arvolain 4 :n 2 momentti. Säännöksen mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. (Merja Laaja) Kj Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösehdotuksen: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä valita lasten, nuorten ja perheiden ruotsinkieliseen jaostoon toimikaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

10 ESITYSLISTA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyväksyttiin. KV V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä valita lasten, nuorten ja perheiden ruotsinkieliseen jaostoon toimikaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valtuusto päätti valita lasten, nuorten ja perheiden ruotsinkieliseen jaoston puheenjohtajaksi Jarno Hirvan ja varapuheenjohtajaksi Gunilla Wikbergin. LANUP Hallintosäännön 14 :n mukaan lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa on viisi (5) jäsentä. Valtuusto on nimennyt ruotsinkielisen jaoston puheenjohtajaksi Jarno Hirvan ja varapuheenjohtajaksi Gunilla Wikbergin, joten lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle jää kolmen (3) jäsenen sekä henkilökohtaisten varajäsenten nimeäminen. (Lisätiedot: Katja Erätuli-Keskinen, katja.eratuli-keskinen@lohja.fi) Hj päättää 1. valita lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon puheenjohtajille henkilökohtaiset varajäsenet; 2. valita lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon kolme (3) jäsentä heille henkilökohtaiset varajäsenet. päätti 1. valita lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon puheenjohtajille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: pj. Jarno Hirvan varajäsen Heidi Himmanen vpj. Gunilla Wikbergin varajäsen Kim Nordström 2. valita lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon kolme (3) jäsentä heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: jäsen Kim Nordström, varajäsen Johnny Kronqvist jäsen Michaela Lönnblad, varajäsen Nea Weckström jäsen Mirja Janérus, varajäsen Keijo Wigren

11 ESITYSLISTA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto LANUP Lautakunta valitsi kokouksessaan inhimillisen erehdyksen vuoksi Kim Nordströmin sekä varapuheenjohtaja Gunilla Wikbergin henkilökohtaiseksi varajäseneksi että varsinaiseksi jäseneksi lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon. Kim Nordströmin henkilökohtaiseksi varajäseneksi nimetty Johnny Kronqvist on opettajana Lohjan kaupungilla ja eikä siten ole vaalikelpoinen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon. (Lisätiedot: Katja Erätuli-Keskinen, Hj päättää 1. valita lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon puheenjohtajille henkilökohtaiset varajäsenet; 2. valita lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon kolme (3) jäsentä heille henkilökohtaiset varajäsenet.

12 ESITYSLISTA 2/ Kaupunginvaltuusto Kasvatus- ja opetus Valtuustoaloite A2-kielen opiskelun mahdollistamisesta 266/ /2017 KV Valtuutettu Maaret Laine esitti Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: "Aloitteessamme esitämme, että Lohjan kaupunki selvittää A2 kielen opetuksen järjestämisestä jatkossa. Selvittää tulisi minkälaisia kuluja opetuksen järjestämisestä koituu, ja toisaalta arvioida mitä etuja A2 kielen ottamisesta mukaan perusopetukseen koituisi ts. vetovoimatekijät, kaupungin imagon ja kilpailukyvyn sekä lapsen edun/tulevaisuuden kannalta." Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KOPLK Kielitarjonnan monipuolistaminen on ajankohtainen aihe valtakunnallisessa keskustelussa. On esitetty huolta kielitaidon supistumisesta englannin rinnalla ja toisaalta englantia pidetään jo lähes perustaitoihin kuuluvana taitona. Lohjalla perusopetuksen kielitarjonta on niukka: 2. luokalta alkava kaikille pakollinen englanti sekä 6.luokalla alkava ruotsi. Alakoulussa ei muita kielivaihtoehtoja ole. Yläkoulussa on valinnaisaineiden puitteissa tarjolla joitakin vieraita kieliä.kansainvälistyvä maailma, jatko-opinnot ja työelämän tarpeet edellyttävät kuitenkin yhä laajempaa kielten osaamista. Lohjalla laadukkaan ja monipuolisemman kieliohjelman tarjoaminen ja kielenopiskelun mahdollistaminen olisi varmasti monelle lapsiperheelle merkittävä tekijä päätettäessä asuinpaikasta. Kielitarjonnan lisäämisellä tarjoamme lohjalaisille lapsille ja nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työelämään muiden kuntien nuorten rinnalla.kieliohjelman laajentaminen on lapsiystävällisen kunnan konkreettinen teko lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osaamisen edistämiseksi. A2-kielen opetuksen järjestämisestä on tehty esiselvitys.selvityksessä hahmotetaan mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon A2-kielen tarjonnan toteuttamisessa: mm. mitä kieliä ja miten monta kieltä valittavaksi tarjotaan, millaiset reunaehdot perustettaville ryhmille asetetaan, miten oppilaiden tasavertaisuus pystytään huomioimaan kunnan eri alueilla ja erikokoisissa kouluissa, millaisia kustannuksia eri toteuttamisvaihtoehdoissa muodostuu. Selvitystyötä tehdessä tutustuttiin myös ns. Hyvinkään malliin toteuttaa kieliohjelmaa. Malli on kiinnostava ja voisi olla myös mahdollinen toteutusmalli Lohjan kieliohjelman laajentamiseksi. Erikseen jaettavat asiakirjat

