www.toimialaraportit.fi

Elektroniikka ja sähköteollisuus www.toimialaraportit.fi

Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialaraportti 8/2006 Erkki Rönkkö

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 8/2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Erkki Rönkkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tiivistelmä Raportissa kuvataan elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden markkina- ja valmistustilannetta. Alan vientiorientoitumisen takia kansainvälisen kehityksen tarkastelu on oleellista. Elektroniikka- ja sähköteollisuus kasvoi v:n 2001 alkuun hyvää vauhtia. Suomessa tuotannon kasvua ylläpiti tietoliikennelaitteiden valmistus, jossa kysynnästä vastasivat teleoperaattorit ja viime kädessä kuluttajasektorin päätelaitekysyntä. Viime vuonna (2005) tuotannon bruttoarvo ylsi eri arvioiden mukaan n. 23 mrd. euroon (samaa tasoa kuin edellisvuosi), mikä on n. viidennes koko teollisen tuotannon bruttoarvosta. Ala työllisti n. 62 000 henkilöä (laskua n. 10 %). Tuotannon bruttoarvo on vuoden 2001 jälkeisen selkeähkön sukelluksen jälkeen noussut lähes 5 vuoden takaiselle tasolle, vaikka alan työllisyys onkin laskenut noista ajoista tasaisesti. Myös valtaosalla yrityksistä tuloksen tekoon liittyvät tunnusluvut ovat kääntyneet/kääntymässä laskuun, pienemmillä jo viime vuonna ja isommilla kuluvana vuonna. Koko 2000-luvun kehitystä on leimannut tuotannon kasvu/siirto ulkomaille ja osavalmistuksen/kokoonpanon ulkoistaminen. Tuotannon siirtymisellä on haettu asiakas-, markkinaläheisyyttä, logistisesti keskeistä sijaintia, joustavaa, osaavaa, halvempaa työvoimareserviä). Samat kriteerit sopivat osavalmistajiin, mistä voidaan todeta, että ne siirtyvät päähankkijan mukana tai jäljessä. Elektroniikka- ja sähkötekniikka integroituu tuotantolaitteisiin ja kulutushyödykkeisiin ja se on nähtävissä koko yhteiskunnan kehityksen kulmakivenä. Potentiaalia tuotannon kasvuun ja positiiviseen kehittymiseen on, mutta se vaatii yhä rakenteellista muutosta. Tulevaisuuden kotimainen kehitys riippuu päähankkijoiden kotimaisesta tuotannosta, mikä taas riippuu toimintaympäristöjen valmiuksista tukea t&k-toimintaa ja innovatiivista toimintaa yleensä. Massatuotanto on jo siirretty ja/tai ulkoistettu. Alalla on yhä n. 1850 toimipaikkaa, joista 78 %:ssa on alle 10 henkilöä. Toimipaikkojen keskikoko liikevaihdolla mitattuna on n. 12 milj. euroa. Alan uusinvestoinnit ovat pudonneet huolestuttavasti ja panostukset keskittyvät automatisointiin ja logistisiin toimintoihin. Välituotekäytön (ostopanosten) osuus on noussut 20 vuodessa 50 %:sta n. 65 %:iin. Jalostusarvo laskee ja katteet on tuotettava jäljelle jäävästä 35 %:sta. Kuluvanakaan vuotena tuotannon bruttoarvon tai henkilöstön määrän ei odoteta kasvavan. Oleellista lähivuosina on yritysten t&k-toiminnan vahvistaminen, innovatiivisen ja yhteistoimintakykyisen toimintaympäristön vahvistaminen ja osaavan ja joustavan työvoiman saannin varmistaminen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) 1606 3681 Asiasanat Elektroniikka, sähköteollisuus, osavalmistus, OEM, EMS ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 43 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 952-489-060-7 Hinta Kustantaja

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan... 9 2 Toimialan rakenne... 11 2.1 Toimialan yrityskanta.... 11 2.2 Henkilöstö... 13 2.3 Yrityskannan muutokset... 14 2.4 Tuotanto ja kapasiteettitilanne... 15 2.5 Alan suurimpia yrityksiä... 17 2.6 Globalisaatio elektroniikka- ja sähköteollisuudessa... 20 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 22 3.1 Kotimaan markkinat... 22 3.2 Ulkomaankauppa... 23 3.2.1 Vienti... 23 3.2.2 Tuonti.... 25 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 27 4.1 Tuotantoteknologia... 27 4.2 Tuotannon logistiikkarakenne... 27 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 30 6 Taloudellinen tilanne... 32 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 35 7.1 Vahvuuksia ja menestystekijöitä... 35 7.2 Keskeisiä ongelmia... 36 7.3 Kehittämistarpeita... 36 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 38 8.1 Markkinoiden kehitys ja visio... 38 8.2 Suomen näkymät ja mahdollisuudet... 39 9 SWOT-yhteenveto... 42 10 Lähteet... 43

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on tuotannon bruttoarvolla mitattuna Suomen suurin toimiala. Sillä oli merkittävä panoksensa Suomen BKT:n kasvussa vuodesta 1990-luvun alun lamasta aina vuoteen 2001, jonka jälkeen ala on elänyt poikkeuksellisen voimakkaissa muutospaineissa. Ajankohtaisen toimialatiedon kokoamisella ja sen välittämisellä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille pidetään toimialaraporttien muodossa hyvin hyödyllisinä. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa DL, eli elektroniikka- ja sähköteknistä teollisuutta, sen nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Näkemykset, arviot ja kannanotot perustuvat osaltaan uusimpiin käytettävissä oleviin tilastoihin ja lähdeaineistoihin sekä eri yritysten avainhenkilöiden näkemyksiin. Kun alan toimintatapa- ja rakennemuutokset ovat nopeita ja toimialojen sisältömääritykset jossain määrin sopimuksenvaraisia, tilastot eivät aina anna täyttä kuvaa nykytilanteesta saati ennustettaessa tulevaisuutta. Tuotannon volyymikäsitteisiin ei sisälly sisällön tai laadun kehitystä ja muutoksia, vaikka ajan mittaan laitteet ovat muuttuneet perusteellisesti. Tuotteiden hinnat laskevat ja ulkoistaminen valuttaa tuotantoa muille toimialoille. Joskus alkuperäinen tietolähdekin jää hämärän peittoon. Vastuu on joka tapauksessa raportin laatijan. Tämä raportti julkaistaan osana Elektroniikka- ja muoviteollisuuden raporttisarjaa, jonka muut osat ovat Elektroniikan osavalmistus ja Tekniset muovituotteet. Raporttien toivotaan antavan vastauksia ja pohdittavaa myös alalle aikoville uusille yrittäjille. Joensuussa 27.10.2006 Erkki Rönkkö toimialapäällikkö

