Vuosikertomus 2016
2 Hyvän tekijä Me tehdään työtä hyvän asian puolesta. Työtä, jonka vaikutus näkyy koko yhteiskunnassa. Kun päättää ostaa meiltä palvelun, tekee arvovalinnan, sijoituksen tulevaisuuteen. Meidän työ tähtää antamaan nuorille eväät elämään, eheän mielen ja terveen itsetunnon. Puhdas sydän Aktiivinen hyvän tekijä Me ollaan vastuuntuntoisia ja tervehenkisiä seikkailijoita. Kun ajattelee aidosti myönteisesti ja näyttää sen, voi rehellisesti sanoa uskovansa kaikkeen tekemiseensä. Me uskotaan oikeisiin tekoihin ja tehdään niitä aktiivisesti. Nuorisotyö on arvokasta, ja me halutaan säilyttää se arvokkaana. Aito Yhteispeli Pelaa joukkueena Yhteishenki on meidän toimintamme selkäranka, niin työtehtävissä kuin asiakassuhteissa. Se näkyy motivoituneena henkilökuntana ja hyvänä työn jälkenä. Me palvellaan iloisesti, laadukkaasti ja henkilökohtaisesti. Oiva sijainti kruunaa toimivan palvelukokonaisuuden. Me huomioidaan asiakkaiden toiveet. Vahva luonto Kestävyyden kehittäjä Me suojellaan ympäristöä ja varjellaan lapsenmielisyyttä. Me ajatellaan aidosti myönteisesti ja näytetään se. Me uskotaan siihen, mitä me tehdään, ja me asetetaan työllemme tavoitteita. Me kunnioitetaan luontoa ja kanssaihmisiä, kestävä kehitys ohjaa toimintatapojamme niin nuorisotyössä kuin ympäristötietouden jakamisessa. Oma maailma Turvallisissa kantimissa Me työskennellään historiallisessa ja luonnonläheisessä miljöössä. Me panostetaan seikkailuun ja kehittymiseen sekä uusiin elämyksiin ja kokemuksiin. Meidän kanssa kaikki tekeminen on hauskaa. Meille turvallisuus, luotettavuus ja laatu ovat itseisarvoja, niistä on hyvä nuorisotyö ja toimivat asiakassuhteet tehty. Se on arvokas kokonaisuus mielenrauhaa ja suvaitsevuutta.
3 Sisältö Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2016... 5 Vastuullinen toimija... 6 Hallinto... 8 Henkilöstö... 10 Tunnusluvut... 10 Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi... 11 Turvallisuus... 14 Ympäristöteot... 15 Alueen kehittäminen ja investoinnit... 16 Yhteiskuntavastuullinen tiedottaminen ja viestintä... 17 Luku 1 Nuorisokeskustoiminta... 19 Valtakunnalliset nuorisokeskukset... 19 Nuorisokeskus Anjala... 20 Kulttuurinen nuorisotyö... 22 Avainluvut 2016... 24 Nuorisotyön menetelmät... 25 Alueellinen nuorisotyö... 26 Valtakunnallinen vaikuttaminen... 26 Ympäristökasvatus... 27 Leirikoulut... 29 Kansainvälinen toiminta... 30 Verkostoyhteistyö... 30 Kansainväliset ryhmät... 32 Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen joukkueyhteistyö... 33 Erityistehtävät... 33 Nuotta-valmennus... 33 Nuotta Anjalassa... 34 Tunnusluvut... 35 Kehittäminen... 36
4 Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta... 37 Välittäminen... 38 Luku 2 Ankkapurhan alueen kulttuuriperinnön vaaliminen... 39 Nuorisotyötä tukevat ansaintamallit... 39 Ankkapurhan kulttuuripuisto... 40 Kustaan sota 1788 1790... 42 Lasten ja nuorten joulurauhan julistus... 43
5 Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2016 Vuosi 2016 jäi historiaan ennätyksellisenä leirikouluvuotena. 101 leirikoulua on saavutus, josta voimme olla ylpeitä. Kymmenen vuoden aikana leirikoulujen kehitys on ollut huikeaa sekä määrällisesti että laadullisesti. Vuonna 2006 leirikouluja Anjalassa oli 32, ja vielä viisi vuotta sitten 2011 niitä oli 64kpl. Huolimatta räjähdysmäisestä määrien kasvusta olemme pystyneet kehittämään leirikoulujen laatua ja tavoitteellisuutta eteenpäin jatkuvasti. Suurin osa Anjalassa vierailleista opettajista vastaa palautelomakkeessa Nuorisokeskus Anjalan tulleen valituksi leirikoulun kohteeksi, koska kollega/ huoltaja oli suositellut paikkaa, tai oma aiempi kokemus oli positiivinen. Hyvä laatu syntyy yhteisistä arvoista ja yhteisestä ymmärryksestä perustehtäväämme kohtaan. Ankkapurhan kulttuurisäätiön ensisijaisena tarkoituksena on nuorisotyötä palveleva nuorisotoiminta. Tämä ymmärrys kulkee koko henkilöstön läpi vahvana ja joukko eri alojen ammattilaisia käyttää osaamistaan tämän perustehtävän toteuttamiseksi. Vuosi 2016 ei ollut helppo talouden tasapainottamistoimien kurimuksessa, mutta siitä olen kovin ylpeä että yhteishenki tiivistyi entisestään ruokkien ammattiylpeydellä tehtävää hyvää työtä ja työn iloa. Ainutlaatuista on myös säätiön hallituksen sitoutuminen toiminnan arvoihin ja kehittämiseen. Kiitän sekä hallituksen jäseniä että henkilökuntaa aidosta yhteispelistä! Jenni Liikkanen toiminnanjohtaja
6 Ankkapurhan kulttuurisäätiö A nkkapurhan kulttuurisäätiö aloitti toimintansa 1.1.2014. Säätiön perusti Kouvolan kaupunki Nuorisokeskus Anjalan tuotoista kertyneiden tulojen ja Nuorisokeskus Anjalan käytössä olleiden kiinteistöjen muodostamalla säädepääomalla. Ankkapurhan kulttuurisäätiön ensisijainen tarkoitus on kehittäminen ja tukeminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä nuorisokeskustoimintana. Lisäksi säätiön tarkoituksena on vaalia Ankkapurhan alueen kulttuuriperintöä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö luo edellytyksiä ja voi harjoittaa seuraavaa toimintaa: nuorisotyötä palveleva nuorisokeskustoiminta; leirikoulutoiminta, harrastus-, virkistys- ja vapaa-aikatoiminta, kurssien, leirien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen, luontokoulutoiminta. kulttuuritoiminta; harrastus-, virkistys- ja vapaa-aikatoiminta, näyttelyiden, konserttien ja tapahtumien, kurssien ja seminaarien järjestäminen. Säätiö voi tuottaa sellaisia matkailu- ja ravitsemispalveluja, jotka liittyvät säätiön tarkoituksen toteuttamiseen. Vastuullinen toimija A nkkapurhan kulttuurisäätiö pyrkii toimintaansa liittyvissä valinnoissa yhteiskuntavastuullisuuteen. Kaikissa aine-, tarvike- ja palveluostoissa pyritään suosimaan paikallisia yrittäjiä ja siten lisäämään paikkakunnan työllisyyttä ja ostovoimaa. Ruokapalveluissa pyritään suosimaan lähialueella tuotettuja raaka-aineita. Ankkapurhan kulttuurisäätiö on vastuullinen toimija suhteessa yrittäjiin ja muihin palvelutuottajiin. Aikuisasiakkaat maksavat sää-
7 tiön palveluista kilpailijaperusteisen hinnoittelun mukaisen, arvonlisäverollisen hinnan. Ankkapurhan kulttuurisäätiö on yleishyödyllinen toimija, jonka toiminnan tulos käytetään oman toiminnan kehittämiseen. Ympäristövastuusta säätiö huolehtii sekä valinnoissaan että kasvatustyössään. Säätiöllä on oma ympäristöohjelma, jonka avulla pyritään vähentämään ympäristölle toiminnasta aiheutuvaa kulutusta. Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökulmat ja suositaan yrityksiä, joilla on oma ympäristöohjelma. Taloudellinen vastuu säätiöllä on tarkoitustaan toteuttavan toiminnan kannattavuuden puolesta. Toiminnan tulee pyöriä asiakasperusteisella rahoituksella. Asiakashintojen tulee kuitenkin pysyä kohtuullisina, jotta palvelut ovat kasvattajien ja kouluttajien saavutettavissa. Lasten ja nuorten palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kuluja kompensoi Opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuinen toiminta-avustus. Taloudellista vastuuta säätiö kantaa myös sille osoitettujen avustusten tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Sosiaalinen vastuu nuorisokeskuksella on asiakkaidensa henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta. Nuorisokeskus on turvallinen paikka sekä ryhmille että kaikille ryhmän jäsenille. Nuorisokeskus Anjala on syrjinnästä vapaa alue. Vastuuta kannamme myös lupauksesta tarjota palveluja kasvattajien ja kouluttajien työn tueksi. Jatkuvalla kehittämisellä ja avoimella vuorovaikutuksella asiakkaiden kanssa huolehdimme palvelujen ajantasaisuudesta ja tarpeenmukaisuudesta. Sosiaalinen vastuu on myös henkilöstön hyvinvoinnista. Ankkapurhan kulttuurisäätiö tukee työn ja perheen yhteensovittamista tarpeiden mukaan. Myös työkyvyn ylläpitämiseksi on räätälöity erilaisia työaikakäytäntöjä. Osoitukseksi vastuullisesta toiminnastaan säätiö sai Suomalaisen Työn liitolta Yhteiskunnallinen yritys-merkin käyttöoikeuden kesäkuussa 2014. Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden toiminta on taloudellisesti kannattavaa, arvositoutunutta ja kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa kattaen eri toimialoja.
