Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla N. 6 000 kartoitus- ja neuvontakäyntiä vuodesta 2009 Tiedotus ja verkkosivut Asiantunteva palvelu molemmilla kielillä! Rahoitus: kuntien vapaaehtoinen lisäjäsenmaksu ja Uudenmaan ELY-keskus/ympäristöministeriön neuvontaavustus www.hajavesi.fi www.glesbygdensvatten.fi 2
Jätevesineuvonnan tuottama tieto Jätevesineuvonnassa on vuodesta 2009 tuotettu yksityiskohtaista tietoa jätevedenkäsittelyn tilasta Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla. Tieto jätevesijärjestelmien kunnosta antaa hyvän pohjatiedon jätevesijärjestelmien parantamistarpeen laajuudesta alueittain Seuraavaksi: tiedon yhdistäminen osaksi kokonaisuutta ja hyödyntäminen vesiensuojelullisten toimenpiteiden suunnittelussa!
Kartoitusdata antaa hyvän pohjatiedon jätevesijärjestelmien parantamistarpeen laajuudesta alueittain Luonnollinen seuraava askel: tiedon yhdistäminen osaksi vesiensuojelun kokonaisuutta ja hyödyntäminen mm. toimenpiteiden suunnittelussa!
Vesiensuojelullinen kokonaistarkastelu Jätevesineuvonnan seuraava askel? Tarkastellaan valittuja vesistöjä vesiensuojelun kannalta kokonaisvaltaisesti Luodaan vesistökohtainen yleiskuva siitä, mitkä ovat suurimmat kuormituslähteet vesistössä ja mikä on jätevesistä aiheutuvan kuorman rooli siinä. Mahdollistaa jätevesineuvonnan tehokkaan kohdentamisen niille alueille, joilla jätevesistä aiheutuva kuorma on merkittävää ja neuvonnan tarve siten suurin!
Ravinnekuormitus vesistöihin Vesistöjen kuormitusprofiilit hyvin eri tyyppisiä, alueiden/vesistöjen välinen vaihtelu suurta Valuma-alueen maankäyttö vaikuttaa suuresti kuormituksen jakaumaan ja määriin. Kuormituslähteitä voivat olla esim. Hulevedet Valunta eri kohteista: Pellot, metsät, ym. Laskeuma Pistemäiset kuormittajat Eri kuormituslähteiden suhteellinen merkitys vaihtelee alue/vesistökohtaisesti.
Ravinnekuormitus vesistöihin Neuvontaa tai muita kuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä kohdennettaessa on hyvä arvioida eri kuormituslähteiden suhteellinen merkitys kullakin alueella -> Toimenpiteiden tehokas kohdentaminen ja alueelle parhaiten toimivien keinojen valinta
Kokonaisvaltainen tarkastelu -pilotti 1. Aluevalinta: Rajattu pienvesi (järvi, jokialue ) Mitä enemmän olemassa olevaa näytteenottodataa kohteesta on olemassa, sitä parempi Mahdollinen täydentävä näytteenotto jos lähtötiedoissa puutteita Mallinnus ja laskelma (typpi, fosfori): miten kuormituksen vähentäminen vaikuttaisi kokonaiskuormaan. Neuvonnan tiedot mukaan tulkintaan. 2. Tiedot www.vesientila.fi-sivuille 3. LINKKI-hankkeen aluekortteja täydennetään näillä tiedoilla
Alueet Vuonna 2017 kokonaistarkastelua voidaan pilotoida joillakin seuraavista alueista KUNTA MAHDOLLISET KOHTEET Hanko Gloskär, Täktbukten Inkoo Linkullasjön Karkkila Vaskijärvi KirkkonumHumaljärvi Lohja Nummijärvi Raasepori Raaseporinjoki Siuntio Vikträsk, Lauklampi, Syvälampi, Kalliojärvi, Lilla Lonoks Vihti Kypärjärvi
WSFS-VEMALA Mallinnus suoritetaan SYKE:n WSFS-VEMALA järjestelmää hyödyntäen. Simuloi ravinteiden prosesseja, huuhtoutumista ja kulkeutumista maalla, joissa ja järvissä. Malli simuloi ravinteiden kokonaiskuormaa vesistöihin, pidättymistä ja Suomen vesistöistä Itämereen lähtevää kuormaa. Mahdollistaa arvion siitä, miten erityyppiset vesiensuojelutoimenpiteet (esim. jätevesijärjestelmien uudistukset alueilla) muuttaisivat kuormitusjakaumaa/määriä, Neuvonnan tuottama informaatio mukana Tulevaisuudessa myös osana mallin lähtötietoja? Parantaisi tulosten osuvuutta haja-asutuslähtöisen jätevesikuorman osalta Malli on työkalu, jolla omat rajoituksensa. Tulos voimakkaasti riippuvainen mm. lähtötietojen määrästä ja tarkkuudesta sekä kalibroinnista. Suurilla vesistöalueilla tulos lähempänä oikeaa. Mallinnus antaa yleiskuvan tilanteesta. Ei yksinään korvaa näytteenottoa tai muita menettelytapoja!
WSFS-VEMALA Mallin perusrakenne: Hydrologinen malli SYKE-WSFS : Pohjana sade- ja lämpötilahavainnot Laskee lumen, maankosteuden, pohjaveden, valumat Virtaamat ja vedenkorkeudet joissa ja järvissä Kattaa koko Suomen Kuormitusmalli VEMALA: Kuormituksen syntyminen maa-alueilta (pellot/muu alue) Haja-asutus, pistekuormitukset, laskeuma, turvetuotanto Kuormituksen eteneminen vesistössä: Joet ja järvet (sekoittuminen, sedimentaatio, eroosio)
Taulukko: Suomen ympäristökeskus (http://www.syke.fi/fi- FI/Tutkimus kehittaminen/itameren_vesistojen_ja_vesivarojen_kestava_kaytto/mallit_ja_tyokalut/vesienhoidon_mallit/ved enlaadun_ja_ravinnekuormituksen_mallinnus_ja_arviointijarjestelma VEMALA)
(Hyvin) alustavia esimerkkituloksia (Linkulla, Inkoo) Mallinnettu kuormituslähdejakauma sekä typen että fosforin tapauksessa painottuu luontaiseen valumaan pelloilta sekä peltoviljelyn vaikutukseen. Tämä johtuu valuma-alueen maankäytöstä. Laajassa mielessä hedelmällisin yhteistyösektori tällä alueella? Tarkat tiedot maankäytöstä (esim. viljelytoimenpiteistä alueella) mahdollista syöttää malliin SYKEN:n kautta Tarkempi, todenmukaisempi arvio
(Hyvin) alustavia esimerkkituloksia (Linkulla, Inkoo) Fosforikuorman tapauksessa haja-asutuslähtöisen kuorman osuus on kuitenkin toiseksi korkein! Alueella tiedetään hajavesihankkeen tulosten perusteella sijaitsevan jätevesijärjestelmiä, joiden puhdistustehossa on puutteita. kartoitus- ja neuvontakäyntien tiedon mukaan 48 % kartoitetuista jätevesijärjestelmistä uudistamisen tarpeessa. Paljonko näiden järjestelmien uudistamisella voisi olla vaikutusta kokonaiskuormaan? Tästä tulossa laskelma! Kuva: Linkki 2016-hankkeen tuloksia (LUVY ry)
Kiitos!