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Suomessa tapahtuvan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli v. 2005 (Tilastokeskuksen mukaan) noin 23,2 mrd. euroa, jalostusarvo noin 7 mrd. euroa ja palkattu henkilöstö 62 350. Ala on tuotannon bruttoarvolla ja jalostusarvolla mitattuna suurin teollisuudenala ja molemmat luvut ylittävät sekä kone- ja metallituoteteollisuuden (n. 20 mrd. euroa ja 6,9 mrd. euroa) ja koko metsäteollisuuden yht. n. 18,4 mrd. euroa ja 4,4 mrd. euroa) vastaavat arvot. Teoll. prosessinsäätöl. 1 % Konttori- ja tietok. 0 % Instrumentit, mittausl. 3 % Sähkömoottorit, gen., muuntajat 7 % Terveydenhuollon elektr. 3 % Sähkönjakelu ja tarkk.laitteet 3 % Osavalmistus, kokoonpano 12 % Johtimet, kaapelit, akut 2 % Valaistuslaitteet 1 % Komponentit, pienosat 2 % Muut sähkölaitteet 2 % Tietoliikennelaitteet 64 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 1. Elektroniikka ja sähköteollisuuden tuotannon jakaantuminen Suomessa Suomen elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeinen. Alan päätuotteita Suomessa ovat päätelaitteet eli matkapuhelimet ja matkapuhelinverkkojen tukiasemat. Tuotannosta vastaa lähinnä Nokia. Osavalmistus ja kokoonpano (valmistuspalvelut, sopimusvalmistus) on noussut merkittäväksi alatoimialaksi Nokian vetämänä tuotantoverkostona. Siihen kuuluvat mm. Perlos, Elcoteq, Scanfil ja Sanmina. Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus on pysynyt jokseenkin vakaana viimeiset 15 vuotta. Alan suurin tuottaja on ABB, muita esimerkiksi Enston eri yksiköt, Metson tietyt yksiköt, Nokian Capacitors tai Vacon. Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteita toimittavat mm. ABB, Ensto ja Enics. Erilaisia instrumentteja ja mittauslaitteita valmistaa isohko joukko yrityksiä, mm. Vaisala, Polar Electro ja Suunto. Teollisuuden prosessinsäätölaitteet katsotaan omaksi alatoimialaksi, tärkeimmät toimijat ovat Metso Automation, Honeywell ja Insta. Muita sähkölaitteita valmistavat Mitron, Esmi tai Idesco. Johtimien ja kaapeleiden merkittävimmät tuottajat ovat Draka, Reka ja PKC Group. Pienosien ja komponenttien tuotannossa ovat mm. Okmetic, Evox Rifa, Micro

9 Analog Systems ja VTI Technologies. Tietokoneiden ja toimistoelektroniikan osuus on kuihtunut olemattomiin. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan Perinteisesti elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on katsottu aputoimialaksi, joka edesauttaa muiden toimialojen kehitystä. Viimeiset kymmenen vuotta elektroniikka on ollut tietoyhteiskunnan kehityksen kulmakivi, ja se ja sähkötekniikka on integroitunut tuotantolaitteisiin ja kulutushyödykkeisiin. Kun kauppa- ja teollisuusministeriö lanseerasi klusteri-käsitteen (1993), mainittiin mm. tietoliikenne-klusteri orastavana ja kehittyvänä. Tämän klusterin kasvu ja kehitys oli poikkeuksellisen nopeaa maailmalla ja erityisesti Suomessa. Analogisena alkaneiden ja sittemmin digitalisoituneiden tietosisältöjen luominen ja siirtäminen on jo johtanut televiestinnän, tietotekniikan ja median konvergenssiin sekä teknologiassa, siirtoverkoissa että päätelaitteissa. Tietoliikennesektorin liiketoimintaan sisältyy Suomessa tietoliikennelaitteiden ja -ohjelmistojen valmistus; päätelaitteet, langalliset ja langattomat keskkuset, reitittimet, siirtojärjestelmät ja tukiasemat, tietoliikennekaapelit tietoliikennepalvelujen tuottaminen; verkkopalvelujen tarjoaminen rakentamalla ja ylläpitämällä kiinteitä ja matkapuhelinverkkoja, verkko-operaattoreilta vuokratun tietoliikennekapasiteetin myynti internet-operaattorit; palvelualustojen tuottaminen, sisältöpalveluiden tarjoaminen sisällöntuottajat; tietosisältöjen tuottaminen jaettavaksi tietoliikenne- ja dataverkkojen välityksellä tukipalveluiden tuottajat; mm. maksamis- ja tietosuojajärjestelmiä Laitevalmistuksen maailmanmarkkinat ovat n. 140 mrd. euroa, josta Suomessa tuotetaan peräti 10 %. Tietoliikennepalvelujen maailmanmarkkinat ovat n. 700 mrd. euroa, joista Suomessa tuotetaan n. 6 mrd. euroa eli vajaa prosentti. Selvästi nopeinta globaali vuotuinen kasvu on ollut (1993 2000) matkapuhelinpalveluissa ja matkapuhelimissa (33 % ja 21 %). Suomessa Nokia-vetoisen laitevalmistuksen merkitys koko BKT:n kasvuun oli huomattava koko toimialan kasvukauden.

10 2 1,5 El ja sä vaikutus Nokian vaikutus 1 0,5 0-0,5 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: ETLA Kuva 2. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja Nokian vaikutus Suomen BKT:n kasvuun, %-yksikköä Nykyisin elektroniikka yhdistetään Informaatio- ja kommunikaatioklusteriin (ICT-klusteriin), jonka oleellisimmat osat ovat ydintoimialoina tietoliikennevälineiden valmistus ja posti- ja teleliikenne sekä TV- ja radiotoiminta liitännäisineen, panosaloina tukku- ja vähittäiskauppa ja paperi- ja selluteollisuus, panos/asiakasaloina liike-elämää palveleva toiminta ja sähkökoneiden ja laitteiden valmistus sekä asiakasaloina julkisen sektorin eri toiminnot, rahoitus- ja vakuutusala sekä kuluttajat.

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yrityskanta ja alueellinen jakautuma Taulukko 1. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä 2002 2003 2004 2005 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus 65 62 61 54 311 Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus 111 104 111 106 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden valmistus 126 128 134 128 313 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus 48 45 49 43 314 Akkujen ja paristojen valmistus 5 5 5 5 315 Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus 89 85 80 77 316 Muu sähkölaitteiden valmistus 190 192 193 186 321 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 238 228 219 210 322 Televisio- ja radioläh. sekä lankapuhelin- ja -lennätinlaitt. valmistus 96 91 83 75 323 TV- ja radiovast.ottimien, äänen- ja kuvantall. ja -toistol. valmistus 57 57 60 56 33101 Lääkintäkoj., kirurgisten koj. sekä ortopediavälineiden valmistus 216 214 206 202 332 Mittaus-, tarkk. ja navigointilaitt. yms. valmistus 250 240 243 232 333 Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus 92 84 84 78 DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 991 1 941 1 930 1 855 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Toimipaikkojen lukumäärät sisältävät myös aputoimipaikat (n. 45 kpl v. 2005), joilla tarkoitetaan sijainniltaan erillisiä yksiköitä, jotka tuottavat palveluja (ei tavaroita) vain yritykselle itselleen. Toimipaikkojen lukumäärä on ollut useamman vuoden ajan lievässä laskussa. Suhteessa tuotannon bruttoarvoon toimipaikkoja on varsin vähän; esim. metallituotteiden valmistuksessa on n. 4 700 toimipaikkaa, vaikka tuotannon bruttoarvo yltää vain n. neljännekseen elektroniikan vastaavasta.

12 Taulukko 2. Toimipaikat alueittain ja kokoluokittain Toimipaikat/TE-keskus alle 10 hlöä 10-49 hlöä 50-249 hlöä yli 250 hlöä toimip. yht. Uusimaa 448 102 50 18 618 Varsinais-Suomi 168 30 14 5 217 Satakunta 58 11 4.. 73 Häme 86 24 5.. 115 Pirkanmaa 140 34 14 4 192 Kaakkois-Suomi 68 14.... 82 Etelä-Savo 32 7 2.. 41 Pohjois-Savo 65 15 2 1 83 Pohjois-Karjala 33 7 5 2 47 Keski-Suomi 80 6 6 1 93 Etelä-Pohjanmaa 44 5 2.. 51 Pohjanmaa 70 14 12 4 100 Pohjois-Pohjanmaa 99 32 8 11 150 Kainuu 20 5 5.. 30 Lappi 33 4 1.. 38 Henkilöstö/TE-keskus hlöstö yht. Uusimaa 954 2 113 5 730 15 618 24 415 Varsinais-Suomi 409 675 1 375 5 896 8 355 Satakunta 112 221 351.. 684 Häme 187 419 533.. 1 139 Pirkanmaa 297 777 1 388 4 673 7 135 Kaakkois-Suomi 105 225.... 330 Etelä-Savo........ 441 Pohjois-Savo 151 315.... 970 Pohjois-Karjala.. 135.... 1 694 Keski-Suomi 173 138.... 1 315 Etelä-Pohjanmaa 79..... 274 Pohjanmaa 140 335 1 421 1 606 3 502 Pohjois-Pohjanmaa 266 846 1 282 7 850 10 244 Kainuu 33 118 620.. 771 Lappi.. 91.... 323 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus.. osalta tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi Uudellamaalla on kolmannes alan toimipaikoista ja 40 % henkilöstöstä. Alueelta löytyvät kaikkien alatoimialojen merkittävimmät toimijat. Pohjois-Pohjanmaalla eli Oulun seudulla on vain 150 alan toimipaikkaa, mutta niissä yli 10 000 henkilöä. Selittävänä tekijänä on Nokian verkkoliiketoiminta (tukiasemat) ja sen sopimusvalmistajat. Varsinais-Suomen osuutta selittää myös Nokia eli sen päätelaitebisnes. Neljäs keskittymä on Pirkanmaa, jossa niinikään Nokialla on merkittävää toimintaa.