13 ESITYSLISTA 2/ Kaupunginvaltuusto Kasvatus- ja opetus työryhmän tekemä esiselvitys A2-kielen opetuksen järjestämisestä. Hj Kasvatus- ja opetus päättää Hyväksyttiin. 1. merkitä tiedoksi työryhmän tekemän esiselvityksen A2-kielen opetuksen järjestämisestä; 2. että, aloitteen valmistelua jatketaan. LANUP Laadukas ja monipuolinen peruskoulun kielitarjonta on kaupungille imagotekijä ja varmasti monelle perheelle tärkeä tekijä asuinpaikasta päätettäessä. Lohjalaisille lapsille ja nuorille se antaa tasa-arvoiset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työelämään muiden kuntien nuorten rinnalla. Kieliohjelman laajentaminen on lapsiystävällisen kunnan konkreettinen teko lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta. A2-kielen opiskelun mahdollistamista koskevan valtuustoaloitteen valmistelua on jatkettu lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella. Valmistelun pohjana on osin käytetty työryhmän tekemää esiselvitystä A2-kielen valtuustoaloitteeseen. Valtioneuvoston asetus (422/2012) määrittelee keskeiset perusopetusta ohjaavat tavoitteet ja perusopetuksen tuntijaon. Vapaaehtoista A2-kieltä voidaan opettaa vuosiluokilla 3-9 siten, että niiden yhteenlaskettu viikkotuntimäärä on 12. Mikäli opetus alkaisi neljännellä luokalla, olisi kieliryhmän viikkotuntimäärä 2 (tasaisella jaolla). Esiselvityksen tehneen työryhmän näkemyksen mukaan aloittavan kieliryhmän minimialoituskoko voisi olla oppilasta huomioiden valintaa tekevien oppilaiden ikäluokan koko alueella. Jos ryhmä on perustettu liian pienenä saattaa oppilaiden väheneminen vaikuttaa siihen ettei opetusta ole tarkoituksenmukaista järjestää. Kuitenkin mahdollisuus A2-kielen opiskeluun on oltava sen aloittaneilla lukiokoulutukseen saakka. Kielivalintatarjontana liian laaja kielivalinnan tarjonta on haasteellinen, koska oppilaiden valinnat saattavat hajaantua eri kieliin siten, ettei yhtään ryhmää synny. Valmistelutyössä on harkittu A2-kielitarjonnan aloittamista kahdella kielellä; saksa ja ranska. Näiden kielten opetukseen löytyy Lohjalta vahvaa osaamista ja valmiit yhteydet kohdemaihin. A2-kielen lisäkustannus on euroa lukuvuodessa. Mikäli uusia aloittavia ryhmiä olisi kolme, olisi ensimmäisen syyslukukauden kustannus kolmella ryhmällä euroa sekä lisäksi mahdolliset opetusmateriaalit ja kuljetuskustannukset. Suurimmillaan kustannukset olisivat euroa lukuvuodessa; tällöin luokka-asteilla 4-6 olisi kolme A2-ryhmää

14 ESITYSLISTA 2/ Kaupunginvaltuusto Kasvatus- ja opetus luokka-astetta kohti. Yläkoulussa A2-kielten ryhmät ovat osa oppilaan valinnaisaineita, joten lisäkustannuksia ei synny. Lukiossa A2-kielen opiskelu toteutuu lukion resurssien puitteissa. Oheismateriaali: - Esiselvitys A2-kielen valtuustoaloitteeseen (Lisätiedot: Merja Kuusimurto, merja.kuusimurto@lohja.fi) Paj päättää 1. merkitä oheisen selvityksen tiedoksi ja 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että - perusopetuksen kielitarjontaan lisätään saksan ja ranskan kielet neljännestä vuosiluokasta alkaen vapaaehtoisena A2-kielenä lukuvuoden alusta; - opetus aloitetaan kolmella opetusryhmällä/ vuosiluokka; - ryhmien minimikoko on oppilasta alueen valintaa tekevien oppilaiden lukumäärä huomioiden; - vuoden 2018 kouluikäisten palveluyksikön talousarvioon varataan tavittavat määrärahat A2-kieliryhmien perustamiseen; - valtuustoaloite todetaan loppuunkäsitellyksi.

