LENNONTEORIA 080
1 Tiheys: Lämpötilalla ei ole vaikutusta. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Kasvaa korkeuden kasvaessa. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle yhtä voimakkaasti, on? On suurempi korkealla kuin merenpinnalla. Dynaaminen paine. Staattinen paine. Totaalipaine. 3 Vesihöyry ilmakehässä: Kasvattaa siiven tuottamaa nostovoimaa. Suurentaa ilmantiheyttä. Pienentää ilmantiheyttä. Kasvattaa moottoritehoja. 4 Mikä seuraavista on oikein? Korkeuden kasvaessa pienentyvä paine aiheuttaa tiheyden laskun. Korkeuden kasvaessa kasvava lämpötila aiheuttaa tiheyden kasvun. Korkeuden kasvaessa kasvava paine aiheuttaa tiheyden laskun. Korkeuden kasvaessa laskeva lämpötila aiheuttaa tiheyden kasvun. 5 Oletetaan että ilmanpaine merenpinnalla on ISA, mutta lämpötila on 10 C korkeampi. Ilmantiheys on tällöin: Ei vaikutusta. ISA. Suurempi kuin ISA. Pienempi kuin ISA. 6 Ilmanpaine: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Vaikuttaa vain alaspäin. Mitataan Pascaleina per neliö tuuma. Vaikuttaa kaikkiin suuntiin tasaisesti. 7 Suorassa vaakalennossa lentokoneeseen vaikuttavat voimat ovat: Työntövoima, nostovoima, vastus. Työntövoima, vastus, paino ja nostovoima. Nostovoima, vastus, paino. Työntövoima, nostovoima, paino.
8 Mikä on voiman yksikkö? Massa-kilogramma. Joule. Newtonmetri. Newton. 9 Dynaaminen paine on yhtä suuri kuin: Tiheys x nopeus potenssiin kaksi. Puolet tiheydestä x mittarinopeus potenssiin kaksi. Puolet nopeudesta x tiheys potenssiin kaksi. Puolet tiheydestä x nopeus potenssiin kaksi. 10 Suhteellinen virtaus on ja lentokoneen liikkeeseen nähden. Rinnakkainen / vastasuuntainen Rinnakkainen / samansuuntainen Kohtisuora / vastasuuntainen Samansuuntainen / vastasuuntainen 11 Dynaamisen paineen symboli on: D. R. P. Q. 12 Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa? Pienempi nopeus. Sama nopeus. Suurempi paine. Suurempi nopeus. 13 Mikä vastauksista täydentää seuraavan lauseen: Kasvava nopeus kasvattaa myös nostovoimaa, koska: Kasvanut nopeus aiheuttaa staattisen paineen laskun siiven yläpinnalla, joka aiheuttaa suuremman paine-eron ala- ja yläpinnan välillä. Suhteellisen virtauksen kasvanut nopeus voittaa kasvaneen vastuksen. Kasvanut nopeus pienentää vastusta. Nostovoima on suoraan verrannollinen nopeuteen.
14 Mikä seuraavista väittämistä on oikein koskien lentokoneeseen vaikuttavia voimia: Paino vaikuttaa aina suoraan alas kohti maan keskipistettä. Nostovoima vaikuttaa kohtisuoraan siiven jänteeseen nähden ja on aina suurempi kuin paino. Työntövoima vaikuttaa samansuuntaisesti vastuksen kanssa ja on aina suurempi kuin vastus. Siipien kehittämä nostovoima vaikuttaa aina vastakkaiseen suuntaan kuin koneen massa. 15 Millainen on vapaan ilmavirtauksen paine verrattuna siiven alapinnan virtaukseen suorassa vaakalennossa? Sama. Pienempi. Sama paine, mutta suurempi nopeus. Suurempi. 16 Jos ilmavirtauksen halkileikkauksen pinta-alaa pienennetään mekaanisesti: Massavirtaus säilyy samansuuruisena, mutta virtausnopeus kasvaa. Massavirtaus pysyy samana, mutta staattinen paine kasvaa. Virtauksen nopeus kasvaa, mutta virtauksen kineettinen energia kasvaa. Virtausnopeus säilyy samana, mutta massavirtaus kasvaa. 17 Dynaaminen paine on: Paineen muutos, joka aiheutuu lämmönnoususta, kun ilmavirta pysäytetään. Kokonaispaine kohdassa, jossa ilmavirran nopeus on nolla. Se osuus kokonaispaineesta, jolla staattinen paine nousee pisteessä, jossa sen ilmavirtauksen nopeus laskee nollaan. Paine, joka johtuu yläpuolella olevan ilmamassan painosta. 18 Mikä tai mitkä seuraavista väittämistä on oikein? 1. Ilmalla on massaa. 2. Ilmaa ei voi tiivistää. 3. Ilma voi muuttaa virtaustaan tai muotoaan, jos siihen kohdistuu pienikin paineero. 4. Ilman viskositeetti on erittäin suuri. 5. Liikkuvalla ilmalla on kineettistä energiaa. 1, 3 ja 5. 2, 3 ja 4. 1, 2, 3 ja 5. 1 ja 4.