13 2.2 Henkilöstö Taulukko 3. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden henkilöstö 2002 2003 2004 2005 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus 468 452 491 316 311 Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valm. 6 277 5 407 5 694 6 020 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden valmistus 4 163 3 899 4 121 4 088 313 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus 1 932 1 858 1 895 1 640 314 Akkujen ja paristojen valmistus 15 12 14 15 315 Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus 1 384 1 220 1 130 1 055 316 Muu sähkölaitteiden valmistus 2 516 2 543 2 558 2 314 321 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valm. 4 684 4 412 4 164 4 026 322 Televisio- ja radioläh. sekä lankapuhelin- ja -lennätinlaitt. 28 941 28 816 28 778 30 868 valmistus 323 TV- ja radiovast.ottimien, äänen- ja kuvantall. ja -toistol. 1 204 1 141 1 098 1 142 valmistus 33101 Lääkintäkoj., kirurgisten koj. sekä ortopediaväl. valm. 4 468 4 373 4 379 4 164 332 Mittaus-, tarkk. ja navigointilaitt. yms. valmistus 4 070 3 990 4 337 4 668 333 Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus 2 388 2 281 2 028 1 725 DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 63 635 61 452 61 590 62 441 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Parhaina vuosina (2000 2001) koko toimiala työllisti suoraan n. 70 000 henkilöä. Negatiivisen kasvun vuosia olivat 2002 ja 2003 ja nykyinen määrä, 62 500 on 7 500 pienempi kuin ennätys. Henkilöstöstä siis vähän yli puolet toimii tietoliikennevälineiden valmistuksessa eli Nokiassa (n. 23 500) ja sen sopimusvalmistusverkostoissa (n. 10 000). 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Suomessa Tytäryhtiöissä ulkomailla 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006(2Q) Lähde: Teknologiateollisuus ry ja Tilastokeskus Kuva 3. Henkilöstön kehitys (Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry)

14 Henkilöä 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 15 19 23 27 31 35 39 43 47 51 55 59 63 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 4. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikärakenne poikkeaa perinteisemmästä teollisuudesta selkeästi: 30-vuotiaita on n. 5 % ja 50-vuotiaita n. 2 %. Vastaavat luvut esim. elintarviketeollisuudessa ovat 2,8 % ja 3 % Vielä selkeämpi ero on metallirakenteiden valmistuksessa, 2,1 % ja 3,4 %. Myös henkilöstön jakauma toimihenkilöt/työntekijät on poikkeava: toimihenkilöitä on hivenen yli 38 000 ja työntekijöitä 24 300 eli 61 % ja 39 %. Metallirakenteiden valmistuksen vastaavat luvut ovat 25 % ja 75 %. 2.3 Yrityskannan muutokset Taulukko 4. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Aloittaneet Lopettaneet Konkurssiin haetut 2002 17 34 18 2003 81 107 22 2004 111 119 14 2005 80 98 2006 40.. 2006: 1. vuosineljännes Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Vuosittain aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut 1990-luvun puolivälistä sadan molemmin puolin eli n. 5 % yrityskannasta on vaihtunut vuosittain uusiin. Konkurssiin haettujen/hakeutuneiden yritysten määrä oli vuoteen 1997 lähes kaksinkertainen verrattuna sen jälkeisiin vuosiin. Näin siitä huolimatta, että hintaeroosio, kustannuspaineet ja varsinaiset tuotannon tehostamiset alalla alkoivat näkyvämmin vasta tuolloin. Yrityskantoihin suhteutettuna konkursseja on ilmennyt tasaisesti alatoimialoilla, pie-

15 nillä eroilla eniten instrumentoinneissa ja mittalaitteissa, sitten sähköteknisissä tuotteissa ja sopimusvalmistuksessa. 2.4 Tuotanto, tuottavuus ja kapasiteettitilanne Elektroniikka- ja sähköteollisuus on poikkeuksellisen heterogeeninen toimialojen koostuma. Kokonaisuutta on leimannut tietoliikennelaitteiden valmistuksen huima kehitys ja kasvu 1994:stä vuoteen 2001. Nokia kasvoi ja kansainvälistyi globaaliksi toimijaksi ja veti perässään kansainväliseen toimintaan useampia sopimusvalmistajia (Elcoteq, Perlos, LK Procucts, Salcomp, Scanfil ). Nopeasti kasvava telekom-boomi houkutteli maahan ulkomaisia toimijoita (Flextronics, Foxconn, Sanmina, Remec ), jotka etabloituivat lähinnä ostamalla kotimaisia. Instrumentoinnin, prosessinsäädön ja sähkötekniikan kehittyminen oli hitaampaa ja näkymättömämpää, poikkeuksena ehkä isoja edistysaskelia tehnyt lääketieteellinen elektroniikka. Kuitenkin näiden muiden toimijoiden osuudeksi tulee vain neljännes koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannosta. Taulukko 5. Tuotannon brutto- ja jalostusarvot Tuotannon bruttoarvo milj. Muutos-% 2004-2005 Tuotannon jalostusarvo milj. Muutos-% 2004-2005 DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 23 213 18,4 7 055 4,5 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus 59-16,3 16 0,7 31 Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus 3 480 18,6 1 044 22,4 311 Sähkömoott., generaatt. ja -muuntajien valm. 1 782 28,8 472 34,4 312 Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteiden valmistus 684 10,8 225 9,8 313 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus 457 21,2 132 47,1 315 Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus 166-1 68 2,4 316 Muu sähkölaitteiden valm. 390 0,9 147 4,4 32 Radio- televisio- ja tietoliikenneväl. valmistus 17 758 19,8 5 234 0,1 321 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 550 7,7 168-5,2 322 TV- ja radiolähett., lankapuh. ja lennätinlaitt. valm. 17 037 20,3 5 034 0,6 323 TV-, radiovast.ott., ään.-,kuvatal.- ja -toistolaitt. 172 13,4 32-30,8 valmistus 33 Lääkintä-, hienomek.kojeiden, opt.instrum., kellojen valm. 1 916 7,3 761 16,4 331 Lääkintä-, kirurgisten koj. ja ortopediaväl. valm. 758 1,6 346 13,6 332 Mitt.-, tarkk.-, navig.laitt. ym. valm. pl. teoll. pros. 830 13 300 18,1 säätölaitt. 333 Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valm. 300 8,9 116 26,3 334 Optiikkavälineiden valmistus 28-5,8 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus

16 Vuosi 2001 oli käännekohta: kotimaisen henkilöstön ja tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtäävien investointien määrien kasvut kääntyivät alamäkeen. Yritysten kasvu ja investoinnit eivät laantuneet, mutta suuntautuivat Suomen ulkopuolelle. Lohdukkeena voidaan todeta, ja hyvinkin oleellisena, että t&k-investointien kasvu ei ole kääntynyt laskuun. Oleellisin tekijä nykyisessä kehityssuunnassa on globalisaatio: tuotantoa siirretään lähelle asiakkaita/markkinoita ja/tai halvemman työvoiman maihin yrityksen omiin nimiin (=offshoring) tai sitten tuotantoa siirretään alihankkijoille/sopimusvalmistajille, jotka nekin siirtyvät lähelle asiakasta eli päähankkijaa ja useimmiten halvempien työvoimakustannusten maihin (=outsourcing). Ala investoi niin vähän, että se ei riitä korvaamaan pääomakannan supistumista. On tietysti niinkin, että nykyinen pääomakanta on jalostuneempaa ja samalla määrällä tuotetaan entistä enemmän. 350 300 250 200 150 100 50 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Teknologiateollisuus ry ja Tilastokeskus Kuva 5. Tuottavuuden kehitys elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Kuva ei kerro suoraan tuottavuutta, vaan työn tuottavuuden eli tuotannon määrän jaettuna tehdyillä työtunneilla. Alempi suorahko viiva kertoo saman tilanteen kone- ja metallituoteteollisuudesta. Toimialan tilauskanta on reilut 3 mrd. euroa ja se kasvoi 6/05 6/06 3 %. Tilauskannasta kotimaahan suuntautui vain 10 %, joten sen 10 %:n kasvu ei muuta kokonaistilannetta.