8 Toiminnallaan yhteiskunnalliset yritykset mm.: kehittävät asiakaslähtöisiä palveluja uudistavat palvelurakenteita tukevat paikallistaloutta ja kehittävät lähiyhteisöjä tuottavat hyvinvointipalveluita taloudellisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla kehittävät kannattavia ratkaisuja ympäristöongelmiin Yhteiskunnallinen yritys-merkin saaneet yritykset rakentavat hyvinvointia suomalaisella työllä. Hallinto Ankkapurhan kulttuurisäätiön perustamisesta päätti Kouvolan kaupunginvaltuusto 8.4.2013 ja toiminnan ja henkilöstön siirrosta 11.11.2013. Ankkapurhan kulttuurisäätiön hallitus 7.4.16 alkaen: Vuolasto Johanna, puheenjohtaja, erityisasiantuntija Taiteen edistämiskeskus Niemi Veikko, varapuheenjohtaja, koulutus- ja nuorisojohtaja Kouvolan kaupunki Myllyntausta Hanna, Ankkapurhan teollisuusmuseosäätiön hallituksen jäsen Helminen Harri, Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja, Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juura Kirsi, Kymenlaakson kauppakamari Lavonen Esko, kaupunginhallituksen edustaja, nuorisopalvelujen koordinaattori Kouvolan kaupunki Wrede Rabbe Holger, Regina-säätiön edustaja Säätiön hallitus kokoontui neljä kertaa vuoden 2016 aikana. Hallitus piti kehittämispäivän 17.8. Anjalassa ja laati suuntaviivoja tulevalle 5-vuotiskaudelle.
9 Säätiön johtosäännön mukaisesti hallitus mm: 1. Johtaa, ohjaa ja valvoo säätiön toimintaa. 2. Päättää säätiön strategiasta ja pitkän aikavälin kehittämishankkeista. 3. Hyväksyy säätiön keskeiset toimintaperiaatteet ja suunnitelmat. 4. Päättää vakituisen henkilökunnan määrästä. 5. Vastaa säätiön varainhoidosta ja sijoitustoiminnasta. 6. Vastaa säätiön kirjanpidon ja tilintarkastuksen järjestämisestä. 7. Hyväksyy palveluiden ja tuotteiden hinnoitteluperiaatteet. 8. Hyväksyy säätiön mahdolliset avustus- tai lahjoituskohteet. Hallituksen puheenjohtaja toimii toiminnanjohtajan esimiehenä. Säätiössä toimiessaan hallituksen jäsen toimii säätiön edun mukaisesti. Hallitusten päätösten toimeenpanosta vastaa toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen. Toiminnanjohtajan tehtävistä säädetään johtosäännössä seuraavaa: Toiminnanjohtaja mm: 1. Järjestää ja organisoi säätiön toiminnan ja johtaa toimintaa hallituksen linjausten mukaisesti. 2. Toimii hallituksen esittelijänä ja sihteerinä ja vastaa hallituksen päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. 3. Vastaa varainhankinnan ja sidosryhmäyhteistyön järjestämisestä. 4. Vastaa säätiön henkilöstöasioista ja toimii työnantajan edustajana näissä asioissa. 5. Ottaa ja erottaa määräaikaisen henkilöstön. 6. Päättää enintään 15000 euron hankinnoista. 7. Päättää irtaimen omaisuuden myynnistä ja poistamisesta. 8. Päättää tuotteiden ja palveluiden hinnat hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti. 9. Toimii säätiön tiedottajana. Vuonna 2016 säätiön johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtajan lisäksi nuorisotyönjohtaja Pasi Hedman (opintovapaa 3/16 ts. päättyi 12/16), kehittämispäällikkö Kirsi Sali, asiakaspalvelupäällikkö Paula Rämä, tiedotus- ja asiakaspalveluvastaava Hanne Vainikka (ts. päättyi syyskuussa), sekä syksyllä johtoryhmään liittynyt sosiaalisen vahvistamisen koordinaattori Outi Rasimus ja marraskuussa uutena keittiöpäällikkönä aloittanut Mari-Anna Hälikkä.
10 Henkilöstö N uorisokeskus Anjalan henkilöstö koostuu eri alojen ammattilaisista. Jokaiselle on pyritty löytämään oma tehtävänsä osana yhteisen tavoitteen toteutumista, oma paikkansa kokonaisuudessa. Henkilöstön luomassa organisaatiokulttuurissa onkin selvästi avoin ilmapiiri, yhteinen vastuu tavoitteista ja innovatiivisuus uuden kehittämiseen tahtotilana. Me tehdään työtä hyvän asian puolesta. Tunnusluvut Nuorisokeskus Anjala työllisti vuonna 2016 17,8 henkilötyövuoden verran. Henkilöstöstä vakituisia oli 17 kpl, joista 3 henkilöä oli osan vuodesta vanhempain- ja opintovapailla. Lisäksi kaksi henkilöä oli vuorotteluvapaalla osan vuodesta. Määräaikaisia työsuhteita oli 16 henkilöllä. Määräaikaisista työsuhteista osa oli sijaisuuksia, ja osa toiminnan sesonkiluonteisuudesta johtuvia määräaikaisia työsuhteita. Vuoden 2016 aikana oli työkokeilussa 3 henkilöä sekä 4 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Henkilöstön sukupuolijakauma on hyvin naisvoittoinen, vuoden aikana keskuksessa työskenteli 4 miestä, joista vakituisia kaksi ja yksi oppisopimuskoulutettava. Vuoden aikana oli 15 harjoittelijaa. Oppilaitoksittain harjoittelijoiden jakauma 2016: Kouvolan seudun ammattiopisto: Aikuisopisto: käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, 2 opiskelijaa luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 3 opiskelijaa lähihoitaja 3 opiskelijaa hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Kouvolan aikuiskoulutuskeskus: koulunkäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Etelä-Kymenlaakson Ammattiopisto: matkailun perustutkinto Hyria: erä- ja luonto-oppaan perustutkinto
11 Mikkelin ammattikorkeakoulu yhteisöpedagogi, 2 opiskelijaa Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu sosionomi (AMK) Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi Nuorisokeskus Anjalassa henkilöstöä kannustetaan kouluttautumaan ja kehittämään omaa työtään ja osaamistaan. Vuoden aikana useat keskuksen työntekijät ovat osallistuneet erilaisiin ammatillisiin koulutuksiin ja kaksi henkilöä suoritti tutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta. Henkilöstölle tarjottiin aktiivisesti mahdollisuuksia osallistua myös erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Messukäyntejä ja vierailuja muihin Nuorisokeskuksiin tehtiin myös vuoden aikana useita.
12 Vuonna 2016 toteutimme kampanjan tutustutaan toistemme työhön. Jokainen kiersi tutustumassa toisen työhön; keittiöön, ohjaukseen ja toimistoon sekä kiinteistöhoitajan työhön. tämän tavoitteena oli tutustua nuorisokeskustoimintaan oman osaamisalan ulkopuolella, työkavereihin ja näiden työn sisältöön paremmin. Lisäksi konkreettista hyötyä tuli myös siitä, että kynnys auttaa toista madaltui entisestään, kun esim. ohjaajat tutustuivat keittiön rutiineihin ja uskalsivat tarvittaessa hypätä kiireavuksi tiskaamaan. Kesällä toteutettiin työhyvinvointikysely. Kyselyyn vastasi 15 henkilöä. Kysely toteutettiin nimettömänä Webropol-kyselynä. Yleisesti työhön, työn arvostukseen ja työtehtäviin oltiin tyytyväisiä. Jonkun verran vastauksissa näkyi työn ajoittainen kuormittavuus (sesonkiluonteisuus) ja toivetta siitä, että yhteistyö eri työryhmien välillä paranisi. Sisäistä henkilöstön kehittämistä toteutetaan yhteisillä suunnittelupäivillä. Ohjaajien syksyn suunnittelupäivät järjestettiin Vierumäen urheiluopistolla. Suunnittelupäivä pidetään lisäksi aina ennen ja jälkeen sesongin. Yhteistä suunnittelua ja kehittämistä toteutettiin erityisesti leirikoulusesonkien ulkopuolisina aikoina, jolloin kehitettiin uusia menetelmiä ja ohjelmia sekä päivitettiin ohjelmien ohjaajan ohjeita. Koko henkilöstölle pidettiin yksilökehityskeskustelut vuoden aikana, sekä ryhmäkehityskeskusteluja. Anjalassa panostetaan työhyvinvointiin järjestämällä viikoittain työpaikkaliikuntaa. Työntekijöillä on mahdollisuus myös käyttää tunti työaikaa viikoittain kuntosalilla tai uimiseen. Keväällä järjestettiin työhyvinvointipäivä Voikoskella WHD Gårdissa. Keittiöhenkilökunta ryhmäytyi kesälomien jälkeen ohjaajien suunnittelemalla tyhy-ohjelmalla Nuorisokeskuksen omia ohjelmia hyödyntäen. Marraskuussa järjestettiin henkilökunnan ja Ankkapurhan kulttuurisäätiön hallituksen yhteinen vuosijuhla. Joulukuussa virkistyimme yhteisesti vaihtamalla rooleja. Ohjaajat ja toimistoväki valmistivat ruokaa kodalla koko henkilöstölle ja keittiö-, siivous- ja kiinteistönhoitoporukka suunnittelivat leikkimielistä ohjelmaa.
13 Yhteiset pelisäännöt polku toimivaan työyhteisöön Olemme selvillä perustehtävästämme ja siitä, miksi organisaatio on olemassa sekä omasta osuudestamme sen toiminnassa. Pidämme huolta omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista ja motivoitumisesta. Kohtelemme toisiamme kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Ylläpidämme avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Jaamme ajatuksemme ja ideamme rohkeasti oikealla foorumilla, oikeassa paikassa. Sitoudumme yhteisiin päätöksiin silloinkin kun olemme itse eri mieltä. Tunnistamme ja tunnustamme keskeneräisyytemme ja uskallamme kysyä ollessamme epävarmoja. Oivallamme mahdollisuuden oppia ja kasvaa. Näemme erilaisuuden voimavarana ja kohtaamme jokaisen yksilönä. Annamme ja vastaanotamme palautetta rakentavasti. Työskentelemme toinen toistamme auttaen ja tukien. Sitoudumme noudattamaan yhdessä luotuja pelisääntöjä ja toimintatapoja arvojamme unohtamatta.