19 Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy? Siipien. Sivuperäsimen. Laskutelineen. Massakeskiön. 20 Dynaaminen paine on yhtä suuri kuin: Kokonaispaine + staattinen paine. Kokonaispaine - staattinen paine. Staattinen paine - kokonaispaine. Kokonaispaine / staattinen paine. 21 Mitä tapahtuu jos ilmamassan nopeutta kasvatetaan? Dynaaminen paine pienenee, staattinen paine kasvaa. Massavirtaus pysyy yhtä suurena, dynaaminen paine pienenee, staattinen paine kasvaa. Staattinen paine pysyy samana, kineettinen energia kasvaa. Kineettinen energia kasvaa, dynaaminen paine kasvaa, staattinen paine pienenee. 22 Rajakerroksessa on: Laminaarista virtausta. Turbulenttista virtausta. Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla. Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue. 23 Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa? Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen. 24 Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on: Turbulenttista virtausta. Laminaarista virtausta. Vapaata virtausta. Tuulta.
25 Kun alisooninen virtaus kulkee venturiputken läpi, massavirtaus, nopeus ja staattinen paine : Pienenee ja sitten kasvaa / kasvaa ja sitten pienenee / kasvaa ja sitten pienenee. Pysyy samana / kasvaa ja sitten pienenee / kasvaa ja sitten pienenee. Pysyy samana / kasvaa ja sitten pienenee / pienenee ja sitten kasvaa. Pienenee ja sitten kasvaa / pysyy samana / kasvaa ja sitten pienenee. 26 Liikkuvalla ilmamassalla on kineettistä energiaa. Kappaleeseen, joka laitetaan sellaiseen ilmavirtaukseen, kohdistuu? Dynaamista painetta. Dynaaminen paine miinus staattinen paine. Staattista painetta ja dynaamista painetta. Staattista painetta. 27 Dynaaminen paine voidaan ilmaista kaavalla? Q = 1/3pV². Q = pv. Q = 2pV. Q = 1/2pV². 28 Ilmanopeuden kasvaessa dynaaminen paine: Ei muutu. Riippuu koneen painosta. Kasvaa. Pienenee. 29 Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi? Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman. Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta. Pienentää työntövoimaa. Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta. 30 Sitä osuutta kokonaisvastuksesta, joka johtuu nostovoiman syntymisestä, kutsutaan: Loisvastukseksi, joka on riippuvainen ilmanopeudesta. Indusoiduksi vastukseksi, joka on riippuvainen nostovoimakertoimesta ja ilmanopeudesta. Loisvastukseksi, joka on riippuvainen ilmanopeudesta. Indusoitua vastusta, joka on riippumaton ilmanopeudesta.
31 Kun lentokoneen ilmanopeutta kasvatetaan 50 solmusta 100 solmuun, mitä tapahtuu loisvastukselle? Se on kuusi kertaa suurempi. Se on kaksi kertaa suurempi. Se on neljä kertaa suurempi. Se on yksi neljäsosa. 32 Kuvitteellinen viiva, joka kulkee siiven johtoreunasta siiven jättöreunaan, on nimeltään: Keskijänne. Jänne. Maksimipaksuus. Siiven paksuus. 33 Epäsymmetrinen siipi alkaa tuottaa nostovoimaa jo noin kohtauskulmalla. -4 asteen. Neljästä kuuteen asteen. 0 asteen. 16 asteen. 34 Nostovoima vaikuttaa suorassa kulmassa ja vastus vaikuttaa samansuuntaisesti: Lentoradan suhteen. Jänneviivan suhteen. Kantopinnan yläpinnan suhteen. Pituusakselin suhteen. 35 Kun ilmanopeus kasvaa, indusoitu vastus, loisvastus ja kokonaisvastus. Kasvaa / pienenee kasvaa ja sitten pienenee Pienenee / kasvaa / pienenee ja sitten kasvaa Kasvaa / kasvaa / kasvaa Pienenee / pienenee / pienenee 36 Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden? Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi. Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi. Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi. Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
37 Kohtauskulma on: Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma. Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma. Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma. Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma. 38 Nostovoimakertoimen suurin arvo syntyy silloin, kun siiven kohtauskulma on noin: Neljästä kuuteen astetta. -4 astetta. 16 astetta. 0 astetta. 39 Mitä tapahtuu, mikäli kohtauskulma on vakio ja ilmanopeus pienenee? Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee. Molemmat voivat kasvaa tai pienentyä riippuen nopeudesta. Nostovoima ja vastus pienenevät. Vastus kasvaa ja nostovoima pienenee. 40 Mikäli kohtauskulma ja muut seikat pysyvät vakiona, mitä tapahtuu nostovoimalle, kun nopeus tuplataan? Se pienenee neljännekseen. Se tuplaantuu. Se nelinkertaistuu. Se ei muutu. 41 Nostovoiman määritelmä on: Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa suorassa kulmassa suhteelliseen virtaukseen. Aerodynaaminen voima, joka johtuu siiven ylä- ja alapinnan paine-eroista. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan siiven yläpintaan. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan siiven jänteeseen. 42 Siiven tuottama nostovoima on suoraan verrannollinen: Dynaamiseen paineeseen - staattiseen paineeseen. Suhteellisen ilmavirtauksen nopeuden neliöjuureen. Ilmantiheyteen. Ilmanlämpöön. 43 Suurin nostovoimakertoimen arvo saavutetaan: Negatiivisella kohtauskulmalla. Jyrkkien kaartojen aikana. Silloin, kun nostovoima on yhtä iso vastus. Sakkauskohtauskulmalla.