17 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% Konttori- ja tietokoneet Sähkölaitteiden valmistus Elektr. piirien ja osien valm. Tietoliikenneväl. valm. Mittaus-, tarkk.- ja ohj. laitt. Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 6. Alan pk-yritysten kapasiteettitilanne Kuvan esittämää tilannetta voidaan tulkita pk-sektorin osalta hyväksi. Kysymys on pääasiassa alihankkijoista/sopimusvalmistajista, jotka ovat päähankkijoiden ja pääalihankkijoiden joustokohtia. 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Nokia on monikansallinen (henkilöstöä 45 maassa, tuotantoa noin 15 maassa neljällä eri mantereilla) tietoliikennealan suuryritys, jonka kasvu oli erityisen nopeaa vuoteen 2001. Liikevaihto oli vuonna 2005 34,2 mrd. euroa (kasvua n. 10 % edellisestä vuodesta). Henkilöstöstä (61 000 maalisk. 06) 39 % on Suomessa (pääkaupunkiseutu 9 600, Turku Salo 5 000, Oulu 4 600, Tampere 4 000, Jyväskylä 330). Suomen henkilöstöstä n. 50 % toimii tuotekehityksessä (40 % koko Nokian t&k-henkilöstöstä), neljännes hallinnossa, myynnissä ja markkinoinnissa ja loppuneljännes tuotannossa Espoossa, Oulussa ja Salossa. Tuotannosta pääosa tehdään ulkomaisissa yksiköissä. Toimintayksiköillä (Mobile Phones, Networks, Multimedia ja Enterprise Solutions) on kaikilla toimintaa myös Suomessa. Elcoteq Networksin liikevaihto oli yli 4,1 mrd. euroa (ladonta ja laitekokoonpano, kuuluu maailman suurimpiin matkapuhelinten sopimusvalmistajiin), josta suurin osa syntyy ulkomaisissa yksiköissä (63 % Euroopasta, 32 % Aasiasta, 5 % Amerikasta). Henkilöstöstä (yht. yli 15 000) n. 700 on Suomessa. Elcoteq on luopunut teollisuuselektroniikasta ja keskittyy tietoliikennelaitteisiin. ABB:n (globaalisti yli 100 000 hlöä) Suomen yhtiön liikevaihto oli 1 490 milj. euroa ja henkilöstö 6 350. Suurin osa Suomen tuotantoa kuuluu auotomaatiotuotteet-liiketoimintaan; taajuusmuuttajia, sähkömoottoreita, generaattoreita. 70 % tuotannosta menee vientiin,

18 eniten Kiinaan. Yhtiö on panostanut Suomessa merkittävästi (n. 100 milj. euroa viime vuonna) sähkökäyttöjen tuotekehitykseen. Suomen ABB:n päätuotanto tapahtuu Vaasassa. Eltel Networks syntyi, kun Fortum luopui voimansiirto- ja jakeluverkkojen (myös tietoliikennesovellukset ja mobiilitukiasemat) rakentamisesta ja ylläpidosta. Eltelin omistaa eurooppalainen pääomasijoitusyhtiö Industri Kapital. Eltelillä on kymmeniä toimipisteitä ympäri Suomea, joissa syntyy yli 700 milj. euron liikevaihto lähes 6 000 henkilön voimin. Perlos (lv. 667 milj. euroa) toimii kaikissa maanosissa. Suomessa tuotantoa on Pohjois- Karjalassa (Joensuu, Kontiolahti). Ylöjärven ja Nurmijärven toimintoja ollaan lopettamassa. Henkilöstöstä (tällä hetkellä väliaikaisineen jo 20 000) on Suomessa vielä n. 2 000. Tuotteet päätyvät telekommunikaatioon ja lääketeollisuuteen. Perlos on maailman johtavia mekaanisten tarkkuusmuovi- ja metallikomponenttien valmistaja matkapuhelinteollisuudelle. Viimeisin laajennus tapahtui Meksikoon ja seuraava tulee Intian Chennaihin. Planmeca on pienestä alkanut suomalainen nykyisin jo kansainvälistynyt (vientiä yli 80 maahan) terveydenhuoltoelektroniikan (hammashoitoyksiköt, röntgenkuvantamislaitteet) yritys. Pääosa yhtiöstä on Herttoniemessä. Liikevaihto oli 425 milj. euroa ja henkilöstöä n. 2 000, josta 500 Suomessa. GE Healthcare Finland syntyi, kun Instrumentarium Oyj myi anestesian, tehohoidon ja terveydenhuollon laitetoiminnot Globaalille General Electricille. Suomen yksikköön kuuluu nimekkäimpänä Datex-Ohmeda. Toimintaa on H:gissä, Oulussa ja Tampereella, liikevaihtoa 370 milj. euroa ja henkilöstöä kansainvälinen myyntiverkosto mukaan lukien n. 1 800. Scanfil (Ylivieska, Sievi, Oulu, Kaustinen, Tampere, Viro, Unkari, Kiina, yht. jo n.2 500 hlöä) on Nokia-sidonnainen ladontaa, kokoonpanopalveluja ja ohutlevytuotantoa tarjoava yritys. Liikevaihtoa on 322 milj. euroa, josta reilu puolet ulkomailla (Kiina, Viro, Unkari). Suomessa henkilöstöä on n. 750. Tellabs (1990-luvulla Martis Oy) on amerikkalaisen monikansallisen Tellabs Inc in omistama tietoliikenteen siirto- ja paikallisverkkoihin älyä (IP-verkonhallinta, kaistan managerointi) kehittävä yhtiö Espoossa ja Oulussa, henkilöstöä n. 700 ja liikevaihtoa n. 320 milj. euroa. Valmistus ulkoistettiin muutama vuosi sitten. Sovellukset ovat yleisiin tietoliikenneverkkoihin tai yleisiin langattomiin verkkoihin. Päämarkkinat ovat Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Sanmina-SCI EMS Haukipudas on ladontaa ja järjestelmäkokoonpanoa (tukiasemiin ja keskusyksiköihin) harjoittava maailman 3. suurimman EMS-yhtiön suomalainen tytär, jolle on jäänyt voimakkaiden saneerausten ja alasajojen (Uusikaupunki, Äänekoski, Tikkakoski) jälkeen yhä pirteä tuotantoyksikkö Haukiputaalle (reilut 600 henkilöä vielä). Liikevaihtoa on 213 milj. euroa (josta 25 milj. euroa Salon yksiköllä).