15 ESITYSLISTA 2/ Valtuustoaloite lohjalaisten lasten ja nuorten harrastustakuun toteuttamiseksi 532/ /2017 LANUP Valtuutettu Sari Huttu on tehnyt Vihreän valtuustoryhmän puolesta valtuustoaloitteen lohjalaisten lasten ja nuorten harrastustakuun toteuttamiseksi.aloitteen on allekirjoittanut Vihreän valtuustoryhmästä viisi valtuutettua, Meidän Lohjan valtuustoryhmästä yksi, Vasemmistoliiton valtuutetuista kuusi ja Sosiaalidemokraattisesta valtuustoryhmästä yksi valtuutettu. Valtuustoaloitteen mukaan harrastustoiminta ja -mahdollisuudet ovat useiden tutkimustenkin mukaan merkittävässä asemassa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa, toimia ja kuulua johonkin samanikäisten yhteisöön. Harrastustoiminnan kautta onnistumisen kokemukset lisääntyvät ja antavat eväät hyvän itsetunnon kehittymiselle, tukevat elämänhallinnan taitoja ja ohjaavat virikkeelliseen vapaa-ajan viettämiseen. Koska harrastustoiminta on pääosin maksullista, joudutaan vähävaraisissa perheissä tinkimään lasten harrastustoiminnasta taloudellisten seikkojen vuoksi. Sipilän hallitus on asettanut tavoitteekseen panostaa kouluviihtyvyyteen ja parantaa lasten ja nuorten henkistä sekä fyysistä hyvinvointia. Hallituksen tavoitteena on myös edistää lasten maksutonta tai kohtuuhintaista vapaa-ajantoimintaa lapsen kokonaiskasvun ja -kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Asian selvittämistä varten opetus-ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti ajalle työryhmän Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa. (Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen; Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:19). YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 31 artiklaan on kirjattu lapsen oikeus kulttuuriin, taiteeseen sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan. Yleissopimus velvoittaa valtioita, kuntia ja kansalaisia. Harrastustoiminnan järjestäminen toteuttaa myös Euroopan komission suositusta investoida lapsiin (2013/112/EU).Suosituksen mukaan jäsenvaltioiden tulee järjestää toimintaa, joka tähtää lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseen ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen monin eri strategioin. Nuorisobarometrin 2015 mukaan vuotiaat nuoret, joiden taloudellinen tilanne on heikko, harrastavat muita vähemmän ja useampi

16 ESITYSLISTA 2/ kuin joka kolmas nuorista sanoi jättäneensä jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia sekä vajaa viidennes lopettaneensa jo aloittamansa harrastuksen. Myös valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn 2015 tulos osoitti vastaavanlaisen perheen tulotason vaikutuksen harrastamiseen. Lohjalla järjestettiin Lapsiystävällinen kunta -ohjelman puitteissa vuonna 2016 laaja kysely lapsille ja nuorille. Kyselyssä oli omat kysymyksensä alle kouluikäisille, alakoululaisille ja siitä vanhemmille. Vastauksia saatiin Yläkouluikäisten vastauksissa (372) harrastuksisita kysyttäessä näkyi sama suunta kuin valtakunnallisissa tuloksissa, eli osalla nuorista perheen taloustilanne esti osallistumisen mieluisaan harrastukseen (85). Lohjalla puuttuvat tai harvat liikenneyhteydet näkyivät myös vastauksissa (75). Harrastustarjontaan oli kaikista yli 6-vuotiaista tyytyväisiä noin 60 %. Lasten ja nuorten harrastamisen rahoitus: Valtion tuki lasten ja nuorten harrastamiseen koostuu valtionosuuksista ja avustuksista. Harrastaminen nivoutuu määrärahojen suuriin kokonaisuuksiin ja sen osuutta on siksi vaikea erotella. Määrärahat lasten ja nuorten harrastamiseen myös sirpaloituvat useille eri opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueelle. Harrastustoiminnan järjestäjät, kunnat ja järjestöt, hakevat rahoitusta useista eri lähteistä. Kokonaisvaltaisen vaikuttavuuden arviointi resurssien näkökulmasta on nykyään mahdotonta, varsinkin kun järjestöissä, eikä edes kaikissa kunnissa, ei kerätä systemaattista tietoa tuetun harrastustoiminnan vaikutuksista. Kunnissa on lisäksi edistetty lasten ja nuorten harrastustoimintaa rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkaja sekä nuoriso- ja kulttuuritiloja, joista monet ovat maksutta lasten ja nuorten käytössä. Hallituksen kärkihankkeilla pyritään edistämään nuorten harrastustoimintaa: Lohja on ollut mukana mm. Liikkuva koulu - ohjelmassa. Vuosina toteutetaan kokeilutoimintana toisen asteen oppilaitosten, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten, toimintakultturien liikunnallistamista. Nämä kokeilut käynnistyvät vuoden 2018 alussa. Lohjalla sekä Liikuntakeskus, Kisakallio että lohjalaiset yhdistykset ja urheiluseurat ovat tarjonneet erilaisiin liikunta-aktiviteetteja varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantamiseen on Lohjalla toteutettu jo muutaman vuoden ajan Kulttuuripolkua: opetuksen, varhaiskasvatuksen ja kulttuurin yhteistyössä edistään lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia kokea ja harrastaa taidetta ja kulttuuria. Lapsi- ja perhepoliittisen muutosohjelman LAPE:n tavoitteena on nykyistä