14 Tärkein asia työhyvinvoinnin kehittämisessä on hyvän ja turvallisen ilmapiirin ylläpitäminen. Työterveyspalveluissa yhteistyökumppanina vuonna 2016 oli Kouvolan työterveys ry. Lisäksi säätiö tarjoaa kaikille vähintään 1 vuoden mittaisessa työsuhteessa oleville työntekijöilleen sairauskuluvakuutuksen, joka kattaa kaikki erikoislääkäritutkimukset ja erikoislääkärin määräämät hoito- ja tutkimustoimenpiteet. Turvallisuus Nuorisokeskus Anjalassa kiinnitetään jatkuvaa huomiota sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuuteen ja pyritään ennakoimaan ja minimoimaan mahdolliset riskit. Vuonna 2016 tietoon tulleita tapaturmia sattui yhteensä 18. Näistä tapaturmista yksi kaatuminen aiheutti murtuman, muut olivat lähinnä venähdyksiä ja mustelmia. Ohjelmissa annetaan selkeä ohjeistus, jonka tarkoituksena on ehkäistä tapaturmia. Keskuksen henkilökunta tekee vuosittain riskikartoituksen toimintaympäristössä, jotta mahdolliset vaaran paikat voidaan ennakoida ja korjata.
15 Syrjimättömyyden periaatteeseen sitoutuneena nuorisokeskuksen rooli on jatkaa työtä kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastaisena organisaationa. Tavoitteena on poistaa lasten keskinäisistä konflikteista aiheutuvat tapaturmat muun muassa varaamalla tarpeeksi aikaa ohjelmissa koettujen tuntemuksien läpikäyntiin. Vuonna 2016 on ollut käytössä loppuvuodesta 2013 uusittu pelastussuunnitelma, joka on yhteinen Kouvolan seudun ammattiopiston Luonnonvaran toimipisteen kanssa. Lisäksi käytössä on ammattiopiston kanssa yhteinen Pro Alert -hätäilmoitusjärjestelmä. Henkilöstön ensiapuvalmiuksista pidetään huolta. Koko henkilöstölle järjestettiin alkuvuonna ensiapukoulutus, sekä turvallisuuskoulutuskertaus hätätilanteessa toimiseen. Ensiaputarvikkeita on riittävästi saatavilla; jokaisella ohjaajalla oma ensiapulaukku mukana ja kaikissa tiloissa on perustarvikkeet. Kaikkiin ohjelmiin tehdään turvallisuusasiakirjat ja riskianalyysit sekä henkilöstölle annetaan kattava ohjeistus ja perehdytys. Turvallisuuskansiota myös päivitetään aktiivisesti. Ympäristöteot Nuorisokeskus Anjalassa on vuonna 2008 otettu käyttöön ympäristöohjelma, jonka käyttöä jatkettiin. Nuorisokeskuksen henkilökunta on sitoutunut olemassa olevaan ympäristöohjelmaan, ympäristönäkökulma on mukana kaikessa toiminnassa. Vuoden 2016 aikana KSAO:n ympäristönhoidon opiskelija piti ohjaajille koulutuksen lajittelusta. Lisäksi tehtiin parannuksia ympäristöasioista tiedottamiseen, kuten lajitteluohjeisiin. Ympäristöohjelman tavoitteita lähdettiin tarkastamaan loppuvuodesta 2016. Tarkastelun tavoitteena oli tuoda ympäristöohjelmaan muita kestävän kehityksen näkökulmia ja tuoda ympäristöohjelma lähemmäksi muuta toimintaa. Sähkön kulutus laski edellisvuodesta hieman, mutta toisaalta mittaustulos ei ole vertailukelpoinen sen takia, että toimisto muutti kesällä kaupungilta vuokrattuun tilaan, jonka sähkön-
16 kulutus ei ole tiedossa. On luonnollista, että vanhan toimistorakennuksen jäädessä satunnaiseen majoituskäyttöön, sen rakennuksen sähkönkulutus laskee. Lämmönkulutus kasvoi Nuorisokeskuksen tiloissa vuoden 2016 aikana 48% verraten edelliseen vuoteen. Selitystä tälle on vaikea keksiä muusta kuin mittaustuloksista, sillä vuonna 15 kulutus oli laskenut 37% edellisestä vuodesta, vaikka talvet eivät juuri ole toisistaan poikenneet keskilämpötilan osalta. Veden kulutuksen vähentämiseen panostettiin vuonna 2015, kun nuorisokeskuksen saunatiloihin asennettiin vettä säästävät suihkut. Tällöin kulutus on vähentyi edellisvuoteen verrattuna 20 %, mutta vuonna 2016 kulutus lisääntyi jälleen 22% vuoden 15 lukemasta. Ruokapalveluissa hyödynnämme edelleen mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa kestävän kehityksen edistämiseksi. Kesäkahvilassa myydyt tuotteet olivat kaikki alueen yrityksiltä. Ympäristökoulu Regina vastaa Nuorisokeskus Anjalan ympäristökasvatustehtävästä. Ympäristökasvatustehtävää hoitavat kaikki nuorisokeskuksen ohjaajat kiertäen Kouvolan kouluissa pitäen ympäristökoulupäiviä. Kehittämispäällikkö on osallistunut Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän toimintaan muun muassa opettajien täydennyskoulutushankkeen ohjausryhmään kuulumalla. Alueen kehittäminen ja investoinnit Ankkapurhan kulttuurisäätiö sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä investointiavustusta majoitustilojen Raitala ja Haapala kosteiden tilojen remontoimiseen ja Mäntylä-nimisen majoitusrakennuksen kalustamiseen.
17 Anjalanlahden rannalle maisemapellon paikalle rakennettu Syötävä puutarha sai vuoden aikana lisää istutuksia. Syötävään puutarhaan saatiin Pohjois-Kymen Kasvu ry:ltä maaseudun kehittämisrahaston investointiavustusta 8900 euroa. Leirikoululaiset istuttivat kouluilleen 20 nimikkokirsikkapuuta sekä 40 syreenintainta. Kansainvälisen työleirin osallistujat rakensivat köynnöskäytävän ja osallistuivat muutenkin rakentamiseen. Paikalliset asukkaat istuttivat köynnökset Ankkapurha GoGo-tapahtuman yhteydessä. Lisäksi puutarhatalkoissa istutettiin syötävistä perennoista koostuva perennapenkki. Yhteiskuntavastuullinen tiedottaminen ja viestintä Nuorisokeskus Anjala tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti sekä sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa ja Facebookissa. Nuorisokeskus Anjalalla on myös blogi. Myös perinteiset tiedotuskanavat, kuten lehdistö- ja mediatiedotteet ovat käytössä säännöllisesti.
18 Nuorisokeskus Anjalan markkinointistrategiassa merkittävässä roolissa on palvelulla markkinointi. Erityisesti leirikouluasiakkaissa korostuu ns. puskaradion kautta saatu positiivinen viesti toiminnastamme. Enemmistö leirikoulujen opettajista kertoi valinneensa Anjalan joko suositusten tai oman aiemman kokemuksen perusteella. Nuorisokeskuksen viestintä on asiakaslähtöistä. Jokainen mainos sekä esite on suunniteltu sille asiakasryhmälle, jolle viesti on tarkoitus kohdentaa. Valokuvia keskuksen toiminnasta ja tiloista on hyödynnetty esitteissä ja mainoksissa. Viestinnän tavoitteena on tuoda esille kutakin kohderyhmää parhaiten tukevat palvelumuodot ja osaaminen kasvattajien työn tueksi. Anjala on mukana Suomen nuorisokeskusten yhteismarkkinoinnissa. Yhteismarkkinoinnin suunnittelee Suomen Nuorisokeskukset ry:n markkinointi- ja viestintätiimi, jossa on mukana edustaja myös Anjalasta. Vuoden aikana mainostettiin nuorisotyöntekijöille ja opettajille suunnatuissa julkaisuissa. Olimme mukana Educa -messuilla SNK:n yhteisellä pisteellä. Ankkapurhan kulttuurisäätiön tavoitteena on viestiä yhteiskunnallisesta toiminnastaan siten, että jokainen säätiön palveluja käyttävä tietää tukevansa suomalaista nuorisotyötä.
19 Luku 1 Nuorisokeskustoiminta Valtakunnalliset nuorisokeskukset N uorisolain mukaan nuorisokeskusten tehtävänä on palvella ensisijaisesti alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokoulutoimintaa, nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä nuorisotyön jatko- ja täydennyskoulutusta. Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan ja tarjoamalla monipuolisen, toiminnallisen ja turvallisen ympäristön sekä myönteisen ilmapiirin elämykselliseen yhdessäoloon ja osallisuuteen. Nuorisokeskusten yleishyödyllinen tehtävä on tukea kouluttajien ja kasvattajien työtä. Tässä tehtävässään keskukset tuottavat leirikoulujen, luonto- ja harrasteleirien, seikkailukasvatuksen, sosiaalisen vahvistamisen, koulutusten, kokousten, perhe- ja virkistyslomien ja nuorisotapahtumien järjestämiseen liittyviä palveluita. Nuorisokeskukset toimivat myös kansainvälisen nuorisotoiminnan koordinoijina ja kohtauspaikkoina. Palvelut toteutetaan paikalliskulttuurin kannalta merkittävillä paikoilla, joissa on nuorisotyöhön kehitetyt turvalliset puitteet, majoitus- ja ateriapalvelut, kokous- ja koulutustilat sekö toimintaan soveltuvat harrastus- ja liikuntavälineistö sekä tilat. Nuorisokeskusten yhteinen arvopohja Yhdenvertaisuus Elämän ja ympäristön kunnioittamineen Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys Osallisuus
20 Nuorisokeskusten yhteinen visio 2020 Vuonna 2020 Suomen nuorisokeskukset on nuorisotyön tunnustettu osaaja ja yhteistyön rakentaja, jonka työ perustuu vahvaan nuorisokeskuspedagogiikkaan ja nuorten osallisuuteen. Nuorisokeskukset tunnetaan ja niitä arvostetaan yhteiskuntavastuullisena palvelu- ja kehittämiskeskusverkostona. Nuorisokeskukset tuottavat lisäarvoa nuorisotyön kentälle alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Nuorisokeskusten yhteiset valinnat 2014 2020 o Vahvistamme nuorisotyön kehittäjärooliamme alueellisesti ja valtakunnallisesti o Vahvistamme valtakunnallista nuorisokeskusbrändiä ja lisäämme keskusten tunnettuutta keskeisten asiakas- ja sidosryhmien keskuudessa o Vahvistamme nuorisokeskusten perustoimintaa, toiminnan sisäistä laatua ja johtamista Nuorisokeskukset panostavat seuraavien sisältöalueiden vahvistamiseen vuosien 2014 2017 aikana: 1. Sosiaalinen vahvistaminen 2. Kouluhyvinvoinnin tukeminen 3. Kansainvälinen toiminta 4. Nuorisotyötä tukevat ansaintamallit ja kustannusten hallinta Nuorisokeskus Anjala Nuorisokeskus Anjala on perustettu vuonna 2000 toteuttamaan nuorisolaissa asetettua tarkoitusta Kouvolan kaupunkiin, Kymijoen rannalle Ankkapurhan alueelle, Anjalan kylään. Anjalassa nuorisokeskustoiminta on kasvanut tasaisesti hallitus. Kasvu on perustunut osaamiseen, ohjaajiin ja ohjelmiin panostamalla. Nuorisokeskus Anjalassa on investoitu ainoastaan välttämättömiin majoitustilojen remontointiin. Suurin osa ohjelmista ja kaikesta keskuksen toiminnasta järjestetään ulkona omassa pihapiirissä. Osaamiseen, ohjaajiin ja ohjelmiin panostaminen on panostamista laatuun josta olemme saaneet tunnustusta asiakkailtamme. Leirikoulujen opettajat sekä Nuotta-valmennusten ohjaajat kokevat saavansa Nuorisokeskus Anjalan toiminnasta tukea omaan työhönsä. Laadukkaat ja tavoitteelliset ohjelmat ovat merkittävimpiä tekijöitä miksi kasvattajat ja kouluttajat valitsevat tulla Anjalaan.