19 Elektrobit Group on kempeleläinen yhtiö, jolla on useita toimipisteitä ympäri Suomea ja maailmaa. Yhtiö on tarkistanut liiketoimintaryhmiään ja ilmoittanut keskittyvänsä langattomiin viestintäratkaisuihin ja autonsisäisiin ohjelmistoihin. Mukana on yhä verkkotestaus-, järjestelmätestaus ja tuotantoratkaisut, mutta niiden jatko lienee osittain avoin. Joka tapauksessa yhtiöllä on merkittävää ODM osaamista. Liikevaihto oli 212 milj. euroa ja asiakkaat ovat pääasiassa verkko- ja päätelaitevalmistajia. Henkilöstöstä (1 650) ehkä 60 % on Suomessa. PKC Group (lv. 199 milj. euroa, hlöstöä 3 550) toimii Raahessa, Oulussa, Virossa, Venäjällä, Brasiliassa, Hollannissa, USAssa ja Kiinassa. Yhtiö valmistaa johdinsarjoja (75 % tuotannosta) ja tarjoaa sopimusvalmistusta ja syvempää asiakasyhteistyötä lähinnä koneladontapohjaisissa tietoliikennevälineiden osavalmistusprosesseissa. Suomessa henkilöstöä lienee n. 600. Vaisalan tuotteita ovat instrumentit, mittauslaitteet, -järjestelmät ja kokonaisratkaisut meteorologian, ympäristön, liikenteen ja teollisuuden mittaustarpeisiin. Helsinkiläisen yhtiön liikevaihto oli 198 milj. euroa, josta 96 % ulkomaille suuntautuvia toimintoja. Henkilöstöä on 1 100, josta 685 Suomessa. Polar Electro on toiminut jo 30 vuotta. Yhtiö valmistaa urheiluinstrumentteja ja on tunnettu ennen kaikkea telemetrisesti dataa siirtävistä sykemittareista, joissa se on globaali markkinajohtaja. Yhtiö oli elektroniikassa ensimmäisiä, joka siirsi tuotannon halvemman työvoiman maihin. Perheyhtiön pääkonttori on Kempeleessä, liikevaihto 186 milj. euroa ja kokonaishenkilöstö n. 1 850, josta 20 % Suomessa. Ensto on monessakin maassa (toimintaa 17 maassa, mm. Viro, Puola, Ranska, Venäjä) toimiva sähkötuotealan perheyritys. Tuoteskaala on laajahko rakentamiseen liittyvistä sähköistyksen komponenteista sähkökeskuksiin, asennusjärjestelmiin, väylätekniikkaan ja elektroniikkaa sisältäviin kodinohjausjärjestelmiin. Liikevaihto oli 179 milj. euroa ja henkilöstö n. 1 300. Suomen toiminnot ovat keskittyneet Porvooseen ja Mikkeliin, joissa henkilöstöä muutama sata. Salcomp valmistaa matkapuhelinten latureita lähinnä Kiinassa. Kasvuvauhti on ollut viime vuosina kovahko. Liikevaihtoa oli 156 milj. euroa ja henkilöstöä (06/06) 7 770, josta Kiinassa 6 387, Brasiliassa 1 321 ja Suomessa 59. Suomen henkilöstöstä 15 on Kemijärvellä logistiikan, tuotantoteknologian ja tietohallinnon parissa. Viimeisin laajennus tapahtuu Intian Chennaihin. Aspocomp kehittää ja valmistaa elektroniikkateollisuudelle liitäntäratkaisuja. Yhtiö on Euroopan suurimpia HDI-piirilevyjen ja hybridipiirien valmistajia. Suomen tuotanto (n. 40 % tuotannosta) on keskittynyt Saloon ja Ouluun. Liikevaihtoa on 154 milj. euroa. Henkilöstöstä (yht. 3 500 (06/06)) ehkä viidennes on Suomessa. Viimeisin laajennus on tapahtumassa Intian Chennaihin.

20 Vacon spinnasi 1993 ABB:n ja Strömbergin yksiköstä. Yhtiö valmistaa pienjännitteellä toimivia taajuusmuuttajia erilaisiin sovelluskohteisiin sekä omalla tuotemerkillä että OEM- ja brand label-asiakkaiden tuotemerkeillä. Vaasassa tapahtuvalla tuotannolla aikaansaatiin 150 milj. euron liikevaihto. 600 henkilöstä 400 on Suomessa. Muita tunnettuja alan yrityksiä ovat mm. Ericsson, Foxconn, Flextronics, Thermo Electron, Honeywell, Efore, Evox Rifa ja Incap. 2.6 Globalisaatio elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Globalisaatiosta on puhuttu ja kirjoitettu viime vuosina ylen määrin. Asian tiimoilta lausutut viisaudet pätenevät ainakin kulloisenkin asian yhteyteen sidottuun toimialaan. Yleisin tekijä suomalaisten elektroniikka-alan yritysten ulkomaisissa sijoittumispäätöksissä näyttäisi olleen asiakkaat/markkinat. Ensin ulkomaille hakeutuivat OEM:t eli Nokia, joka perusti omia tehtaita mm. Saksaan ja USA:an. Kilpailun kiristyttyä tuotantoa siirrettiin halvemman työvoiman maihin, kuten Unkariin ja Kiinaan. Näistä löytyi samalla nopeita ja joustavia yhteyksiä entisille ja uusille markkinoille. Välittömästi tämän vaiheen jälkeen sopimusvalmistajia alkoi siirtyä päähankkijoiden välittömään läheisyyteen ja ns. outsourcing eli tuotannon ulkoistaminen alkoi kasvaa markkinoita nopeammin. Tärkeintä on olla riittävän lähellä prosessin tai ketjun seuraavaa porrasta. On esimerkkejä, joissa alihankintaa on siirtynyt pelkästään työvoimakustannusten houkuttelemana ja sitten muutamaa vuotta myöhemmin takaisin. Mainio yhdistelmä offshoring-yritykselle on tietysti alueen kasvava markkina ja edullinen, joustava ja osaava työvoima. Näitä emerging-alueita ovat Kiina, Etelä-Amerikka, Venäjä, Intia, Vietnam ja Afrikasta mm. Nigeria. 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Aasia/Tyynenm P-Amerikka Eurooppa Japani Lähde: Technology Forecasters/Internet Kuvat 7. Elektroniikkatuotannon alueellinen jakautuminen, mrd.dollaria

21 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Aasia/Tyynenm P-Amerikka Eurooppa Japani Lähde: Technology Forecasters/Internet Kuvat 8. Elektroniikkatuotannon alueellinen jakautuminen, mrd.dollaria Tappiot Suomessa (töiden loppuminen tai siirtyminen) on yleisemmin lehdistössä arvioitu menetettyinä työpaikkoina. Pitkän listan merkittävimpiä (yht. 5 viimeisen vuoden aikana n. 5 000) ovat mm. Salcomp, Foxconn, Elcoteq, Perlos, Flextronics, Efore, Scanfil ja Nypro. Koska alhaisen kustannustason maihin siirtyminen ei kiinnosta vuosivolyymiltaan riittävän pienien yksikkömäärien tuottajia, tulevaisuus näyttäisi olevan osaamisessa, innovaatioissa, protoissa ja ramp-upeissa. Nämäkin vaativat hyvää yhteistyötä oppilaitosten, kehittämiskeskusten ja yritysten välillä. Toisin sanoen: erinomaista yritysten toimintaympäristöä. Ainutlaatuinen, innovatiivinen, yhteistyökykyinen lienee jonkinlainen valtti, kun mietitään, miten Suomi palautetaan houkuttelevammaksi investointikohteeksi. Suomi Espanja Ranska Japani Tsekin tasav Iso-Britannia Puola Intia Saksa Kiina USA 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Kuva 9. Halutuimmat kohdemaat uusille investoinneille (Ernst&Young, European Attractiveness Survey 2006, 1019 kv. yritysjohtajaa, tulos % maininnoista, 3 mainintaa/ haastateltu) Tulos perustuu kv. kyselyyn, jossa 1 019 yritysjohtajaa. Selittävinä tekijöinä näyttäisivät olevan markkinat/asiakkaat ja sijainti eli markkinoiden logistinen läheisyys ja työvoiman hinta/saatavuus. Näitä ei Suomesta löydy.