44 Mikäli indikoitu ilmanopeus pysyy vakiona, mitä vaikutusta ilmantiheyden kasvulla on lentokoneeseesi? Nostovoima ja vastus pysyvät samana. Nostovoima ja vastus pienenevät. Nostovoima ja vastus kasvavat. Nostovoima kasvaa mutta vastus pienenee. 45 Laskusiivekkeet tulisi valita kokonaan alas: Kun aloittaa loppulähestymisen. Kovaan vastatuuleen laskeutuessa. Kun laskeutumispäätös on tehty. Ylösvedossa. 46 Mikäli siiven tyvi on korkeammalla kuin kärki, siivessä sanotaan olevan: Anhedraalia. Trapetsisuutta. Aerodynaamista kiertoa. Nuolikulmaa. 47 Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa? Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu. Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet. Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää. Pitkittäisstabiliteetti heikkenee. 48 Lentokone, joka on luonnostaan stabiili: Vaatii vain pieniä ohjainvoimia. Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan. On vaikea ajaa sakkaukseen. Ei voi joutua syöksykierteeseen. 49 Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan: Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi. Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi. Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi. Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
50 Kone on suunniteltu niin, että massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä ja kone on pituusvakaa. Mikäli koneen lentorataan tulee esim. turbulenssin vuoksi häiriö, joka kääntää koneen nokkaa alas: Koneen korkeusvakaimessa syntyy enemmän ylöspäin vaikuttavaa voimaa. Kone jää lentämään nokka-alas asentoon. Korkeusvakaimesta ei synny tasapainottavaa voimaa, koska kone on jo tasapainossa. Koneen korkeusvakaimessa syntyy enemmän alaspäin vaikuttavaa voimaa. 51 Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli: Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä. Jatkaa häiriön kasvattamista. Säilyttää uuden lentoratansa. Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan. 52 Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana? Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu. Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla. Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi. Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa. 53 Mikä seuraavista väittämistä on totta koskien lentoonlähtöä lentokoneen valmistajan suosittelemalla laskusiivekeasetuksella? Suurempi nousukulma. Helpompi nousta reunaesteiden yli. Tällöin lentoonlähtömatka on lyhyempi verrattuna lentoonlähtöön ilman laskusiivekkeitä. Tällöin lentoonlähtömatka on pidempi verrattuna laipattomaan lentoonlähtöön. 54 Mitä tapahtuu sakkausnopeudelle, jos laskusiivekkeitä otetaan alas? Sakkausnopeus kasvaa. Sakkausnopeus laskee. Sakkausnopeus kasvaa ja sakkaus tapahtuu suuremmalla kohtauskulmalla. Pysyy samana. 55 Lentokone on stabiliteetiltaan neutraali ja sen lentotilaan tulee häiriö, miten lentokone jatkaa lentoaan? Säilyttää uuden asennon. Palaa alkuperäiselle lentoradalle välittömästi. Heilahtelee hieman, mutta palaa alkuperäiselle lentoradalleen. Kasvattaa häiriöitä, ellei lentäjä korjaa lentorataa.