21 Nuorisokeskustoiminnan suurin työmuoto on leirikoulujen järjestäminen ja toteuttaminen. Ympäristökasvatustoiminnassa isoin ryhmä ovat Kouvolan kaupungin 4.luokat joiden kaikkien on mahdollista saada luokalleen kaksi omaa ympäristökoulupäivää lukuvuoden aikana. Kansainvälisiä ryhmiä Anjalassa on käynyt koko sen olemassa olon ajan. Paikallisille lapsille toteutimme jälleen kaksi päiväleiriä kesäkuussa ja toukokuussa ohjelmaa tarjottiin useille varhaiskasvatuksen ryhmille. Nuorisokeskus Anjalan asiakkaita olivat vuonna 2016 mm. koulut, seurakunnat, urheiluseurat, kielikoulut ja erilaiset yhdistykset, järjestöt ja yritykset. Leirikouluasiakkaat olivat suurin asiakasryhmä myös vuonna 2016. Vuosi oli ennätyksellinen leirikouluvuosi, sillä ensimmäistä kertaa leirikoulujen määrä ylitti 100 rajan, toteutuma oli 101 leirikoulua vuoden aikana. Yleisin leirikoulun kesto oli kaksi yötä ja kolme päivää, mutta myös pidemmät leirikoulut kasvattivat määräänsä. 4 päivän leirikouluja oli 10% edellisvuotta enemmän, ja myös 5 päivän leirikouluja oli aiempaa enemmän. Yhteensä leirikouluihin osallistui 2525 henkilöä opettajat ja huoltajat mukaan lukien. Suurin osa leirikouluryhmistä saapui Anjalaan pääkaupunkiseudulta ja muualta Etelä-Suomesta. Kymenlaaksolaisia kouluja oli vain 6 kpl. Erilaisia lasten ja nuorten leirejä järjestettiin Anjalassa leirikoulujen lisäksi 32, ja niihin osallistui 754 lasta/nuorta sekä 199 aikuista. Leirejä järjestivät mm. seurakunnat, järjestöt sekä kielikoulut. Yhteensä 527 henkilöä osallistui vuoden aikana erilaisiin lasten päiväretkiin, joista suurin osa oli alakoululaisten luokkaretkiä. Alle neljän tunnin mittaisia päiväretkiä oli näiden lisäksi 8, joihin osallistujia yhteensä 360. Vilkkain sesonki on edelleen huhti- lokakuussa. Sosiaalisen vahvistamisen Nuotta-valmennukset painottuivat talvikaudelle, samoin Kouvolan alakouluille järjestettävät ympäristökoulupäivät. Ympäristökoulupäiviä pidettiin 67kpl. Koulupäiviin osallistui 1281 lasta ja 68 opettajaa. Yritysasiakkaat järjestivät Anjalassa mm. kokouksia sekä tyhy- ja virkistyspäiviä.
22 Asiakaspalvelussa tavoitteena on asiakaslähtöinen ja henkilökohtainen palvelu sekä helposti lähestyttävä henkilökunta. Asiakkailta saadun palautteen perusteella tavoitteen saavuttamisessa on myös hyvin onnistuttu. Lähes kaikki palvelut räätälöidään asiakkaiden toiveita kuunnellen. Ruokapalveluista vastaa Ankkapurhan Helmi. Ruokapalveluissa tavoitteena on vastata keittiön toiminnasta asetettujen tavoitteiden mukaisesti huomioiden laatu- ja kustannustehokkuus sekä terveellisten elämäntapojen ja vastuullisen kuluttamisen sanansaattajan rooli. Mahdollisuuksien mukaan suositaan arvojen mukaisesti raaka-aineostoissa luomu- ja lähiruokaa. Ankkapurhan Helmessä on tarjolla arkisin päivittäinen lounas ja omien ryhmien lisäksi Luonnonvara-alan oppilaitoksen opiskelijoille myös aamupala ja päivällinen. Nuorisokeskuksen ryhmät ovat pääosin täysihoitoasiakkaita ja siten nauttivat Helmessä aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan sekä mahdollisesti välipaloja. Ankkapurhan Helmessä käy päivittäin myös ulkopuolisia lounasasiakkaita, samoin Helmestä kysytään tarjoiluja juhliin ympärivuotisesti. Asiakaspalautteen perusteella tärkeää ruokapalveluissa on ruuan terveellisyys ja monipuolisuus, erityisruokavalioiden huomiointi sekä lasten miellyttäminen. Kulttuurinen nuorisotyö Suomen nuorisokeskusten strategiatyön yhteydessä jokaiselle keskukselle nimettiin eritystehtävä sen osaamisen, sijainnin tai kehittämisen painopisteiden mukaisesti. Anjalan eritystehtävä on kulttuuriperintökasvatus, joka on merkittävä osa Nuorisokeskus An-
23 jalan laajempaa tavoitetta profiloitua kulttuurisen nuorisotyön toteuttajaksi. Nuorisokeskus Anjala sai mahdollisuuden käyttää Anjalan kartanoa osana nuorisotyötä kesällä 2016. Tänä aikana kartanossa on vieraillut leirikoululaisia, päiväryhmiä ja Nuotta-valmennusryhmiä. Poikkeuksetta kaikkiin kartano vaikuttaa tunnelmallaan. Vilkkainkin ryhmä rauhoittuu tyhjässä kartanossa, juoksu hidastuu rauhalliseksi kävelyksi ja puhe hiljenee lähes kuiskaukseksi. Nuotta-ryhmien kanssa on saatu hiljentymisen kautta rohkaisevia kokemuksia. Yleensä vaikeasti tavoitettavat Nuotta-valmennuksessa olevat nuoret on saatu hiljentymään omiin tavoitteisiinsa kartanomiljöössä ja rohkaistua heidät lausumaan ne ääneen kartanon paljon nähneiden seinien suojissa, turvallisen ryhmän edessä. Kesällä toteutettiin kolme kaikille avointa kulttuurikeskiviikkoa, joiden toteuttamista tuki Kouvolan kaupunki 1500 eurolla. Kulttuurikeskiviikkojen teemat olivat sirkustaide, kuvanveisto ja kirjallisuus. Syksyllä 2016 alkoi yhteistyö Kouvolan kaupungin kulttuurikasvatusohjelma Lennokin kanssa. Nuorisokeskus Anjala osallistuu kulttuurikasvatukseen tarjoamalla 1-luokkalaisille kulttuuriperintökasvatukseen liittyvää Vanhan ajan koulupäivä -ohjelmaa. Vanhan ajan koulupäivää kävi viettämässä kolme luokkaa syksyn aikana. Kulttuurin ja taiteen terveysvaikutuksista on saatu samoja vahvoja näyttöjä kuin liikunnan merkityksestä terveydelle. Nuorisokeskus kannustaa ohjelmissaan terveellisiin elämäntapoihin. Kartanon avulla voidaan tehdä kulttuurista nuorisotyötä monella eri tavalla ja tasolla, kannustaa kulttuurin pariin ja todentaa kulttuurin vaikutuksia elämänhallintaan ja terveyteen.
24 Avainluvut 2016 Tunnusluvut 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kurssipäivät (yli 4h) 14381 14091 14746 14139 13728 14925 Nuorisokäyttöpäivät 10480 12651 13166 13415 13796 (yli 4h) 10303 8393 9243 8624 8545 8961 Majoitusvuorokaudet Leirikoulut 64 73 75 83 88 101 Nuotta vuorokaudet 373 472 778,5 620,5 848 447,5 Majoituspaikat 100 100 100 100 140 140 Henkilötyövuosia kertyi 17,8. 32 eri henkilöä työskenteli Nuorisokeskus Anjalassa yhteensä 213,6 henkilötyökuukautta. Leirikouluja Anjalassa järjestettiin 101 kpl. Nuorisokäyttöä käyttöpäivistä oli 93 %. Nuorisokeskustoiminnan tuotot vuonna 2016 588744. Avustuksia säätiö sai nuorisokeskustoimintaan seuraavasti: Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustus 350 000. Erityisavustus Nuotta-valmennukseen 61 500.