17 ESITYSLISTA 2/ lapsi- ja perhelähtöisemmät palvelut. Yksi ohjelman neljästä kehittämiskokonaisuudesta on Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Tätä kokonaisuutta, joka sisältää mm. kiusaamisen vastaisen työn ja liikunnan, toteutetaan myös Uudenmaan maakunnan LAPE:ssa, jonka isäntäkuntana Lohja on. Lohja on saanut avustusta Liikkuva koulu-ohjelmaan euroa ja Kulttuuripolkuun euroa. Liikkuva koulu-ohjelmassa kaupungin oma osuus oli 40 % kokonaissummasta; kulttuuripolussa omavastuuta ei ollut. LAPE -kärkihankkeessa Uudenmaan saama valtionavustus oli 1,4,m ; kahdeksantoista mukana olevan kunnan oma osuus oli yhteensä 20%. Lohjan koulut ovat olleet Tunti liikuntaa päivässä ja varhaiskasvatus Kuperkeikka-hankkeessa, joita on isännöinyt Kisakallio. Opetus- ja kulttuuriministeriön harrastusmahdollisuuksien lisäämistä pohtineen työryhmän mukaan koulu sekä yhteisönä että rakennuksena on avainroolissa, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle saadaan mieleisiä harrastuksia.työryhmä myös näkee, että kaikille lapsille ja nuorille koulu ei ole mieluisin harrastamisen paikka ja tämän takia harrastusmahdollisuuksia myös koulun ulkopuolella tulee kehittää. Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -työryhmä on esittänyt seuraavia toimenpiteitä: 1. Lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista vahvistetaan kaikilla toimijasektoreilla. 2. Koululaiskysely vakiinnutetaan valtion rahoituksella koululaisten kuulemisen välineenä. 3, Kouluille rakennuksena ja yhteisönä annetaan avainrooli, jotta harrastamismahdollisuuksia ja -mielekkyyttä voidaan lisätä. Eri harrastustoimintaa järjestävillä tahoilla tulee olla mahdollisuus tehdä yhteisesti koulun kanssa ja koulun tiloissa mielekästä toimintaa lapsille ja nuorille joka päivä ja ympäri vuoden. 3. Kuntia kannustetaan kartoittamaan harrastustoiminnalle sopivat tilat ja mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan niitä veloituksetta lasten ja nuorten harrastusryhmille sekä aikuinen - lapsi harrastustoimintaan. 4.Harrastamiseen liittyviä avustusta jakavien tahojen tulee huomioida kriteereissään vuoden 2018 avustusten jaossa seuraavat asiat: vähävaraisille perheille tarjotut mahdollisuudet ilman leimaavuutta; osallisuus sekä lasten ja nuorten kuuleminen sekä yhdenvertaisuus; tasa-arvo ja ihmisoikeusosaaminen, höntsäharrastaminen (= lasten ja nuorten oma harrastaminen, joka ei ole järjestettyä toimintaa). 5. Peruskoulufoorumi käsittelemään osaltaan aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulupäivän aikaisen harrastustoiminnan sekä koulupäivän rakenteen