56 Mikäli koneen massakeskiö on sallittujen rajojen sisällä lentoonlähdössä: Miehistö pystyy siirtämään massakeskiötä lennon aikana ja siirtämään sen kohdalleen laskua varten. Massakeskiö ei siirry lennon aikana. Se on varmasti rajojen sisällä myös laskeutuessa. Tulee varmistaa myös, että se on rajojen sisällä koneen laskeutuessa. 57 Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa: Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana. Lyhyempää lentoonlähtö matkaa. Kevyempiä ohjainvoimia. Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia. 58 Pituusvakavuutta synnyttää: Evä. Siivekkeet. V-kulma. Korkeusvakaaja. 59 Takana oleva massakeskiö aiheuttaa? Ohjaimien muuttumista jäykemmiksi. Lisääntynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana. Lisääntynyttä pitkittäisstabiliteettia. Pidentynyttä lentoonlähtömatkaa. 60 Mikäli koneen lentorataan tulee häiriö, sen tendenssiä palata alkuperäiseen lentotilaan kutsutaan: Stabiliteetiksi. Ohjattavuudeksi. Instabiliteetiksi. Liikehtimiskyvyksi. 61 Koneen stabiliteettia pystyakselin suhteen lisää: Nuolikulman pienentäminen. Pituus V-kulma. V-kulman lisäys. Jos vakauttavaa sivupinta-alaa lisätään massakeskiön takana. 62 Pisin liitomatka, jonka lentokone saavuttaa sileänä 6.000 jalan korkeudesta liitosuhteella 8:1 on noin 8 merimailia. Jos laskusiivekkeitä avataan: Pisin saavutettava liitomatka lyhenee. Liitosuhde ei muutu, mutta se saavutetaan pienemmällä ilmanopeudella. Pisin saavutettava liitomatka ei muutu. Pisin saavutettava liitomatka kasvaa.
63 Lentäjä avaa laskusiivekkeitä ja pitää ilmanopeuden samalla muuttumattomana. Säilyttääkseen vaakalennon kohtauskulmaa on: Kasvatettava. Pienennettävä. Pidettävä muuttumattomana, jolloin tehoa ei tarvitse muuttaa. Pidettävä muuttumattomana, mutta samalla on lisättävä tehoa. 64 Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V -kulma, jotta: Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri. Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri. Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri. Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri. 65 Tuulenpuuska heilauttaa lentokonetta. Stabiliteetti on neutraali, mikäli lentokone ilman ohjaajan vaikutusta: Säilyttää uuden lentoradan. Palautuu alkuperäiseen asentoonsa ja suuntaansa ylimääräisten heilahdusten jälkeen. Palautuu alkuperäiseen asentoonsa ja suuntaansa ilman ylimääräisiä heilahduksia. Jatkaa ajautumista poispäin alkuperäiseltä lentoradalta ja alkuperäisestä lentoasennosta. 66 Laskusiivekettä avattaessa siiven sakkauskohtauskulma: Pienenee, mutta CL MAX kasvaa. Pysyy samana, mutta CL MAX kasvaa. Pienenee, mutta CL MAX ei muutu. Kasvaa ja CL MAX kasvaa. 67 Ylätaso ilman V -kulmaa verrattuna alatasoon ilman V -kulmaa: Antaa suuremman pituuskallistusvakavuuden. Aiheuttaa saman pituuskallistusvakavuuden, kuin mikä tahansa siiven sijainti, koska V- kulma parantaa pituusvakavuutta. Antaa suuremman poikittaiskallistusvakavuuden. Antaa vähemmän poikittaiskallistusvakavuutta. 68 Mikäli puuska heilauttaa lentokoneen pois alkuperäiseltä lentoradaltaan, mutta lentokone palautuu siihen itsestään ilman ohjaajan toimenpiteitä, sen sanotaan olevan: Positiivisen dynaamisen stabiliteetin omaava. Negatiivisen dynaamisen stabiliteetin omaava. Neutraalin dynaamisen stabiliteetin omaava. Epästabiili.
