HERNESAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUE, HELSINKI

FCG Finnish Consulting Group Oy KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO HERNESAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUE, HELSINKI Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto ja alustava riskinarviointi 00-D..00

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... KOHTEEN KUVAUS.... Sijainti ja omistus- ja hallintasuhteet.... Rajaukset ja koko.... Toimintahistoria.... Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet... 8. Nykyinen ja tuleva käyttö... 8 MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEET...0. Maa- ja kallioperä...0. Pohja-, orsi- ja pintavesi...0 AIEMMIN TEHDYT MAAPERÄTUTKIMUKSET...0. Oy Ford Ab, 99...0. WSP Environmental Oy, 00.... Suomen IP-Tekniikka Oy, 00.... FCG Planeko Oy, 007.... FCG Planeko Oy, 008..... Maaperätutkimukset..... Huokoskaasu- ja vesinäytteenotto..... Sedimenttitutkimukset... VUONNA 009 TEHDYT LISÄTUTKIMUKSET.... Maaperätutkimukset..... Maanäytteiden analysointi.... Vesinäytteenotto..... Vesinäytteiden analysointi... HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN.... Vertailu kynnys- ja ohjearvoihin.... Maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin osa-alueittain...8. Osa-alue...8.. Rajaus ja tutkimuspisteiden määrä...8.. Öljy -yhdisteet...9.. PAH -yhdisteet...9.. Raskasmetallit...0.. Muut haitta-aineet.... Osa-alue..... Rajaus ja tutkimuspisteiden määrä..... Öljy -yhdisteet..... PAH -yhdisteet..... Raskasmetallit..... Muut haitta-aineet.... Osa-alue..... Rajaus ja tutkimuspisteiden määrä..... Öljy -yhdisteet..... PAH -yhdisteet..... PCB -yhdisteet..... Raskasmetallit..... Muut haitta-aineet.... Osa-alue... P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. Rajaus ja tutkimuspisteiden määrä..... Öljy - yhdisteet..... PAH - yhdisteet...7.. PCB - yhdisteet...7.. Raskasmetallit...7.. Muut haitta-aineet...8.7 Vesinäytteiden tulokset...8.8 Öljyhiilivetyjen fraiojako...8.9 Liukoisuustestit...9.0 Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävän maan määrä...0. Osayleiskaavaluonnoksen vesialueet.... Epävarmuustekijät... 7 ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO... 7. Haitta-ainepitoisen maan kunnostuskustannukset... 7. Alustava kustannusarvio... 8 RISKIEN PERUSARVIOINTI... 8. Kriittisten haitta-aineiden valinta... 8. Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet... 8.. Öljyhiilivedyt... 8.. PAH-yhdisteet... 8.. Epäorgaaniset haitta-aineet... 8. Käsitteellinen malli...8 8.. Alueen tuleva käyttö ja rakenne...8 8.. Kulkeutuminen...8 8.. Altistuminen...8 8.. Ekologiset riskit...9 9 RISKILASKENTA...9 9. Rajaukset...9 9. Laskentaohjelma...9 9. Kulkeutuminen...0 9. Terveysriski... 9.. Yleistä altistuslaskennasta... 9.. Riskilaskenta... 9. Epävarmuustarkastelu... 9. Muut kunnostustarpeeseen vaikuttavat tekijät... 9.7 Tavoitepitoisuuksien asettaminen... 9.7. Laskenta... 9.7. Alustavat tavoitepitoisuudet... 0 LISÄTUTKIMUSTARVE...7 YHTEENVETO JA EHDOTUS JATKOTOIMENPITEISTÄ...8 P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D LIITTEET. Aikaisempien tutkimusten tulokset (WSP Environmental Oy, FCG IP- Tekniikka Oy, FCG Planeko Oy). Lisätutkimuspisteiden koordinaatit, 009. Lisätutkimuspisteiden tutkimustulokset, 009. Fraiointianalyysien tulokset, 009. Lisätutkimusten laboratorioanalyysilomakkeet, 009. Havaintoputkikortit 7. Vesinäytteiden tulokset sekä laboratorioanalyysilomakkeet, 009 8. Liukoisuustestien analyysitulokset 9. Riskilaskennan liitteet 0. Riskiperusteiset suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet PIIRUSTUKSET YMP.D_ A Epäorgaanisten haitta-aineiden arvioitu laajuus ja osayleiskaavaluonnos YMP.D_ B Orgaanisten haitta-aineiden arvioitu laajuus ja osayleiskaavaluonnos YMP.D_ A Tutkimuspisteiden haitta-ainepitoisuus 0- m, osayleiskaavaluonnos YMP.D_ B Tutkimuspisteiden haitta-ainepitoisuus - m, osayleiskaavaluonnos YMP.D_ C Tutkimuspisteiden haitta-ainepitoisuus yli m, YMP.D_ osayleiskaavaluonnos Epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden laajuus ja osayleiskaavaluonnos YMP.D_ Maaperän ja merenpohjan sedimenttien haittaainetutkimuspisteet ja osayleiskaavaluonnos P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO HERNESAARI, HELSINKI JOHDANTO ssa on käynnissä Hernesaaren osayleiskaavasuunnittelu. Osayleiskaavassa nykyinen teollisuus-, varasto- ja osin virkistyskäytössä oleva Hernesaaren alue suunnitellaan muutettavaksi pääosin asumiskäyttöön. Osayleiskaava kattaa koko Hernesaaren niemen alueen, rajoittuen pohjoisessa Matalasalmenkujaan sekä lännessä, etelässä ja idässä mereen. Alueelle on tehty useita maaperätutkimuksia vuodesta 99 lähtien. FCG Finnish Consulting Group Oy on tehnyt Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta Hernesaareen lisätutkimuksia maaperän haittaainepitoisuuksien selvittämiseksi heinä-elokuussa 009. Työtä ohjasi kaupunkisuunnitteluvirastosta Kati Immonen. Projeipäällikkönä toimi FCG:ltä Sari Hämäläinen ja näytteenoton suoritti Henri Kylä-Utsuri. Riskinarvioinnista vastasi Terhi Svanström. Näytteenotolla tarkennettiin aikaisemmin todettujen haitta-ainepitoisten alueiden rajauksia ja haitta-aineiden esiintymissyvyyksiä sekä selvitettiin rakennuksien alapuolisen maaperän haitta-aineita. Tutkimustulosten perusteella on tarkasteltu haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä ja alustavasti arvioitu kunnostuskustannuksia osayleiskaavoituksen taustatiedoksi. KOHTEEN KUVAUS. Sijainti ja omistus- ja hallintasuhteet Tutkimusalue sijaitsee Helsingissä Hernesaaressa. Kuvassa on esitetty Hernesaaren sijainti. Kuva. Hernesaaren sijainti. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D. Rajaukset ja koko. Toimintahistoria Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki. Osa tutkimusalueesta on Helsingin sataman hallinnassa. Tutkimusalueen korttelit ovat 08, 0, 0, 00, 0, 08, 07, 0 ja 0. Alueella on vuokrasopimuksia useiden eri toimijoiden kanssa, joista merkittävin on STX Europe (ent. Aker Finnyards, ent. Kværner, ent. Masa Yards, ent. Wärtsilä). Nykyinen vuokrasopimus on voimassa..0 asti käsittäen Laivakadun ja Hernematalankadun väliin jäävät maa-alueet lukuun ottamatta kiinteistöä osoitteessa Henry Fordin katu. Telakka poistuu osittain vuokraamaltaan alueelta Hernesaaressa viimeistään 0 ja purkaa ennen lähtöään suuret hallirakennukset. Osayleiskaava kattaa koko Hernesaaren niemen alueen, rajoittuen pohjoisessa Matalasalmenkujaan, lännessä, etelässä ja idässä mereen. Tässä tutkimuksessa hiekka- ja louhekasa-alue suljettiin tutkimusalueen ulkopuolelle. Tutkimusalueen kokonaispinta-ala on noin 7, ha. Tutkimusalueen rajaus on esitetty kaikissa piirustuksissa osa-alueittain (-). Kaikkien näytepisteiden paikat on esitetty liitteinä olevissa piirustuksissa YMP.D_ A (epäorgaaniset) ja YMP.D_ B (orgaaniset). Toiminta- ja täyttöhistoria on esitetty raportissa Hernesaari, Kvaerner Masa Yards Oy, Helsinki, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, 0/00, Ympäristötekninen perusselvitys, WSP Environmental Oy, 0..00. Hernesaaren- Munkkisaaren satama- ja teollisuusalue on rakennettu täyttömaiden avulla vaiheittain kahden saaren, Munkkisaaren ja Hernesaaren, ympärille. Hernesaaren aluetta on täytetty erilaisella täyttömateriaalilla 900- luvun alkupuolelta lähtien. Täyttömaan seassa esiintyy paikoin vähän rakennusjätettä. Kiinteistön pohjoispuolella toimii Munkkisaaren alueella laivanrakentamista harjoittava STX Europe Oy. Tutkimusalue on ollut 970-luvulta lähtien eri telakkatoimijoiden käytössä. Tutkimusalueella ei ole enää telakkatoimintaa. Hernesaaren pohjoisosassa on toimistorakennuksia mm. Munkkisaaren yritystalo sekä vanha siilo. Osoitteessa Henry Fordin katu on toiminut 90-luvulta 970-luvulle Oy Ford Ab:n autotalo. Oy Ford Ab sijoitti alueelle kaksi maanalaista öljysäiliötä, joissa on varastoitu polttoöljyä ja bensiini/dieselöljyä. Lisäksi vuosina 9- Oy Ford Ab hallien pohjoispuolella toimi bitumikatteita valmistava yritys. Nykyään Henry Fordin -talossa on useita yrityksiä, joista näkyvimmät ovat markkinointiteknologiaan sekä elokuva- ja videotuotantoon liittyvät yritykset. Alueen lounaisosassa Munkkisaaren laiturissa toimii risteilijäsatama. Helsingissä vierailee erityisesti kesäaikaan lukuisia risteilijälaivoja päivittäin. Vierailujen määrä on kasvussa. Munkkisaaren laiturissa ankkuroituvat kaikkein suurimmat alukset. Vuotekno Oy vuokraa Hernesaaren alueella tuotanto- ja varastotiloja sekä avovarastointi-, pysäköinti- ja piha-alueita (asfaltoituja ja aidattuja pihaalueita). Vuokra-alueilla toimii teollisuus- ja palveluyrityksiä mm. autokatsastuskonttori sekä useita venekauppaan että veneiden huoltoon ja talvisäilytyk- P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 7 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D seen erikoistuneita yrityksiä. Alueella järjestetään myös isojen veneiden ja autojen myyntinäyttelyitä. Osa tiloista on varsin uusia mm. 990-luvulla rakennettuja. Kuva. Hallien 7, 79, 80, 8 ja 8 sijainti. Yllä olevassa kuvassa näkyy hallien sijainti tutkimusalueen pohjoisosassa. Rakennus 7: Teräs-/betonirakenteinen halli on valmistunut v. 97 Rakennus 8: Teräs/betoni-rakenteinen halli valmistunut v 98 Rakennus 79: Teräs-/betonirakenteinen halli on valmistunut v. 980 Oy CL Båt Center Ab on harjoittanut pitkään veneiden telakointia, huoltoja, korjauksia, uusien ja käytettyjen veneiden myyntiä Hernesaaren hallissa R7. He tekevät veneiden vahauksia, pinta- ja lasikuitukorjauksia, pohjankunnostustöitä sekä pohjanmyrkkymaalauksia. A.K. CRAFTech Oy toimintaan kuuluu veneiden talvisälytys, laaja edustus veneiden maahantuonnissa ja palveluissa. Vator Oy:llä on myös venetelakka toimintaa Hernesaaressa. Vator Oy harjoittaa myös moottoriveneiden myyntiä ja niiden varustelutoimintaa hallissa R8. Rakennuksessa 88 on kylmää varastotilaa ja rakennuksessa 89 toimii mm. autokatsastusasema. Rakennus 8:ssa on myös toimistohuoneita ja neuvotteluhuoneita. South Marinen telakalla on tilat veneiden käsittelyyn/entisöinti, varusteluun, muutostöihin, huoltoon ja säilytykseen. Kuva. Rakennus 8: Teräs/betoni-rakennus on valmistunut v. 98 Hernesaaren eteläosassa sijaitsee Jouko Lindgren Oy:n toimistotilat, venehallit ja pienvenekorjaamo. Toimistotilarakennuksessa harjoitetaan pienimuotoista korjaamo- ja huoltotoimintaa (kaksi erillistä huoltomonttua). Pääasiassa hallit toimivat pienveneiden säilytyspaikkana. Rakennuksen ulkopuolella sijaitsee ongelmajätepiste ja sisäpuolella palavien aineiden varastotila (mm. maaleja). Pienvenekorjaamon alueella on muutaman vuoden vanhoja venehalleja. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 8 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Hallit on rakennettu asfaltin päälle. Pienvenekorjaamon alueella harjoitetaan korjaamotoimintaa, joissa käsitellään epokseja, polyesterihartseja ja veneiden pohjamaaleja. Alueella on harjoitettu laivojen sekä pienveneiden korjaus ja maalaustoimintaa. Veneiden säilytysalueella on asfalttipinta. Alueella on aiemmin toiminut Finnsteve. Hernesaaren eteläpäässä sijaitsevat jäähalli ja helikopterikenttä. Helikopterikentän eteläosassa sijaitsee pieni maanpäällinen öljysäiliö (noin 0 m³). Terminaalin ja kopterihallin välissä sijaitsee helikopterien tankkauspiste (arviolta 0-0 m³). Molempien säiliöiden valumalaatan alapuolelta on yhteys öljynerotuskaivoon. Kiinteistön itäosassa sijaitsi Tallinnan helikopteriliikenteen aikana säiliöauton perävaunu helikopterien tankkausta varten.. Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet. Nykyinen ja tuleva käyttö Aluetta peittävät tällä hetkellä joko asfaltoidut satamatiet, piha- ja paikoitusalueet ja varastokentät tai varasto- tai huoltoon tarvittavat rakennukset tai toimistotilat. Alueella on runsaasti putkijohtoja ja kaapeleita. Alueella on kunnallistekniikka. Alueen pääviemäri sijaitsee Matalasalmenkujalla ja Laivakadun itäosalla. Niemen keskellä, teollisuustonttien välissä, sijaitsevat lounas-koillinen -suuntaiset viemärit, vesijohdot ja kaukolämpöjohdot. Nykyiset rakennukset on esitetty piirustuksissa YMP.D_ A-B ja A-C. Yleiskaava 00:ssa Hernesaari on määritetty merkinnällä: Työpaikka-alue, teollisuus/toimisto/satama. Kaakon puoleinen ranta ja kapea suikale lounaispäässä on merkitty kaupunkipuistoksi. Eteläkärjessä on ulostyöntyvällä niemekkeellä pieni alue varattu hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi. Osayleiskaavoituksen yhteydessä nykyinen teollisuus-, varasto- ja osin virkistyskäytössäkin oleva Hernesaaren alue suunnitellaan muutettavaksi pääosin asumiskäyttöön. Tulevassa osayleiskaavassa Hernesaari tullaan varaamaan pääasiassa asumiselle, turismiin liittyville palveluille, helikopterikentälle, venesatamatoiminnoille sekä risteilijälaivojen satamakäyttöön. Alueen viihtyisyyttä lisätään vesiaiheilla, aukioilla, puistoilla ja katutiloilla. Rannat ovat pääosin yleisessä käytössä. Hernesaaren itärantaan rakennetaan puisto, jonka pinta-ala on noin ha. Kilpapurjehdukselle ja veneilylle taataan alueella mahdollisimman hyvät olosuhteet myös jatkossa. Hernesaaressa poikkeusluvin toimiva helikopterikenttä on tarkoitus sijoittaa kauempana asutuksesta risteilijälaivoille varten rakennettavalle nimekkeelle. Joukkoliikenne on tarkoitus hoitaa raitiovaunuilla. Suojelukohteiksi on merkitty Henry Fordin kadulla sijaitsevat Fordin tehdastalo sekä viljasiilorakennus. Matalasalmenkujan eteläpuolella sijaitsevat käytöstä poistuneet siilot säilytetään luontevalla uusiokäytöllä. Ilman suojelumerkintää jää Helsingin käsityö- ja teollisuusyhdistyksen talo, jota ei ole kuitenkaan tarkoitus purkaa. Seuraavalla sivulla kuvissa ja on esitetty suunnitelmatilanne, johon perustuen vuoden 009 lisätutkimukset tehtiin. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 9 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Kuva. Yleissuunnitelma Hernesaaresta. Kuva. Hernesaaren osayleiskaavaluonnoksen viistoilmakuva idästä. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 0 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEET. Maa- ja kallioperä. Pohja-, orsi- ja pintavesi Tutkimusalueella maanpinta vaihtelee tasovälillä +0,9...+,8 m. Pintamaa on pääosin hiekkaa ja kiveä. Täyttömaakerroksen alla on louhetäyttöä tai kallio. Kairauspistetietojen perusteella kallionpinta vaihtelee alueella,, m syvyydellä maanpinnasta. Hernesaaren eteläosassa on myös kalliopaljastuma pienvenekorjaamon ja jäähallin välisellä alueella. Alueella on aiemmin sijainnut saari nimeltään Hernesaari sekä matalikko nimeltään Hernematalankari. Osayleiskaava-alueen maaperä on pääosaltaan mereen tehtyä täyttöä. Kallioinen vanha Hernesaari on tasattu. Alueen vanhat täytöt on tehty vaiheittain siten, että vanhimmat täytöt on tehty 90-luvulla ja uusimmat täytöt 990-luvulla. Vuoden 989 geoteknisessä kartassa tutkimusalueen maaperä on ollut noin ± 0 tasolla. Näytteenoton yhteydessä on havaittu jätettä mm. puuta, tiiltä, vaneria ja/tai metalliromua. Alueella ei ole ollut yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa. Vuoden 008 lisätutkimuksissa alueelle tehdyissä koekuopissa todettiin hiekkaa, soraa, puuta, metallia, humusta, silttiä ja savea. Pintamaa oli mursketta. Alueen ja koekuopissa todettiin mursketta, tiiltä, betonia, hiekkaa sekä louhetta. Alueen koekuopissa havaittiin täyttömaan seassa tiiltä, betonia, asfalttia ja metallia sekä puuta. Aikaisemmin tehdyn ympäristöteknisen perusselvityksen ( Hernesaari, Kvaerner Masa Yards Oy, Helsinki, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, 0/00, Ympäristötekninen perusselvitys, WSP Environmental Oy, 0..00 ) mukaan orsi-/pohjaveden pinta alueella noudattelee meriveden pinnan tasoa ollen noin,0,0 m syvyydellä maanpinnasta. Vuosien 008 ja 009 maaperätutkimuspisteissä havaittiin vettä noin,0,0 m syvyydellä maanpinnasta. Väliaikaisina pohjavesiputkina käytetyissä huokoskaasuputkissa vedenpinta oli tasolla 0-0, m mpy. Alue rajautuu merialueeseen. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Santahamina, I lk, 0090) sijaitsee noin km päässä Hernesaaresta itään. AIEMMIN TEHDYT MAAPERÄTUTKIMUKSET. Oy Ford Ab, 99 Oy Ford Ab on tehnyt toimitilojen alueelle ympäristöteknisen perusselvityksen vuonna 99. Tulokset on esitetty raportissa Initial soil investigation, phase II environmental audit, ERM, Germany, Oy Ford Ab, 99. Kohteen lähiympäristöön tehtiin tällöin porakonekairauspistettä (SB-SB-pisteet, piirustukset YMP.D_ A-B). Tutkimukset on kohdistettu riskitoimintojen läheisyyteen sekä bitumikatteita valmistaneen yrityksen alueelle ( tutkimuspistettä). Maaperänäytteistä analysoitiin laboratoriossa mineraaliöljy- ( kpl) ja fenolipitoisuus ( kpl) sekä PAH- ( kpl) ja BTEX-yhdisteiden ( kpl) pitoisuus. Alueella todettiin öljyhiilivedyillä ja fenolilla pilaantunutta maata. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D. WSP Environmental Oy, 00 Vuonna 00 WSP Environmental Oy on tehnyt telakka-alueella maaperätutkimuksia ( Hernesaari, Kvaerner Masa Yards Oy, Helsinki, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, 0/00, Ympäristötekninen perusselvitys, WSP Environmental Oy, 0..00 ). Tutkimusalueelle (noin 7, ha) tehtiin tällöin 0 porakonekairapistettä (P-P0, piirustukset YMP.D_ A-B). Näytteitä otettiin yhteensä 89 kpl. Näytteenotto ulottui keskimäärin metriin ja syvimmillään 7 metriin. Näytteistä (0 kpl) analysoitiin öljyhiilivetypitoisuus (PetroFLAG-kenttäanalyysi) ja kaikista näytteistä raskasmetallipitoisuus XRF-kenttäanalysaattorilla. Laboratoriossa näytteistä analysoitiin mineraaliöljypitoisuus ( kpl), PAH (7 kpl) ja raskasmetallit As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sn, V ja Zn ( kpl). Mittaus- ja analyysitulokset on esitetty tulostaulukossa liitteessä. Tutkimusten perusteella alueella todettiin raskasmetalleilla ja öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Täyttömaakerroksen paksuus vaihteli noin 7 metriin ja koostui lähinnä hiekasta ja kivestä. Paikoin seassa esiintyi puuta, vaneria, metallia ja tiilen muruja.. Suomen IP-Tekniikka Oy, 00. FCG Planeko Oy, 007 Vuonna 00 Suomen IP-Tekniikka Oy (nyk. FCG Finnish Consulting Group Oy) teki CapMan Real Estate Oy:n toimeksiannosta maaperän haittaainetutkimuksia osoitteessa Henry Fordin katu (CapMan Real Estate Oy, Henry Fordin katu, Maaperän haitta-ainetutkimukset, Suomen IP-Tekniikka Oy,..00). Tehdyissä tutkimuksissa kohdealueelle tehtiin yhteensä porakonekairauspistettä (P00-P08 rakennuksen ulkopuolella ja S09-S rakennuksen sisäpuolella, piirustukset YMP.D_ A-B). Näytteitä otettiin yhteensä 7 kpl. Näytteenotto ulottui syvimmillään m ja rakennuksen sisäpuolisissa tutkimuspisteissä metriin. Kaikki näytteet mitattiin XRF-kenttäanalysaattorilla, joista viidelle tehtiin raskasmetallianalyysi (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb ja Zn) laboratoriossa. Osasta näytteitä ( kpl) analysoitiin öljyhiilivetypitoisuus PetroFLAG-kenttäanalyysillä, joista viidelle tehtiin öljyhiilivetyanalyysi (C -C 0 ) laboratoriossa. Kolmesta näytteestä analysoitiin myös klooratut VOC-yhdisteet. Laboratorioanalyysit on analysoitu Lantmännen Analycen Oy:n laboratoriossa Tampereella. Mittaus- ja analyysitulokset on esitetty tulostaulukossa liitteessä. Alueella havaittiin täyttömaan lisäksi tiiltä, betonia ja metallia. Tutkimusten perusteella alueella todettiin raskasmetalleilla ja öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Tutkimuspisteessä P9/,0-,0 m on todettu kynnysarvon ylittävä PAH-pitoisuus mg/kg, jolloin vastaavaa maata voi esiintyä myös tutkimuspisteessä P0/,0-,0 m. VOC-pitoisuudet (Cl-VOC) olivat hyvin alhaisia. Vuonna 007 FCG Planeko Oy (nyk. FCG Finnish Consulting Group Oy) (, Hernesaaren osayleiskaava-alue, Helsinki, Maaperän haitta-aineiden tutkimusraportti, lisätutkimukset ja yhteenveto aiemmista tutkimuksista, FCG Planeko Oy,..008 ) teki alueelle 0.-7.9.007 välisenä aikana keskiraskaalla vaunuporakoneella yhteensä 0 lisätutkimuspistettä (P00-P9, piirustukset YMP.D_ A-B). Näytteenotto ulotettiin keskimäärin noin m syvyydelle maanpinnasta, syvimmillään noin 8 metriin. Munkkisaaren laiturin edustalla olevassa sedimentissä on Helsingin Sataman teettämissä tutkimuksissa todettu tributyylitinaa (TBT). Alueen maaperästä ei P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D. FCG Planeko Oy, 008.. Maaperätutkimukset ole aiemmin tutkittu TBT:tä. Tämän vuoksi Munkkisaaren laiturin reunaalueelle sijoittuvien tutkimuspisteiden pintamaanäytteistä (koonti ja koonti, 0-,0 m) määritettiin TBT-pitoisuudet. Hernesaaren alueella ei havaittu merkkejä selkeästä rakennusjätetäytöstä tai yhdyskuntajätteestä. Täyttömaan seassa havaittiin jonkun verran tiiltä, puun kappaleita ja louhetäyttöä. Näytteitä otettiin yhteensä kpl. Kaikki näytteet mitattiin XRFkenttäanalysaattorilla (As, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn). Lisäksi kahdesta koomanäytteestä tributyylitinapitoisuudet analysoitiin SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa Haminassa. Novalab Oy:n laboratoriossa analysoitiin raskasmetallit (As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, V ja Zn) 0 kpl, öljyhiilivedyt (C 0 -C 0 ) 0 kpl, hiilivedyt (C - C 0, BTEX) 0 kpl, PAH-yhdisteet 0 kpl ja PCB-yhdisteet 0 kpl. Mittaus- ja analyysitulokset on esitetty tulostaulukossa liitteessä. FCG Planeko Oy (nyk. FCG Finnish Consulting Group Oy) teki alueelle 9.8.-.9.007 yhteensä 8 tutkimuspistettä. Tulokset on esitetty raportissa, Hernesaaren osayleiskaava-alue, Helsinki, Maaperän haitta-aineiden tutkimusraportti, lisätutkimukset ja yhteenveto aiemmista tutkimuksista, 07-D70, FCG Planeko Oy, 7..009 ). Alueelle tehtiin keskiraskaalla vaunuporakoneella yhteensä 0 lisätutkimuspistettä (P0-P0, P09-P, P, P, P8-P0, P-P, P-8, P-P, P-P ja P7). Alueelle tehtiin myös rakennusten sisäpuolisia tutkimuspisteitä yhteensä 9 kpl (P, P, HP, P, P, P8, P, P ja HP). Lisäksi tutkimuspisteisiin HP, HP, HP, HP9 ja HP asennettiin näytteenoton jälkeen huokoskaasuputket. Näytteenotto ulotettiin keskimäärin noin m syvyydelle maanpinnasta, syvimmillään noin metriin. Kaivinkoneella tehdyt tutkimuspisteet (8 kpl) olivat KK0, KK07, KK08, KK, KK7, KK0, KK ja KK8. Näytteenottosyvyys vaihteli 0,,0 metriin. Koekuoppien perusteella maaperässä oli havaittavissa täyttömaata, jossa oli seassa tiilen palasia, metallin ja betonin kappaleita, puuta sekä asfalttia. Tutkimuspisteessä KK7 ja KK0 todettiin louhetta 0, 0,7 m syvyydellä. Hernesaaren alueella ei ole havaittu merkkejä selkeästä rakennusjätetäytöstä tai yhdyskuntajätteestä. Näytteitä otettiin yhteensä 0 kpl. Kaikki näytteet mitattiin INNOV-X - kenttäanalysaattorilla (As, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn). Aistinvaraisten havaintojen perusteella maanäytteille tehtiin PetroFLAG-kenttäanalyysejä yhteensä 0 kpl. Laboratorioanalyysit suoritettiin Novalab Oy:n Karkkilan laboratoriossa. Laboratoriossa analysoitiin raskasmetallit (As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, V ja Zn) 0 kpl, öljyhiilivedyt (C -C 9 ) 0 kpl, Cl-VOC-yhdisteet 0 kpl, PAHyhdisteet kpl ja PCB-yhdisteet kpl. Mittaus- ja analyysitulokset on esitetty tulostaulukossa liitteessä. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. Huokoskaasu- ja vesinäytteenotto.. Sedimenttitutkimukset Hernesaaren alueelle asennettiin huokoskaasu- ja pohjavesinäytteenottoa varten havaintoputkea (HP, HP, HP, HP9 ja HP). Havaintoputket ovat halkaisijaltaan mm teräsputkia ja ulottuvat keskimäärin metrin syvyyteen maanpinnasta. Vesinäytteenotot suoritettiin havaintoputkista HP ja HP9 8.9.008 ja..008. Havaintoputkissa olevan veden määrä oli vähäinen. Pohjaveden taso vaihteli havaintoputkissa +,9 +0,0 välillä (008). Huokoskaasunäytteet otettiin 9.9.008 kaikista havaintoputkista ennen vesinäytteenottoa. Näytteet otettiin ilmapumpun (näytteenottoaika 0-7 min) avulla huokoskaasuputkiin ja ilmamäärät vaihtelivat,0,8 dm³ välillä. Vesinäytteistä HP ja HP9 analysoitiin öljyhiilivedyt (C 0 -C 0 ) sekä klooratut VOC-yhdisteet Novalab Oy:n laboratoriossa. Klooratut VOC-yhdisteet analysoitiin..008 otetuista vesinäytteistä. Huokoskaasuputkinäytteistä (HP, HP, HP, HP9 ja HP) analysoitiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (TVOC) Työterveyslaitoksella Tampereella. FCG Finnish Consulting Group Oy teki Hernesaaren ranta-alueella sedimenttitutkimuksia syksyllä 008 yhteensä tutkimuspistettä (S-S). Tulokset on esitetty raportissa Helsingin kaupunki,, Hernesaaren osayleiskaava-alueen sedimenttitutkimukset, tutkimusraportti, 07- D70, FCG Finnish Consulting Group Oy, 9..00 ). Tehtyjen maaperä- ja sedimenttitutkimusten haitta-ainepisteet on esitetty piirustuksessa YMP.D_, jonka taustalla on Hernesaaren osayleiskaavan luonnos. VUONNA 009 TEHDYT LISÄTUTKIMUKSET. Maaperätutkimukset FCG Finnish Consulting Group Oy teki alueelle lisätutkimuksina.7-7.8.009 välisenä aikana yhteensä 0 tutkimuspistettä (FCG-FCG0) keskiraskaalla vaunuporakoneella. Tutkimuspisteistä 7 kpl sijoittui rakennusten sisälle (FCG-FCG, FCG8, FCG, FCG, FCG, FCG7-FCG9, FCG-FCG, FCG-FCG). Sisätiloihin sijoitetuilla lisätutkimuspisteillä kartoitettiin alueella sijaitsevien rakennuksien alapuolista maaperää. Joitakin tutkimuspisteitä sijoitettiin alueellisesti kuvaamaan öljyhiilivetyjen leviämistä maaperässä. Neljä tutkimuspistettä sijoitettiin niin, että maanäytteiden liukoisuustesteillä arvioidaan alueellisesti raskasmetallien kulkeutumista maaperässä. Tutkimuspisteiden sijoittamisessa rakennuksen sisätiloissa tuli ottaa huomioon esim. hallissa 8 alueella liikkuvien työkoneiden ajoreitit sekä poraamisesta aiheutuvan pölyn vaikutus pakattaviin tuotteisiin (ABB Oy) ja huolettaviin veneisiin sekä veneiden siirrettävyys turvaetäisyydelle tutkimuksen ajaksi (halli 7 ja Lingren Oy). Myös alueella olevat kaapelit, kaukolämpö-, vesi- ja viemärilinjat sekä em. seikat vaikuttivat tutkimuspisteiden sijoitteluun. Näytteet otettiin jatkuvina näytteinä maalajikerroksittain siten, että ne edustavat enintään m kerrospaksuutta. Näytteenotto ulotettiin keskimäärin noin P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. Maanäytteiden analysointi. Vesinäytteenotto.. Vesinäytteiden analysointi,0 m syvyydelle maanpinnasta. Näytteenoton jälkeen porauspisteet ennallistettiin siten, ettei niistä ole haittaa alueen nykyiselle käytölle. Näytepisteiden sijainnit on esitetty piirustuksissa YMP.D_ A-B. Porauspisteet mitattiin takymetrisesti ja työssä käytettiin Helsingin kaupungin korkeus- ja koordinaattijärjestelmää (xyz). Näytepisteiden koordinaatit on esitetty liitteessä. Näytteitä otettiin yhteensä kpl. Näytteet otettiin tiiviisti suljettaviin, hiilivetyjä läpäisemättömiin Rilsan-pusseihin. Näytteenoton yhteydessä näytteet tutkittiin aistinvaraisesti ja niistä kirjattiin ylös maalaji, mahdollinen jätesisältö, haju, väri, kosteus sekä muut havainnot. Kaikki näytteet mitattiin INNOV- X -kenttäanalysaattorilla (As, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn). Aistinvaraisten havaintojen perusteella maanäytteille tehtiin PetroFLAG-kenttäanalyysejä yhteensä kpl. Mittaustulosten perusteella valitut näytteet toimitettiin Novalab Oy:n Karkkilan laboratorioon analysoitaviksi. Kymmenelle (0 kpl) maanäytteelle tehtiin TerrAttest-analyysi, jossa määritetään yli 00 yhdisteen pitoisuudet Eurofins Oy:n laboratoriossa Tampereella. Laboratoriossa analysoitiin raskasmetallit (As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, V ja Zn) 9 kpl, öljyhiilivedyt (C -C 0 ) 9 kpl, öljyhiilivedyt (C 0 -C 9 ) 0, PAHyhdisteet kpl, PCB-yhdisteet kpl ja kpl syanidia. Kolmelle () maanäytteelle tehtiin -vaiheinen liukoisuustesti (SFS-EN 7- ) ja yhdestä vaiheinen liukoisuustesti (SFS-EN 7-) SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa Haminassa. Lisäksi viidestä () maanäytteestä määritettiin öljyhiilivetyjen fraiointi ja raekokojakauma (Novalab Oy). Näytteet säilytettiin kylmässä ja valolta suojattuna sekä toimitettiin laboratorioihin kylmälaukuissa. Mittaus- ja analyysitulokset on esitetty tulostaulukossa liitteessä. Fraiointianalyysien tulokset on esitetty liitteessä. Maanäytteiden laboratorion analyysituloslomakkeet epävarmuusarvioineen ovat liitteessä. Hernesaaren alueelle on asennettu pohjavesinäytteenottoa varten havaintoputkea (HP, HP, HP, HP9 ja HP). Havaintoputket ovat halkaisijaltaan mm teräsputkia ja ulottuvat keskimäärin metrin syvyyteen maanpinnasta. Ne sijoitettiin mahdollisimman tasaisesti lähelle alueita, joissa esiintyy ongelmajätearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Vesinäytteenotot suoritettiin havaintoputkista HP, HP9 ja HP 7.7.009. Havaintoputkien HP ja HP näytteenotto suoritettiin 8.7.009. Ennen vesinäytteenottoa havaintoputkista mitattiin vedenpinnat, putket tyhjennettiin ja vesinäytteet otettiin vedenpinnan palautumisen jälkeen. Pohjaveden taso vaihteli havaintoputkissa 0-0, mpy välillä. Liitteessä on esitetty havaintoputkikortit. Vesinäytteistä HP, HP9 ja HP analysoitiin öljyhiilivedyt (C 0 -C 9 ) ja vesinäytteestä HP öljyhiilivedyt (C -C 0 ), MTBE- ja BTEX yhdisteet. Vesinäytteistä HP, HP, HP9 ja HP analysoitiin raskasmetallit (As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Sb, Zn ja V) Novalab Oy:n laboratoriossa. FCG Finnish P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Consulting Group Oy:n ympäristölaboratoriossa määritettiin ph vesinäytteistä HP, HP, HP9 ja HP. Vesinäytteelle HP tehtiin TerrAttest-analyysi, jossa määritettiin yli 00 yhdisteen pitoisuudet Eurofins Oy:n laboratoriossa Tampereella. Vesinäytteestä tutkittiin mm. sähkönjohtavuus, ph, PAH- ja öljyhiilivety-yhdisteet. Vesinäytteiden yhteenvetotaulukko ja laboratorion analyysituloslomakkeet on esitetty liitteessä 7. Laboratorion analyysilomakkeessa on lueteltu TerrAttestanalyysin yhdisteet. HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN. Vertailu kynnys- ja ohjearvoihin Valtioneuvoston asetuksessa pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista eli ns. PIMA-asetuksessa (Vna /007) annetaan haitta-aineille kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Kun yhden tai useamman haitta-aineen kynnysarvo ylittyy, maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perustuttava riskinarvioon. Tässä raportissa vertaillaan haitta-ainepitoisuuksia PIMA-asetuksen ohjearvoihin. Mikäli maaperän haitta-ainepitoisuus ylittää taulukossa esitetyt ongelmajätteen raja-arvot, kaivettua maa-ainesta pidetään ongelmajätteenä (liite / sekä Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi arvioinnin perusteet ja menetelmät, Ympäristöopas, Helena Dahlbo, 00, liite 9). Taulukossa esitetyt ongelmajätearvot ovat suuntaa-antavia. Taulukoissa ja on huomioitu koko Hernesaaren alueen tutkimustulokset. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Taulukko. Kohteessa todettujen epäorgaanisten haitta-aineiden maksimi-, mediaani- ja keskiarvopitoisuudet sekä PIMA-asetuksen kynnys- ja ohjearvot (mg/kg) Haitta-aine Epäorgaaniset n Max Ka Med Alempi OA Ylempi OA Kynnysarvo Ongelmajätteen rajaarvo Arseeni (As) 9 88 9,,9 0 00 0000 Antimon (Sb) 80 0, 0 0 00 Barium (Ba) 900, 9,8 00 00 Kadmium (Cd) 9 0,8 0, 0 0 Kromi (Cr) 9 00, 7 00 00 00 000 Kupari (Cu) 9 000 9, 00 0 00 00 Elohopea (Hg) 9 77, 0, 0, Nikkeli (Ni) 9 0 7,7 0 0 00 0 0000 Lyijy (Pb) 9 900 9, 0 00 70 00 Vanadiini (V) 9 90 8, 8 00 0 0 Sinkki (Zn) 9 00 8, 0 00 0 00 00 Arseenia, kadmiumia, kromia, nikkeliä ja vanadiinia on todettu alemman ja ylemmän ohjearvon välisinä pitoisuuksina. Bariumin pitoisuus ylitti yhdessä tutkimuspisteessä ennen PIMA-asetusta käytössä olleen SAMASE-raja-arvon. Elohopealla todettiin yksi erittäin korkea, ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus (77 mg/kg); muut pitoisuudet olivat kuitenkin alle alemman ohjearvotason. Selvästi kohonneina pitoisuuksina todettiin kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Kuparin ja sinkin keskiarvopitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvotason ja lyijyn keskiarvopitoisuus alemman ohjearvotason. Sinkkiä näyttäisi tulosten perusteella esiintyvän laajimmin alueen maaperässä kuin muita metalleja. Sinkkiä ja lyijyä lukuun ottamatta kaikkien epäorgaanisten yhdisteiden mediaanipitoisuudet olivat kynnysarvojen tasolla tai niitä alhaisempia. Tulos kertoo siitä, että erittäin korkeita pitoisuuksia esiintyy pääosin muutamissa HotSpotpisteissä, merkittävän osan näytteistä ollessa pitoisuuksiltaan puhtaita. Metallipilaantuneita maita todettiin pintamaassakin, mutta suhteellisesti enemmän yli m:n syvyydessä nykyisen maan pinnasta. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 7 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Taulukko. Kohteessa todettujen orgaanisten haitta-aineiden maksimi-, mediaani- ja keskiarvopitoisuudet sekä PIMA-asetuksen kynnys- ja ohjearvot (mg/kg) Haitta-aine Orgaaniset n Max Ka Med Kynnysarvo Alempi OA Ylempi OA Ongelmajätteen raja-arvo TVOC C -C 0 8 0 0 00 00 Öljyt C -C 00 9 0 00 000 Öljyt C -C 0 000 77 0 00 000 Kok. öljyt >C 0- C 0 00 9 7 00 0000 Bentseeni 0 0,0 <0,0 <0,0 0,0 0, MTBE 0 <0,0 <0,0 <0,0 0,0 0 TAME 0 <0,0 <0,0 <0,0 0,0 0 Tolueeni 0 0, <0,0 <0,0 Et.Bentseeni 0 0,09 <0,0 <0,0 0 0 Ksyleeni 0 0, 0,0 0,0 0 0 Fenoli,8 ) ) 0 ) 0 ) PAH-yhdisteet 7 90 7 0 00 Naftaleeni 0,8 0, Antraseeni 7 0, Bentso(a) pyreeni Bentso(k)fluorante eni 99,, 0, 7,9, Fenantreeni 8 9,, Fluorantreeni 8 9,, Bentso(a)antrasee ni 8,9, Fluoreeni 7, 0, ) 0 ) Pyreeni 0 7,, ) 0 ) Kryseeni 77,9, ) 0 ) PCB 9 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 Trikloorieteeni 0, Tetrakloorieteeni 0,07 ) ) ) ) 0,0 0,0 0,0 ) Muiden analyysien tuloksista ei ole ollut saatavilla tietoa. Lisäksi analyysejä ei ole tehty tarpeeksi tilastolliseen tarkasteluun. ) Muissa :ssa analyysissä tulokset alittivat analyysikohtaisen määritysrajan. ) SAMASE-ohje- ja raja-arvot. Ko. haitta-aineille ei ole asetettu PIMA-asetuksessa kynnys- ja raja-arvoja. Orgaanisista yhdisteistä haihtuvien TVOC C -C 0 yhdisteiden kohonneita pitoisuuksia on todettu vain yhdessä tutkimuspisteessä (P08) Henry Fordinkadun tutkimuksessa. Koko alueen muissa analysoiduissa näytteissä pitoisuuksien vaihteluväli oli <0 0 mg/kg (laboratorion määritysraja on 0 mg/kg). BTEX-yhdisteiden ja MTBE/TAMEn pitoisuudet sekä PCB-yhdisteiden pitoisuudet olivat niin ikään kynnysarvojen tasolla tai niiden alle. Kohteessa on todet- P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 8 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D tu korkeina pitoisuuksina öljyhiilivetyjä sekä PAH-yhdisteitä. Kuten epäorgaanisten yhdisteiden kohdalla todettiin, myös suurimmat öljy- ja PAHpitoisuudet todettiin yksittäisissä pisteissä, ja em. yhdisteiden mediaanipitoisuudet ovatkin lähellä kynnyspitoisuuksia. Valtaosa kohonneista orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksista todettiin yli m:n syvyydessä nykyisen maan pinnasta.. Maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin osa-alueittain. Osa-alue Haitta-ainepitoisuuksien vertailussa on huomioitu kaikki Hernesaaren tutkimusalueelle tehdyt tutkimuspisteet. Koko Hernesaaren tutkimusalueella on tehty yhteensä 9 tutkimuspistettä ( tutkimuspiste/00 m²). Tarkempaa vertailua varten Hernesaaren alue on jaettu selvyyden vuoksi neljään osa-alueeseen (osa-alueet -). Tutkimusalueen ja osa-alueiden rajaukset on esitetty piirustuksissa. Tehtyjen tutkimusten perusteella epäorgaanisten haitta-aineiden laajuutta on arvioitu piirustuksessa YMP.D_ A ja orgaanisten haitta-aineiden piirustuksessa YMP.D_ B. Piirustuksessa YMP.D_ on esitetty sekä epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden laajuus sekä vesialueiden sijainnit. Raskasmetallien haittaainepitoisuus on esitetty punaisella ja orgaanisten haitta-ainepitoisuudet sinisellä. Hernesaareen tehtyjen maaperä- ja sedimenttitutkimusten haitta-ainepisteet on esitetty piirustuksessa YMP.D_, jonka taustalla on Hernesaaren osayleiskaavaluonnos. Hernesaaren alueen tutkimuspisteet on jaoteltu myös pintamaassa 0- m esiintyvän, - m syvyydellä esiintyvän sekä yli m syvemmällä esiintyvän haitta-ainepitoisuuden perusteella. Tämä jako on esitetty piirustuksissa YMP.D_ A (0- m), YMP.D_ B (- m) ja YMP.D_ C (yli m). Haitta-aineiden esiintymistä kuvaavassa syvyys/ kerrospaksuus yhteenvetokappaleessa on huomioitu tutkimuspisteiden alemman/ ylemmän/ ongelmajäteohjearvon ylittävät pitoisuudet. Raskasmetallipitoisuuksia verrattaessa kynnys- ja ohjearvoihin on huomioitu sekä XRF-mittaukset että laboratorioanalyysitulokset... Rajaus ja tutkimuspisteiden määrä Osa-alue rajautuu pohjoisessa Matalasalmenkujaan, Pyhän Birgitin puistoon, idässä Hernesaarenrantaan ja etelässä Henry Fordin katuun. Alueelle on tehty kaikkiaan yhteensä tutkimuspistettä, joista 8 kpl on tehty rakennuksien alapuolisen maaperän tutkimiseksi. Alueen tutkimuspisteistä yhdeksässä (9) ei yhdenkään tutkitun haitta-aineen pitoisuus ylittänyt kynnysarvoa. Näytteitä on otettu yhteensä 70 kpl. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 9 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Taulukko. Osa-alueen kynnys- ja ohjearvojen ylittävien maanäytteiden määrä syvyysprofiilissa Syvyysväli kynnys-ao *) ao-yo *) yo-oj *) yli oj *) 0- m 0 - m 9 7 > m 8 9 0 yhteensä: 9 *) Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Ylemmän ja ongelmajäteraja-arvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Ongelmajäteraja-arvon ylittävät maanäytteiden määrä.. Öljy -yhdisteet.. PAH -yhdisteet Ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjä todettiin tutkimuspisteissä P09/,0-,0 m (C 0 -C pitoisuus 0 mg/kg) ja P9/,0-,0 m (C -C 0 pitoisuus 0 mg/kg). Tutkimuspisteessä FCG/,0-,0 m ja FCG/,0-,0 m todettiin öljyhiilivetyjakeiden C -C 0 ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet (80 mg/kg ja 90 mg/kg). Alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjakeiden C 0 -C pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä P00/,0-,0 m, P0/,0-,0 m ja P0/,0-,0 m vaihteluvälin ollessa 0 90 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjakeiden C -C 0 pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä P/,0-,0 m, P8/,0-,0 m, P9/,0-,0 m, P00/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P0/,0-,0 m ja P09/,0-,0 m vaihteluvälin ollessa 0 80 mg/kg. Kynnysarvon ylittäviä öljy-yhdisteiden (C 0 -C 0 summapitoisuus) pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä P, P0, P09, P0, P, P0, KK08, P09, P sekä FCG vaihteluvälin ollessa 0 0 mg/kg. Tutkimuspisteen näytteessä P0/,0-,0 m todettiin analyysissä lievä bentseenin kynnysarvon ylittävä pitoisuus 0,0 mg/kg. Tutkimuspisteen HP/,0-,0 m näytteessä todettiin bentseeniä 0,0 mg/kg kynnysarvon ylittävä pitoisuus. PetroFLAG-kenttäanalyysin perusteella tutkimuspisteissä P/,0-,0 m, P0/,0-,0 m ja KK08/0,-, m todettiin kynnysarvon ylittävät öljyhiilivetyjen summapitoisuudet (8 mg/kg, 8 mg/kg ja 9 mg/kg). Tutkimuspisteiden maanäytteissä FCG/,0-,0 m ja FCG8/,0-,0 m todettiin öljyhiilivetyjen summapitoisuudeksi 8 mg/kg ja 097 mg/kg. Syvimmillään öljy-yhdisteitä todettiin tutkimuspisteissä P0/,0-,0 m ja P09/,0-,0 m. Korkeimmat pitoisuudet tutkimuspisteissä havaittiin P09/,0-,0 m (C 0 -C 0 0 mg/kg) ja P9/,0-,0 m (C 0 -C 0 870 mg/kg). Öljypitoisuudet esiintyivät pääosin syvyystasolla m. Haittaaineita sisältävän maa-aineskerrosten paksuus vaihteli välillä m. Ylemmän ohjearvon ylittävä PAH -pitoisuus (70 90 mg/kg) todettiin tutkimuspisteissä P8/,0-,0 m ja P0/,0-,0 m sekä FCG9/,0-, m. Alemman ohjearvon ylittäviä PAH -yhdisteiden pitoisuuksia todettiin pisteissä (P/,0-,0 m, P9/,0-,0 m, P00/,0-,0 m, P07/,0-,0 m, KK08/,-,0 m, FCG/,0-,0 m ja FCG/,0-,0 m) pitoisuuksien ollessa, 9 mg/kg välillä. Maanäytteissä P0/,0-,0 m ja FCG/,0-,0 m todettiin P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 0 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. Raskasmetallit alemman ohjearvon ylittäviä yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuuksia summapitoisuuden jäädessä kynnysarvotasolle. Kynnysarvon ylittäviä PAH yhdisteiden summapitoisuuksia ( 7 mg/kg) todettiin tutkimuspisteiden P9/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P09/,0-,0 m ja P0/,0-,0 m, KK0/,-,0 m näytteissä. Maanäytteiden P/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P08/,0-,0 m, P/,0-,0 m ja FCG/,0-,0 m todettiin alemman ohjearvon ylittäviä yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuuksia, mutta summapitoisuudet jäivät alle kynnysarvojen. Syvimmillään PAH -yhdisteitä todettiin tutkimuspisteessä P0/,0-,0 m. PAH-pitoisuudet esiintyivät pääosin syvyystasolla m ja suurin pitoisuus ( mg/kg) tasolla m. Haitta-aineita sisältävän maa-aineskerrosten paksuus oli noin m. Ongelmajätearvon ylittävä kuparipitoisuus, 8 000 mg/kg, todettiin näytteessä P/,0-,0 m. Kuparin ongelmajäte raja-arvo on 00 mg/kg. Ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (Cu, Pb ja/tai Zn) todettiin tutkimuspisteissä P/0,-,0 m, P/,0-,0 m, P9/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P07/0-,0 m, P08/,0-,0 m ja P09/,0-,0 m, P0/0-,0 m, KK08/0,-, m, P0/0-,0 m ja FCG0/,0-,0 m. Pitoisuuksien vaihteluväli oli lyijyllä 90 00 mg/kg ja sinkillä 0 800 mg/kg. Yhdessä tutkimuspisteessä P/,0-,0 m todettiin kuparipitoisuudeksi 97 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (As, Cu, Hg, Ni, Pb ja/tai Zn) todettiin tutkimuspisteissä P/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P07/,0-,0 m, P08/,0-,0 m ja,0-,0 m ja P09/,0-,0 m sekä,0-,0 m, P0/0-,0 m, KK0/0,-, m ja P09/,0-,0 m. Arseenia todettiin maanäytteen FCG0/,0-,0 m kenttäanalyysissä 7 mg/kg ja lyijyä 8 mg/kg. Kuparipitoisuus oli tasolla 7 8 mg/kg, lyijypitoisuus 8 mg/kg ja sinkkipitoisuus 77 70 mg/kg. Elohopean alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus, mg/kg todettiin yhdessä tutkimuspisteen näytteessä P08/,0-,0 m ja näytteessä P/,0-,0 m todettiin nikkelipitoisuudeksi 0 mg/kg. Kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (As, Cd, Cu, Pb ja/tai Zn) todettiin tutkimuspisteissä P, P8, P9, P0, P, P00, P0, P0, P0, P07, P09 ja P0, P0, KK08, P09, P0, HP, FCG, FCG, FCG, FCG9 ja FCG0. Kynnysarvon ylittävät arseenipitoisuudet vaihtelivat välillä, mg/kg, lyijypitoisuudet 0 mg/kg ja sinkkipitoisuudet 0 0 mg/kg välillä. Kadmiumin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia (,,8 mg/kg) todettiin tutkimuspisteissä P0/,0,0 m ja P0/0-,0 m. Kynnysarvon ylittäviä kuparipitoisuuksia (0 9 mg/kg) todettiin tutkimuspisteiden näytteissä P0/,0-,0 m ja P09/,0-,0 m. Syvimmillään raskasmetalleja todettiin tutkimuspisteessä P0 alkaen tasolta metriin. Maa-aineskerrosten paksuus vaihteli metriin. Raskasmetallipitoisuudet esiintyivät pääosin syvyystasolla m ja korkein pitoisuus (Cu 8000 mg/kg) tasolla P/,0-,0 m. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. Muut haitta-aineet. Osa-alue Muita tutkittuja orgaanisia haitta-aineita (öljyhiilivetyjakeet C -C 0, BTEX-, PCB- VOC- ja klooratut yhdisteet, Ba, Cr, V, syanidi) ei osa-alueella I todettu... Rajaus ja tutkimuspisteiden määrä Osa-alue rajautuu pohjoisessa Henry Fordin katuun, idässä Hernesaarenrantaan, etelässä Pihlajasaarenkatuun ja lännessä Munkkisaaren laituriin. Tälle osa-alueelle on tehty yhteensä 8 tutkimuspistettä, joista yhteensä 8 kpl on tehty rakennuksien alapuolisen maaperän tutkimiseksi. Alueen tutkimuspisteistä ei yhdenkään tutkitun haitta-aineen pitoisuus ylittänyt kynnysarvoa. Kolmessa tutkimuspisteessä (P7, P0 ja S) näytteenotto ei ole onnistunut louheen tai kallion vuoksi. Näytteitä otettiin yhteensä 8 kpl. Taulukko. Osa-alueen kynnys- ja ohjearvojen ylittävien maanäytteiden määrä syvyysprofiilissa Syvyysväli kynnys-ao *) ao-yo *) yo-oj *) yli oj *) 0- m 8 0 - m 7 9 > m 8 yhteensä: 7 9 *) Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Ylemmän ja ongelmajäteraja-arvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Ongelmajäteraja-arvon ylittävät maanäytteiden määrä.. Öljy -yhdisteet Ongelmajäteraja-arvon ylittävä hiilivetyjakeiden C -C 0 pitoisuus 00 mg/kg todettiin tutkimuspisteessä P0/,0-,0 m. Ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjä todettiin tutkimuspisteessä P0/,0-,0 m (C 0 -C pitoisuus 00 mg/kg ja C -C 0 pitoisuus 00 mg/kg). Alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjakeiden C 0 -C pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä P08/,0-,0 m, P/,0-7,0 m ja P0/,0-,0 m vaihteluvälin ollessa 0 0 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjakeiden C -C 0 pitoisuuksia, 90 mg/kg, todettiin tutkimuspisteessä P8/,0-,0 m. Alemman ohjearvon ylittävä bensiinihiilivetyjakeiden C -C 0 pitoisuus, 0 mg/kg, todettiin yhdessä näytteessä P08/,0-,0 m. Alemman ohjearvon ylittäviä mineraaliöljypitoisuuksia todettiin myös tutkimuspisteissä SB, SB7 ja SB9 sekä P0 (PetroFLAG-kenttäanalyysitulos 0 mg/kg). Tutkimuspisteiden SB, SB7 ja SB9 pintanäytteissä 0-,0 m mineraaliöljypitoisuudet olivat 078 7 mg/kg välillä. Yhden tutkimuspisteen näytteessä SB/,0-,0 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä fenolipitoisuus,8 mg/kg. Kynnysarvon ylittäviä öljy-yhdisteiden (C 0 -C 0 summapitoisuus) pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä P, P8, P, P9, P0, P ja P0 vaihteluvälin ollessa 0 70 mg/kg. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. PAH -yhdisteet.. Raskasmetallit PetroFLAG-kenttäanalyysin perusteella tutkimuspisteissä P0/,0-,0 m ja P/0,-,0 m todettiin kynnysarvon ylittävät öljyhiilivetyjen summapitoisuudet (0 mg/kg ja 7 mg/kg). Tutkimuspisteen näytteessä P/-7 m todettiin analyysissä lievä bentseenin kynnysarvon ylittävä pitoisuus 0,0 mg/kg. Korkein pitoisuus (C 0 -C 0 0 mg/kg) esiintyi tutkimuspisteessä P0 tasolla m. Syvimmillään öljy-yhdisteitä todettiin tutkimuspisteessä P/,0-7,0 m. Öljypitoisuudet esiintyivät pääosin syvyystasolla 0 m ja m. Haitta-aineita sisältävän maa-aineskerroksen paksuus oli noin m. Ylemmän ohjearvon ylittävä PAH -summapitoisuus, 7 mg/kg, todettiin tutkimuspisteessä P/,0-,0 m. Maanäytteessä P/,0-7,0 m vain fenantreenipitoisuus ( mg/kg) ylitti ylemmän ohjearvon ( mg/kg). Alemman ohjearvon ylittäviä PAH yhdisteiden summapitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä P/,0-,0 m ja P/,0-7,0 m. PAH -yhdisteiden pitoisuudet vaihtelivat 0 7 mg/kg välillä. Kynnysarvon ylittävä pitoisuus mg/kg todettiin tutkimuspisteen P9/,0-,0 m näytteessä. Maanäytteissä P8/0-,0 m, P7/,0-,0 m, P8/,0-,0 m, P0/,0-,0 m ja FCG/,0-,0 m todettiin yksittäisillä PAHyhdisteillä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Muissa osa-alueen tutkituissa näytteissä PAH -yhdisteiden summapitoisuudet alittivat kynnysarvotason. PAH -pitoisuudet esiintyivät syvyystasolla m ja syvimmillään pisteessä P/-7 m. Korkein pitoisuus (7 mg/kg) todettiin tutkimuspisteessä P tasolla m. Haitta-aineita sisältävän maa-aineskerrosten paksuus oli noin m. Ongelmajätearvon ylittävä lyijypitoisuus 900 mg/kg todettiin näytteessä P7/,0-,0 m. Ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (Cu, Pb ja/tai Zn) todettiin tutkimuspisteissä P8/,0-,0 m, P/0,-,0 m, P/,0-,0 m, P9/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P0/,0-, m, P0/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P/,0-8,0 m ja P7/0-,0 m sekä P0/,0-,0 m. Pitoisuuksien vaihteluväli oli kuparilla 7 mg/kg, lyijyllä 70 0 mg/kg ja sinkillä 00 mg/kg. Alemman ohjearvotason ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (Cu, Hg Pb ja/tai Zn) todettiin tutkimuspisteissä P/,0-,0 m, P8/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P9/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P08/,0-,0 m, P/,0-,0 m sekä 7,0-8,0 m, P7/,0-,0 m ja,0-,0, P/0-,0 m, P/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, FCG/0-,0 m ja FCG/,0-,0 m. Kuparipitoisuus vaihteli 98 00 mg/kg, lyijypitoisuus 0 0 mg/kg ja sinkkipitoisuus 0 mg/kg välillä. Yhdessä näytteessä P/,0-,0 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä elohopeapitoisuus, mg/kg. Kynnysarvon ylittävät raskasmetallipitoisuudet (As, Cd, Co, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb ja/tai Zn) todettiin tutkimuspisteissä P, P8, P9, P, P, P9, P0, P00, P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. Muut haitta-aineet. Osa-alue P0 P0, P0, P07, P, P7, P8 ja P, P0, P, P9, FCG, FCG ja FCG. Pitoisuuksien vaihteluväli oli antimonilla,,8 mg/kg, arseenilla,9 mg/kg, kadmiumilla,, mg/kg, lyijyllä 90 mg/kg ja sinkillä 09 mg/kg. Kahdessa näytteessä todettiin kuparin kynnys- ja alemman ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia 0 0 mg/kg. Elohopeapitoisuus ylitti kynnysarvon kahdessa näytteessä P/,0-,0 (0, mg/kg) ja P/,0-,0 m (0,9 mg/kg). Maanäytteessä FCG/0,-,0 m todettiin kobolttia mg/kg (laboratorioanalyysi) ja maanäytteessä FCG/,0-,0 m nikkeliä 79 mg/kg (kenttäanalyysi). Raskasmetallipitoisuudet esiintyivät pääsääntöisesti m. Syvimmillään sekä paksuin haitta-aineita sisältävä maakerros (7 m) havaittiin tutkimuspisteessä P tasolla 8 metriin. Korkein pitoisuus (Pb 900 mg/kg) todettiin tutkimuspisteessä P7 tasolla m. Muita tutkittuja haitta-aineita (BTEX-, PCB-, VOC- ja klooratut yhdisteet, Ba, Cr, Ni, ja V) ei osa-alueella II todettu... Rajaus ja tutkimuspisteiden määrä Osa-alue rajautuu pohjoisessa Pihlajasaarenkatuun, idässä Hernesaarenrantaan, etelässä Hernematalankatuun ja lännessä Munkkisaarenlaituriin. Tälle osa-alueelle on tehty yhteensä 0 tutkimuspistettä, joista 7 tutkimuspiste on tehty rakennuksen alapuolisen maaperän tutkimiseksi. Alueen tutkimuspisteistä ei yhdenkään tutkitun haitta-aineen pitoisuus ylittänyt kynnysarvoa. Näytteitä otettiin yhteensä 9 kpl. Taulukko. Osa-alueen kynnys- ja ohjearvojen ylittävien maanäytteiden määrä syvyysprofiilissa Syvyysväli kynnys-ao *) ao-yo *) yo-oj *) yli oj *) 0- m - m 9 0 9 0 > m 7 9 yhteensä: 0 9 0 *) Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Ylemmän ja ongelmajäteraja-arvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Ongelmajäteraja-arvon ylittävät maanäytteiden määrä.. Öljy -yhdisteet Ongelmajäteraja-arvon ylittävä öljypitoisuus todettiin tutkimuspisteessä P/,-,0 m (C 0 -C 00 mg/kg ja C -C 0 000 mg/kg). Ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjä todettiin tutkimuspisteessä P/,0-,0 m ja P0/,0-,0 m (C 0 -C pitoisuudet 0 0 mg/kg) sekä tutkimuspisteissä P/0,-,0 m (C -C 0 pitoisuus 0 mg/kg) ja P8/,0-,0 m (C 0 -C 0 mg/kg). Tutkimuspisteissä FCG7/,0-,0 m, FCG/,0-,0 m ja FCG/,0-,0 m öljyhiilivetyjakeiden C -C 0 pitoisuus vaihtelivat 00 00 mg/kg välillä. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. PAH -yhdisteet.. PCB -yhdisteet Alemman ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjakeiden C 0 -C pitoisuus, 0 mg/kg, todettiin tutkimuspisteessä P/,0-,0 m. Tutkimuspisteessä P/,0-,0 m oli hiilivetyjakeita C 0 -C 900 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjakeiden C -C 0 pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä P/,0-,0 m, P/0,-,0 m, P/,0-,0 m, P/,0-,0 m ja,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P/,0-,0 m sekä P7/,0-,0 m vaihteluvälin ollessa 0 00 mg/kg. Tutkimuspisteissä FCG7/,0-,0 m, FCG0/,0-,0 m, FCG/,0-,0 m, FCG/,0-,0 m ja FCG7/0-,0 m öljyhiilivetyjakeiden C 0 -C pitoisuus vaihtelivat 00 0 mg/kg ja öljyhiilivetyjakeiden C -C 0 pitoisuudet 0 70 mg/kg välillä. Kynnysarvon ylittäviä öljy-yhdisteiden (C 0 -C 0 ) pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä P, P7, P7, P0, P ja FCG7 pitoisuuksien vaihteluvälin ollessa 0 00 mg/kg. PetroFLAG-kenttäanalyysin perusteella tutkimuspisteissä P/,0-,0 m, P87,0-,0 m ja FCG/,8-,0 m todettiin kynnysarvon ylittävät öljyhiilivetyjen summapitoisuudet (77 mg/kg, 0 mg/kg ja 7 mg/kg). Syvimmällä sijaitseva ja korkein öljyhiilivetypitoisuus (C 0 -C 0 00 mg/kg) todettiin tutkimuspisteessä P/,-,0 m. Öljypitoisuudet esiintyivät pääosin syvyystasolla 0 m. Haitta-aineita sisältävän maa-aineskerrosten paksuus vaihteli välillä, m. Ylemmän ohjearvon ylittävä PAH -yhdisteiden korkeimmat pitoisuudet, 78 mg/kg ja 800 mg/kg, todettiin tutkimuspisteiden P/,0-,0 m ja FCG/,0-,0 m näytteissä. Myös maanäytteessä FCG/,0-,0 m todettiin PAH -yhdisteiden summapitoisuudeksi 0 mg/kg. Maanäytteessä P/,0-,0 m vain fluoranteenipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon. Alemman ohjearvon ylittäviä PAH -yhdisteiden pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä P/,0-,0 ja P/,0-,0 sekä,0-,0 m, P7/,0-,0 m ja FCG7/,0-,0 m pitoisuuksien ollessa 9 mg/kg välillä. Tutkimuspisteen FCG maanäytteessä,0-,0 m todettiin fluoranteenia, mg/kg ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus summapitoisuuden ylittäessä kynnysarvotason 8 mg/kg. Maanäytteessä FCG/,0-,0 m PAH-yhdisteistä fluoranteeni ylitti alemman ohjearvon. Kynnysarvon ylittäviä PAH- yhdisteiden summapitoisuuksia todettiin kolmessa näytteessä P, P, P ja FCG (pitoisuudet, mg/kg, 0 mg/kg, mg/kg ja mg/kg). Maanäytteissä P/0,-,0 m ja FCG7/0-,0 m todettiin kynnysarvon ylittäviä yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. PAHyhdisteiden summapitoisuudet jäivät alle kynnysarvotason. PAH -pitoisuudet esiintyivät syvyystasolla m ollen syvimmillään tutkimuspisteessä P/,-,0 m. Syvimmillään PAH-yhdisteitä todettiin tutkimuspisteessä P/,-,0 m. PAH-pitoisuudet esiintyivät pääosin syvyystasolla m ja korkein PAH-pitoisuus tasolla m. Haitta-aineita sisältävän maaaineskerrosten paksuus oli noin m. Näytteessä P7/ m todettiin PCB-yhdisteiden kynnysarvon ylittävä pitoisuus (0, mg/kg). P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. Raskasmetallit.. Muut haitta-aineet Ongelmajäteraja-arvon ylittävä lyijypitoisuus 000 mg/kg todettiin näytteessä P/0-,0 m ja sinkkipitoisuus 00 mg/kg näytteessä P7/,0-,0 m. Ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (Cu, Hg ja/tai Zn) todettiin tutkimuspisteissä P7/,0-,0 m, P7/,0-,0 m, P/,-,0 m, P/,0-,0 m ja,0-,0 m, P8/,0-,0 m, P9/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P9/,0-,0 m ja,0-,0 m, P0/,0-,0 m sekä P/0-,0 m, P7/,0-,0 m, P8/0-,0 m, FCG7/,0-,0 m, FCG/,0-,0 m ja FCG/,-,0 m. Elohopeapitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä P/,-,0 m ja P/0-,0 m (pitoisuudet,8 mg/kg ja 8, mg/kg). Pitoisuuksien vaihteluväli oli kuparilla 80 80 mg/kg ja sinkillä 0 000 mg/kg välillä. Alemman ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (As, Ba, Cu, Ni, Pb, Sb ja/tai Zn) todettiin tutkimuspisteissä P/,0-, m ja,0-, m, P/,0-,0 m, P/,-,0 m, P/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P7/,0-,0 m, P8/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P/0-,0 m, P8/,0-,0 m, P9/,0-,0 m, P0/,0-,0 m, P7/,0-,0 m, FCG7/,0-,0 m, FCG/,-,0 m, FCG/,0-,0 m, FCG/,0-,0 m ja,0-,0 m sekä FCG7/0-,0 m. Arseenia (88 mg/kg), antimonia (9 mg/kg) ja nikkeliä (0 mg/kg) on todettu yhdessä maanäytteessä FCG7/,-,0 m. Kenttäanalyysissä todettiin nikkeliä maanäytteessä FCG7/0-,0 m. Pitoisuuksien vaihteluväli oli lyijyllä 08 98 mg/kg ja sinkillä 0 78 mg/kg. Bariumin alemman ohjearvon ylitys todettiin kahdessa näytteessä P/,0,0 m ja P/0,0 (pitoisuudet 900 mg/kg ja 0 mg/kg). Kuparia todettiin tutkimuspisteen P näytteessä 80 mg/kg. Kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, Zn ja/tai V) todettiin tutkimuspisteissä P, P, P, P7, P, P7, P, P, P, P, P, P7, P8, P9, P0, P, P ja P7- P, P, P7, P8, FCG7, FCG0-FCG ja FCG7. Kynnysarvon ylittävä antimonipitoisuus,8 mg/kg todettiin tutkimuspisteissä FCG7/,0-,0 m. Tutkimuspisteessä FCG/,-,0 m todettiin kobolttia 0 mg/kg ja vanadiinia 0 mg/kg. Pitoisuuksien vaihteluväli oli arseenilla, mg/kg, kadmiumilla,,7 mg/kg, elohopealla 0,, mg/kg, lyijyllä 9 mg/kg ja sinkillä 0 7 mg/kg. Kromin kynnysarvon ylittävä pitoisuus 0 mg/kg todettiin yhdessä tutkimuspisteen P näytteessä ja kuparia tutkimuspisteen P näytteissä 0 mg/kg. Nikkeliä 78 mg/kg todettiin kahdessa tutkimuspisteessä P ja P. Raskasmetallipitoisuudet esiintyvät pääosin tasolla metriin. Haitta-aineita sisältävän maa-aineskerrosten paksuus vaihteli välillä m ollen syvimmillään tutkimuspisteessä P syvyydellä,,0 m. Laboratorioanalyysin perusteella tutkimuspisteen HP/,0-,0 m näytteessä todettiin trikloorieteeniä (0, mg/kg) ja tetrakloorieteeniä (0,07 mg/kg) kynnysarvon ylittävät pitoisuudet (kynnysarvo 0,0 mg/kg). Kaikissa muissa ana- P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D. Osa-alue lysoiduissa näytteissä ko. haitta-aineiden pitoisuudet alittivat analyysin määritysrajat. Munkkisaaren laiturin reuna-alueelta (Hernesaaren länsireuna) otetuissa koontinäytteessä (koonti ) ei laboratorioanalyysissä todettu tributyylitinaa (TBT). Muita tutkittuja haitta-aineita (öljyhiilivetyjakeet C -C 0, BTEX-, VOC-, Ba, syanidi) ei osa-alueella III todettu... Rajaus ja tutkimuspisteiden määrä Osa-alue rajautuu pohjoisessa Hernematalankatuun, idässä louhe- /hiekkakasaan, lännessä ja etelässä mereen. Tälle osa-alueelle on tehty yhteensä 0 tutkimuspistettä, joista 7 kpl on tehty rakennuksen alapuolisen maaperän tutkimiseksi. Alueen tutkimuspisteistä vain kolmessa () ei yhdenkään tutkitun haitta-aineen pitoisuus ylittänyt kynnysarvoa. Näytteitä otettiin yhteensä 8 kpl. Taulukko. Osa-alueen kynnys- ja ohjearvojen ylittävien maanäytteiden määrä syvyysprofiilissa Syvyysväli kynnys-ao *) ao-yo *) yo-oj *) yli oj *) 0- m 8 - m 8 > m yhteensä: *) Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Ylemmän ja ongelmajäteraja-arvon välissä olevien maanäytteiden määrä *) Ongelmajäteraja-arvon ylittävät maanäytteiden määrä.. Öljy - yhdisteet Ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjä todettiin tutkimuspisteessä P/,0-,0 m C 0 -C 0 mg/kg ja C -C 0 0 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittäviä öljy-yhdisteiden pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteessä P/,0-,0 m, FCG9/,0-,0 m (C 0 -C pitoisuudet 0 0 mg/kg) sekä tutkimuspisteissä P/,0-,0 m, P8/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P/,0-,0 m, FCG9/,0-,0 m, FCG/,0-,0 m, FCG9/,0-,0 m ja FCG0/,0-,0 m (C -C 0 pitoisuudet 0 870 mg/kg välillä). Kynnysarvon ylittävä öljy-yhdisteiden C 0 -C 0 summapitoisuus oli tutkimuspisteen näytteessä P/ m, KK/,0-,0, KK8/,0-,0 m ja FCG8/,0-,0 m (0 80 mg/kg). Tutkimuspisteen P/,0-,0 m näytteessä todettiin kynnysarvon ylittä pitoisuus bentseeniä 0,0 mg/kg. Öljypitoisuudet esiintyivät syvyystasolla m ja m. Syvimmillään ja korkeimmat öljyhiilivetypitoisuudet todettiin tutkimuspisteessä P/,0-,0 m. Öljypitoisuudet esiintyivät pääosin syvyystasolla m. Haitta-aineita sisältävän maa-aineskerrosten paksuus oli noin m. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 7 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. PAH - yhdisteet.. PCB - yhdisteet.. Raskasmetallit Ylemmän ohjearvon ylittävät PAH -yhdisteiden pitoisuudet, 9 mg/kg, todettiin tutkimuspisteissä P/,0-,0 m, P/,0-,0 m ja FCG/,0-,0 m. Alemman ohjearvon ylittäviä PAH -yhdisteitä (0 0 mg/kg) todettiin tutkimuspisteissä P8 syvyydellä,0-,0 m, P7/,0-,0 m ja FCG9/,0-,0 m. Kynnysarvon ylittäviä PAH yhdisteiden summapitoisuuksia ei tutkituissa näytteissä todettu. Maanäytteessä FCG0/,0-,0 m todettiin yksittäisten PAH-yhdisteiden kynnysarvojen ylityksiä. Syvimmillään PAH -yhdisteitä todettiin tutkimuspisteessä P8/,0-,0 m. PAH-pitoisuudet esiintyivät pääosin syvyystasolla m ja korkein pitoisuus tasolla m. Haitta-aineita sisältävän maa-aineskerrosten paksuus oli noin m. Näytteissä P/ m ja FCG9/,0-,0 m todettiin PCB-yhdisteiden kynnysarvon ylittävä pitoisuus (0, mg/kg ja 0, mg/kg). Ongelmajäteraja-arvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia todettiin kolmessa tutkimuspisteessä P/,0-,0 m (kuparia 00 mg/kg), PA/0-,0 m (kuparia 000 mg/kg, lyijyä 000 mg/kg ja sinkkiä 000 mg/kg) ja FCG/,0-,0 m (kuparia 79 mg/kg ja lyijyä 78 mg/kg). Ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (As, Cu, Hg, Pb, Sb ja/tai Zn) todettiin tutkimuspisteissä P/,0-,0 m, P/,0-,0 m ja,0-,0 m P/,0-,0 m ja P7/0-,0 m sekä,0-,0 m, P/,0-,0 m, P/,0-,0 m, HP/,0-,0 m, P/,0-, m, KK8/,0-,0 m, FCG9/,0-,0 m, FCG0/,0-,0 m, FCG/0,-0,7 m, FCG/,0-,0 m ja FCG0/,0-,0 m. Laboratorioanalyysissä todettiin antimonia 80 mg/kg maanäytteessä FCG/0-0,7 m. Kenttäanalyysin perusteella todettiin näytteessä FCG/,0-,0 m arseenia mg/kg. Näytteessä P/,0-,0 m todettiin elohopeaa 77 mg/kg. Pitoisuuksien vaihteluväli oli kuparilla 0 00 mg/kg, lyijyllä 90 000 mg/kg ja sinkillä 0 000 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (As, Cu, Hg, Pb, Sb, Zn ja/tai V) todettiin tutkimuspisteissä P/,0-,0 m, P/,0-,0 m ja,0-,0 m, P/,0-, m sekä P7/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P/,0-,0 m, P/0-,0 m, KK8/,0-,0 m. Pitoisuudet vaihtelivat lyijyllä 09 00 mg/kg, kuparilla 79 80 mg/kg ja sinkillä 0 70 mg/kg. Yksittäisiä alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä FCG8/,0-,0 m (Hg, mg/kg), FCG9/,0-,0 m (Sb mg/kg), FCG/,0-,0 m (As 9 mg/kg) ja FCG0/0-,0 m (V 90 mg/kg). Kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Sb ja/tai Zn) todettiin tutkimuspisteiden P, P, P, P7 ja P9, P, P, HP, P, KK, P7 ja KK8 näytteissä. Pitoisuuksien vaihtelu- P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 8 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.. Muut haitta-aineet.7 Vesinäytteiden tulokset.8 Öljyhiilivetyjen fraiojako väli oli arseenilla, 7 mg/kg, kadmiumilla,, mg/kg, kromilla 0 00 mg/kg kuparilla 0 7 mg/kg, nikkelillä 99 mg/kg, lyijyllä 90 mg/kg ja sinkillä 0 0 mg/kg. Kynnysarvon ylittävä elohopeapitoisuus (, mg/kg) todettiin näytteessä P/,0-, m. Raskasmetallipitoisuudet esiintyivät pääsääntöisesti syvyystasolla m ja syvimmillään tutkimuspisteissä P ja P tasolla m. Haitta-aineita sisältävä maa-aineskerros oli paksuimmillaan ( m) tutkimuspisteessä P, jossa havaittiin myös korkein raskasmetallipitoisuus (Cu) syvyystasolla m. Munkkisaaren laiturin reuna-alueelta otetuissa koontinäytteessä (koonti ) ei laboratorioanalyysissä todettu tributyylitinaa (TBT). Muita tutkittuja (öljyhiilivetyjakeet C -C 0, BTEX-, VOC- ja klooratut yhdisteet, syanidi ja Ba) ei tällä osa-alueella IV todettu. Vuonna 009 otettujen vesinäytteiden ph vaihteli 7,-7,7 välillä. Vesinäytteiden öljyhiilivetyjen summapitoisuudet C 0 -C 0 olivat havaintoputkissa HP; 0,79 mg/kg, HP; 0, mg/kg, HP; 0,0 mg/kg, HP9; <0,0 mg/kg ja HP;, mg/kg. Vesinäytteestä HP tutkitut haitta-aineet (öljyhiilivetyjakeita C -C 0, MTBE-, TAME-, BTEX-yhdisteet) jäivät alle menetelmien määritysrajojen. Kaikista havaintoputkista otetuissa vesinäytteissä alittui raskasmetallianalyysin määritysrajat arseenilla, elohopealla, kromilla, lyijyllä ja antimonilla. Sinkkiä