18 ESITYSLISTA 2/ kehittämistä. 6. OKM:n nuorisotyön ja -politiikan vastuualueelle sijoitetaan virkamies, joka vastaa harrastamisen moninaisesta kentästä yhteistyössä ministeriön muiden osastojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. 7. Yhteistyössä lasten ja nuorten, teknologiakumppaneiden, yleishyödyllisten säätiöiden, yritysten ja opetus-ja kulttuurimineisteriön kanssa suunnitellan sovellus, joka vastaa harrastamistiedon ja koordinaation tarpeeseen. 10. Vaikuttavuustyötä ja -koulutusta tulee jatkaa ja siihen tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten harrastamisen vaikuttavuuden mittaaminen sekä ulkopuolisuuden ehkäiseminen ja inkluusiivinen edistäminen. 11. Koulukuljetusoppilaiden harrastamismahdollisuuksiin pitää koulun ja kunnan toimesta kiinnittää erityistä huomiota. Koulupäivän yhteydessä järjestettävään harrastamiseen tai sen odottamiseen liittyvää aikaa ei kuitenkaan voida lukea perusopetuslaissa mainittuun koulumatkaan käytettyyn aikaan. Seuraavia toimenpiteitä harrastamisen edistämiseksi tullaan tekemään valtakunnan tasolla: - Valtion nuorisoneuvosto, valtion liikuntaneuvosto ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA yhteistyössä arviointi- ja avustustoimikunnan kanssa tekevät vuoden 2017 aikana arviointityön, jossa analysoidaan valtionhallinnon eri toimialojen säädös-, informaatio- ja resurssiohjauksen kokonaistilanne, tavoitteiden yhdensuuntaisuus ja toimenpiteiden tuloksellisuus alle 29-vuotiaiden lasten ja nuorten harrastamista koskien. - Perustetaan harrastamisen osaamiskeskus (joka on huomioitava uudessa valtakunnallisessa nuorisopolitiikan ohjelmassa; VANUPO:ssa). - Valtion nuorisoneuvosto ja Suomen nuorisotyö - Allianssi ry julkaisivat maaliskuussa 2017 oppaan järjestöille lasten ja nuorten kuulemisen hyvistä käytänteistä. - Opetushallitus kartoittaa vuonna 2017 aamu- ja iltapäivätoiminnan tilaa sekä kehittämistarpeita. - Olympiakomitea, Soste ja Allianssi järjestävät vaikuttavuustyöpajoja. Vaikka Lohjalla tarjotaan jo nyt lapsille ja nuorille paljon harrastusmahdollisuuksia, eivät ne silti ole kaikkien saavutettavissa (esim. maksullisuuden tai matkojen vuoksi tai mieluisan harrasuksen puuttumisen vuoksi). Harrastustoiminnan kehittäminen kuitenkin nähty tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Lapsiystävällinen kunta -ohjelman puitteissa on tehty laaja kysely lohjalaisille lapsille ja nuorille ja sekä Lape-kärkihankkessa se

19 ESITYSLISTA 2/ on yhtenä kehittämiskohteena. Lohjalla on Järnefeltin alueella me.säätiön tahoittama me.koulun pilotti, ja myös sen tavoitteisiin lastan ja nuorten harrastustoiminnan kehittäminen on liitetty. Me.koulun Lohjan kolmesta hanketyöntekijästä yksi on erityisnuorisotyöntekijä, ja hänen vastuualueeseensa on liitetty nuorten harrastustoiminnan kehittäminen siten, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus päästä siitä osalliseksi. (Lisätiedot: Merja Kuusimurto, Oheismateriaali: - Valtuustoaloite lohjalaisten lasten ja nuorten harrastustakuun toteuttamiseksi. Paj päättää: 1. merkitä yllä olevan selvityksen tiedoksi; 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi. Palautettiin pj Jani Mélingin ehdotuksesta lautakunnan kannattamana valmisteluun. LANUP lautakunnan toiveena on ollut aloitteen jatkovalmistelulla löytää konkreettinen keino puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen tukemalla lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia perheissä, joissa pienituloisuus on esteenä maksullisille harrastuksille. Aloitteen valmistelussa on käyty läpi erilaisia tapoja tuen toteuttamiseen huomioiden järjestelmän toimiminen olemassa olevien säädösten puitteissa (verotus, yrittäjien tasapuolinen kohtelu). Lohjan nuorisotoimessa on ollut käytössä nuorten työllistämiseen kesäseteli ja tätä toimintamallia on mahdollista soveltaa lapsille ja nuorille suunnattavaan harrastusseteliin. Koska osa lapsista ja nuorista on jo itselleen mielekkäiden harrastusten piirissä, kannattaa setelit jakaa hakemusten perusteella. Ennen setelin myöntämistä voidaan lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tarkistaa perheen taloudellinen tilanne. Lapsille ja nuorille harrastustoimintaa järjestävät, seteliä vastaanottavat yritykset ja yhdistykset ja järjestöt, ilmoittavat halukkuutensa harastuksen järjestäjäksi ja näkyvät sen jälkeen setelin saajille annettavassa listassa. Lohjalla on vuotiaita lapsia ja nuoria yhteensä 8409: 3-6 -vuotiaita 24 % = 2011