69 Nostovoimaa kasvattavat laitteet siiven johtoreunassa, kuten solakot, suunniteltiin mahdollistamaan lento suuremmilla kohtauskulmilla, siten että: Muutetaan siipiprofiilin muotoa ja siten vaikutetaan siiven nostovoiman ominaisuuksiin. Se tuo lisäenergiaa siiven yläpinnalla olevaan virtaukseen ja siirtää virtauksen irtoamista suuremmalle kohtauskulmalle. Lisää nostovoimaa tuottavaa pinta-alaa ja siten lisää nostovoimaa. Pienennetään nostovoimaa ja siten vaikutetaan indisoituun vastukseen. 70 Osa, josta lentokoneen suuntavakavuus riippuu eniten, on nimeltään: Sivuvakaaja. Korkeusvakaaja ja -peräsin. Sivuperäsimen trimmilaippa. Sivuperäsin. 71 Laskeuduttaessa ilman laskusiivekettä, istumisnopeutta: Ei muuteta, mutta lentorata pidetään jyrkempänä. On kasvatettava. Ei muuteta. On pienennettävä. 72 Suurimmasta ilmanopeudesta, jolla voidaan lentää laskusiiveke avattuna, käytetään lyhennettä: VYSE. VNE. VFE. VNO. 73 Suuntaliike (viippaus) on lentokoneen liikettä akselin suhteen: Pysty- Pituus- Vaaka- Poikittais- 74 Poikittaisakseliksi kutsutaan linjaa, joka: On samansuuntainen linjan kanssa, joka kulkee painopisteen ja siipien kärkien kautta. Kulkee neljäsosa jänteen kautta siiven tyvessä ja on kohtisuorassa pituusakseliin nähden. Kulkee painekeskiön kautta, kohtisuorassa ilmavirtaan nähden. Kulkee siivenkärkien kautta.
75 Laskusiivekkeen avaaminen lähestymisen aikana: Jyrkentää liukukulmaa ilman, että ilmanopeus kasvaa. Loiventaa liukukulmaa ilman, että tehoa on lisättävä. Mahdollistaa lähestymiset suuremmalla indikoidulla ilmanopeudella. Eliminoi maavaikutuksen synnyttämää pintakantoa. 76 Siivekkeitä poikkeutetaan ja ne palautetaan neutraaliin asentoon, kun lentokone on hieman kallistunut. Jos lentokone oikaisee kallistuksen itsestään ilman ohjainliikkeitä, sitä sanotaan: Neutraalisti vakaaksi. Staattisesti ja dynaamisesti vakaaksi. Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamiselta vakavuudeltaan neutraaliksi. Staattisesti vakaaksi. 77 Ohjainvoimia kasvattavan levyn (Anti-Balance Tab) tehtävänä on: Trimmata, eli poistaa ohjainvoimat lentokoneesta. Pienentää ohjanvoimia kaikilla nopeuksilla. Pienentää tarvittavaa ohjainvoimaa vain suurilla nopeuksilla. Varmistaa, että tarvittava ohjainvoima kasvaa ohjainpinnan poikkeutuksen kasvaessa. 78 Ilmiönä aeromekaanista värähtelyä eli flutteria voidaan kuvailla: Kaartosiivekkeiden käänteinen vaikutus, joka aiheutuu siiven huonosta kiertojäykkyydestä. Nopea värähtelyliike, joka sisältää vain ohjainpintojen liikettä, ja joka johtuu tiivistysaallon syntymisestä ohjanpinnan ympärille. Nopea värähtelyliike, joka syntyy moottorin aiheuttamasta värinästä. Lentokoneen osan tai osien värähtelyä suhteessa muuhun rakenteeseen. 79 Kaartosiivekkeiden aerodynaaminen kevitys voidaan tehdä: Asettamalla ohjainpinnan saranalinja ohjainpinnan johtoreunaa taaemmaksi. Asettamalla ylöspäin liikkuvan kaartosiivekkeen kääntymiskulma suuremmaksi, kuin alaspäin kääntyvän kaartosiivekkeen. Asettamalla paino ohjainpinnan saranalinjan etupuolelle. Asettamalla jousia ohjainjärjestelmään kevittämään liikettä. 80 Kun ohjainta työnnetään eteenpäin, korkeusperäsimen kevitinlaippa: Liikkuu neutraaliasentoon. Liikkuu vain kun trimmipyörää käytetään. Liikkuu alaspäin verrattuna korkeusperäsimen pintaan. Kääntyy ylöspäin verrattuna korkeusperäsimen pintaan.