25 ELY-keskuksen myöntämä tuki lasten paikalliseen harrastus- ja leiritoimintaan 2400. Regina-säätiö tuki Nuorisokeskustoimintaa 7000 avustuksella. Nuorisolakia toteuttava nuorisokeskustoiminta on yleishyödyllistä. Anjalassa nuorisokeskustoiminnan osuus säätiön myyntituotoista on n. 72 %. Nuorisokeskustoiminta on verottajan ennakkoratkaisupäätöksen mukaisesti arvonlisä- ja tuloverovapaata toimintaa. N. 30 % asiakastulosta tulee aikuisryhmiltä, jotka hyödyntävät tiloja ja osaamista pääsääntöisesti työhyvinvointitoimintaan tai perhejuhlien ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen, sekä yksittäisiltä asiakkailta jotka hyödyntävät keskuksen ruokapalveluja. Verollisen liiketoiminnan osuus on 228446. Nuorisotyön menetelmät Nuorisokeskus Anjalan kehittää nuorisotyön menetelmiä nuorisolain tarkoituksen ja sen toteuttamisen lähtökohtien mukaisesti. Vuonna 2016 Nuorisokeskus Anjalassa ohjattiin 34:ää eri leirikouluohjelmaa. Leirikoulujen lisäksi ohjelmia kehitetään ohjelmia lapsi-, nuoriso-, -ja aikuisryhmille. Nuorisokeskus Anjalassa kehitetään joka vuosi uusia ohjelmia, joiden perustana nuorisotyöllinen menetelmä osaaminen. Erilaiset ryhmä-, tiimi ja ongelmanratkaisutehtäviä, joissa pyrittiin korostamaan ryhmädynamiikan toimimista ja sosiaalisten taitojen vahvistamista ovat menetelmien kehittämisen keskiössä. Nuorisokeskus Anjala kehittää yhdessä muiden nuorisokeskusten kanssa sosiaalisen nuorisotyön menetelmää nuorten arjenhallinnan tukemiseksi. Nuotta-valmennukset ovat osa Opetus ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta. Pyrimme luomaan sellaisia nuorisotyöllisiä menetelmiä jotka mahdollistavat nuorten yksilöllisen huomioimisen niin, että nuori kokee että hänen mielipiteensä huomioidaan yksilöllisesti ja hänet nähdään tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vuoden 2016 aikana Nuorisokeskus Anjalassa on kehitetty nuorisotyön menetelmiä myös lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen sekä kansainvälisen nuorisotyön tueksi.
26 Alueellinen nuorisotyö Nuorisokeskus Anjala oli mukana useissa alueensa nuoria koskevissa yhteistyöverkostoissa myös vuonna 2016. Osallistumalla olemassa oleviin monialaisiin työryhmiin ja pitämällä yllä keskustelua alueen nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa nuorisokeskus Anjala pyrkii osaltaan vaikuttamaan nuorten kasvu- ja elinolojen paranemiseen. Nuorisokeskus Anjala seuraa nuorisolaissa säädettävän monialaista yhteistyötä kehittymistä alueellaan. Nuorisokeskus Anjalan toimii yhteistyössä kaikkien lähialueen nuorisotoimien kanssa. Nuorisokeskus Anjala oli vahvasti mukana Myttyverkostossa. (Kouvolan seudun maahanmuuttajakoulutuksen/maahanmuuttajatyötä tekevien yhteisöjen yhteistyöverkosto) Verkoston myötä Nuorisokeskus Anjalalle syntyi yhteistyökumppanuuksia useiden kotouttamista tukevien hankkeiden ja toteuttajien kanssa. Vuonna 2015 haettiin alueelle yhteistä hanketta nuorten maahanmuuttajien kotouttamiseen vapaa-ajan toiminnan kehittämiseen. Valtakunnallinen vaikuttaminen Yhdessä Nuorisokeskusverkoston kanssa olimme kertomassa nuorisokeskusten toiminnassa eduskunnassa syksyllä. Sidosryhmäyhteistyö Tärkeimmät sidosryhmät ovat olleet asiakkaiden, henkilöstön ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohella Kouvolan kaupunki, Kouvolan seudun ammattiopiston Luonnonvara-alan toimipiste, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus, muut Suomen nuorisokeskukset ja Suomen Nuorisokeskukset ry. Regina-säätiö, Museovirasto, Kouvolan kaupunki ja Stora Enso, Pohjois-Kymen kasvu ry sekä Ankkapurhan teollisuusmuseo ovat olleet arvokkaita yhteistyökumppaneita Nuorisokeskus Anjalan kehittämishankkeissa.
27 Ympäristökasvatus Ympäristökasvatustehtävää hoitavat kaikki nuorisokeskuksen ohjaajat. Ympäristökasvatuksellisten ohjelmien suunnittelusta vastasi vuonna 2016 ympäristökoulujen vastuuohjaaja yhdessä muiden ohjaajien ja kehittämispäällikön kanssa. Leirikoulujen ympäristökasvatustyötä tehtiin vuonna 2016 yhteistyössä koulutus- ja kehittämiskeskus Biosammon kanssa Uutta energiaa! -leirikouluohjelman muodossa. Lisäksi ympäristökasvatus oli läpäisevänä teemana mukana kaikessa luontoon liittyvissä ohjelmissa. Syksyn 2016 aikana kehitettiin useita ympäristökasvatuksellisia leirikouluohjelmia ja päiväretkiä, jotka tulevat ohjelmistoon vuonna 2017. Ympäristöohjelmamme tavoitteiden mukaisesti pyrimme muistuttamaan myös leirikoululaisia sähkön ja energian säästämiseksi sekä esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseksi. Vuoden 2016 aikana kehittämispäällikkö on osallistunut aktiivisesti Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä KYY:n toimintaan. Tietoa erilaisista koulutuksista on välitetty muulle henkilökunnalle ja koulutuksiin on osallistunut neljä henkilöä. Syyskuussa 2016 Anjalassa järjestettiin valtakunnallinen Kasvatus metsässä -foorumi, joka kokosi Anjalaan lähes sata kasvattajaa ja kouluttajaa. Foorumin järjestäjänä toimii Suomen metsäyhdistys. Nuorisokeskuksen kehittämispäällikkö ohjasi foorumissa luontokasvatukseen liittyvän työpajan. Ympäristökoulupäivät Ympäristökoulu-mahdollisuutta tarjotaan kaikille Kouvolan alakoulujen 4-luokille. Ympäristökoulujen tavoitteena on lujittaa lapsen luontosuhdetta ja innostaa lapsia tutustumaan luontoon ja lähimetsään. Lisäksi kannustetaan löytämään metsästä itselle innostavia elementtejä, sekä kokemaan metsä turvallisena ja monimuotoisena toimintaympäristönä, joka tarjoaa puitteet monipuoliseen ajanviettoon. Kun suhde luontoon on omakohtainen, luo se vahvan perustan myös luonnon kunnioittamiselle ja myönteisille luontoarvoille. Lisäksi ympäristökoulupäivät tehtiin monipuolisesti peruskoulun opetussuunnitelmaa tukeviksi sekä toiminnallisiksi eri
28 oppiaineita integroiden. Ympäristökoulupäivien ohjelmakokonaisuuden suunnittelivat nuorisokeskuksen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajat, jotka myös vastasivat päivien vetämisestä. Lukuvuonna 2015-2016 ympäristökoulupäivissä oli 33 luokkaa 20 eri koulusta. Oppilaita oli yhtensä 611. Jokaiselle luokalle pidettiin kaksi ympäristökoulupäivää, joista toinen järjestettiin syksyllä 2015 koulun omassa lähimetsässä ja toinen kevätlukukaudella 2016 Nuorisokeskus Anjalassa. Jos koululla ei ollut mahdollisuutta saapua Anjalaan, järjestettiin myös kevään päivä koulun lähimetsässä. Päivien teemana oli Seikkaillen luonto tutuksi. Kevätlukukauden ympäristökoulupäivä luokalle toteutui kevään 2016 aikana, jolloin ryhmät kolmea koulua lukuun ottamatta tulivat nuorisokeskukselle. Kevään päivän ohjelmassa painottuivat selviytymistaidot. Ympäristökoulupäivistä kerättiin päivän päätteeksi suullista palautetta lapsilta ja mahdollisuuksien mukaan suullisen palautteen lisäksi kirjallista palautetta opettajilta. Opettajilta saadut palautteet kertoivat meidän onnistuneen teeman valinnassa ja sen hyödyntämisessä. Oppilaiden toimiminen pienryhmissä koettiin onnistuneeksi ratkaisuksi. GPS-laitteen käyttö, mehun keitto trangialla ja tulien teko olivat useimmin mainittuja asioita. Syksyllä pyörähti käyntiin uusi lukuvuosi ympäristökoulujen parissa. Teemaksi valikoitui Uutta energiaa. Lukuvuoden 2016-2017 ympäristökoulupäivät on suunniteltu tukemaan uutta opetussuunnitelmaa, painottaen oppilaiden osallisuutta ja ilmiöpohjaista oppimista. Tämän lukuvuoden ympäristökoulupäiviin osallistui 37 luokkaa 21 eri koulusta. Oppilaita oli yhteensä 700. Syksyllä ohjaajat kiersivät kouluilla ja päivän tavoite oli oppia, mistä saamme energiaa, millaista energiaa Suomessa tuotetaan, miten elämäntapamme vaikuttavat ilmastoon ja mitä lapset voivat asian eteen tehdä. Päivän aikana pelattiin liikennepeliä, jossa puhuttiin päästöistä sekä tutustuttiin eri energiamuotoihin muistipelin avulla. Oppilaat toimivat päivän aikana paljon pienryhmissä. 4-luokkien ympäristökoulupäivät rahoittaa Kouvolan kaupunki.