20 ESITYSLISTA 2/ vuotiaita 41 % = vuotiaita 20 % = vuotiaita 14 % = 1199 Jos seteli myönnettäisiin 3,5 prosentille vuotiaiden määrästä, setelin saisi yhteensä 294 lasta tai nuorta. Jotta setelit eivät kasautuisi samaan ikäluokkaan, voidaan ikäluokan prosentuaalista osuutta vuotiaiden määrästä käyttää pohjana setelien määrään. Tällä jaolla 3-6 -vuotiaat saisivat 70 seteliä, alakouluikäiset 122, yläkouluikäiset 60 ja sitä vanhemmat 42. Setelin arvoa määritettäessä on sen arvon oltava tasoltaan sellainen, että se todellisuudessa mahdollistaa harrastamisen. Harrastuksesta riippuen hintahaitari on laaja; kaupunki ei voi kattaa automaattisesti kaikkia harrastuksia. Jotta setelin hallinnasta ei tule vaikeaa, kannattaa kaikki setelit arvottaa samaan. Jos setelin arvo on 70 euroa, on palvelualueen kokonaiskustannus euroa. Yhdellä setelillä voi "ostaa" vain yhden harrastuksen, eli jos harrastuksen tarjoajan hinta jää alle setelin arvon, jää loppuosa käyttämättä ja jos se ylittää arvon, maksaa perhe itse 70 euroa ylittävän osuuden. (Lisätiedot: Merja Kuusimurto, merja.kuusimurto@lohja.fi) Paj päättää 1. merkitä yllä olevan selvityksen tiedoksi; 2. ottaa käyttöön lasten ja nuorten harrastussetelin ajalla ; 3. varata harrastusseteliä varten euroa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelualueen vuoden 2018 talousarvioon; 4. valtuuttaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen valmistelemaan harrastussetelin käyttöönoton ja tuomaan sen lautakunnalle tiedoksi keväällä 2018; 5. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi.

21 ESITYSLISTA 2/ Kaupunginhallitus Vuoden 2018 talousarvio: lasten, nuorten ja perheiden palvelualue KH Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kaupungille seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kaupungin tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai netto määräisenä. Lohjan kaupungissa määrärahaksi on vahvistettu toimialakohtainen toimintakate. Investoinneissa käytetään bruttoperiaatetta. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Lohjalla ei vuoden 2016 tilinpäätöksessä ole katettavia alijäämiä. Lohjan kaupungin organisaatio valmistautuu vuonna 2018 sosiaalija terveyspalveluiden uudistukseen sekä maakuntahallinnon muodostamiseen, jotka kumpikin aloittavat toimintansa Uudistus Suomen kautta aikojen suurin hallinnon uudistus ja tämä tarkoittaa talousarvio- ja suunnitelmavuosien osalta erityisen suuria muutoksia. Todennäköistä on, ettei kaikkia uudistuksen vaikutuksia osata huomioida talousarvio- ja suunnitelmavuosien osalta, koska hankkeen valtakunnallinen valmistelu on ollut aikataulullisesti tiukka ja tämän takia käytännön järjestelyille ei ole varattu riittävästi aikaa. Talousarvion laadintaohjetta tullaan tarkentamaan mahdollisesti myöhemmin prosessin edetessä, johtuen em. mainitusta tilanteesta. Kaupunginvaltuusto piti kevätseminaarin jossa esiteltiin, vuoden 2017 talouden näkymiä ja vuoden 2018 taloudellisia laskelmia. Seminaarin jälkeen on talousarvion laatimisen pohjalla käytettäviä laskelmia on tarkennettu toimintatuottojen, toimintakulujen sekä verotulojen osalta ja teknisessä pohjalaskelmassa toimintakate heikkenee 1,7 % verrattuna tämän vuoden talousarvioon. Toimintakatteen heikkeneminen olisi vain 0,6%, jos kuntaliitoksen valtionosuuksien kompensaatiota ei huomioitaisi. Vuosikate on teknisen pohjalaskelman mukaan 11,8 milj. euroa ja 28,1