81 Liikkuvaan ohjainpintaan kiinnitetty yksinkertainen trimmilevy pysyy paikallaan suhteessa: Ohjainpintaan. Rajakerroksen ilmavirtaukseen. Lentokoneen horisonttitasoon. Suhteelliseen ilmavirtaukseen. 82 Mikä ohjainpinta (-pinnat) vaikuttavat lentokoneen normaaliakselin (pystyakselin) ympäri? Korkeusperäsin. Sivuperäsin. Laskusiivekkeet. Kaartosiivekkeet. 83 Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on: Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle. Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle. Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle. Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle. 84 Poikkeuttamalla kaartosiivekkeitä neutraaliasennosta: Alaspäin kääntyvä kaartosiiveke lisää indisoitua vastusta (nostovoimasta aiheutuvaa vastusta). Indisoitu (nostovoimasta riippuva) vastus pysyy samana. Ylöspäin kääntyvä kaartosiiveke aiheuttaa pienemmän profiilivastuksen, kuin alaspäin kääntyvä kaartosiiveke. Molemmat kasvattavat indusoitua vastusta. Ylöspäin kääntyvä kaartosiiveke lisää indusoitua vastusta (nostovoimasta aiheutuvaa vastusta). 85 Lentokoneen sivuperäsimeen on asennettu kevityslevy. Oikeanpuoleisen polkimen painaminen aiheuttaa suuntaliikkeen oikealle, jolloin kevityslevy kääntyy: Vasemmalle ja sivuperäsin kääntyy oikealle. Oikealle ja sivuperäsin kääntyy oikealle. Vasemmalle ja sivuperäsin kääntyy vasemmalle. Oikealle ja sivuperäsin kääntyy vasemmalle. 86 Lentokoneella on taipumus lentää oikea siipi alhaalla, kun ohjaimiin ei kosketa. Vasemman kaartosiivekkeen trimmilevyä pitää: Liikuttaa alas, jotta vasen kaartosiiveke nousee ylös ja oikea kaartosiiveke liikkuu alas. Liikutetaan ylös aiheuttaen vasemman siiven liikkeen alas, kaartosiivekkeet pysyy neutraalissa. Liikuttaa alas, jotta vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea kaartosiiveke pysyy neutraalissa. Liikuttaa ylös, jotta vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea kaartosiiveke alas.
87 Kaartosiivekkeet aiheuttavat: Poikittaiskallistuksen poikittaisakselin ympäri. Poikittaiskallistuksen pituusakselin ympäri. Pituuskallistuksen poikittaisakselin ympäri. Suuntaohjauksen normaaliakselin ympäri (pystyakseli). 88 Vaakalentoon trimmatun lentokoneen, jonka painopiste on lähellä sallittua etureunaa ja jonka korkeusperäsin on varustettu tavallisella trimmilevyllä: Nokka-alas -vaikutus on heikentynyt. Nokkaylös -vaikutus on heikentynyt. Peräsimen alaspäin vaikuttava voima pienenee. Pituus stabiliteetti heikentyy. 89 Ohjainpinnat ovat massatasapainotettuja, koska: Sillä autetaan aerodynaamisesti lentäjää liikuttamaan ohjainpintoja. Tarkoituksena on palauttaa ohjainpinnan neutraaliasentoon, kun ohjain vapautetaan. Sillä mahdollistetaan samansuuruisilta tuntuvat ohjainvoimat kaikkiin kolmeen ohjaimeen. Sillä siirretään ohjainpintojen aeromekaanisen värähtelyn (flutteri) syntyminen suuremmalle ilmanopeudelle. 90 Jousikevitteisen trimmilevyn tehtävänä on: Lisätä ohjaintuntumaa ohjainjärjestelmässä. Poistaa lentäjän tarvitsema ohjainvoima ohjaimen liikuttamisen jälkeen. Kompensoida lämpötilan muutoksista aiheutuvaa vaijereiden kireyden muutosta. Ylläpitää vakio jännitystä trimmilaippajärjestelmässä. 91 Ohjainpinnalla voi olla massatasapaino siitä syystä, että: Se parantaa ohjaintuntumaa. Sillä autetaan ehkäisemään aeromekaanisen värähtelyn (flutteri) syntyä. Sillä kevennetään ohjainpinnan liikuttamiseen tarvittavia voimia. Se pitää ohjainpinnan vaakatasossa. 92 Ohjainpinta voidaan massatasapainottaa: Asentamalla kevityslevy. Asentamalla ohjainvoimia lisäävä levy. Asettamalla painoa saranalinjan takapuolelle. Asettamalla painoa saranalinjan etupuolelle. 93 Kaartosiivekkeiden kiinteät trimmilevyt: Ovat säädettävissä lennon aikana. Niitä ei tulisi koskaan säätää. Säädetään maassa testilentojen jälkeen kaartamisen helpottamiseksi. Säädetään maassa testilentojen jälkeen vaakalennon helpottamiseksi.