29 Leirikoulut Vuonna 2016 Nuorisokeskus Anjalassa jatkettiin leirikoulujen kehittämistä oppimisen ja kasvatuksen vahvaksi tukijaksi. Leirikoulu Nuorisokeskus Anjalassa ei ole vain yksittäinen elämyksellinen ajanjakso leirikouluun saapuvan luokan lukuvuodessa. Tavoitteena on ennemminkin luoda oppilaille kokonaisvaltainen oppimisprosessi, joka alkaa jo ennen leirikoulua yhteisillä suunnitteluilla sekä leirikoulun tavoitteiden luomisella ja päättyy lopulta arvioihin leirikoulun onnistumisesta. Jotta prosessi toteutuisi mahdollisimman hyvin kaikkien leirikoulujen osalta, olemme luoneet leirikoulun tueksi ja opettajien työkaluiksi ennen leirikouluun saapumista toteutettavan ennakkotehtävän ja kouluun palatessa toteutettavan jälkitehtävän. Opettajista 86/92 kertoo leirikoululla olleen tavoitteen. Tavoite toteutui kokonaan 85 % leirikouluista ja osittain 20 %. Kuusi opettajaa jätti vastaamatta tähän kysymykseen, mutta kukaan ei valinnut vaihtoehtoa ei toteutunut. 81% vastanneista opettajista kertoo saaneensa tukea ja työvälineitä omaan työhönsä leirikoulusta. Voi itse seurata hieman sivummalta tapahtumia ja oppilaiden käytöstä/tekemistä, huomaa uusia piirteitä oppilaissa ja voi peilata omaakin tekemistään. Oppilastuntemus parani. Porukan ryhmädynamiikka kehittyi. Parempi "ME"-henki ja arvostusta toisiamme kohtaan. Lainaukset poimintoja opettajien palautelomakkeista syksyltä 2016. Sekä ennakkotehtävä että jälkitehtävä on toimitettu kaikille Nuorisokeskus Anjalassa toimintavuoden aika vierailleille leirikouluryhmille. Varsinaisen leirikoulun ajalla jokaiseen yksittäiseen leirikoulun ohjelmien ohjaajan ohjeeseen kirjatut tavoitteet ja toimintatavat, sekä ohjaajien saama ennakkotieto ryhmästä ovat osaltaan vahvistaneet eheän leirikouluprosessin toteutumista. Leirikouluprosessin tavoitteiden toteutumisen tukena Nuorisokeskus Anjalassa toteutettiin myös kuluneena toimintavuotena mahdollisimman pitkälle vastuuohjaajuus- järjestelyä. Leirikoulun vastuuohjaaja on ohjaaja, joka ottaa leirikoulun vastaan ja joka pääasiallisesti ohjaa ryhmää koko leirikoulun ajan ja jos mahdollista, aina päätökseen saakka. Vastuuohjaaja on linkki Nuorisokeskuksen ja leirikouluryhmän välillä myös ennen leirikoulua ja leirikoulun päättymisen jälkeen. Näin kunkin ryhmän vastuuohjaaja on ollut vahvasti mukana kunkin ryhmän
30 koko leirikouluprosessissa ja kyennyt yksilöllisemmin ottamaan huomioon sen jäsenten erityistarpeet. Oman toiminnan reflektointi ohjelmanne lopussa oli hyvä. Samoin se, että ryhmä jaettiin sekalaisiin ohjelmiin. Opettaja, syksy 2016. Nuorisokeskus Anjalassa leirikouluopettajille v. 2016 suunnatun palautekyselyn tulokset puoltavat palvelun merkitystä kohteen valinnassa. 73 % opettajista kertoo valintakriteerin olleen miellyttävä ohjelmatarjonta. 80 % opettajista kokee myös saaneensa leirikoulusta tukea tai toiminnallisia työvälineitä omaan työhönsä. Vinkkejä opetukseen, ohjeistukseen, tehtäviä joita voi soveltaa omaan opetukseen. Opettaja, kevät 2016. Sain laajennusta "työkalupakkiini" ulkopelien ja leikkien osalta. Opettaja, kevät 2016. Nuorisokeskus Anjalassa vieraili vuonna 2016 yhteensä 101 leirikoulua. Leirikouluista 44 kpl vieraili kevätlukukaudella ja loput 57 syyslukukaudella. Lapsia leirikouluissa oli yhteensä 2212, joista 1093 tyttöä sekä 1119 poikaa. Aikuisia leirikoululaisten mukana vieraili 313. Ryhmien valintojen mukaan leirikoulut ovat sisältäneet 36 eri ohjelmaa. Ohjaustunteja kertyi yhteensä 2109 tuntia. Ohjaajia työskenteli kevään senongissa 7 hlö ja syksyn sesongissa 10 hlö, joista 3 työskenteli 60 & työajalla. Kansainvälinen toiminta Verkostoyhteistyö Nuorisokeskus Anjala oli toimintavuoden aikana aktiivisesti mukana SNK n Kansainvälisen nuorisotyön - ryhmän toiminnassa. Merkittävin yhteistyötä aikaisempiin vuosiin verrattuna lisännyt tekijä oli suomen nuorisokeskusverkoston koordinoima, tammikuussa 2015 käynnistynyt SNK:n yhteishanke; Boost your possibilities -Youth Centres for youth mobility and intercultural learning, jossa hankekumppaneina Suomen Nuorisokeskusten lisäksi ovat Viron ja Slovenian nuorisokeskusverkostot. Tämän kautta aktivoimme myös yhteistyötä Euroopan nuorisokeskus verkostossa.
31 Monikulttuurisuustyön ja kotikansainvälisyysteeman alaisuudessa kansainvälisen nuorisotyön vastaava osallistui Kouvolan seudun maahanmuuttaja- ja monikulttuurisen työn parissa työskentelevistä muodostuvan Mytty-yhteistyöverkoston kolmeen tapaamiseen. Hankkeet Boost your possibilities Youth Centres for youth mobility and intercultural learning Tammikuussa 2015 alkanut ja huhtikuussa 2017 päättyvä hanke rahoitetaan kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO n, Erasmus + hakuohjelman KA2 hankeosion, Strategiset kumppanuudet, kautta. Hankkeen päämääränä on toteuttaa kansainvälisen nuorisotyön strategiaa, mikä toteutuu nuorisokeskuksissa ja partneriorganisaatioissa, sekä kehittää metodiikan laatua ja keskuksissa tehtävää kansainvälistä nuorisotyötä. Toimintavuotena 2016 hanke sisälsi yhden hankekumppanit kokoavan tapaamisen Sloveniassa 27.- 30.6. Tämän tapaamisen aikana päivitettiin kunkin hankekumppanin itsenäistä etenemistä omissa suunnitelluissa toiminnoissa sekä luotiin työkaluja hyvien käytänteiden vaihtoon ja laadun arviointiin. Yhtenä tärkeänä teemana hankkeessa on nuorisokeskusten toteuttaman kansainvälisen nuorisotyön vaikuttavuuden arviointi. Tämän osion osalta nuorisotutkimusverkoston tutkijat jatkoivat hankerahoituksen tukemana tutkimusprosessia, jonka etenemistä sekä jo saatuja tuloksia esiteltiin Slovenian tapaamisen yhteydessä sekä 2.-4.11. järjestetyillä Nuorisokeskuspäivillä Hyvärilässä. Nuorisokeskus Anjalan oman hankeosion päätavoite oli tutkia ja arvioida kansainvälisyyskasvatuksen toteutumista Kouvolan peruskouluissa. Tämä tutkimusosio tilattiin Mikkelin ammattikorkeakoulun alaiselta Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenialta. Toimintavuoden 2015 aikana suoritettiin Juvenian tutkijan toimesta aineiston keruu kolmessa Kouvolan alakoulussa (3-4lk) sekä yhdessä yläkoulussa (8lk) sekä oppilailta, että opettajilta. Tutkimus saatiin päätökseen keväällä 2016 ja tutkija Virva Korpinen esitteli hankkeen tulokset Nuorisokeskus Anjalan ohjaajille 29.3. Tuolloin ideoitiin tutkimuksen pohjalta mahdollisia tulevaisuuden toimintamuotoja kouluyhteistyön osalta. EVS Nuorisokeskus Anjala sai rahoituksen kahdelle vapaaehtoiselle nuorelle neljän kuukauden mittaiselle palvelusajalle eurooppalaisen vapaaehtoispalvelu EVS n kautta. Hanke rahoitettiin Erasmus + ohjelman, Liikkuvuushanke 1 rahoituksella. Hankekausi alkoi 1.4 ja päättyi 31.8. Vapaaehtoisaika alkoi 10.4 ja päättyi 6.8. Vapaaehtoisia nuoria saapui lopulta vain yksi, johtuen viime hetken esteellisyydestä toisen valitun vapaaehtoisen osalta. Vapaaehtoisen lähettävänä tahona toimi turkkilainen S&G- System and
32 Generation. Vapaaehtoistyöntekijä työskenteli vapaaehtoisakanaan Nuorisokeskuksella ohjaajien mukana, keittiöllä sekä kiinteistönhoitajan mukana. Vapaaehtoinen tutustui myös Kouvolan Nuorisopalveluissa työskennelleiden vapaaehtoisten nuorten arkeen vierailemalla Inkeroisten nuorisotilalla. Kouvolan alueen vapaaehtoiset järjestivät myös yhteistyössä Kouvolan Nuorisopalveluiden koordinoimana kansainvälisen kahvilapäivän näyteikkunana kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista paikallisille nuorille. Nuorisovaihto Nuorisokeskus Anjalassa kokoontui Kymenlaakson nuorisovaltuuston edustajia 10.-11.2 suunnittelemaan ja ideoimaan kesän 2017 lasten-ja nuorten leirejä. Samalla suunnitteluryhmälle esiteltiin mahdollisuus liittää leirin teema välittäminen myös kansainväliseksi- nuorisovaihto hankkeeksi. Nuorisovaihtohanketta ideoitiin yhdessä ja sen pohjalta perustettiin suunnitteluryhmä, jonka tavoitteena on nuorisovaihtohankkeen rahoituksen hakeminen keväällä 2017. Yksi nuorisovaltuuston edustajista haki Nuorisokeskus Anjalan koordinoimana Kreikassa huhtikuussa 2017 pidettävään nuorisovaihtojen suunnitteluun syventyvään BiTriMulti-koulutukseen ja tuli valituksi. Kansainvälinen työleiri Nuorisokeskus Anjalassa järjestettiin nuorisojärjestö Allianssin koordinoima kansainvälinen työleiri 3. 15.7. Kansainvälisellä vapaaehtoisleirillä oli yhteensä 7 nuorta maailmalta ja 1 Suomesta. Mukana oli leiriläisiä Tšekistä, Espanjasta, Japanista, Ukrainasta, Koreasta sekä Espanjasta. Iältään osallistujat olivat 20-30-vuotiaita. Leirin tärkeimpinä tavoitteina oli tarjota mahdollisuus nuorille kansainväliseen kokemukseen ja samalla luoda puitteet kulttuurien kohtaamiselle myös paikallistasolla. Leiriläiset osallistuivat Nuorisokeskus Anjalan arkeen siistimällä piha-alueita/ ohjelmapaikkoja sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla kaikille avoimen International Piknik - tapahtuman kulttuuripuiston alueella. Kansainväliset ryhmät Kansainvälisessä toiminnassa asiakkaitamme olivat Suomen Youth For Understanding (YFU) ryhmä jotka järjestivät kaksi leiriä (22.-24.1, 8.-21.7). Näille leireille osallistui yhteensä 119 nuorta sekä 14 aikuista. Venäläinen kielikoulu Interstudy järjesti leirin venäläisille lapsille ja nuorille. Tuolle leirille osallistui 13 nuorta ja yksi aikuinen. Venäjän taloustilanne vaikutti siihen, että aiemmista vuosista poiketen leirejä oli vain yksi ja osallistujamäärä leirille jäi alhaiseksi.