22 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Kotimaan markkinat Toimialan tuotanto ja markkinat kasvoivat nopeasti vuoteen 2001. Markkinoiden ja tuotannon euromääräisen arvon laskettua kolme peräkkäistä vuotta on käännytty loivaan nousuun. Akut, paristot 1 % Sähköv.tekn. 4 % Kodinkoneet 5 % Kaapelit, joht. 3 % Valaisimet 2 % Tietoliikenne 15 % ATKjatsto13% EMS ja komp. 27 % Kulutuselektr. 5 % Lääket.elektr. 2 % Automaatio 23 % Lähde: VTT, Tilastokeskus Kuva 10. Elektroniikka- ja sähköalan markkinat Suomessa (VTT, Tilastokeskus) Suomen markkinat (tuotteiden myynti tukkuhintaan) ovat vain reilu puolet tuotannon bruttoarvosta, mutta tarkempi toteamus lienee, että kotimaan myynnin osuus alan kotimaisesta liikevaihdosta on vain n. 15 %. Kotimaan markkinat ovat siis pääosin tuonnin varassa. Markkinat ovat tuotantoa selvästi monipuolisemmat, eli meillä ei nimikkeinä tuoteta läheskään kaikkea, mitä markkinoilla kysytään. Vuoden 2005 luvut ovat arvioita, mutta markkinat näyttäisivät supistuneen huippuvuodesta n. 6,5 %. Elektroniikan osuus markkinoista on yli 80 % ja suurin osa tuotteista tuontitavaraa, yli 70 %. Se on ymmärrettävää, koska markkinoihin luetaan koko tuonti eli myös ne komponentit ja osat, jotka asennetaan vietäviin tuotteisiin. Suurin tuotesektori markkinoilla on osa/sopimusvalmistus ja siihen kuuluvat tuotavat pienkomponentit. Markkinat yrityksiltä kotitalouksille ovat vain n. 6,5 % eli kulutuselektroniikan osuus. Sähköalalla kuluttajasektorin osuus on n. kolmannes.

23 Taulukko 6. Elektroniikka- ja sähköalan markkinat Suomessa, milj.euroa 2001 2003 2005 (arvio) Tietoliikenne-elektr. 2 633 2 043 1 900 ATK ja tstoelektr. 1 576 1 450 1 590 Automaatio ja mitt.l. 2 585 2 474 2 450 Lääketieteen elektr. 201 233 255 Kulutuselektroniikka 531 562 630 Sopimusvalm.ja komp. 3 080 3 080 3 050 Elektroniikka-ala yht. 10 606 9 842 9 875 Kodinkoneet (talous) 520 573 595 Sähkövoimatekniika 526 492 500 Akut ja paristot 155 133 145 Kaapelit ja johtimet 400 320 305 Valaisimet ja lamput 269 248 255 Sähköala yhteensä 1 870 1 766 1 800 Elektr.ja sähköala.yht 12 476 11 608 11 675 Lähde: VTT/Tilastokeskus Koko toimialan Pk-yritysten myynti (Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006, KTM) suuntautui suoraan muille tuotannossa oleville yrityksille 77 %:isesti. Tämä kertoo sen, että tuotetaan välituotteita, komponentteja; omia lopputuotteita ei juurikaan ole. 11 % päätyi tukku- ja vähittäiskauppaan, 10 % julkiselle sektorille ja 3 % suoraan kotitalouksille. Sähkökoneiden ja -laitteiden valmistajien pääkohdemarkkina oli erikoiskoneiden valmistajat (25 % mainintoja, kun kysyttiin merkittävimpiä asiakastoimialoja), pienkomponenttien ja -latojien päämarkkina oli niinikään erikoiskoneiden valmistus (44 %). Tietoliikennevälineiden valmistajien päämarkkinat olivat kotimaassa toimivat terveyden- ja sairaanhoito (75 %), teleliikenne, julkinen hallinto ja sitten vienti. Instrumenttien ja mittaus-, tarkkailu- ja ohjauslaitteiden valmistajat toimittivat paperi- ja selluteollisuudelle (20 %), metalliteollisuudelle (18 %), vientiin ja ympäristöhuoltoon. 70 %:lle pk-yrityksistä kotimaan valtakunnalliset markkinat ovat primaarit, maakunnallisia markkinoita pitää tärkeimpinä9%japaikallisia 6 %. 3.2 Ulkomaankauppa 3.2.1 Vienti Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tavaravienti on (2005) n. 12,4 mrd. euroa. Kauttakulkuviennillä täydennettynä päästään 14,5 mrd. euroon. Arvo on 47 % koko teknologiateollisuuden (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus) viennin arvosta ja n. neljännes koko Suomen viennin arvosta.

24 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 31 Sähkökoneet ja -laitteet 32 Tietoliikennelaitteet, komponentit 33 Instrumentit, säätölaitteet Lähde: Tulli/TietoEnator sekä Toimiala Online Kuva 11. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden vienti Kuva perustuu Tullin tietoaineistoon, joka sisältää tavaraviennin. Vuonna 2005 kasvu oli merkittävää sähkömoottoreissa ja -generaattoreissa (n. 35 %). Instrumentit ja säätölaitteet ylsivät n. 6,5 %:n kasvuun ja telekom lisättynä pienkomponenttien valmistajilla jäi n. 2,2 %:iin. Joissain yhteyksissä on ihmetelty v. 2005 viennin kasvua, koska tuotannon volyymi-indeksit ja tuottajahintaindeksit eivät kasvaneet. Pääselitys (myös Tilastokeskuksen mukaan) on se, että toimialalle kuuluvat yritykset tuovat Suomeen tuotteita edelleen vietäviksi (esim. Nokian Unkarissa valmistamia tai valmistuttamia) puhelimia on viety merkittäviä määriä Suomen kautta Venäjälle. Tilastot kertovatkin, että erityisesti matkapuhelimissa tuonnin suhde vientiin on noussut vuosina 2004 ja 2005. Suomeen tuotiin v. 2005 19 miljoonaa matkapuhelinta, kun vastaava luku v. 2003 oli 9 miljoonaa. 2 000 1 500 2004 2005 6.1.2006 1 000 500 0 Venäjä Arabiemiirikunnat Iso- Britannia Saksa USA Italia Saudi- Arabia Kiina Ruotsi Ranska Lähde: Tulli/TietoEnator/ePortti Kuva 12. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden vienti maittain

25 Kuvan tiedot ovat ajalta 2004 6/2006. Varsinkin vanha EU-alue on yhä ensiarvoinen vientikohteena, mutta kärkimaat ovat vaihtuneet: selväksi ykköseksi on noussut Venäjä. Toimialan viennistä viidennes suuntautuu Venäjälle. Pääartikkelina ovat matkapuhelimet. Kakkoseksi on noussut Arabiemiirikunnat, jonne vietiin elektroniikkatuotteista yksinomaan telekommunikaatiolaitteita. Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet 4 % Instr., säätöl., terv.h.el. 12 % Sähköm., gen., muuntajat 8 % Muut sähköl. 2 % Elektr. osat ja kompon. 3 % Tietoliikennel. 71 % Lähde: Tulli/TietoEnator/ePortti Kuva 13. Viennin rakenne 2005 Matkapuhelinten osuus kokonaisviennistä on n. 40 %. Solukkoverkkojärjestelmien ja niiden osien osuus on lähes kolmannes. Kymmenes tulee sähkövoimatekniikasta (moottorit, generaattorit, muuntajat) ja reilu kymmenes instrumentointijärjestelmistä ja terveydenhuollon elektroniikasta. Pk-yrityksistä (KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006) kahdella kolmesta on vientiä joko omasta takaa tai osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Tällaisen välittömän tai välillisen viennin osuus liikevaihdosta oli 42 %. Suoran viennin osuus edellisestä kokonaisuudesta oli hieman yli puolet. 14 %:lle vastanneista Kauko-Itä oli tärkein vientikohde. Seuraavaksi tärkein kohdemaa oli Ruotsi (12 %), sitten Baltia (11 %), Venäjä (9 %), USA (8 %) ja Saksa (7 %). 3.2.2 Tuonti Elektroniikka- ja sähköteollisuuden kokonaistuonti on n. 8 mrd. euroa ja eroaa rakenteeltaan merkittävästi viennin rakenteesta.