94 Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen? Laskusiivekkeet. Korkeusperäsimet. Sivuperäsimet. Kaartosiivekkeet. 95 Trimmilevyn tarkoitus on: Auttaa lentäjää ohjainpintojen liikuttamisessa. Poistaa ohjainvoimat, joita tarvitaan lentokoneen asennon säilyttämiseksi. Parantaa ohjainten tehokkuutta. Parantaa ohjaintuntumaa suurilla nopeuksilla. 96 Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin: Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös. Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas. Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös. Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas. 97 Jos ohjainta liikutetaan oikealle, vasemman kaartosiivekkeen ohjaimen kevitinlevy: Liikkuu neutraali asentoon. Liikkuu alas suhteessa kaartosiivekkeeseen. Liikkuu ylös suhteessa kaartosiivekkeeseen. Ei liiku ennen kuin kaartosiivekkeen trimmipyörää on pyöritetty. 98 Epäsymmetrisesti kääntyvät (differential) kaartosiivekkeet on suunniteltu kumoamaan: Kaarron vastakkainen suuntaheilahdus. Stabiliteetin pituusakselin ympäri. Vastakkaissuuntainen kallistus. Lentokoneen positiivisen stabiliteetin. 99 Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma: Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa. Nostovoima ja vastus pienenee. Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa. Nostovoima ja vastus pienenevät. 100 Jos kohtauskulmaa kasvatetaan yli kriittisen kohtauskulman, jonka jälkeen siipi sakkaa: Ellei pituuskallistus ole horisontissa tai sen alapuolella. Ilmanopeudesta ja pituuskallistuksesta huolimatta. Missä tapauksessa ohjain olisi vedettävä välittömästi taakse. Ellei ilmanopeus ole suurempi kuin normaali sakkausnopeus.
101 Lentokoneen siipi sakkaa, kun: Laminaarinen ilmavirtaus muuttuu turbulenttiseksi. Indikoitu ilmanopeus on liian pieni. Kriittinen kohtauskulma ylitetään. Siihen kohdistuu poikkeuksellisen suuria G-voimia. 102 Jos sakkausnopeus suorassa vaakalennossa on 60 solmua, IAS. Mikä se on 60 asteen kallistuksella suoritetussa vaakakaarrossa? 60 kt. 43 kt. 85 kt. 120 kt. 103 Kun lentokone nousee vakio ilmanopeudella, aerodynaaminen nostovoima on: Tasapainotettu vain lentokoneen painoon. Yhtä suuri kuin lentokoneen paino. Pienempi kuin lentokoneen paino. Suurempi kuin lentokoneen paino. 104 Tyypillinen lentokoneen siiven sakkauskohtauskulma on: 4. 30. 16. 45. 105 Lentokoneen jyrkimmän nousukulman määrittelee: Nopeusylijäämä. Lentokoneen paino. Moottorin työntövoiman ylijäämä. Tuulen nopeus. 106 Kohtauskulma, jolla lentokone sakkaa: On riippuvainen ilmanvirtauksen nopeudesta siiven ympärillä. On vakio ja painosta riippumaton. On pienempi, kun lennetään myötätuuleen kuin lennettäessä vastatuuleen. On riippuvainen nopeudesta ja tiheyskorkeudesta. 107 Kun lentokone on syöksykierteessä, syöksykierteen suunta voidaan luotettavimmin päätellä: Luisumittarista. Suuntahyrrästä. Keinohorisontista. Kaartomittarin neulasta (viisarista).
108 Siiven kierron tarkoituksena on: Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä. Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta. Parantaa laskusiivekkeiden tehoa. Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä. 109 Suurin sallittu nopeus laskusiivekkeet ulkona (VFE) on yleensä pienempi, kuin matkalentonopeus, koska: Laskusiivekkeet sakkaavat, jos ne otetaan ulos liian suurella nopeudella. Vastusta on kertynyt liian paljon. Laskusiivekkeet on tarkoitettu käytettäväsi vain kun valmistaudutaan laskeutumaan. Suuremmat nopeudet kuin VFE ylikuormittavat laskusiivekkeitä ja siiven rakenteita. 110 Lentokäsikirjan mukainen sakkausnopeus on 80 solmua. 45 asteen kallistuksella vaakakaarrossa sakkausnopeus on: 95 solmua. 113 solmua. 33 solmua. 86 solmua. 111 Sakkauksessa painekeskiö (CP) liikkuu taaksepäin ja aiheuttaa nokan ja pienentynyt nostovoima aiheuttaa lentokoneen. Putoamisen / korkeuden menetyksen. Suunnan muutoksen (nokan heilahduksen) / nopeuden pienenemisen. Putoamisen / nopeuden pienenemisen. Nousun / vajoamisen. 112 VNE on: Suurin nopeus, jolla laskusiivekkeet voi vielä avata. Suurin ilmanopeus, jota ei saa ylittää syöksyä lukuun ottamatta. Suurin ilmanopeus, jolla voidaan liikehtiä joutumatta sakkaukseen. Suurin ilmanopeus, jolla lentokonetta saa lentää. 113 Vakiintuneessa nousussa vakionopeudella, työntövoima on: Yhtä suuri kuin aerodynaaminen vastus. Yhtä suuri kuin painon lentoradan suuntainen komponentti. Pienempi kuin aerodynaaminen vastus. Suurempi kuin aerodynaaminen vastus.