33 Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen joukkueyhteistyö Nuorisokeskus Anjala haluaa arvojensa mukaisesti vahvistaa lasten ja nuorten keskinäisen yhteistyön ja joukkuehengen kehittymistä. Kohdistimme markkinointibudjetista varoja lasten ja nuorten harrastustoimintaan Kymenlaakson alueella. Vuodesta 2011 alkanut kummijoukkueyhteistyön tavoitteena on lisätä Nuorisokeskus Anjalan näkyvyyttä ja parantaa keskuksen paikallista tunnettavuutta maakunnan alueella. Helmikuussa järjestettiin avoin haku nuorisokeskuksen kummijoukkueeksi. Painotimme hakemuksessa joukkueen tavoitteita Nuorisokeskus Anjalan ryhmäytymispäivälle ja sitä, millä tavalla pystyisimme olemaan joukkueen tukena. Lisäksi halusimme kuulla ehdotuksia näkyvyydestä. Hakemuksia saimme kaikkiaan 26kpl. Tuen piiriin valituille joukkueille tarjosimme sekä taloudellista tukea, että kasvatuksellista tukea näkyvyyttä vastaan. Kummijoukkueiden tukeminen kaudella 2015 painottui siten, että haku kohdennettiin ensisijaisesti v.2004 05 syntyneille joukkuelajien harrastajille. Mukaan valittiin kolme (3) uutta joukkuetta, joilla sopimus on 1 + 1 vuotinen. Tämä edellyttää, että joukkuetoiminta tulee jatkumaan ja joukkue osoittaa Anjalan arvojen mukaista Aitoa yhteispeliä koko sopimuskauden ajan. Lisäksi aikaisemman vuoden kuudesta kummijoukkueista jatkettiin yhteistyötä jatkosopimuksen mukaan kolmen (3) joukkueen kanssa. Tuki jakautuu siten, että ensimmäisenä vuonna tuki kummijoukkueille oli 1000 / joukkue ja toisella vuodella 500 / joukkue. Jokaiselle joukkueille räätälöitiin oma toimintapäivä Nuorisokeskus Anjalassa. Päivän ohjelmaan kuului erilaisia ryhmätehtäviä ja ripaus seikkailuakin oli mukana. Vuonna 2016 yhteistyössä Nuorisokeskus Anjalan kanssa olivat uusina joukkueina valitut Kausalan yritys E-tytöt, Kotkan Titaanit, Kouvolan jäätaiturit ja Sudet 96. Jatkosopimuksen saivat Kotkan Kiri Team (joukkuevoimistelu) ja Valkealan Kajo (jalkapallo). Erityistehtävät Nuotta-valmennus Nuotta-valmennus on kuulunut opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuteen yhdessä nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kanssa. Nuotta-valmennusta on järjestetty Nuorisokeskus Anjalassa vuodesta
34 2010 lähtien. Nuotta-valmennuksen tavoitteena on ollut nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy nuorisotakuun mukaisesti. Palvelulla on edistetty lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteita ja nuorten työllistymistä. Valmennus on toiminut ensisijaisesti lisäresurssina etsivälle nuorisotyölle ja nuorten työpajatoiminnalle. Nuotta-valmennus on ollut suunnattu 13 28 -vuotiaille nuorille, jotka ovat jääneet tai olleet vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Valmennuksessa on tuettu nuoren omien voimavarojen löytymistä ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentamista. Valmennus on tarjonnut nuorelle erilaisia toiminnallisia aktiviteetteja sekä ryhmämuotoista ja yksilöllistä tukea. Anjalassa yhteistyötahon ohjaajat ovat osallistuneet aina valmennuksiin, jotta valmennus on ollut nuoren kohdalla myös osa pidempää prosessia. Valmennus on tarjonnut yhteistyötahon työntekijälle mahdollisuuden tarkastella nuoria sosiaalisissa tilanteissa ulkopuolisen ohjauksessa ja uudenlaisessa ympäristössä mahdollistaen entistä paremman tutustumisen nuoriin ja luottamussuhteen vahvistumisen. Nuotta Anjalassa Valmennusten pääpaino Nuorisokeskus Anjalassa on ollut intensiivivalmennuksissa, joissa yövytään nuorisokeskuksessa. Yleisin valmennuksen kesto on ollut kolme päivää ja kaksi yötä. Nuotta-valmennusten ohjelma on painottunut toiminnallisiin menetelmiin. Jaksot ovat sisältäneet runsaasti ryhmä ja tiimitehtäviä, joita on tehty Nuorisokeskus Anjalan ympäristössä. Nuorisokeskus Anjalan järjestämiin valmennuksiin nuoret ovat osallistuneet yhdessä yhteistyötahon ohjaajien kanssa. Nuotta-valmennuksen ensisijaisia kohderyhmiä ovat olleet työpajat ja etsivä nuorisotyö. Muita yhteistyötahoja ovat vuonna 2016 olleet joustavan perusopetuksen ryhmät ja muut erilaisten projektien ryhmät. Nuotta-valmennusten kokonaisuudesta nuorisokeskus Anjalassa on vastannut sosiaalisen vahvistamisen koordinaattori. Valmennusten toteuttamisesta koordinaattori on vastannut yhdessä Nuotta-ohjaustiimin kanssa. Ohjaustiimin jäsenet ovat toimineet yksittäisten jaksojen
35 Nuotta-valmentajina. Nuotta-valmennuksen toteutukseen on haettu rahoitus vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöstä erityisavustuksena. Vuonna 2016 Nuorisokeskus Anjalassa on järjestetty Nuotta-valmennuksia myös sponsorituella. Sponsorointikampanjalla saaduilla avustuksilla on järjestetty valmennuksia muille kuin etsivän nuorisotyön ja työpajojen ryhmille. Tunnusluvut Vuonna 2016 järjestettiin Nuorisokeskus Anjalassa 20 Nuotta-valmennusta. Laskennallisia valmennusvuorokausia kertyi yhteensä 447,5 vuorokautta. Osallistujat tulivat viiden eri maakunnan alueelta (Uusimaa, Kymenlaakso, Kanta-Häme, Etelä-Savo ja Päijät-Häme) ja 12 eri kunnasta. Osallistujat yhteensä 195 henkilöä 100 % Yhteistyötahon työntekijät 48 henkilöä 25 % Nuoret yhteensä 147 henkilöä 75 % Poikia 84 henkilöä 57 % Tyttöjä 63 henkilöä 43 % Maahanmuuttajataustaisia nuoria 1 henkilöä 1 % Nuotta-valmennukseen osallistuneiden nuorten ikäjakauma: 13 15 vuotta 23 henkilöä 16 %
36 16 20 vuotta 46 henkilöä 31 % 21 25 vuotta 69 henkilöä 47 % 26 28 vuotta 9 henkilöä 6 % Nuotta-valmennusten kohderyhmien jakautuminen perustuen valmennusvuorokausiin: Nuorten työpajat 173 vrk 39 % Etsivä nuorisotyö 174,5 vrk 39 % Oppilaitokset 64 vrk 14 % Muut 36 vrk 8 % Valmennusvuorokausista on kohdistunut ensisijaisen kohderyhmän (etsivä nuorisotyö ja työpajat) valmennuksiin yhteensä 78 prosenttia. Kehittäminen Nuorisokeskus Anjalassa on kehitetty Nuotta-valmennusta nuorilta ja yhteistyötahojen ohjaajilta saadun palautteen avulla. Koko Nuorisokeskus Anjalan Nuotta-tiimi on osallistunut valmennusten kehittämiseen. Vuonna 2016 Nuotta-valmennusta on kehitetty edelleen entistä johdonmukaisemmaksi ja yhteistyötaitoja kehittävämmäksi toimintamuodoksi. Vuoden 2016 aikana on otettu Nuotta-valmennuksessa uusia ohjelmia käyttöön, kuten Anjala Rogaining ja tulevaisuustyöskentely.
37 Nuorisokeskus Anjalan sosiaalisen vahvistamisen koordinaattori osallistui Suomen Nuorisokeskusten henkilöstöpäiville marraskuussa 2016. Henkilöstöpäivien aikana nuottakoordinaattorit tapasivat ja alkoivat suunnitella tulevan vuoden yhteistyötä. Nuotta-valmennus oli vuoden aikana esillä myös elokuussa Kustaan Sota-kansanoopperan kutsuvierastilaisuudessa. Sosiaalisen vahvistamisen koordinaattori oli puhumassa eduskunnassa Nuotta-valmennusten vaikuttavuudesta marraskuussa 2016. Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Nuorisokeskus Anjalassa järjestettiin kesällä 2016 kaksi päiväleiriä, Yllätysten Anjala 6.-10.6. ja Seikkailujen Anjala 13.-17.6. Leirit oli suunnattu paikallisille 7-13 -vuotiaille lapsille. Leireillä oli yhteensä 69 osallistujaa. Osallistujista 36 oli tyttöjä ja 33 poikia. Yllätysten Anjala -päiväleirillä oli monipuolista ohjelmaa, johon kuului muun muassa sirkuspäivä, geokätköilyä, uintiretki, Anjalan Tarzan -jättikeinu, sekä pelailua ja leikkimistä. Seikkailujen Anjala -päiväleiri tarjosi jännittäviä haasteita seikkailun merkeissä. Leirillä pelattiin Kustaan Sota - roolipeliä, seikkailtiin metsässä, paistettiin tikkupullia, pelailtiin sekä tehtiin erilaisia köysitoimintatehtäviä. Päiväleirien tavoitteena oli tarjota paikallisille lapsille uusia kokemuksia ja elämyksiä. Tavoitteena oli myös ryhmätyöskentelytaitojen kehittäminen, sekä osallistumisen vahvistaminen. Lapsilla oli myös mahdollisuus vaikuttaa leirien ohjelmaan. Tavoitteet onnistuivat hyvin, sillä leirit tarjosivat lapsille monipuolisesti uusia kokemuksia ryhmässä. Lapsilta kerätystä palautteesta nousi esiin, että leirillä oli ollut mukavaa ja ohjelmat olivat hauskoja. Nuorisokeskuksen ruoka oli myös maittavaa. Leirit ajoittuivat kahdelle ensimmäiselle lasten kesälomaviikolle, ja tällä pyrittiin helpottamaan vanhempien paineita päivähoidon järjestämiseen kesän alussa. Päiväleiritoiminnan järjestämiseen saatiin avustusta Avilta,
38 minkä avulla leirien hinnat pystyttiin pitämään sellaisena, että kaikilla lapsilla oli mahdollisuus tulla leirille. Välittäminen Nuorisokeskus Anjala sai OKM:n erityisavustuksen vuosille 2016 2017 Välittäminen 2017- hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on saada lapset ja nuoret ymmärtämään empatian ja välittämisen tärkeys muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnassamme ja ideoida lasten ja nuorten kanssa, miten 100-vuotiaassa Suomessa välitetään toisesta vuonna 2017 ja tulevaisuudessa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin näyttely välittämisen historiasta ja Mathilda Wredestä ja hänen valinnoistaan. Näyttely oli esillä Anjalan kartanossa kesäkauden 2016 ja sai kiitosta aiheen modernista käsittelystä. Näyttely siirrettiin Nuorisokeskus Anjalan tiloihin syksyllä 2016. Syksyllä ryhdyttiin toteuttamaan hankkeen toista vaihetta ja suunniteltiin leirikouluille välittämistä ja empatiaa käsittelevä leirikouluohjelma. Ohjelmassa pohditaan Suomea 100 vuoden kuluttua ja miten ihmiset tuolloin välittävät toisistaan. Ohjelmaa suunniteltiin ja testattiin yhteistyössä Kymenlaakson nuorisovaltuustojen kanssa. Nuorisovaltuustojen edustajia kokoontui Nuorisokeskus Anjalaan kaksipäiväiselle leirille joulukuussa. Tuolloin kerättiin nuorten mielipiteitä välittämisestä, testattiin erilaisia menetelmiä leirikouluohjelmaa varten sekä suunniteltiin välittämiseen liittyvää kansainvälistä nuorisovaihtohanketta. Viikonloppu oli antoisa ja nuorisovaihtohankekin etenee.