22 ESITYSLISTA 2/ Kaupunginhallitus milj. euron nettoinvestointimenoilla päädytään 15,2 milj. euron lainamäärän kasvuun. Jotta kaupungin taloudellinen tasapaino rahoituksen näkökulmasta turvataan tuleville vuosille tulee asettaa 16,0 milj. euron vuosikatetavoite, jonka toimialat säästävät toimintaa karsimalla tai tuloja lisäämällä. Tämä tarkoittaa 4,2 milj. euron vähennystavoitetta toimintakatteeseen. Lisäksi nettoinvestointimenot tulisi olla maksimissaan 26,0 milj. euroa. Talousarvion laadintaohjeissa esitetyssä aikataulussa on edellytetty, että kukin toimielin toimittaa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa kaupunginhallitukselle syyskuun 20. päivään 2017 mennessä. Toimialakohtaisista suunnitelmaehdotuksista laaditaan kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta vuoden talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus. Suunnitellun aikataulun mukaan talousarvio- ja taloussuunnitelmaluonnos käsitellään pidettävässä valtuustoseminaarissa. Seminaarin ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden pohjalta laaditaan kaupunginjohtajan talousarvioehdotus, joka käsitellään kaupunginhallituksessa sekä valtuustossa Veroprosenttien tarkistukset on ilmoitettava verohallinnolle mennessä. Lisätiedot: henri.partanen (a) lohja.fi Oheismateriaali: - Talousarvion 2018 laatimisohjeet Kj Kaupunginhallitus päättää vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laatimiseksi 1.kehottaa vuoden 2017 osalta lautakuntia sopeuttamaan toimintansa vuoden 2017 määrärahaan niillä toimenpiteillä ja tulosalueiden välisillä siirroilla, jotka ovat viranhaltijoiden ja lautakuntien päätettävissä. Määrärahoissa pysymiseen vaikuttavat periaatteelliset ja palvelujen muuttamista edellyttävät ratkaisut on saatettava välittömästi kaupunginhallituksen ja valtuuston ratkaistavaksi; 2.hyväksyä talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet sekä niihin sisältyvät laskentaperusteet; 3.määrätä kaupungin johtoryhmän tekemään tarvittavat toimenpiteet vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi yhdessä uuden organisaation toimialojen kanssa; 4.antaa investointisuunnitelman ohjeeksi, että nettoinvestoinnit ovat enintään 26,0 milj. euroa; sekä 5.kehottaa uuden organisaation toimialoja laatimaan oman toimialansa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset laatimisohjeissa esitettyjä raportointitapoja ja annettuja kehyksiä noudattaen syyskuun 20. päivään

23 ESITYSLISTA 2/ Kaupunginhallitus mennessä. Kaupunginjohtoryhmä seuraa toimintaympäristön ja kaupungin oman talouden kehitystä, ohjeistaa tarkemmin laatimisprosessia ja tarvittaessa tuo laadintaohjeiden muutokset kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Hyväksyttiin. Talousjohtaja Henri Partanen oli kokouksessa asiantuntijana tämän asian käsittelyn ajan klo LANUP Hyvinvointi-toimialalla on valmisteltu vuoden 2018 talousarvioehdotus lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle laadintaohjeiden mukaisena. Talousarvioehdotus pitää sisällään toiminnan laajuutta kuvaavat tekijät, toiminnallisten muutosten kuvauksen sekä kaupungin strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet. Talousarvioehdotus sisältää nykyisten vakanssien palkkakustannukset, kustannuskehitys huomioiden ulkoiset toimintatuotot ja muut ulkoiset toimintamenot. Sopeuttamistoimenpiteet ja toiminnalliset muutokset on esitelty erikseen jaettavassa materiaalissa. Taloudellisena tavoitteena koko hyvinvointi-toimialalle on asetettu noin 3 miljoonan euron sopeuttamistavoite, mikä talousarvioehdotuksessa on huomioitu. Sopeuttamistavoitteeseen sisältyviä talousvaikutuksia ei ole sisällytetty oheismateriaalissa jaettavaan pohjalaskelmaan, mutta ne on esitetty talousarvioehdotuksen tekstiosassa. Toiminnalliset tavoitteet on esitetty voimassa olevan Lohjan kaupunkistrategian kärkien ja näkökulmien mukaisena. Uusi kaupunkistrategia, jossa keihäänkärkinä ovat Elinvoimainen Lohja, Hyvinvoiva Lohja ja Osallistava Lohja, on valmisteilla, tavoitteet tukevat myös näitä kärkiä. Talousarvioehdotukseen sisältyvien investointien nettotavoitteeksi on asetettu 26 miljoonaa euroa. Talousjohtaja valmistelee investointiosan kaupunginhallituksen antamassa aikataulussa. Oheismateriaali: - Hyvinvointi-toimialan lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen talousarvioehdotus (Lisätiedot: Katri Kalske ja Merja Kuusimurto, katri.kalske@lohja.fi, merja.kuusimurto@lohja.fi) Hj hyväksyy hyvinvointi-toimialaan kuuluvan lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen talousarvioehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