26 Instr., järj., terv.h.el. 10 % Tsto ja ATK 13 % TV- ja radiovastaanottimet 19 % Sähköm. gen. 4 % Muu sähköv.tekn. 17 % Tietoliikennel. ja komp. 37 % Kuva 14. Tuonnin rakenne hyödykeryhmittäin (Tullihallitus/TietoEnator/ePortti) 1 400 1 200 Eur Aasia P-Am 1 000 800 600 400 200 0 Tsto ja ATK Sähköm, gen, muuntajat El.piirit,-osat Tietol.laitteet TV-ja radiovast.ott. Instr, terv.elektr. Lähde: Tulli/TietoEnator/ePortti Kuva 15. Tuonnin rakenne hyödykeryhmittäin ja maantieteellisin pääaluein

27 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Tuotantoteknologia Nykyiset yleiset vaatimukset tuotannolle ovat massaräätälöinti, imuohjaus, monipuolinen, joustava kapasiteetti, myöhäinen tuotevariointi ja huomio tuottoihin. Massaräätälöinti on toimintamalli, jossa valmistetaan nopeasti varioitavista komponenteista ja osajärjestelmistä asiakaskohtaisia lopputuotteita. Perusajatuksena on siirtää tuotteiston asiakaskohtainen variointi mahdollisimman myöhäiseksi, jolloin prosessia voidaan imuohjata. Vastakohtana on esimerkiksi yhdysvaltalaiseen kulttuuriin liittynyt massatuotanto, tilauspisteohjaus, suursarjoille viritetty kapasiteetti ja huomio yksikkökustannuksiin. Tuotanto tapahtuu verkostoissa ja on mahdollisimman pitkälle automatisoitu. Verkostotuotanto vaatii erityisen paljon suunnittelua ja hiomista. Toimialalle tuli vuosituhannen vaihteessa ns. DFx-konsepti, jolla tarkoitetaan tilaus-toimitusprosessiin kohdistuvia erilaisia suunnitteluelementtejä, design for manufactoring (assembly, testability, traceability), design for reliability, design for mass customization (functional modularity, production modularity, fast production, late variation) ja design for logistics (transportation, vendor managed inventory). Sitten välineistöä on laajennettu tuotannon ja tuotteen koko elinkaaren hallintaan (plm). Eli seuranta ja tiedon keruu ulotetaan kaikkiin yritystoiminnan prosesseihin: myyntiin ja markkinointiin, tuotesuunnitteluun, tuotannon suunnitteluun, jakeluun ja jälkimarkkinointiin. Nämä erikokoiset ERPit tai ERPin osaset koostuvat esim. cad-, pdm- ja dm-ohjelmistoista. 4.2 Tuotannon logistiikkarakenne Joustava ja asiakas- tai markkinalähtöinen toiminta sekä lyhyet läpäisyajat edellyttävät sopimus-valmistajien ja alihankkijoiden kanssa pitkälle vietyä yhteistyötä, jonka keskeisiä elementtejä ovat optimaalinen materiaalihallinta ja kokonaislogistiikka. Pisimmälle kehitetyt järjestelmät ovat isoilla yrityksillä ja niiden keskeisillä sopimusvalmistajilla. Logistiikkaketjujen pituudet ovat kasvaneet. Toimijoita tietyn laitteen valmistuksessa on entistä enemmän, vaikka päähankkijalle vastuullisia järjestelmä- tai osavalmistajia onkin yhä vähemmän. Sovellus- tai tuotealasta riippuen ongelmat painottuvat ketjun eri osiin. Ulkoistaminen ulottuu yhä totaalisemmin arvoketjun alkupäästä (suunnittelu) jo perinteisen sopimusvalmistuksen kautta loppupään jälkimarkkinointiin, jonka merkitys tuotemerkin ohella korostuu kysynnän painottuessa kulutussektorille.

28 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 IT:n pyöritys IT:n kehitt. Palkanlaskenta Rah. ja laskenta Tuotanto Hankintatoiminta T&K Ulkoistettu Ulkoistettu 2-3 v:ssa Asiakaspalvelu Hlöstöhallinto Lähde: Accenture/Internet Kuva 16. Tiettyjen toimintojen ulkoistamistilanne Oheinen kuva kertoo tiettyjen toimintojen ulkoistamistilanteen suomalaisissa suuryrityksissä vuonna 2004 ja odotetun tilanteen vuonna 2006 2007. Tutkimus perustuu 200 yritysjohtajan haastatteluun. Tuotanto on muuttunut ja muuttuu yhä verkostomaisemmaksi. Sopimusvalmistajien merkitys on kasvanut huomattavasti. Verkoston hallinnasta on tullut tuotannon avaintoiminto. Päähankkijalle jää selvemmin vain uutuustuotteiden kehittäminen, jota sitäkin ulkoistetaan (Nokian puhelimista ehkä 30 % valmistutetaan sopimusvalmistajilla, mikä on merkittävien puhelinvalmistajien pienin luku). Suurivolyymisten tuotteiden valmistus on keskittynyt halvemman työvoiman maihin, joista löytyy markkinapotentiaalia joko päähankkijan omiin nimiin tai ulkoistettuna sopimusvalmistajalle. Elektroniikan massatuotannon arvioidaan olevan Suomessa ohi ja komponentteja, puolivalmisteita ja osajärjestelmiä siirrellään maasta toiseen kasvavalla vauhdilla. Tehtaan ulkopuolisen logistiikan tehokkuus ja toimivuus on oleellista.

29 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kok.markkina ODM EMS Lähde: Technology Forecasters/Internet Kuva 17. Elektroniikkalaitteiden ulkoistettavissa oleva kokonaismarkkina, sekä sopimusvalmistuksen (EMS) ja sopimussuunnittelun (ODM) arvot, mrd.dollaria Kuvan kokonaismarkkinaksi on laskettu 65 % kaikesta elektroniikan laitevalmistuksesta. Näin saadusta nykyisestä kokonaismarkkinasta, 930 mrd. $, EMSin osuus on 135 mrd. $ ja ODM:n osuus 100 mrd. $ eli globaali ulkoistusaste on n. 25 %.

30 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 2 500 2 000 Aineelliset inv. T&k-inv. 1 500 1 000 500 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 20052006e Lähde: Tilastokeskus/EK Kuva 18. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden aineelliset- ja t&k-investoinnit Suomessa Aineelliset investoinnit olivat parhaimmillaan yli 4 % tuotannon bruttoarvosta. Nyt ollaan selvästi alhaisemmalla tasolla (alle 2 % tuotannon bruttoarvosta). Luku on todella vaatimaton ja kuvaa osaltaan teollisen tuotannon tämän hetken yleistä problematiikkaa: investoidaan, mutta ei kotimaahan. Investointien nykytaso ei riittäne pitämään pääomakantaa vuonna 2001 saavutetulla tasolla. On yleisesti todettu, että massatuotanto on jättänyt Suomen. T&k-investoinnit eivät ole pienentyneet, mutta suhteessa BKT:een ne eivät ole viime vuosina kasvaneet. Riittääkö sitten, että pääomakanta on modernia ja tarkoituksen mukaista, niin kuin seuraavasta kuvasta voisi päätellä. 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e Tuotannon kap. korv. tai rat. Tuotantokap. lis. Muu tarkoitus Lähde: Tilastokeskus/EK Kuva 19. Teknologiateollisuuden investoinnit käyttötarkoituksen mukaan Työn tuottavuus on noussut muita toimialoja selvästi nopeammin, mikä osaltaan todistaa, että konekanta ja tuotantojärjestelmät ovat ajanmukaisia.