39 Luku 2 Ankkapurhan alueen kulttuuriperinnön vaaliminen Ankkapurhan kulttuurisäätiön toinen tarkoitus on vaalia Ankkapurhan alueen kulttuuriperintöä. Kulttuuriperinnön vaalimista toteutetaan ensisijaisesti nuorisokeskustoiminnan kulttuurisena nuorisotyönä. Säätiön tavoitteena on saada omistukseensa Anjalan kartano talousrakennuksineen ja maa-alueineen, jotta kulttuuriperinnön vaalimistehtävä olisi turvattu. Säätiön ajatuksen mukaisesti kulttuuriperintö kuuluu kaikille. Tästä syystä tavoitteena on avata Anjalan kartano alueineen yleisölle virkistyskäyttöön. Tässä tarkoituksessa on aloitettu kulttuurimatkailutoimintojen tuotteistaminen. Nuorisotyötä tukevat ansaintamallit Nuorisokeskusten yhtenä strategisena tavoitteena on vahvistaa talouttaan kehittämällä nuorisotyötä tukevia ansaintamalleja tasaamaan kysynnän vaihtelua. Ankkapurhan kulttuurisäätiön asiakkuudet jakautuvat kirjanpidon kustannuspaikoille verottomaan, yleishyödylliseen nuorisokeskustoimintaan ja verolliseen, elinkeinotoiminnaksi luokiteltavaan kulttuuritoimintaan. Elinkeinotoiminta on aina nuorisokeskustoiminnalle alisteista säätiön tarkoituksen painotusten mukaisesti. Säätiön aikuisasiakkaat ovat yrityksiä, yhdistyksiä, kunnallisia toimijoita sekä yksityishenkilöitä. Suurin osa elinkeinotoiminnan myynnistä koostuu ruokapalveluiden myynnistä. Ankkapurhan Helmessä on tarjolla lounas arkisin, ja lounasmyyntiä onkin melko tasaisesti ympäri vuoden. Myös erilaisille tilausruokailuille niin yrityksille kuin yksityisillekin asiakkaille on kysyntää ympärivuotisesti. Lisänsä nuorisotyötä tukevaan liiketoimintaan tuovat Kulttuuripuiston asiakkaat. Elinkeinotoiminnan tuloja on säätiön myyntituloista 30 %. Elinkeinotoiminnan asiakkaita
40 ovat aikuisryhmät, jotka hyödyntävät tiloja ja osaamista pääsääntöisesti työhyvinvointitoimintaan tai perhejuhlien ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen, sekä yksittäisiä asiakkaita jotka hyödyntävät keskuksen ruokapalveluja. Verollisen liiketoiminnan osuus on 228446. Ohjelmapalveluiden myynti aikuisryhmille oli vuonna 2016 7 % käyttöpäivistä. Ohjelmapalveluita käyttäneet aikuisryhmät olivat pääosin yritysryhmiä, jotka viettivät Anjalassa työhyvinvointipäivää. Majoitusvuorokausista 5% oli nuorisotyötä tukevaa elinkeinotoimintaa. Säätiön toisen tarkoituksen toteuttamiseksi ja nuorisotyötä tukevaksi toimintamalliksi lanseerattiin kesällä 2015 avautunut Ankkapurhan kulttuuripuisto joka jatkoi toimintaansa 2016. Ankkapurhan kulttuuripuisto Ankkapurhan kulttuuripuisto on useita historiallisia kohteita ja toimintaa sisältävä kokonaisuus Ankkapurhan kosken molemmin
41 puolin. Inkeroisten puolella nähtävyyksiä ovat Alvar Aallon suunnittelemat asuinalueet, Ankkapurhan teollisuusmuseo ja Inkeroisten kirkko sekä kosken ylittävä patosilta. Anjalan puolella kohteita ovat Nuorisokeskus Anjala, Anjalan kartano, Makasiinikahvila, Regina-koulu sekä etäkohteina Wrede-suvun hautausmaa ja Anjalan kirkko. Kulttuuriperintöä vaalien Anjalan kartano oli avoinna päivittäin yleisölle maksuttomana kohteena. Kartanossa oli esillä näyttelyt Anjalan kartanon tarinat ja Kustaan sodan tarinat sekä Mathilda Wrede tänään -näyttely ja näyttely Regina-koulun historiasta. Seppo Pukin Nostalginen keittiö-näyttely oli esillä kartanon keittiötiloissa toista kesää. Kulttuuria puistoon toivat myös taidenäyttelyt Makasiinikahvilan yläkerrassa. Kolme paikallista taiteilijaa, Signe Nenonen, Varpu Eronen ja Heikki Pohjamo, esittelivät tuotantoaan kahvilassa kesän aikana. Ankkapurhan historiaa on tuotteistettu kiehtoviksi tarinoiksi, joihin tutustuminen oli kesällä 2016 helppoa Citynomadi-mobiiliopastusten avulla sekä opastettuina kierroksina. Kierroksia oli varattavissa tilauksesta, mutta myös takuulähtöinä ilmoitettuina ajankohtina. Aiheina opastuskierroksilla olivat Mathilda Wrede, Alvar Aalto sekä Anjalan vanhan kirkkomaan tarinat. Opastuspalveluissa yhteistyökumppanina toimi Kouvolan matkailuoppaat ry. Ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen kulttuuripuistossa kannustettiin monin tavoin. Puistoa kehitettiin yhteisöllisemmäksi ja kutsuvammaksi. Kulttuuripuistossa järjestettiin riippumattoviikot heinäkuussa ja myös puihin ripustettavia Tentsile-telttoja oli asiakkaiden käytössä. Puistossa pääsi kokeilemaan myös maastopyöräilyä ja melontaa. Puistojumpat ja jooga olivat suosittuja. Luontoilta, villiyrttiretki ja metsämieliretki olivat hieman erilaisia tapoja tutustua luontoon. KulttuuriKeskiviikoissa tutustuttiin kulttuurin eri muotoihin: sirkukseen, kirjallisuuteen sekä kuvanveistoon.
42 Tapahtumia avusti Kouvolan kaupunki. Palveluja toteuttamassa olivat FC Pakarat, Anjalan jumppaseura, Anjalankosken kuntopiste, Repojotos, Ilonväläys, Tykkimäen sirkuskoulu, Kymi- Sun, Varpu Eronen, Tiiu Anttinen sekä Bike & Hike. Makasiinikahvilan valikoima rakennettiin Hungry For Finland-ruokamatkailuteeman mukaisesti. Puhdasta, tuoretta ja läheltä olivat tuotevalikoiman avainsanat edelleen vuonna 2016. Kahvilassa panostettiin myös hyvään palveluun pöytiin tarjoillen ja asiakkaan toiveita kuunnellen. Kahvila lunastikin paikkansa matkailijoiden ja paikallisten keskuudessa. Kahvila oli koko kesän suosittu pistäytymispaikka. Paikallisina yhteistyökumppaneina kahvilassa olivat Mustila Viini, Jaakkolan tila, Nirvana Tea, Papulaari ja Suomen Karamellitehdas. Kustaan sota 1788 1790 Kustaan sota-kansanoopperan viikot syntyivät yhteistyössä Kymijoen esittävän taiteen tuki ry:n kanssa. Yhteistyö sai alkunsa vuonna 2014 yhtenä Culture-Finland-hankkeen toimenpiteistä eli paikallisten kulttuurimatkailutapahtumien kehittäminen.
43 Kansanoopperaa esitettiin Anjalan kartanon jokinäyttämöllä 11 kertaa 4. 21.8. Ankkapurhan kulttuurisäätiö toteutti näytöksiin ateriapalvelut ja mahdollisti tuotannolle tilan. Kansanoopperaa kävi katsomassa n. 4000 katsojaa ja se oli yksi Kouvolan kesätapahtumien kärjistä. Lasten ja nuorten joulurauhan julistus Ankkapurhan alueella jatkettiin perinnettä 1.12.2016 julistamalla joulurauha lapsille ja nuorille. Joulurauhan julistus-tapahtumassa oli mahdollista kiertää Valoa pimeyteen -polku ja nauttia herkullista joulupuuroa ja glögiä. Iltatapahtuma järjestettiin yhteistyössä Anjala elääyhdistyksen, MLL:n, Anjalan jumppaseuran ja Anjalan Hevoskeskuksen kanssa. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja paikalla oli noin 200 henkilöä. Joulurauhan julisti Mannerheimin lastensuojeluliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Christa Carpelan.