24 ESITYSLISTA 2/ lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen vuoden 2017 toisella vuosikolmanneksella LANUP Elinvoiman toimiala konserni laatii kuukausittain talouskatsauksen, jossa seurataan kunkin toimielimen talousarvion euromääräistä toteumaa. Talouskatsauksen ja säännöllisen seurannan avulla on mahdollista arvioida toteutuman kehitystä suhteessa talousarvioon sekä tehdä mahdollisesti tarvittavia korjausliikkeitä talousarviossa pysymiseksi. Lisäksi talousarviovuoden aikana lautakuntien tulee kolmannesvuosittain laatia raportti toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Kolmannesvuosiraportissa arvioidaan, miten vuodelle 2017 asetetut lautakunnan toimenpiteet ja talouden tavoitteet ovat toteutuneet. Toiminnallisten tavoitteiden arviointi tehdään sanallisesti. Oheismateriaali: - talousarvion toteutuma ajalla tammi-elokuu alaisten toimintojen toiminnallisten tavoitteiden toteutuma, toinen vuosikolmannes (Lisätiedot: Katja Erätuli-Keskinen, katja.eratuli-keskinen@lohja.fi) Hj päättää 1. merkitä talousarvion toteutumisen tammi-elokuulta tiedoksi, 2. hyväksyä toiminnallisten tavoitteiden toteutumaselvityksen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle esitettäväksi sekä toteaa, että lautakunnan palvelualueiden arvioidaan pysyvän niille asetetussa toimintakatteessa toisen kolmannesvuoden toteutuman perusteella.

25 ESITYSLISTA 2/ Otto-oikeuden käyttäminen viranhaltijoiden päätöksiin LANUP Kuntalain 92 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallintosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kaupungin hallintosäännön 38 :n mukaan asia voidaan kuntalain 92 :n mukaisesti ottaa lautakunnan käsiteltäväksi, jollei ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää, sen puheenjohtaja tai toimialajohtaja. Kaupungin hallintosäännön 40 :n mukaan lautakunnan jaoston ja lautakunnan alaisen viranhaltijan on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus tai on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ilmoitus tehdään sähköisesti kaupunginhallituksen ja lautakunnan määräämille henkilöille. Kaupunginhallitus tai voi erikseen tehdä päätöksen siitä, millaisia viranhaltijapäätöksiä tai alemman toimielimen päätöksiä ei tarvitse ilmoittaa mahdollisen otto-oikeuden käyttöä varten. lautakunnalle esitellään hyvinvointi-toimialan lasten, nuorten ja perheiden palvelualuetta koskevat viranhaltijapäätökset sekä hyvinvointijohtajan viranhaltijapäätökset ajalta Hyvinvointijohtajan päätökset tulevat lautakunnalle vain tiedoksi, sillä hallintosäännön 21 :n mukaan toimialajohtaja toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa. Dynastia-järjestelmään tehdyt päätökset: - hyvinvointijohtajan päätökset - (vain tiedoksi, kaupunginhallituksella otto-oikeus) - palvelualuejohtaja 7 - palvelupäällikkö (alle kouluikäisten, nuorten ja heidän perheidensä peruspalvelut) 12 - palvelupäällikkö (kouluikäisten, nuorten ja heidän perheidensä peruspalvelut) palvelupäällikkö (lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja erityispalvelut) - - rehtori / Anttilan koulu rehtori / Harjun koulu rehtori / Jalavan koulu - - rehtori / Järnefeltin koulu - - rehtori / Källhagens skola - - rehtori / Lohjan lukion aikuislinja -

26 ESITYSLISTA 2/ rehtori / Lohjan Yhteislyseon lukio - - rehtori / Metsolan koulu - - rehtori / Mäntynummen yhtenäiskoulu rehtori / Nummen yhtenäiskoulu - - rehtori / Nummi-Pusulan lukio - - rehtori / Ojamon koulu 14 - rehtori / Ojaniitun koulu 9 - rehtori / Asemanpellon ja Perttilän koulut - - rehtori / Karstun ja Roution koulut - - rehtori / Maksjoen ja Rauhalan koulut - - rehtori / Muijalan ja Nummenkylän koulut - - rehtori / Pusulan ja Ikkalan koulut - - rehtori / Ristin ja Karjalohjan koulut - - rehtori / Solbrinkens och Virkby skolor - - rehtori / Sammatin koulu - - rehtori / Tytyrin koulu rehtori / Virkby gymnasium - - päiväkodinjohtaja / Källhagens distrikt - - päiväkodinjohtaja / Karjalohja ja Sammatti - - päiväkodinjohtaja / Anttilan alue - - päiväkodin johtaja / Harjun alue - - päiväkodin johtaja / Harjun ja Mäntynummen alue - - päiväkodinjohtaja / Järnefeltin alue - - päiväkodinjohtaja / Mäntynummen alue - - päiväkodinjohtaja / Nummi-Pusulan alue 1 Lisätiedot: katja.eratuli-keskinen@lohja.fi Oheismateriaali: - Viranhaltijoiden päätösluettelo ajalta Hj päättää merkitä edellä esitetyt päätöspöytäkirjat tiedoksi ja todeta, ettei käytä tehtyjen päätösten osalta otto-oikeuttaan.