31 80 75 70 65 60 55 50 45 40 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Lähde: Tilastokeskus/EK Kuva 20. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden välituotekäyttö suhteessa myyntiin (%) Välituotekäytön muutos kertoo osa- ja sopimusvalmistajien kasvaneesta osuudesta ja yleensä erikoistumisesta ja keskittymisestä ydinosaamiseen. Tämä voi osaltaan pienentää alan investointitarvetta, kun sitä siirtyy toimittajille, jotka eivät aina ole samalla toimialalla. 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Lähde: Teknologiateollisuus ry, tilauskantatiedustelu Kuva 21. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset, M Tilauskanta (tai uudet tilaukset) nousi loppuvuonna 1999 nykyiselle tasolle n. 1,5 mrd. eurosta ja oli huipussaan vuonna 2000, laski sitten n. miljardilla eurolla nousten nyt kuluvana vuonna takaisin huipputasolle. Pk-yritysten toimintaympäristökyselyn perusteella vuonna 2006 pk-yritysten investoinnit kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla alatoimialoilla, joista tietoliikennevälineiden valmistajilla selvästi eniten. 74 % ilmoitti investoineensa enemmän kuin edellisvuonna, eikä yksikään edellisvuotta vähemmän. Kolmannes pk-yrityksistä oli satsannut tuotekehitykseen edellisvuotta enemmän ja 7 % vähemmän.

32 6 Taloudellinen tilanne Taulukko 7. Elektroniikka ja sähköteollisuuden liiketoiminnan tunnuslukuja 2000 2001 2002 2003 2004 2005* kaikki mikrot muut kaikki mikrot muut kaikki mikrot muut kaikki mikrot muut kaikki mikrot muut kaikki mikrot muut Henkilöstön Ka 40 2,1 181,3 39,1 2,1 171 40,3 2,1 185,6 39,7 2,1 174,9 39,3 2 174 38,3 2 178,3 lkm Med 1,9 1 30,5 1,8 1 30,8 1,9 1,1 30 2 1 30 2 1 28 1,8 1 28 Myynti- Ka 41,1 62,7 40,8 41,3 64,7 41 42,4 64,1 42,1 42,2 61,8 42 39,1 60,5 38,9 36,1 59,6 35,9 kate-% Med 71 75,7 56,6 71,1 75,9 55,9 71,1 75,8 55,9 71,1 76,9 57,3 70,4 76,6 57 72,2 77,1 56,7 Käyttö- Ka 18,4 15,1 18,4 17,7 20,9 17,7 15,5 11,6 15,5 15,6 11,6 15,7 12,1 11,9 12,1 10,4 12 10,4 kate-% Med 12 13,2 9,3 11,4 12,6 9,1 9,4 9,8 8,5 9,3 10,1 7,9 9 9,3 8,6 9 9,6 8,1 Liiketulos-% Ka 16 7,8 16,1 15 10 15,1 12,5 5,9 12,5 12,5 5,5 12,5 9,4 2,5 9,5 8,5 6,1 8,5 Med 8,4 9,5 6,2 7,7 8,7 5,9 5,7 6,3 4,7 5,7 6,4 4,7 5,9 6,1 5,6 5,5 6,2 5 Rahoitus- Ka 14,9 13 14,9 16,3 16,6 16,3 13 10,4 13 13,1 8,9 13,1 11,2 8,8 11,3 9,9 8,7 9,9 tulos-% Med 7,7 8,2 6,8 7,8 8,2 6,9 6,1 6,2 6,1 6,2 6,3 6,1 6 5,8 6,3 6,4 6,1 6,7 Nettotulos-% Ka 12,5 5,7 12,6 13,6 5,8 13,7 10 4,7 10,1 9,9 2,7 10 8,6-0,5 8,7 7,9 2,8 7,9 Med 4,4 4,7 3,8 4,2 4,4 3,7 2,7 2,7 2,7 2,7 2,5 2,8 2,9 2,8 3,4 3,1 2,8 3,5 Kokonais- Ka 13 7,8 13,1 13,7 59,6 13,1 10,4 7,4 10,4 9,7 3,9 9,8 9-0,3 9,1 9,1 6,5 9,1 tulos-% Med 4,8 5,3 3,7 4,3 5 3,2 2,7 2,9 2,3 2,5 2,7 2,2 3,2 3,2 3,2 3,3 3,3 3,6 Sij.pääoman Ka 22,3 6,1 22,8 28,5 2,8 30,9 19,8 7 20,1 19,4 5,8 19,7 15,7 3,6 15,9 16,8 8,1 17 tuotto-% Med 17,2 17,6 15,8 16,5 16,9 14,6 11,4 11 12,1 11,6 11,2 12,7 12,6 12,2 13,4 12,3 11,9 13,2 Omavarai- Ka 44,9 51,8 44,7 62,8 83,5 61,1 61,5 52,3 61,7 62,4 59,2 62,5 54,4 60,3 54,3 42,8 63,1 42,5 suusaste, -% Med 48,5 52,4 40,3 51,8 56,9 40,1 52,2 56,1 43 52,6 56,8 43,2 52,9 57,3 43 51,4 55,2 42,5 Suht. velkaan- Ka 53,6 120,8 52,7 30,1 78,8 29,5 35,5 97,4 34,8 33,6 77,2 33,2 42,4 55,6 42,2 47,6 48,9 47,6 tuneisuus -% Med 24,4 21,1 31,6 21,7 18,5 31 22,3 19,1 29,7 22,8 20,3 30 21,5 19 28,7 21,8 19,3 27,9 Quick ratio Ka 1,2 1,3 1,2 1,6 2,5 1,6 1,7 1,2 1,7 1,9 1,5 1,9 1,6 1,6 1,6 1,3 1,9 1,3 Med 1,4 1,5 1,1 1,4 1,6 1,1 1,4 1,6 1,1 1,5 1,6 1,2 1,5 1,7 1,2 1,5 1,6 1,1 Gearing Ka 0,9 0,5 0,9 0,3 0,1 0,3 0,3 0,5 0,3 0,3 0,3 0,3 0,5 0,2 0,5 0,9 0,1 0,9 Med 0-0,2 0,6 0-0,2 0,6 0-0,2 0,5-0,1-0,2 0,5-0,1-0,2 0,4-0,1-0,2 0,4 Myyntisaam. Ka 25,7 73,3 25,1 21,9 83,7 21 24,8 35,5 24,6 23,6 43,4 23,4 29,6 42 29,5 27,5 45,4 27,3 kiertoaika, pv Med 27,5 21,3 42,9 25,1 19,9 40,1 24,6 19,2 39,1 26,1 22 39 26,2 21 43,5 27 21,4 42,1 Ostovelkojen Ka 31,3 101,1 30,7 32,3 244,6 30,5 31,8 57,4 31,6 31,8 62,3 31,6 30,5 56,3 30,3 30,2 52,6 30,1 kiertoaika, pv Med 35,5 28,6 47,9 31,3 25,6 42,4 28,4 22,4 40,9 29,9 25,3 40,5 31,9 25,9 45,1 33,1 26,8 47,7 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus

33 Kaikki-sarake sisältää kaikki alan yritykset (1 700 kpl). Mikro-sarake 0 9 hlöä työllistävät yritykset (1 340 kpl), joissa on mm. 330 hammasproteesien valmistajaa. Oleellisin sisältö löytynee muut-sarakkeesta (360 yritystä), josta on siis puhdistettu mikroyritykset pois. Kustakin tunnusluvusta on keskiarvo ja mediaani-tieto, joka edustaa lukumääräisesti suurinta frekvenssiä (alakvartiili, mediaani, yläkvartiili). 20 15 10 5 Käyttökate Nettotulos 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuvat 22. Muiden kuin mikroyritysten käyttökate ja nettotulos 70 60 50 40 30 20 10 0 Suht. velk. Omavar. aste 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Muiden kuin mikroyritysten suhteellinen velkaantuneisuus ja omavaraisuus- Kuvat 23. aste Taloudellinen tilanne toimialalla on yhä hyvä. Vaikka aikasarja sisältää vain yhden kunnon kasvuvuoden (2000), sekä kannattavuus-, vakavaraisuus, että likviditeettiluvut ovat kunnossa. Taulukko ja kuvat kertovat kuitenkin, että 5 viimeisen vuoden kehityssuuntia on saatava muuttumaan.