todettiin suurin pitoisuus (0, mg/l) havaintoputken HP vesinäytteessä. Muista havaintoputkista otetuissa vesinäytteissä sinkkipitoisuudet olivat 0,007-0,08 mg/l. Vesinäytteiden kuparipitoisuus vaihteli 0,0-0,0 mg/l välillä. Havaintoputken HP vesinäytteessä nikkelipitoisuus oli 0,0 mg/l Havaintoputkien HP, HP ja HP9 vesinäytteiden nikkelipitoisuudet jäivät alle menetelmän määritysrajan <0,00 mg/l. Havaintoputken HP vesinäytteessä todettiin TerrAttest-analyysissä PAH yhdisteiden summapitoisuudeksi 0, mg/l. Korkeimmat yksittäiset PAHyhdisteet olivat asenafteeni 0, mg/l, pyreeni 0,08 mg/l, fluoranteeni 0,0 mg/l ja bentso(a)antrasiini 0,0 mg/l. TerrAttest- analyysissä todettiin trikloorieteeniä 0,000 mg/l, tetrakloorieteeniä 0,000 mg/l ja kloorimetaania 0,0009 mg/l. Myös bariumia (0,087 mg/l), kobolttia (0,00 mg/l), nikkeliä 0,00 mg/l sekä vanadiinia (0,00 mg/l) todettiin havaintoputkessa HP. Muita TerrAttest-analyysissä tutkittuja haitta-aineita ei todettu. Vesinäytteen ph oli 7, ja sähköjohtavuus 90 ms/m. Vesinäytteiden tulokset ja laboratorioanalyysilomakkeet on esitetty liitteessä 7. Viidelle maanäytteelle (FCG/- m, FCG/- m, FCG/- m, FCG/- m ja FCG7/0- m) tehtiin tarkempi öljyhiilivetyjen fraioanalyysi, jossa hiilivedyt jaettiin aromaattisiin öljyhiilivetyjakeisiin C 8 -C 0, >C 0 -C, >C -C, >C -C, >C -C ja alifaattisiin öljyhiilivetyjakeisiin C -C, >C -C 8, >C 8 -C 0, P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 9 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D.9 Liukoisuustestit >C 0 -C, >C -C, >C -C. Fraioanalyysien tulokset on esitetty taulukossa liitteessä. Tulosten perusteella öljyhiilivedyt koostuvat pääosin aromaattisista ja alifaattisista C -C jakeista. Lisäksi yhdessä näytteessä (FCG/- m) todettiin aromaattisia C -C jakeita 0 mg/kg. Muut fraiot alittivat kaikissa analysoiduissa näytteissä analyysin määritysrajat. Näytteessä FCG/- m fraioanalyysin todettujen jakeiden yhteenlaskettu pitoisuus on 90 mg/kg ja perinteisen kolmijako-analyysin (C 0 -C 0 ) summapitoisuus on 0 mg/kg. Ylijäävästä osasta pieni osa saattaa olla fraioita, joiden pitoisuus ei ylittänyt analyysin määritysrajaa. Suurin osa on kuitenkin C -C 0 jakeita, jotka eivät sisälly fraiointiin. Metallien liukoisuustestejä tehtiin neljälle maanäytteelle (FCG0/- m, FCG/- m, FCG9/0- m ja FCG/- m). Näistä maanäytteistä ei analysoitu laboratoriossa metallien kokonaispitoisuuksia, mutta xrfkenttämittausten perusteella näytteissä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä (8- mg/kg) ja arseenia ( mg/kg) sekä ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylittävä pitoisuus lyijyä (78 mg/kg). Valtioneuvoston asetuksessa 0/00 on annettu liukoisuuskriteerit pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopakoille. Liukoisuustestien tulokset (L/S=0), XRF-kenttämittauksissa saadut tulokset sekä pysyvän jätteen kaatopaikan liukoisuuskriteerit on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Liukoisuustestien tulokset Haittaaine FCG0/ - m FCG/- m FCG9/0- m FCG/- m XRF mg/kg L/S=0 l/kg XRF L/S=0 mg/kg l/kg XRF L/S=0 mg/kg l/kg XRF L/S=0 mg/kg l/kg Pysyvän jätteen kaatopaikan liukoisuuskriteeri As 7 <0, <0 <0, <0 <0, <0, 0, Ba 0, 0, 0, 0,9 0 Cd <0,0 <0,0 <0,0 <0,0 0,0 Cr <0 <0, <0 <0, <0 <0, <0 <0, 0, Cu <0 0, 0 0, <0 0, <0, Mo 0, <0, <0, <0, 0, Pb 8 <0, <0, <0, 78 0, 0, Ni <0 0, <0 <0, <0 <0, <0 <0, 0, Sb 0, 0,0 0,0 <0,0 0,0 V 0, <0, <0, <0, - Zn <0, 709 <0, 7 0, 8 0,0 Hg <0,00 <0,00 <0,00 <0,00 0,0 Liukoisuustestien perusteella voidaan arvioida, että metallit eivät ole kohteessa helposti liukenevassa muodossa. Liukoisen osuuden voidaan olettaa olevan suurin mahdollinen huokosveteen liukeneva osuus kokonaispitoisuudesta. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 0 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Liukoisuustestien laboratorioanalyysilomakkeet ovat liitteessä 8..0 Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävän maan määrä Maa-aineksen, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon (taulukko 8), kokonaismääräksi on arvioitu noin 000 m³r. Kynnysarvon ylittävien maiden laskennalliset kokonaismassamääräarviot on esitetty osa-alueittain taulukossa 9 haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Laskentapa perustuu piirustuksien YMP.D_ A-C osa-alueella olevien tutkimuspisteiden määrään, joissa todettu haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, ja tutkimuspisteiden perusteella arvioituun laajuuteen. Maa-ainesten määrät arvioitiin yksittäisten tutkimuspisteiden keskiarvopinta-alan ja kerrospaksuuden perusteella. Taulukko 8. Alemman ohjearvon ylittävät kokonaismassamäärät osaalueittain Alemman ohjearvon ylittävät massamäärät (m³r):. Osa-alue 0 900. Osa-alue 000. Osa-alue 000. Osa-alue 00 Kaikki yhteensä: 000 Taulukko 9. Kynnysarvon ylittävien maiden määrät osa-alueittain ja maaainesten arvioidut määrät haitta-ainepitoisuuksien perusteella, piirustukset YMP.D_ A (0- m), B (- m) ja C (> m) Osa-alueen Osa-alueen Pima Pima Massamäärät Osa- kokonais- Piman tutkimusp. pisteen Syvyys- m r alue pinta-ala kokonais- alueella pinta-ala väli m pinta-ala m kpl m m kynnys-ao *) ao-yo *) yo-oj *) yli oj *). 80 000 00 00 0- m 00 00 00 0 - m 0 800 8 00 000 00 > m 800 000 8 00 0 8 000 000 7 700 00. 7 000 9 0 00 0- m 000 00 00 0 - m 7 000 000 9 000 000 > m 000 000 8 000 000 000 0 00 8 00 000. 7 000 8 800 800 0- m 00 00 00 800 - m 00 000 00 0 > m 00 800 0 800 00 00 00 800 000. 9 000 7 700 0 0- m 00 90 00 0 - m 00 7 800 0 00 00 > m 00 0 80 00 000 000 7 0 0 Yhteensä m r 7 00 8 700 80 0 70 *) Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevat maa-ainekset *) Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevat maat *) Ylemmän ja ongelmajäteraja-arvon välissä olevat maat *) Ongelmajäteraja-arvon ylittävät maa-ainekset P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D. Osayleiskaavaluonnoksen vesialueet Osa-yleiskaavaluonnoksessa on Hernesaaren alueelle sijoitettu yhteensä neljä vesialuetta (allasta). Piirustuksessa YMP.D_ on esitetty vesialueiden sijainnit (W-W, W/LV) sekä epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden laajuus. Taulukossa 0 on esitetty vesialueiden alustavat massamäärät altaittain sekä kunnostuskustannukset, mikäli vesialueiden alueilta kaivetaan pois kaikki kynnysarvon ylittävät maa-ainekset. Kaikkien nykyiselle maa-alueelle kaivettavien vesialtaiden alustavasti arvioidut kunnostuskustannukset ovat yhteensä noin, milj. (alv. 0 %). Taulukko 0. Vesialueiden arvioidut kokonaismassamäärät ja kustannukset Altaan nimi/nro Vesialtaiden kunnostuskustannukset ( /k-m³) 0 8 99 W Syvyysväli *) ka-ao ') ao-yo *) yo-oj *) yli oj *) 0- m 0 0 0 0 - m 0 0 0 0 > m 0 Vesialtaan massamäärä yht.(m ): 0 0 0 0 Kunnostuskustannukset altaittain yhteensä ( ): Massamäärän kunnostuskustannus ( ): 00 00 W Syvyysväli (*) ka-ao ao-yo *) yo-oj *) yli oj *) 0- m 0 00 0 0 - m 0 0 0 0 > m 0 0 0 0 Vesialtaan massamäärä yht.(m ): 0 00 0 0 Massamäärän kunnostuskustannus ( ): 00 00 W Syvyysväli (*) ka-ao ao-yo *) yo-oj *) yli oj *) 0- m 00 0 0 0 - m 0 0 000 0 > m 0 0 00 0 Vesialtaan massamäärä yht.(m ): 00 0 00 0 Massamäärän kunnostuskustannus ( ): 000 9 70 08 70 W/LV Syvyysväli (*) ka-ao ao-yo *) yo-oj *) yli oj *) 0- m 0 00 00 0 - m 00 00 000 780 > m 80 0 80 00 Vesialtaan massamäärä yht.(m ): 0 0 7 80 870 80 Massamäärän kunnostuskustannus ( ): 09 900 990 9 7 70 77 Kaikkien altaiden kunnostuskustannukset yht.( ) : 7 8 *) Vesialtaan tutkimuspisteen arvioitu pinta-ala ka 00 m *) Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevat maat *) Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevat maat *) Ylemmän ja ongelmajäteraja-arvon välissä olevat maat *) Ongelmajäteraja-arvon ylittävät maa-ainekset P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D. Epävarmuustekijät Alueen historiatietojen perusteella on epävarmaa, mistä Hernesaaren täyttömaat ovat peräisin ja miten laajalla alueella haitta-aineita todellisuudessa on. Hernesaaren ja Munkkisaaren satama- ja teollisuusaluetta on rakennettu täyttömaiden avulla vaiheittain 90-luvulta lähtien. Tutkimusalueen kokonaispinta-ala on 7, ha ja tutkimuspisteiden tiheys on tällä hetkellä tutkimuspiste/00 m² (yhteensä 9 tutkimuspistettä). Muutamilla alueilla aluerajaus on vielä hieman epätarkka, mutta rajausten tarkennus on osin toteutettavissa mahdollisen maaperän kunnostuksen yhteydessä. Joidenkin rakennusten alapuolista maaperää on tutkittu, mutta varmuudella ei voi sanoa rajautuuko haitta-aineet rakennuksiin. Tutkimuksissa on ollut hankala saada näytteitä syvältä louheen ja vesipinnan alapuolisesta maaperästä. Louhekerroksista on vaikea saada näytettä, koska hienoainesta on näissä kerroksissa vähän. Muutamissa näytepisteissä, joissa maaperä oli kivistä tai louhetta, näytemäärä jäi pieneksi. Tästä johtuen kaikkia haluttuja laboratorioanalyyseja ei pystytty kyseisistä tutkimuspisteen näytteistä tekemään. Kenttäanalysaattorin (INNOV-X) mittaustarkkuudesta johtuen mitattujen näytteiden arseenin ja nikkelin kenttämittaustulokset eivät ole täysin luotettavia. Kenttämittauksien korkeat arseeni- ja nikkelipitoisuudet ovat pääsääntöisesti laboratorioanalyysien perusteella joko kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisiä pitoisuuksia tai alittavat kynnysarvon. Myös näytteistä tehtyjen PetroFLAg-kenttäanalyysien tulokset ovat suuntaa antavia. Tutkimuksen mahdollisia epävarmuustekijöitä ovat mahdolliset inhimilliset virheet näytteenotossa, laboratoriomittauksissa sekä laboratorion mittaustarkkuudesta johtuvat virheet. Näytteenoton on suorittanut FCG Finnish Consulting Group Oy:n kokenut ympäristöasiantuntija. Näytteiden analysointi suoritettiin akkreditoidussa laboratoriossa. Tämän vuoksi näytteenotossa tai analytiikassa tapahtuneen virheen todennäköisyys on pieni. 7 ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO Alustavan kustannusarvion lähtökohtana tässä vaiheessa on kaikkien alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten kaivu ja poistaminen. Kustannukset on laskettu edellä olevan massamääräarvion perusteella (taulukko 9). Kun tuleva maankäyttömuoto ja rakentamissuunnitelmat ovat selvillä, kustannukset tarkentuvat riskinarvion ja rakentamisen tarpeiden perusteella. 7. Haitta-ainepitoisen maan kunnostuskustannukset Alemman ohjearvon ylittävien maa-ainesten kunnostuksen yksikkökustannukset muodostuvat seuraavasti (alv. 0%): Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevat maat: Kaivu ja kuormaus 9 /k-m Kaivantojen täyttö /k-m Kuljetus 0 km /k-m Vastaanotto 8 /k-m 8 /k-m Rakennuttaminen 0 %,8 /k-m Työmaakate 0 %,8 /k-m Valvonta ja analyysit %, /k-m 0 /k-m P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Ylemmän ja ongelmajätteen raja-arvon välissä maat: Kaivu ja kuormaus 9 /k-m Kaivantojen täyttö /k-m Kuljetus 00 km 0 /k-m Vastaanotto /k-m 00 /k-m Rakennuttaminen 0 % 0 /k-m Työmaakate 0 % 0 /k-m Valvonta ja analyysit % /k-m /k-m Ongelmajätteen raja-arvon ylittävät maa-ainekset: Kaivu ja kuormaus 9 /k-m Kaivantojen täyttö /k-m Kuljetus 00 km 0 /k-m Vastaanotto 0 /k-m /k-m Rakennuttaminen 0 %, /k-m Työmaakate 0 %, /k-m Valvonta ja analyysit % 8, /k-m 0, /k-m Taulukko. Kunnostuskustannukset on laskettu osa-alueittain ja haittaainepitoisuuksien perusteella pois lukien kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevat maa-ainekset Osaalue Pimapisteen pintaala Syvyysväli Kunnostuskustannukset ( /k-m³) 0,00 0, Osa-alueen kokonaismassamäärä Kustannukset osa-alueittain m m ao-yo *) yo-oj *) yli oj *) (m³) ( ). 00 0- m 000 7 000 0 - m 0 000 70 000 7 00 > m 80 000 0 00 0 70 000 7 00 7 00 0 900 0 000. 00 0- m 0 000 000 0 - m 00 000 000 0 0 > m 80 000 000 000 00 0 000 0 000 8 70 000 98 70. 800 0- m 000 00 000 000 - m 90 000 800 000 0 > m 88 000 0 000 0 000 9 000 0 000 8 000 000 7 000. 0 0- m 7 000 00 0 - m 8 000 00 000 0 > m 9 000 7 0 0 780 000 9 70 70 9 00 7 000 9 9 0 Kaikki osa-alueet (.-.) yhteensä: 000 8 *) Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevat maat *) Ylemmän ja ongelmajäteraja-arvon välissä olevat maat *) Ongelmajätteen raja-arvon ylittävät maa-ainekset P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D 7. Alustava kustannusarvio Kunnostuskustannuksiin alentavasti vaikuttaa myös kaivettavien maamassojen seulonta, jota ei näissä laskelmissa ole otettu huomioon. Vastaavasti rakennusjäte tai muu vastaava nostavat kunnostuskustannuksia. Taulukossa 9 (luku.0) lasketut massamäärät voivat seulonnan vaikutuksesta vähentää haitta-ainepitoisten maa-aineksien massamääräarviota 0- %. Kohdissa.0 ja 7. esitettyjen alemman ohjearvotason ylittävien maiden massamääräarvioiden (taulukot 8, 9 ja ) perusteella kunnostuksen arvioidut kustannukset ovat yhteensä noin 8 000 (alv. 0 %) mikäli kaikki pilaantuneet maat vaihdettaisiin puhtaisiin maihin. Kustannusten arvioinnissa on oletettu, että nykyiset rakennukset ja rakenteet on poistettu ennen kunnostamista. Laskelmissa ei ole huomioitu purku- tai tukemis- ja ponttauskustannuksia. Seuraavassa luvussa on arvioitu todetuista haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä sekä maaperän riskiperusteista kunnostustarvetta. Riskinarvioinnin perusteella voidaan kunnostuksen tavoitepitoisuuksia muuttaa ja alemman ohjearvon ylittävien haitta-ainepitoisuuksien jättäminen alueelle voi olla mahdollista. Kunnostustarvetta pienentää myös se, että Hernesaaren maanpintaa joudutaan nostamaan meriveden pitämiseksi poissa alueelta ja rakenteista, mikä tekee mahdolliseksi jättää pilaantuneita massoja eristettyinä täyttöjen alle. Lopullinen kustannusarvio voidaan laskea vasta kun maankäyttömuotojen sijoittuminen alueelle on tiedossa, tiedetään mikä on rakentamiseen liittyvä kaivutarve ja mitkä ovat riskinarvioon perustuvat kunnostustavoitteet. 8 RISKIEN PERUSARVIOINTI 8. Kriittisten haitta-aineiden valinta Kohteessa on tehty lukuisissa eri vaiheissa tutkimuksia, joissa on tutkittu hyvin laaja valikoima haitta-aineita. Tutkimuksissa on tehty yhteensä 9 maanäytepistettä, näytteitä on otettu yhteensä kpl. Riskien tarkastelussa ei käytetä tutkimuksen osa-aluejakoa, koska tulevan rakentamissuunnitelman kanssa osa-aluejako ei ole enää yhteensopiva. Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina on todettu kadmiumia ( ylitystä/88 analysoitua näytettä), kobolttia (/9), kromia (/88) ja vanadiinia (/88) ja PCB-yhdisteitä (/). Näiden haitta-aineiden keskimääräiset tasot olivat selvästi alle kynnysarvon. Näitä haitta-aineita ei käsitellä kriittisinä haitta-aineina. Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina on todettu myös bentseeniä (kahdessa näytteessä 0,0-0,0 mg/kg), trikloorieteeniä (yhdessä näytteessä 0, mg/kg) ja tetrakloorieteeniä (yhdessä näytteessä 0,07 mg/kg). Bentseenin kynnysarvo on 0,0 mg/kg. Sekä tri- että tetrakloorieteenille kynnysarvo on 0,0 mg/kg. Pitoisuudet ylittävät kynnysarvon melko lievästi ja ovat pistemäisiä esiintymiä. Niiden merkitys alueellisesti riskeihin on vähäinen. Ko. haitta-aineita ei käsitellä tässä kriittisinä haitta-aineina. Henry Fordinkadulla sijaitsevan entisen tehdasrakennuksen vieressä tutkimuspisteessä P08 on todettu kevyitä hiilivetyjä C -C 0 alemman ja ylemmän ohjearvon välissä oleva pitoisuus (0 mg/kg). Tämä alue jäänee kuitenkin P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D varsinaisen rakennussuunnitelma-alueen ulkopuolelle, koska rakennus on suojeltu eikä alueella tehdä maankaivuja. Rakennukseen aiheutuvaa sisäilmariskiä voi selvittää sisäilmamittauksilla. Tässä riskinarviossa kevyet hiilivedyt eivät kuulu kriittisiin haitta-aineisiin, koska tutkimusalueen muissa tutkimuspisteissä ei todettu kohonneita pitoisuuksia. Alueen maaperässä on todettu ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina kevyitä hiilivetyjä C -C 0, mineraaliöljyjä C 0 -C 0, PAH-yhdisteitä sekä metalleista elohopeaa, kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Alemman ja ylemmän ohjearvon välisinä pitoisuuksina on todettu lisäksi antimonia, arseenia ja nikkeliä. Kriittisiä haitta-aineita tässä kohteessa ovat: öljyhiilivedyt C 0 -C 0, PAHyhdisteet, Sb, As, Hg, Cu, Pb, Ni ja Zn. 8. Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet 8.. Öljyhiilivedyt Taulukossa on esitetty fraiointianalyysien perusteella kohteessa todettujen öljyhiilivetyjakeiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Todetut öljyhiilivedyt ovat niukkaliukoisia tai hyvin niukkaliukoisia sekä kulkeutumattomia. Osa todetuista fraioista on haihtuvia tai kohtalaisen haihtuvia. Haihtuvia jakeita (aromaattiset C -C -jakeet) todettiin vain yhdessä fraioidussa näytteessä määritysrajan ylittävä pitoisuus 0 mg/kg. Taulukko. Hiilivetyjen fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Keltaisella on merkitty ne fraiot, joita tutkimuksissa on todettu. Fraio S (mg/l) P vp (Pa) log K oc (l/kg) Alifaattiset öljyhiilivedyt >C 0 -C 0,00 Hyvin niukkaliukoinen >C -C 7,0E-0 Hyvin niukkaliukoinen >C -C 0,00000099 Hyvin niukkaliukoinen Aromaattiset öljyhiilivedyt >C 0 -C,0 Liukeneva >C -C,8 Niukkaliukoinen >C -C 0, Niukkaliukoinen >C -C 0,00 Hyvin niukkaliukoinen 79 Haihtuva, Haihtuva 0,7 Kohtalaisen haihtuva 79 Haihtuva, Haihtuva 0,7 Kohtalaisen haihtuva 0,00007 Hyvin heikosti haihtuva S=vesiliukoisuus, V p=höyrynpaine, K oc=jakautumiskerroin (kulkeutuvuus). 0 000 Kulkeutumaton,00E+0 Kulkeutumaton 8,8 Kulkeutumaton 00 Heikosti kulkeutuva,7 Kulkeutumaton, Kulkeutumaton, Kulkeutumaton Öljyhiilivetyjen myrkyllisyyttä on erittäin vaikea arvioida, sillä usein öljypilaantuma koostuu jopa tuhansista erillisistä yhdisteistä. Lisäksi pilaantuman maatuminen muuttaa voimakkaasti hiilivetyjen kokonaistoksisuutta, sillä haihtuminen, liukeneminen ja biologinen hajoaminen vähentävät usein merkittävästi haitta-aineseoksen bioaiivisuutta ja sen myrkyllisyyteen vaikuttavia omaisuuksia. Usein ns. jäännöspitoisuus maassa saattaa olla edelleen korkea, vaikka varsinaista terveys- tai ympäristöhaittaa ei pilaantumasta enää aiheutuisikaan. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D 8.. PAH-yhdisteet Useimmat PAH-yhdisteet ovat niukkaliukoisia veteen ja ne sitoutuvat tiukasti kiintoaineeseen niin, että niiden liikkuvuus on alhainen. PAH-yhdisteistä vain naftaleeni on vesiliukoinen. Naftaleenia ei kohteessa todettu kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena. Taulukossa on esitetty PIMA-asetuksen PAH-yhdisteiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Taulukossa S= vesiliukoisuus, Vp= Höyrynpaine Koc= jakautumiskerroin (kulkeutuvuus). Taulukko. PAH-yhdisteiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Fraio S (mg/l) V p (Pa) (+0 C) log K oc (l/kg) Antraseeni 0,07 Hyvin niukkaliukoinen B(a)antraseeni 0,0 Hyvin niukkaliukoinen B(a)pyreeni 0,0008 Hyvin niukkaliukoinen B(k)fluoranteeni 0,0008 Hyvin niukkaliukoinen Fenantreeni 0,8 Niukkaliukoinen Fluoranteeni 0, Niukkaliukoinen Naftaleeni,8 Liukeneva 0,0009 Heikosti haihtuva E-07 Hyvin heikosti haihtuva, E-07 Hyvin heikosti haihtuva, E-08 Hyvin heikosti haihtuva 0,0 Heikosti haihtuva 0,008 Heikosti haihtuva,8 Haihtuva, Kulkeutumaton, Kulkeutumaton,8 Kulkeutumaton, Kulkeutumaton, Kulkeutumaton, Kulkeutumaton,98 Hieman kulkeutuva 8.. Epäorgaaniset haitta-aineet Luontaisesti PAH-yhdisteitä esiintyy maaöljyssä ja kivihiilessä ja ympäristöön sitä päätyy erityisesti polttoaineiden ja muun orgaanisen aineksen palamisprosesseissa. Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) koostuvat kahdesta tai useammasta toisiinsa kiinnittyneestä aromaattirenkaasta. PAH-yhdisteiden joutuessa iholle pölyn tai veden mukana ne aiheuttavat ärsytystä. Muina oireina saattaa esiintyä silmä-ärsytystä, väsymystä, päänsärkyä ja pahoinvointia. PAH-yhdisteet saattavat imeytyä ihon läpi, joka on todettu kohonneina PAH-pitoisuuksina veressä. Osan PAH-yhdisteistä on todettu tai epäilty olevan karsinogeenisia eli syöpävaarallisia suurina pitoisuuksina ja pitkillä altistusajoilla. Bentso(a)pyreenin on todettu tutkimuksissa olevan syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine. Metallit ja puolimetallit ovat pääosin huonosti kulkeutuvia haitta-aineita ja ne voivat imeytyä elimistöön lähinnä nielemällä. Antimonin liikkuvuus maaperässä on hyvin vähäistä ja maaperän humus, alumiini- ja rautahydroksidit sekä fosfaatit sitovat herkästi antimonia ja säätelevät siten sen kulkeutuvuutta. Antimonia käytetään mm. lyijy- ja tinametalliseoksissa kovuuden lisäämiseen. Pieninä annoksina oireina on päänsärkyä, väsymystä ja masentuneisuutta. Suuret annokset saattavat aiheuttaa voimakasta oksentelua ja jopa kuoleman. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 0, µg/kg d (WHO). P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 7 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Arseeni sitoutuu maaperän oksideihin, orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin. Suurille arseenipitoisuuksille altistumisesta voi seurata vaikutuksia mm. maksassa ja munuaisissa ja hermostossa. Arseeni luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = µg/kg d (WHO). Elohopean liikkuvuus ja liukoisuus on maaperässä melko vähäistä ja se sitoutuu lujasti humukseen. Liukoisuus ja liikkuvuus lisääntyvät maaperän happamuuden lisääntyessä. Elohopea ärsyttää silmiä ja hengitysteitä ja voi aiheuttaa keuhkoputkentulehduksen. Suurille elohopeapitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa vaikutuksia munuaisissa ja keskushermostossa. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 0, µg/kg d. Kupari sitoutuu maaperään tiukasti ja on muihin raskasmetalleihin verrattuna maaperässä kohtalaisen liikkumaton. Kupari on liikkuvimmillaan kun ph on alle. Kupari on kasveille, ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine. Kasveille kupari saattaa kuitenkin aiheuttaa vaurioita jo sellaisissa pitoisuuksissa, jotka eivät ole haitallisia ihmisille. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta voi aiheutua ihon herkistymistä. Kupari saattaa kroonisessa altistuksessa aiheuttaa keuhkovaurioita. Suuret päivittäiset annokset voivat aiheuttaa pahoinvointia, ripulia ja vatsakramppeja. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 0 µg/kg d (WHO). Nikkelin liikkuvuus kasvaa happamuuden lisääntyessä ja se on liikkuvin kun ph on alle. Nikkeli sitoutuu humukseen ja muuhun orgaaniseen ainekseen tiukemmin kuin esim. lyijy tai sinkki. Nikkeli voi toistuvassa ja pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa ihotulehduksen ja ihon herkistymisen. Nikkelille allergisoituminen onkin hyvin yleistä. Sen pölyn hengittäminen saattaa pitkäkestoisena altistuksena aiheuttaa hengitysteiden syöpiä. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 0 µg/kg d (WHO). Lyijyn liukoisuus ja liikkuvuus maaperässä on melko vähäistä ja se on raskasmetalleista vähiten liikkuva. Lyijyn liikkuvuus lisääntyy maaperän happamuuden lisääntyessä. Lyijy ei kulkeudu maaperästä kasveihin. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta lyijylle altistumisesta voi seurata haittavaikutuksia hermostossa ja munuaisissa. Lyijy voi myös vahingoittaa lisääntymistä. Lyijy kertyy elimistöön. Erityisesti lapset saattavat pölyn ja maaperän syönnin vaikutuksesta altistua. Lyijy saattaa vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysisen kehitykseen. Altistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lyijyn olomuoto, hiukkaskoko, elintavat ja maan pinnan laatu. Lyijy voi aiheuttaa myös anemiaa ja koliikkia. Maassa elävät selkärangattomat keräävät itseensä lyijyä jonkin verran. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI =, µg/kg d (WHO). Sinkin suolat ovat melko vesiliukoisia, joten se voi kulkeutua maaperässä ja maaperästä kasveihin suhteellisen helposti. Kun maaperän ph on korkea, sinkki sitoutuu voimakkaasti mm. karbonaatti- ja savimineraaleihin ja raudan ja mangaanin oksideihin. Sinkin hydrolysoituneet muodot, jotka esiintyvät ph:n ollessa yli 7,7, sitoutuvat voimakkaasti maahiukkasten pintaan. Orgaaninen aines sitoo sinkkiä tehokkaasti. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 8 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D 8. Käsitteellinen malli 8.. Alueen tuleva käyttö ja rakenne 8.. Kulkeutuminen 8.. Altistuminen Sinkki on suhteellisen vaaraton ihmisille ja ympäristölle. Kasveille se voi kuitenkin aiheuttaa vaurioita sellaisina pitoisuuksina, jotka eivät ole haitallisia ihmisille. Pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihotulehduksen ja lyhytaikaisessa voimakkaassa altistuksessa sinkkihuurun hengittäminen voi aiheuttaa metallikuumeen. Suurina annoksina sinkki voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa anemiaa ja muutoksia veren hyvän kolesterolin pitoisuuteen. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 00 µg/kg d (WHO). Alue on suunniteltu muutettavaksi pääosin asumiskäyttöön. Lisäksi alueelle tulee jonkin verran liiketiloja, helikopterikenttä, venesatamatoimintaa sekä vesiaiheita, puistoja ja katualueita. Ne alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, jotka tulevat rakentamisen vuoksi kaivettaviksi, toimitetaan pilaantuneina maina vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa ko. maa-ainesjätettä. Suunnitellut maanpinnan tasot tulevat nousemaan nykyisestä tasosta. Tulevien maanpintojen tasoja ei vielä tiedetä, mutta riskinarvioinnissa on oletettu rakentamisen jälkeisen maanpinnan olevan noin, m nykyistä korkeammalla. Tulevien kellareiden pohjan tasot tulevat noin nykyisen maanpinnan tasoon. Katu-, puisto- ja rakennusten alueilla ei siten arvioida olevan merkittävää rakentamisen aiheuttamaa kaivutarvetta. Haitta-ainepitoisille alueille sijoitettuina suunniteltujen kanavien ja vesialtaiden ( kpl) sekä venesataman rakentaminen aiheuttaa merkittävän pilaantuneiden maa-ainesjätteen määrän kasvun. Rantarakentamisessa on otettava huomioon mahdolliset pilaantuneet sedimentit, joita voidaan joutua ruoppaamaan (s. sedimenttiselvitys). Tutkimuksissa ei ole todettu helposti liukenevia tai kulkeutuvia haitta-aineita. On mahdollista, että tutkimattomilla alueilla on kohonneita pitoisuuksia liukenevia haitta-aineita, joten jonkin verran liukenemista voi kuitenkin tapahtua. Liukenevien yhdisteiden kulkeutuminen mereen orsiveden mukana on mahdollista. Maanpinta nousee nykyisestä, joten haitta-aineita ei jää alueen maanpintakerroksiin. Suora altistuminen maanpinnan kautta ei ole mahdollista. Kohteeseen tulee asuin- ja toimistorakennuksia. Tutkimuksissa ei ole todettu erittäin herkästi haihtuvia yhdisteitä, mutta jonkin verran haihtumista voi tapahtua (esim. naftaleeni). Sisäilman kautta altistuminen on mahdollista. Ulkoilman kautta altistumista tarkastellaan sisäilma-altistuksen yhteydessä. Alueen vettä ei käytetä talousvetenä. Altistuminen juoma/suihkuveden kautta ei ole mahdollista. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 9 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D 8.. Ekologiset riskit Alueella ei ole erityistä ekologista arvoa. Alueen maankäytön muuttumisella asuinkäyttöön ei ole merkitystä maaperässä todettujen pitoisuuksien aiheuttamiin ympäristöriskeihin. Voidaan todeta, että Hernesaaren maaperästä ei aiheudu sellaista ekologista haittaa, jota kaupunkiympäristössä ei voitaisi pitää hyväksyttävänä. Alueen sedimenttien tilaa on tarkasteltu erillisessä raportissa (FCG Planeko Oy: Hernesaaren sedimenttitutkimukset 008). 9 RISKILASKENTA 9. Rajaukset 9. Laskentaohjelma Kohteessa on todettu alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksina antimonia, arseenia, elohopeaa, kuparia, lyijyä, nikkeliä ja sinkkiä. Orsivesinäytteissä ei todettu suuria pitoisuuksia. Suurimpina pitoisuuksina todettiin sinkkiä (0,007-0, mg/l) ja kuparia (0,0-0,0 mg/l). Liukoisuustestien perusteella metallit eivät ole liukenevassa muodossa; liukoiset pitoisuudet täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikan kriteerit. Näin ollen epäorgaanisten haitta-aineiden kulkeutuminen ei ole merkittävää. Epäorgaaniset haitta-aineet eivät haihdu. Epäorgaanisille haitta-aineille ei voi altistua ulko- tai sisäilman kautta. Epäorgaanisista haitta-aineista ei aiheudu kohteessa suurinakaan pitoisuuksina terveys- tai ympäristöriskiä. Riskiä ei ole tarvetta mallintaa laskennallisesti. Kohteeseen tulee asuin- ja toimistorakennuksia, puistoalueita sekä katualueita. Tutkimuksissa ei ole todettu erittäin herkästi haihtuvia yhdisteitä, mutta jonkin verran haihtumista voi tapahtua (esim. naftaleeni). Laskennallisesti tarkastellaan todettujen öljyhiilivetyfraioiden ja PAH-yhdisteiden aiheuttamia sisäilma-altistumisen kautta. Ulkoilma-altistusta tarkastellaan, mikäli sisäilma-altistus on merkittävää. Lisäksi öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden kulkeutuminen mereen(/tuleviin vesialtaisiin) on mahdollista. Seuraavassa tarkastellaan laskennallisesti orgaanisten haittaaineiden kulkeutumisriskiä sekä sisäilman kautta altistumisesta aiheutuvaa terveysriskiä. Maankäyttöalueet, joita tämä tarkastelu koskee, ovat asuinalueet ja toimistoalueet. Haitta-aineiden kulkeutumista sekä terveysriskejä arvioitiin kvantitatiivisesti RISC WorkBench (RISC WB).0 -tietokoneohjelmalla (Waterloo Hydrogeologic 00). Malli perustuu ASTM:n (American Society For Testing and Materials; ASTM 99) RBCA-standardin (Risk Based Corrective Action Applied at Petroleum Release Sites), sekä Yhdysvaltain ympäristöviraston U.S.EPA:n standardeissa ja ohjeissa esitettyihin laskentakaavoihin. Malli sisältää yleisesti käytettyjä, hyväksyttyjä ja testattuja osamalleja, mm. laskentajärjestelmän päästölähteiden, leviämismekanismien ja altistusreittien sekä altistumisen kuvaamiseksi ja riskien kvantifioimiseksi. Tässä tarkastelussa ohjelmaa käytetään deterministisesti, jolloin tuloksina on yksittäisiä riskiä kuvaavia lukuarvoja. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 0 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D 9. Kulkeutuminen Risc WB -ohjelmalla laskettiin kohteessa todettujen haitta-aineiden kulkeutumista orsiveden mukana mereen. Laskennassa käytetyt kohdekohtaiset parametrit on esitetty taulukossa ja liitteessä 9. Taulukko. Kulkeutumislaskennan parametrit Parametri Maalaji Hiekka Orgaanisen hiilen pitoisuus, 0,0 mg/kg Etäisyys maanpinnasta pilaantumaan*, m Pilaantuman* paksuus, m Etäisyys pilaantumasta* 0 mereen, m Pilaantuman* leveys, m 00 Pilaantuman* pituus, m 00 Vajovesivyöhykkeen, paksuus, m Tarkkailujakson pituus, v 0 *Pilaantumalla tarkoitetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata. Laskennassa käytettiin todettuja suurimpia pitoisuuksia. Näytteestä P/,- m ei tehty fraiointia, vaan öljyhiilivetyjen C 0 -C 0 pitoisuudet on jaettu fraioihin näytteelle FCG/- m tehdyn fraiointianalyysin perusteella. Fraiointianalyysissä todettiin vain aromaattisia C -C jakeita ja alifaattisia C -C jakeita. Taulukossa on esitetty näytteen FCG/- m fraiojako, prosenttiosuudet sekä niiden perusteella näytteelle P/,- m tehty fraiojako. Taulukko. Näytteen FCG/- m öljyhiilivetyjen fraiojako ja samassa suhteessa laskentaa varten tehty näytteen P/,- m fraiojako. Kevyiden C -C 0 hiilivetyjen pitoisuudet alittivat määritysrajat sekä kolmijako- että fraiointianalyysissä. Näyte FCG/- m Fraioiden analysoidut pitoisuudet, mg/kg Prosenttiosuus P/,- m Fraioiden lasketut pitoisuudet, mg/kg Alif. >C 0 -C < - Alif. >C -C < - Alif. >C -C 0 ) 9 ) Arom. >C 0 -C < - Arom. >C -C 0 7 Arom. >C -C 00 0 0 C 0 -C 90 00 00 Alif. >C -C 0 ) 9 00 ) Arom. >C -C 80 780 >C -C 0 0 ) 00 ) C -C 0 00 00 000 P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D ) Fraiointianalyysin tulos: alifaattiset C -C 00 mg/kg ) Yhteensä alifaattiset C -C 0 mg/kg ) Kolmijakoanalyysin C -C 0 ylijäävä osa ) C -C 0 ei mukana riskilaskennassa Taulukossa on esitetty pitoisuudet, joita on käytetty laskennassa ja näytteet, joissa ko. pitoisuudet on todettu. Taulukko. Laskennassa käytetyt pitoisuudet mg/kg. Haitta-aine Pitoisuus mg/kg Näyte Antraseeni 7 P/- Asenafteeni P/- Asenaftyleeni FCG8/-, B(a)antraseeni 8 FCG8/-, B(a)pyreeni 99 FCG8/-, B(b)fluoranteeni 8 FCG/- B(ghi)peryleeni 7 FCG8/-, B(k)fluoranteeni 7 FCG8/-, DiB(a,h)antraseeni FCG8/-, Fenantreeni 8 P/- Fluoranteeni 8 FCG/- Fluoreeni 7 P/- Indeno(,,- cd)pyreeni FCG8/-, Kryseeni 77 FCG8/-, Naftaleeni 0 FCG8/-, Pyreeni 0 FCG/- Alif. >C -C 0 P/,- Arom >C -C 0 P/,- Arom >C -C 7 P/,- Arom >C -C 780 P/,- Laskentaohjelma antoi tuloksen vain naftaleenille ja aromaattisille C -C jakeille. Tarkkailujakson lopussa (0 vuoden kuluttua) naftaleenin pitoisuus orsivedessä juuri ennen merenrantaa oli 9,*0-8 mg/l ja aromaattisten C - C -jakeiden pitoisuus,*0 - mg/l. Muille haitta-aineille tulos oli 0 mg/l koko 0 vuoden tarkkailujakson aikana. Epävarmuustarkasteluna laskettiin myös aromaattisten C 0 -C kulkeutumista, koska kyseinen fraio on keskiraskaista fraioista kulkeutuvin. Kohteen fraiointianalyyseissä ei kyseistä fraiota kuitenkaan todettu. Pitoisuudella 0000 mg/kg aromaattisten C 0 -C hiilivetyjen suurin pitoisuus 0 vuoden aikana (tarkkailujakson lopussa) oli *0-7. Voidaan todeta, että kulkeutuminen ei ole kohteessa todetuilla haittaaineilla merkittävää. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D 9. Terveysriski 9.. Yleistä altistuslaskennasta Haitta-aineiden kulkeutumista pilaantuneesta maaperästä, aineille altistumista ja altistumisen aiheuttamaa riskiä arvioitiin RISC WorkBench (RISC WB).0 - tietokoneohjelmalla. RISC WB -laskentaohjelman antamat riskinarvioinnin tulokset ovat laskennallinen ylimääräinen syöpäriski sekä muun terveysriskin nk. riskisuhde. Syöpäriskillä tarkoitetaan ihmisen elinaikana kehittyvän, tarkasteltaville haitta-aineille altistumisesta johtuvan syövän esiintymisen todennäköisyyttä. Syövän ilmaantuvuutta kuvaavat luvut ilmaistaan desimaalilukuina. Esimerkiksi syöpäfrekvenssi,0 0 - tarkoittaa sitä, että haitta-aineille altistuminen aiheuttaisi yhden ylimääräisen syöpätapauksen (luontaisesti esiintyvien tapausten lisäksi) 00 000 ihmisen populaatiossa elinaikaisella tarkastelujaksolla. Yleisesti käytetään hyväksyttävän riskin arvona,0 0 -, kun tarkastellaan asumisaltistusta, ja arvoa,0 0 -, kun tarkastellaan teollisuusaltistusta. Tässä riskinarviossa tarkastellaan ensimmäistä. Muu terveysriski ilmaistaan riskisuhteen HQ (Hazard Quotient) ja riskiindeksin HI (Hazard Index) avulla. Ne kuvaavat terveysriskin esiintymisen todennäköisyyttä (muu kuin syöpä) lasketuilla pitoisuuksilla ja altistuksilla. HQarvo kuvaa kohteessa mitattujen maksimipitoisuuksien perusteella laskettujen päivittäisten, pitkäkestoisten altistumispitoisuuksien (CADD) suhdetta arvioituun haitattomaan pitoisuuteen (RfD): CADD HQ = RfD jossa HQ = Riskisuhde (Hazard Quotient) CADD = Haitta-aineen krooninen päivittäinen keskimääräinen annos, mg/kg-vrk (Chronic average daily dose) RfD = Ihmisen terveydelle haitattomaksi arvioitu päivittäinen annos, mg/kg-vrk (Reference dose) Riskitaso arvioidaan vertaamalla HQ-arvoa lukuun : HQ < ; riski on hyväksyttävällä tasolla (CADD < RfD) HQ ; kohteessa muodostuu merkittävä terveysriski, kohteessa on tehtävä lisäselvityksiä tai suoritettava riskinhallintatoimenpiteitä (CADD > RfD). Riskisuhde on laskettu erikseen jokaiselle kriittiselle haitta-aineelle. Kun yksittäiset osamäärät summataan yhteen, saadaan kokonaisriskiä kuvaava riskiindeksi (HI, Hazard Index): HI = HQ + HQ + HQ + HQ n P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D 9.. Riskilaskenta Laskennassa tarkasteltiin altistumista sisäilmaan haihtumisen kautta. Altistujina tarkasteltiin lapsiasukasta (asuinkorttelit) ja työntekijää (toimistokorttelit). Laskennassa käytetyt parametrit on esitetty taulukossa 7 ja liitteessä 9. Taulukko 7. Laskentaparametrit Parametri Lapsi Työntekijä Altistujaparametrit Paino kg 70 Sisäilmalle altistumisvuosia Sisäilmalle altistumispäiviä/vuosi Sisäilmalle altistumistunteja/päivä Maaperäparametrit Maalaji Orgaanisen hiilen pitoisuus, mg/kg Syvyys lattian alapinnan tasosta haittaainelähteeseen, m 0 9, Hiekka 0,0 0, Laskennassa on maalajina käytetty hiekkaa. Kohteen maaperä on hiekasta, sorasta ja paikoitellen siltistä koostuvaa täyttömaata. Kohteen näytteille määritetty orgaanisen hiilen pitoisuus vaihteli välillä 0,00-0,0 mg/kg. Keskimääräinen orgaanisen hiilen pitoisuus oli noin 0,0 mg/kg. Varmuusperiaatteella laskennassa käytettiin pitoisuutta 0,0 mg/kg, jota on käytetty myös PIMAasetuksen ohjearvojen määrityksessä. Syvyytenä lattian alapinnan tasosta haitta-aineita sisältävään maakerrokseen on käytetty 0, m, mikä vastaa pienintä mahdollista etäisyyttä. Tällöin alin huonetila on kuitenkin autokellari, mistä syystä tarkastelu on varsin varovainen. Mikäli kellarin lattiat tulevat nykyisen maanpinnan tasoon, alimmat asuin- tai toimistotilat ovat noin m korkeudella nykyisestä maanpinnasta. Laskennassa on tarkasteltu suurimpia todettuja pitoisuuksia (taulukko kohdassa 9.). Riskejä on tarkasteltu kolmelle erilaiselle alueelle: PAH-yhdisteitä sisältäville, öljyä sisältäville sekä PAH-yhdisteitä ja öljyä sisältäville alueille. Suurimpia todettuja pitoisuuksia ei ole todettu samoissa näytteissä, joten näillä pitoisuuksilla tehty laskenta sisältää suuren varmuuskertoimen ja myös pienentää epävarmuutta tutkimattomien alueiden osalta. Taulukossa 8 on esitetty sisäilman hengittämisen kautta tapahtuvalle altistumiselle lasketut syöpäriskit ja riski-indeksit. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Taulukko 8. Laskennalliset syöpäriskit ja riski-indeksit (HI). Yhdisteryhmä Asuinalue Toimistokortteli Syöpäriski HI Syöpäriski HI PAH,9*0-9 0,7,0*0-0,0 Öljy - 0,0-0,000 PAH+öljy,*0-0,0,7*0-0,000 9. Epävarmuustarkastelu Sekä asuinalueella (lapsialtistuja) että toimistokorttelissa (aikuinen työntekijä) lasketut syöpäriskit (,9*0-9,7*0 - ) alittavat hyväksyttävänä pidetyn syöpäriskin arvon,0*0 -. Suurimman osuuden em. syöpäriskistä aiheuttaa bentso(b)fluoranteeni. Muita syöpäriskiin vaikuttavia PAH-yhdistietä ovat bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(k)fluoranteeni, kryseeni, dibentso(a,h)antraseeni ja indeno(,,cd)pyreeni. Öljyhiilivedyt eivät aiheuta syöpäriskiä. Riski-indeksit (HI=0,000 0,7) ovat sekä lapsialtistujalla että työntekijällä alle hyväksyttävän tason (HI=). Suurimman riskisuhteen (HQ) PAHyhdisteistä aiheuttaa naftaleeni. Muut PAH-yhdisteet eivät käytännössä vaikuta sisäilman kautta altistumiseen lainkaan. Öljyhiilivedyistä ainoastaan aromaattiset C -C aiheuttavat riskiä sisäilmalle altistumisen kautta. Koska sisäilmalle altistuminen ei ole merkittävää kohteessa asuin- eikä toimistokäytössä, ulkoilmalle altistumista ei ole tarpeen arvioida; riski on sisäilma-altistumista pienempi. Kohteessa todetuilla haitta-ainepitoisuuksilla ei aiheudu tulevassa käytössä merkittävää terveysriskiä. Alueella on vielä melko laajoja tutkimattomia alueita, joilla voi olla suurempia haitta-ainepitoisuuksia, kuin tähän mennessä on todettu. Tutkimuksissa ei ole tähän mennessä todettu kevyitä hiilivetyjä C -C 0 kuin yhdessä tutkimuspisteessä Henry Fordin kadun tutkimuksessa. Tällä alueella sijaitsee suojeltu rakennus, jonka alueella ei tulla tekemään maankaivutöitä. Kevyiden hiilivetyjen vaikutus riskitasoihin on kuitenkin huomattava ja on mahdollista, että alueella tutkimattomissa kohdissa em. jakeita on. Fraiointianalyysissä ei todettu myöskään keskiraskaista jakeista C 0 - fraiota. Suurimpia pitoisuuksia sisältävillä alueilla näidenkin jakeiden esiintyminen riskitasoihin vaikuttavina pitoisuuksina on mahdollista. Ennen kunnostussuunnittelua alueella tehdään vielä lisätutkimuksia, jolloin tutkimuspisteverkkoa tihennetään riittäväksi ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät alueet rajataan. Kulkeutumisriskiä arvioitiin tutkimuksissa todetuilla pitoisuuksilla. Epävarmuustarkasteluna kulkeutumista huomattavasti suuremmilla pitoisuuksilla (noin kymmenkertaisilla ja satakertaisilla) ja todettiin, että pitoisuuksien suureneminen ei aiheuta merkittävää kulkeutumisen lisääntymistä. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D 9. Muut kunnostustarpeeseen vaikuttavat tekijät Hernesaaren asuinrakentamiseen suunnitelluilta alueilta joudutaan poistamaan vähintään ne pilaantuneet maat, jotka joudutaan rakentamisen vuoksi kaivamaan. Tällaisia alueita ovat ainakin suunnitellut vesialtaat. Myös niillä alueilla, joilla rakennusten kellarien lattioiden alapinnat tulevat nykyisen maanpinnan tasoon voidaan joutua perustamisen vuoksi kaivamaan maata jonkin verran. 9.7 Tavoitepitoisuuksien asettaminen 9.7. Laskenta Kohteessa todetuista pitoisuuksista ei riskinarvioinnin perusteella aiheudu terveys- eikä ympäristöhaittaa. Kohteessa voi kuitenkin paikoitellen olla suurempia pitoisuuksia kuin mitä tähän mennessä on todettu. Laskennallisesti tarkasteltiin mitkä ovat suurimpia hyväksyttäviä pitoisuuksia alueella. Risc WB:llä laskettiin edellä mainituilla altistus- ja maaperäparametreilla, kuinka suurina pitoisuuksina PAH-yhdisteitä ja öljy-yhdisteitä voi olla maaperässä, jotta sisäilman kautta altistumisesta aiheutuva terveysriski on suurimmalla hyväksyttävällä tasolla (HI=). Tarkkailtavat syvyydet olivat 0,00 m, 0, m, m, m, m, m ja m maanpinnasta. Vain naftaleeni ja aromaattiset C 0 -C jakeet aiheuttivat riskiä asuinalueella; muiden PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksilla ei ollut merkitystä. Toimistoalueella ei merkittävää riskiä aiheutunut suurillakaan PAH-yhdisteiden tai keskiraskaiden ja raskaiden (C 0 -C ) hiilivetyjen pitoisuuksilla. Kevyet hiilivedyt (C -C 0 ) voivat aiheuttaa terveysriskiä sekä asuin- että toimistoalueella. Liitteessä 0 on esitetty graafisesti laskennallisesti määritetyt naftaleenin suurimmat hyväksyttävät kohdekohtaiset pitoisuudet tapauksissa, joissa maakerroksessa on todettu kohonneina pitoisuuksina:. Ainoastaan PAH-yhdisteitä (naftaleenin suurin hyväksyttävä pitoisuus 8 7 mg/kg).. PAH-yhdisteitä ja hiilivetyjen C -C 0 jakeita (naftaleenin suurin hyväksyttävä pitoisuus syvyydestä riippuen 0 0 mg/kg).. PAH-yhdisteitä ja hiilivetyjen C 0 -C 0 jakeita (naftaleenin suurin hyväksyttävä pitoisuus syvyydestä riippuen 0 8 mg/kg).. PAH-yhdisteitä ja hiilivetyjen C 0 -C jakeita (naftaleenin suurin hyväksyttävä pitoisuus syvyydestä riippuen mg/kg).. PAH-yhdisteitä ja aromaattisia C 0 -C jakeita (naftaleenin suurin hyväksyttävä pitoisuus syvyydestä riippuen mg/kg).. kevyitä hiilivetyjakeita C -C 0 (naftaleenin ja hiilivetyjen suurin hyväksyttävä pitoisuus on alempi ohjearvo). Mikäli maassa on kevyitä hiilivetyjakeita (C -C 0 ), terveysriskiä voi aiheutua haihtumisen kautta. Haihtuvien hiilivetyjen suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet riippuvat toisistaan ja myös haihtumattomien hiilivetyjen pitoisuuksista. Tavoitepitoisuuksia ei voida luotettavasti määrittää laskennallisesti, eikä laskenta tuota kunnostuksen toteutusta palvelevia yksiselitteisiä tavoitepitoisuuksia. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D 9.7. Alustavat tavoitepitoisuudet Laskennan perusteella on määritetty eri maankäyttömuodoille alustavia tavoitepitoisuuksia. Alustavat tavoitepitoisuudet koskevat koko maakerrosta tulevasta maanpinnasta vesipintaan asti. Lisätutkimusten perusteella kunnostustavoitteita voidaan tarkentaa osa-alueittain eri haitta-aineyhdistelmiä koskeviksi. Kun alueen tuleva rakentamissuunnitelma on käytössä, kunnostustavoitteita voidaan myös tarkentaa eri maankäyttömuotojen ja syvyysulottuvuuden suhteen. Alustavat haitta-aineiden kunnostustavoitteet eri maankäyttömuodoille on esitetty taulukoissa 9-. Taulukoissa AOA= alempi ohjearvo, YOA= ylempi ohjearvo ja ONG= ongelmajätteen ohjeellinen raja-arvo. Viiva (-) taulukossa tarkoittaa, ettei kyseiselle haitta-aineryhmälle esitetä kunnostustavoitetta. Taulukko 9. Kunnostustavoitteet asuinalueella Epäorgaaniset haitta-aineet PAH-yhdisteet C-C0 C0-C C-C0 ONG ONG Lukuun ottamatta naftaleenia* AOA AOA/ YOA ** ONG - * Naftaleenin pitoisuus riippuu muista haitta-aineista, katso taulukko 8. ** Alempi ohjearvo, jos esiintyy aromaattisia C 0-C jakeita, muuten ylempi ohjearvo. Alueella ei ole todettu kevyitä C -C 0 hiilivetyjä lukuun ottamatta Henry Fordinkatu :n tutkimuksissa todettua pitoisuutta. Tällä alueella sijaitsee suojeltu rakennus, joten alueella ei tulla tekemään kaivutöitä. Muualla alueella kohonneita kevyiden hiilivetyjen pitoisuutta ei ole todettu. Tämän alustavan tavoitepitoisuuksien määrityksen periaatteena on kuitenkin, että mikäli ko. haittaaineita kunnostuksen aikana kuitenkin todetaan, ne poistetaan alempaan ohjearvoon asti. Käytännössä kunnostuksen aikana normaalilla laboratorioanalytiikalla seurataan keskiraskaiden (C 0 -C ) ja raskaiden (C -C 0 ) jakeiden pitoisuuksia. Fraiojako on tarpeen selvittää kohonneita öljypitoisuuksia sisältäviltä alueilta ennen kunnostusta. Tämän jälkeen voidaan täsmentää öljyalueiden kunnostustavoitteet edellä mainittujen vaihtoehtojen mukaisesti. Asuinalueella PAH-yhdisteistä naftaleenin pitoisuus on terveysriskin kannalta merkittävä. Aromaattisilla C 0 -C hiilivetyjakeilla on naftaleenin kanssa yhdessä riskiä suurentava vaikutus. Muut hiilivetyfraiot vaikuttavat riskiin antagonistisesti (+=<). Muut PAH-yhdisteet eivät vaikuta riskiin. Naftaleenin riskiperusteinen tavoitepitoisuus asuinalueella vaihtelu eritavoin pilaantuneissa maakerroksissa on esitetty taulukossa 9. Tässä vaiheessa kunnostustavoitteeksi valittiin suurin maanpinnassa todettu hyväksyttävä pitoisuus. Kunnostussuunnitteluvaiheessa, kun tiedetään tulevat täyttöpaksuudet, kunnostustavoitteita voidaan tarkentaa. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 7 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D Taulukko 0. Naftaleenin kunnostustavoitteet asuinalueella Naftaleenin lisäksi maaperässä esiintyvät haitta-aineet Aromaattiset C 0 -C hiilivetyjakeet 00 mg/kg Keskiraskaita C 0 -C hiilivetyjakeita 00 mg/kg Keskiraskaita C 0 -C hiilivetyjakeita 00 mg/kg ja raskaita C -C 0 hiilivetyjakeita 00 mg/kg Aromaattisia C 0 -C ei ole lainkaan, muiden öljyhiilivetyjen pitoisuudella ei ylärajaa (ei vaikuta riskiin). Vain PAH-yhdisteitä (muut PAH-yhdisteet eivät vaikuta riskiin). Naftaleenin suurin hyväksyttävä pitoisuus maanpinnassa mg/kg mg/kg 0 mg/kg 0 mg/kg 8 mg/kg Muilla kuin asuinalueilla metalleista ei arvioida aiheutuvan terveys-, ympäristö- eikä imagollista haittaa millään pitoisuuksilla. Myöskään PAH-yhdisteistä ei aiheudu haittaa. Helpoiten kulkeutuvalle naftaleenille esitetään kuitenkin tavoitepitoisuudeksi 8 mg/kg, jolloin turvataan lähellä sijaitsevat asuinalueet. Samasta syystä kevyet hiilivedyt (C -C 0 ) esitetään kunnostettavaksi alempaan ohjearvoon ja keskiraskaat hiilivedyt (C 0 -C ) ylempään ohjearvoon. Muiden kuin asuinalueiden kunnostustavoitteet on esitetty taulukossa 0. Taulukko. Kunnostustavoitteet toimisto-, puisto- ja katualueilla Epäorgaaniset haitta-aineet PAH-yhdisteet C-C0 C0-C C-C0 - ONG, paitsi naftaleeni 8 mg/kg AOA YOA /-* - ONG *Ylempi ohjearvo, jos esiintyy aromaattisia C 0-C jakeita, muuten mineraaliöljyjen yhteenlasketulle pitoisuudelle ongelmajätteen ohjeellinen raja-arvo. 0 LISÄTUTKIMUSTARVE Alueella on tarpeen tehdä ennen kunnostussuunnitteluvaihetta tarkentavia lisätutkimuksia. Alustavasti tutkimusten tavoitteena on: Rajata haitta-ainepitoisia alueita. Tutkimuksia voidaan tehdä nykyisten tonttialueiden lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös katualueilla, kaapelit ym. johdot huomioiden. Tihentää tutkimuspisteverkkoa erityisesti sellaisilla alueilla, joilla voi altistumisen tai kulkeutumisen kautta aiheutua riskiä (asuinalueet, vesialtaat). Varmistaa fraiointianalyysein esiintyykö öljypitoisilla alueilla aromaattisia keskiraskaita jakeita C 0 -C. Täydentää metallien liukoisuustietoa. Selvittää haitta-ainepitoisuus ja massamäärät sellaisissa maakerroksissa, jotka joudutaan rakentamisen vuoksi joka tapauksessa poistamaan (esim. vesialtaiden kohdalta). P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto 9 (9)..00 Hernesaari, Helsinki 00-D LÄHTEET: Maaperän ja puhdistustarpeen arviointi, Ympäristöhallinnon ohjeita /007 http://ptp.hel.fi/hanke/ Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Hernesaaren osayleiskaavaluonnos selostus kslk 7.09.009., Hernesaaren osayleiskaava-alue, Helsinki, Maaperän haitta-aineiden tutkimusraportti, lisätutkimukset ja yhteenveto aiemmista tutkimuksista, 07-D70, FCG Planeko Oy, 7..009., Hernesaaren osayleiskaava-alue, Helsinki, Maaperän haitta-aineiden tutkimusraportti, lisätutkimukset ja yhteenveto aiemmista tutkimuksista, FCG Planeko Oy,..008. CapMan Real Estate Oy, Henry Fordin katu, Maaperän haittaainetutkimukset, Suomen IP-Tekniikka Oy,..00. Hernesaari, Kvaerner Masa Yards Oy, Helsinki, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, 0/00, Ympäristötekninen perusselvitys, WSP Environmental Oy, 0..00. Initial soil investigation, phase II environmental audit, ERM, Germany, Oy Ford Ab, 99. P:\PLAN\Hki\YMK\PAL\Helsingin kaupunki_000\d_ksv Hernesaari\C Suunnitelmat\LR_kaikki_ materiaalit\d_tutkimusraportti_00.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy PIIRUSTUKSET YMP.D_ A Epäorgaanisten haitta-aineiden arvioitu laajuus ja osayleiskaavaluonnos YMP.D_ B Orgaanisten haitta-aineiden arvioitu laajuus ja osayleiskaavaluonnos YMP.D_ A Tutkimuspisteiden haittaainepitoisuudet 0- m, osayleiskaavaluonnos YMP.D_ B Tutkimuspisteiden haittaainepitoisuudet - m, osayleiskaavaluonnos YMP.D_ C Tutkimuspisteiden haittaainepitoisuudet yli m, osayleiskaavaluonnos YMP.D_ Epäorgaanisten ja orgaanisten haittaaineiden laajuus ja osayleiskaavaluonnos YMP.D_ Maaperän ja merenpohjan sedimenttien haitta-ainetutkimuspisteet ja osayleiskaavaluonnos

8 07 09 9 8 7 7 00 7 8 0 8 0 9 9 0 8 07 0 0 7 0 0 0 7 7 8 8 0 9 7 8 9 0 0 0 8 7 9 8 7 7 0 Rakennuskohde Piirustuksen sis lt Mittakaavat Haitta-ainepitoisuudet kynnysarvon ja alemman ohjearvon v liss HELSINGIN KAUPUNKI HERNESAARI EP ORGAANISTEN HAITTA-AINEIDEN :00 ARVIOITU LAAJUUS JA (A) Haitta-ainepitoisuudet alemman ja ylemm n ohjearvon v liss HELSINKI OSAYLEISKAAVALUONNOS Suunnitteluala, ty numero ja piirustuksen numero Muutos Haitta-ainepitoisuudet yli ylemm n ohjearvon Haitta-ainepitoisuudet yli ongelmaj tteen raja-arvon P iv ys P suunn. Hyv. 8..00 SH m YMP D A Piirt. RAn Finnish Consulting Group Osmontie, PL 90, Yhteyshenkil S. H M L INEN 000 Helsinki Tiedosto Puh. 00090, www.fcg.fi 0 ts k 0L0 ts k sl k va 7 7 var k 7 Terminaalir k Osa-alue Last var Zmo k 0 : 79 Osa-alue 7 P0 0K P0 P0 709 sp Last ts k sr Liiker k P/TP P0 P00 P0 P0 07 708 P0 P0 AK P0 KK0 KK07 P9 P07 P P P0 P08 P P09 HP kr KK08 P0 P09 P8 P FCG 08 P0 FCG Wvar k P FCG8 0L0 P0 FCG P FCG0 P0 FCG 7 FCG VP 7 W P08 P07 S 78 S09 P00 SB P0 S0 sr P P0 SB0 + P var P P0 PY 0K P P FCG9 P9 P P P FCG7 P FCG 7 LS 0K P0 P P0 0 P SB S P8 P0 P9 P P0 P7 SB P8 SB ptr KK7 P SB9 SB8 KK SB7 P7 P FCG P P0 + Halli P 0Ve00 0 VP P0 HP LS/P P7 0Ve00 FCG P9 P0 SB SB 0K00 P9 SB AK P8 P8 P8 FCG FCG W FCG P P P8 P9 P FCG P 8 : +7 P 8 P P 0 P P 0 FCG8 P P P7 P HP FCG7 0K00 P P FCG P P P tr P P PY P P P P 9 P 0Ve00 P P + VP Osa-alue : FCG0 P 0 P8 P7 P tr vj vj FCG9 HP P/TY P0 P P FCG FCG FCG FCG P7 P8 0 P0 P P0 P9 00 P9 AKHalli P FCG7 HP9 P8 FCG Halli P7 00 W W 0Ve00 P Venehalli P PA Venehalli Venehalli Venehalli Ruokala k P P FCG 0 P FCG FCG FCG FCG FCG W/LV P Par Liiker k var FCG0 FCG9 Terminaali P9 FCG7 bs Kopterihalli FCG8 P P7 FCG8 Halli KK0 + VP 0 FCG0 FCG9 Helikopterikentt P8 T ytemaa bs P7 KK8 KK : Osa-alue : P7 P/TY 0 0 0 00

Rakennuskohde Piirustuksen sis lt Mittakaavat Haitta-ainepitoisuudet kynnysarvon ja alemman ohjearvon v liss HELSINGIN KAUPUNKI HERNESAARI ORGAANISTEN HAITTA-AINEIDEN ARVIOITU LAAJUUS JA :00 (A) Haitta-ainepitoisuudet alemman ja ylemm n ohjearvon v liss HELSINKI OSAYLEISKAAVALUONNOS Suunnitteluala, ty numero ja piirustuksen numero Muutos Haitta-ainepitoisuudet yli ylemm n ohjearvon Haitta-ainepitoisuudet yli ongelmaj tteen raja-arvon P iv ys P suunn. Hyv..9.00 SH m YMP D B Piirt. Yhteyshenkil Tiedosto RAn S. H M L INEN Finnish Consulting Group Osmontie, PL 90, 000 Helsinki Puh. 00090, www.fcg.fi L%%9NSISATAMA 0 0L0 ar k ts k ts k sl k va var Terminaalir k Zmo k 0 Last Osa-alue : sp Last ts k sr P00 P0 P0 07 P0 P0 P0 P09 P8 P0 0L0 P0 FCG0 P0 FCG L%%9NSISATAM Tulli Osa-alue L%%9NSISATAMA 0 T%%%%l%%n kyl%%8 P0 0K P0 P0 Liiker k P/TP P0 HP P KK0 AK P0 KK07 P9 P07 P P P0 P08 P P09 kr KK08 FCG 08 FCG P Wvar k FCG8 FCG P FCG VP Munkkisa W P08 P07 S S09 P00 SB P0 S0 sr P P0 SB0 + P P P0 PY P FCG9 0K P P9 P P P FCG7 P FCG T%%%%l%%n kyl%%8 LS 0K P0 P P0 0 P SB S P8 P0 P9 P P0 P7 SB P8 SB ptr KK7 SB9 SB7 P SB8 KK P7 P FCG P P0 + P 0Ve00 VP L%%9NSISATAMA 0 P0 HP LS/P P7 0Ve00 FCG P9 P0 SB P9 SB 0K00 SB AK P8 P8 P8 FCG FCG W FCG P P P8 P9 P FCG T%%%%l%%n kyl%%8 P 8 : +7 P 8 P P 0 P P 0 FCG8 P P P7 P HP FCG7 0K00 P P FCG P P P tr P P PY P P P P 9 P 0Ve00 P P + VP T%%%%l%%n kyl%%8 Osa-alue : FCG0 P P8 P7 P tr vj vj FCG9 HP P/TY P0 P FCG FCG FCG FCG P7 P P8 P0 00 P0 P P9 P7 P9 AKP P FCG7 HP9 P8 FCG W W PVenehalli P Venehalli PA Venehalli Venehalli FCG P P FCG P 0 Ruokala k FCG FCG FCG W/LV P Liiker k FCG var P7 FCG0 FCG9 Terminaali P9 FCG7 Kopterihalli FCG8 P FCG8 KK0 + VP L%%9NSISATAMA 0 FCG0 FCG9 Helikopterikentt%%8 P8 T%%%%l%%n kyl%%8 bs P7 KK8 KK T%%8ytt%%alue : Osa-alue T%%%%l%%n kyl%%8 : P7 L%%9NSISATAMA 0 P/TY 0 0 0 00

8 07 09 9 8 7 7 00 7 8 0 8 0 9 9 0 8 07 0 0 7 0 0 0 7 7 8 8 0 9 7 8 9 0 0 0 8 7 9 8 7 7 0 Pitoisuus alle kynnysarvon Pitoisuus yli kynnysarvon Pitoisuus yli alemman ohjearvon Pitoisuus yli ylemm n ohjearvon Pitoisuus yli ongelmaj teraja-arvon Ei n ytett Raskasmetalleilla pilaantunut alue HELSINGIN KAUPUNKI / KSV HERNESAARI HELSINKI 8..00 TUTKIMUSPISTEIDEN HAITTA-AINEPITOISUUS N YTTEET 0- m :00 OSAYLEISKAAVALUONNOS (A) YMP D A RAn S. H M L INEN Orgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut alue Sekapilaantunut alue, raskasmetallipitoisuus > orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus 8 Munkkisaaren laituri 0 Matalasalmenkuja ts k ts k sl k 0L0 a ar k 7 00 Eiranranta Sekapilaantunut alue, orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus > raskasmetallipitoisuus Terminaalir k 0L0 va 0L0 7 7 var k 7 0L0 Sekapilaantunut alue, raskasmetallien ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus samaa pitoisuusluokkaa W 7 J tk saaren laituri var Zmo k 0 (8.9) 0Ve00 Last : 79 P0 7 Osa-alue LS P0 0K P0 Osa-alue 0Ve00 HP LS/P P7 0Ve00 FCG P0 0K ts k 0L 0Ve00 P0 709 ar k Liiker k P/TP P0 0K00 S09 P00 P07 P0 S0 sr P08 P0 S sp Last Laivakatu ts k sr 07 708 var var Purkaushalli k Henry Fordin katu 0K P 0K00 Matalasalmenkuja FCG AK P0 KK0 KK07 P9 P07 P 0Ve00 Wvar k Hernesaari Laivakatu Hernesaarenranta 8 Pihlajasaarenkatu + AK P8 P00 P0 PY ts k W kr 08 P08 P P09 P FCG9 P P S P0 SB9 P SB P8 SB8 P0 SB P7 KK P0 ptr SB7 P9 0 P FCG P P7 P8 SB KK7 P9 P8 P0 SB P9 SB P8 0K00 SB P9 SB0 78 SB HP P0 P P P FCG FCG P P0 P0 P P0 P9 FCG P0 KK08 P0 P8 P P FCG P0 P09 + VP P0 P0 FCG 7 FCG P FCG 7 P FCG7 P FCG P P P0 Halli 0 P P P P FCG8 FCG FCG0 VP P : ts k +7 0 P 8 P P 0 P (8.9) Munkkisaaren laituri P 0 P FCG8 P P7 var k FCG0 P HP FCG7 0K00 P P FCG P P P tr 0 P P8 P P PY P P P 9 P 0Ve00 P P P7 P + VP Osa-alue : P tr vj vj J halli k P FCG9 P/TY P0 P HP FCG FCG FCG FCG P7 var k P8 sp 0 P0 P P0 P9 00 P9 AKHalli P FCG7 FCG Halli P7 00 P8 W HP9 W 0Ve00 P Venehalli P PA Venehalli 0 Venehalli Venehalli 0Ve00 var k P FCG P FCG FCG Ruokala k P P FCG 0 FCG FCG Liiker k W/LV Par Liiker k var FCG0 Terminaali FCG7 Hernematalankatu Kopterihalli 9 FCG8 P9 bs FCG9 P 0K P7 FCG8 Halli KK0 + VP 0 FCG0 bs P7 Hernesaaren laituri 0Ve00 FCG9 Helikopterikentt Hernesaarenranta P8 KK KK8 T ytemaa : (.8) P7 : Osa-alue P/TY 0 0 0 00

8 07 09 9 8 7 7 00 7 8 0 8 0 9 9 0 8 07 0 0 7 0 0 0 7 7 8 8 0 9 7 8 9 0 0 0 8 7 9 8 7 7 0 Pitoisuus alle kynnysarvon Pitoisuus yli kynnysarvon Pitoisuus yli alemman ohjearvon Pitoisuus yli ylemm n ohjearvon HELSINGIN KAUPUNKI / KSV HERNESAARI HELSINKI TUTKIMUSPISTEIDEN HAITTA-AINEPITOISUUS N YTTEET - m :00 OSAYLEISKAAVALUONNOS (A) Pitoisuus yli ongelmaj teraja-arvon Ei n ytett Raskasmetalleilla pilaantunut alue 8..00 YMP D B RAn S. H M L INEN Orgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut alue Sekapilaantunut alue, raskasmetallipitoisuus > orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus Sekapilaantunut alue, 8 orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus > raskasmetallipitoisuus Munkkisaaren laituri 0 Matalasalmenkuja 0L0 ts k ts k sl k va 0L0 7 a ar k 7 00 Eiranranta 7 var k 7 Terminaalir k 0L0 Sekapilaantunut alue, sp Last raskasmetallien ja orgaanisten haitta-aineiden ts k Osa-alue pitoisuus samaa pitoisuusluokkaa P0 sr P00 Last P0 var P0 Zmo k P0 P0 P0 0 P0 07 P09 : P8 708 P0 709 P 79 P0 FCG KK0 P9 Liiker k P07 P P0 P P0 KK08 P0kr FCG 7 08 FCG P P P08 var k Osa-alue 0K P P0 P09 FCG8 HP P FCG FCG9 78 S09 var P00 P0 SB PY P07 7 P FCG7 P0 P P 0K P S0 7 sr P08 P P P P0 + SB0 P9 S P P P S P0 SB9 P SB 0Ve00 P8 SB8 + P0 SB P7 KK P0 ptr SB7 P9 P0 Halli 0 P FCG P P7 0K P0 SB KK7 P P8 P 0L0 J tk saaren laituri (8.9) 0Ve00 W LS 0Ve00 ts k 0L 0Ve00 ar k P/TP 0K00 Laivakatu var Purkaushalli k Henry Fordin katu 0K00 AK KK07 Matalasalmenkuja W VP 0 Hernesaari Laivakatu FCG0 P0 FCG 7 FCG Hernesaarenranta VP P0 HP LS/P 0Ve00 FCG P7 P9 P8 P0 SB SB 0K00 P9 SB P9 AK P8 P8 P8 FCG FCG P ts k W FCG P P FCG P 8 Pihlajasaarenkatu : ts k +7 0 P 8 P P (8.9) P Munkkisaaren laituri var k P 0 P FCG8 FCG0 P7 P P HP FCG7 0K00 P P FCG P P tr 0 P P8 P PY P P 0 P P 9 P 0Ve00 P P P7 P + VP Osa-alue : P tr vj vj J halli k P FCG9 P/TY P0 P HP FCG FCG FCG FCG var k P7 P8 sp 0 P0 P P0 P9 P7 00 00 P9 AKHalli P FCG7 P8 FCG Halli HP9 W W 0Ve00 P Venehalli P PA Venehalli 0 Venehalli Venehalli 0Ve00 FCG FCG P var k Ruokala k P P FCG 0 P FCG FCG FCG Liiker k W/LVLiiker k Par var FCG0 Hernematalankatu FCG9 Terminaali P9 FCG7 Kopterihalli 9 FCG8 bs P 0K P7 FCG8 Halli KK0 + VP 0 FCG0 bs P7 Hernesaaren laituri 0Ve00 FCG9 Helikopterikentt Hernesaarenranta P8 KK KK8 T ytemaa : (.8) P7 : Osa-alue P/TY 0 0 0 00

8 07 09 9 8 7 7 00 7 8 0 8 0 9 9 0 8 07 0 0 7 0 0 0 7 7 8 8 0 9 7 8 9 0 0 0 8 7 9 8 7 7 0 Pitoisuus alle kynnysarvon Pitoisuus yli kynnysarvon Pitoisuus yli alemman ohjearvon Pitoisuus yli ylemm n ohjearvon HELSINGIN KAUPUNKI / KSV HERNESAARI HELSINKI TUTKIMUSPISTEIDEN HAITTA-AINEPITOISUUS N YTTEET YLI m :00 OSAYLEISKAAVALUONNOS (A) Pitoisuus yli ongelmaj teraja-arvon Ei n ytett Raskasmetalleilla pilaantunut alue 8..00 YMP D C RAn S. H M L INEN Orgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut alue Sekapilaantunut alue, raskasmetallipitoisuus > orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus 8 Munkkisaaren laituri 0 Matalasalmenkuja ts k ts k sl k 0L0 0L0 a a ar k 7 00 Eiranranta Sekapilaantunut alue, orgaanisten Terminaalir haitta-aineiden k pitoisuus > raskasmetallipitoisuus 0L0 va 0L0 7 7 var k 7 0L0 J tk saaren laituri 7 Sekapilaantunut alue, raskasmetallien ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus samaa pitoisuusluokkaa var Zmo k 0 (8.9) 0Ve00 W LS P0 Osa-alue 0Ve00 HP LS/P 0Ve00 FCG P7 P9 P8 SB ts k 0K00 8 P P9 0L Pihlajasaarenkatu 0Ve00 P/TP 0K00 AK P8 P8 sp Last Last P0 P00 P0 P0 P0 P0 P0 P0 07 P09 : P8 FCG 708 P0 709 P 79 FCG 7 P0 KK0 FCG P9 Liiker k P07 P P0 P P0 KK08 P0kr FCG 7 08 FCG P P P08 var k Osa-alue 0K P P0 P09 FCG8 HP P FCG FCG9 78 S09 var P00 P0 SB PY P07 7 P FCG7 P0 P P 0K P S0 sr P08 P P P P0 + SB0 P9 P S P P S P0 SB9 P SB 0Ve00 P8 SB8 + P0 SB P7 KK P0 ptr SB7 P0 P9 Halli 0 P FCG P P7 0K P0 SB P8 P P KK7 P0 P SB Laivakatu ar k ts k sr P8 FCG SB P9 FCG P var Purkaushalli k Henry Fordin katu 0K00 ts k W P0 AK KK07 FCG P FCG Matalasalmenkuja W VP 0 Hernesaari Laivakatu FCG0 Hernesaarenranta VP : ts k +7 0 P 8 P P 0 P (8.9) Munkkisaaren laituri P 0 FCG8 P P P7 var k FCG0 P 0K00 P P FCG HP FCG7 P P P tr 0 P P8 P P PY P P P P P 0Ve00 P 9 P7 P + VP Osa-alue : P tr vj vj J halli k P FCG9 P/TY P0 P HP FCG FCG FCG P7 FCG var k P8 sp 0 Hernematalankatu P0 P P0 P9 P7 00 00 P9 AKHalli P FCG7 P8 FCG Halli HP9 W W P P Ruokala k FCG0 P7 Halli KK0 0Ve00 P Venehalli PA Venehalli P 0 Venehalli Venehalli 0Ve00 FCG var k P FCG FCG FCG P Liiker k FCG 0 W/LVLiiker k Par 0 FCG Terminaali P9 FCG0 bs P7 var Hernesaaren laituri 0Ve00 FCG9 FCG7 9 FCG8 Helikopterikentt Hernesaarenranta bs Kopterihalli P P8 KK8 KK FCG9 0K FCG8 T ytemaa + VP : (.8) P7 : Osa-alue P/TY 0 0 0 00

8 07 09 9 8 7 7 00 7 8 0 8 0 9 9 0 8 07 0 0 7 0 0 0 7 7 8 8 0 9 7 8 9 0 0 0 8 7 9 8 7 7 0 Raskasmetallien haitta-ainepitoisuus punaisella. Orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus sinisell. Rakennuskohde HELSINGIN KAUPUNKI HERNESAARI Piirustuksen sis lt EP ORGAANISTEN JA ORGAANISTEN Mittakaavat :00 Haitta-ainepitoisuudet kynnysarvon ja alemman ohjearvon v liss HELSINKI HAITTA-AINEIDEN ARVIOITU LAAJUUS JA OSAYLEISKAAVALUONNOS Suunnitteluala, ty numero ja piirustuksen numero (A) Muutos Haitta-ainepitoisuudet alemman ja ylemm n ohjearvon v liss YMP D Haitta-ainepitoisuudet yli ylemm n ohjearvon P iv ys P suunn. Hyv. 8..00 SH m Piirt. Yhteyshenkil Tiedosto RAn S. H M L INEN Finnish Consulting Group Osmontie, PL 90, 000 Helsinki Puh. 00090, www.fcg.fi Haitta-ainepitoisuudet yli ongelmaj tteen raja-arvon 0 ts k ts k sl k 0L0 ar k 00 va 7 W Terminaalir k Vesialue sp Last 0L0 7 var k 7 W/LV var 0 Zmo k Venesatama-alue Last Vesialtaan numerotunnus (FCG) massa-arvioinnissa 79 : 7 P0 0K P0 P0 709 P/TP P0 Liiker k ts k sr P0 P0 P00 P0 P0 P0 P0 07 P09 P8 708 P0 HP KK0 P P0 P07 kr KK07 AK KK08 P P9 08 P08 P P09 P0 P FCG FCG W var k P FCG8 P0 FCG P FCG0 P0 FCG FCG 7 VP 7 W TUTKIMUSALUEEN RAJAUS P08 P07 S S0 sr P0 S09 P00 P0 + SB0 78 SB P P var P P0 PY 0K P P FCG9 P9 P P P FCG7 P FCG 7 LS 0K P0 P P0 0 P SB S P8 P0 P9 P P0 P7 SB P8 SB ptr KK7 P SB9 SB8 KK SB7 P7 P FCG P P0 + Halli P 0Ve00 0 VP P0 HP FCG LS/P P7 0Ve00 P9 P0 SB SB 0K00 P9 SB AK P8 P8 P8 FCG FCG W FCG P P P8 P9 P FCG P 8 : +7 P 8 P P 0 P P 0 FCG8 P P P7 P HP FCG7 0K00 P P FCG P P P tr P P PY P P P P 9 P 0Ve00 P P + VP : FCG0 P 0 P8 P7 P tr vj vj FCG9 HP P/TY P0 P0 P P FCG FCG FCG FCG P7 P8 0 P0 P P0 P9 00 P9 AKP Halli P FCG7 HP9 P8 FCG Halli P7 00 W W 0Ve00 P Venehalli P PA Venehalli Venehalli Venehalli Ruokala k P P FCG 0 P FCG FCG FCG FCG FCG P W/LVLiiker k Par 0 W/LV FCG0 var FCG0 Terminaali FCG9 FCG7 Helikopterikentt FCG9 P9 bs FCG8 P P8 P7 FCG8 Kopterihalli Halli KK0 T ytemaa + VP KK8 bs P7 KK : P7 : P/TY