114 Mikä merkitys on VNO nopeudella? Se on maksiminopeus, joka mahdollistaa ohjainten äkillisen täyden poikkeutuksen ja kone sakkaa ennen kuin sallittu positiivinen kuormituskerroin ylittyy. On nopeus, jota ei saa koskaan ylittää. Sen nopeuden yläpuolella syntyy rakenteellisia vaurioita lentokoneen rakenteisiin. Se on normaalioperoinnin nopeusalueen maksiminopeus. 115 Oletetaan, että lentokoneen massa on vakio, jolloin sakkausnopeus on riippuvainen: Kuormituskertoimen neliöjuuresta. Indikoidusta ilmanopeudesta. Painon neliöjuuresta. Käänteisesti kuormituskertoimesta. 116 Nousukulma on riippuvainen: Vastuksen ylittävästä työntövoimasta. Siiven kohtauskulmasta. Painon ylittävästä nostovoima ylijäämästä. Painon ylittävästä työntövoimaylijäämästä. 117 Jos lentokone lentää suunniteltua liikehtimisnopeutta VA: Niin maksimi kuormitusta ei ole mahdollista ylittää positiivista kuormitusta vaativilla liikkeillä. Ainoa mahdollisuus aikaan saada sallittua suurempi kuormitus, on lisätä äkillisesti siiven kohtauskulmaa, esimerkiksi käyttämällä paljon voimaa ohjaussauvasta vetämiseen syöksystä oikaistaessa. Niin ilmanopeutta on heti vähennettävä kohdattaessa turbulenssia. On mahdollista aikaan saada sallittua suurempi kuormitus suurien kuormitusmonikertojen liikkeissä. 118 Jos lentokoneen massaa kasvatetaan painopisteen sijaintia muuttamatta, sakkauskohtauskulma: Pienenee. Pysyy samana. Painopisteen asema ei vaikuta sakkausnopeuteen. Ei muutu. Kasvaa. 119 Kriittinen kohtauskulma on merkitty siiven polaarikuvaajaan numerolla (katso PPL(A) 080-02): 5. 4. 1. 6.
120 Minimivastuksen kohtauskulma on merkitty polaarikuvaajaan numerolla (katso PPL(A) 080-02): 7. 5. 4. 3. 121 Millä siipimuodolla on suurin indusoitu vastus? Suorakulmaisella. Trapetsisella. Kaksoistrapetsisella. Elliptisellä. 122 Jos ilmavirtauksen nopeus kaksinkertaistuu, niin vastuskerroin: Kaksinkertaistuu. Pysyy samana. Kuusinkertaistuu. Nelinkertaistuu. 123 Kuinka monta prosenttia sakkausnopeus suunnilleen kasvaa, jos siipikuormitus kasvaa 15%? 7%. 15%. 20%. 0%. 124 Kuinka paljon suunnilleen kasvaa miniminopeus (sakkausnopeus), jos massa lisääntyy 20%? 120%. 0%. 20%. 10%. 125 Jos lentokoneen massa on 3000 naulaa, niin kuinka paljon rakenteiden pitää kantaa kuormaa, jos kallistuskulma vaakalennossa on 20 astetta? (Katso PPL(A) 080-01) 3.350 lbs. 3.000 lbs. 3.180 lbs. 4.000 lbs.
126 Jos lentokoneen massa on 4.600 naulaa, niin kuinka paljon rakenteiden pitää kantaa kuormaa, jos kallistuskulma on 50 astetta? (Katso PPL(A) 080-01) 9.200 lbs. 7.160 lbs. 8.180 lbs. 5.400 lbs. 127 Mikä on suurin sallittu kallistuskulma vaakalennossa, jos lentokoneen maksimikuormituskerroin on 2.5G? (Katso PPL(A) 080-01) 66. 50. 60. 55. 128 Mikä on suurin sallittu kallistuskulma, jos rajoittava kuormitusmonikerta on +3,8 G? (Katso PPL(A) 080-01) 75. 67. 70. 53. 129 Mikä on kuormitusmonikerta vaakakaarrossa 60 kallistuksella? (Katso PPL(A) 080-01) 0.5 G. 2.0 G. 1 G. 1.5 G. 130 Suurimmasta ilmanopeudesta, jolla lentäjä voi hetkellisesti vetää ohjaussauvan täysin taakse vaurioittamatta lentokoneen rakenteita, käytetään lyhennettä: VA. VB. VS. VFE.
PRINCIPLES OF FLIGHT Appendix PPL(A) 080-01 LAPL(A)/PPL(A) question bank
PRINCIPLES OF FLIGHT Appendix PPL(A) 080-02 LAPL(A)/PPL(A) question bank