Biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus



Samankaltaiset tiedostot
Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Neste Oilin kommenttipuheenvuoro. Energiamarkkinaviraston infotilaisuus Hanne-Riikka Nalli Neste Oil Oyj

Tulevaisuuden biotalous perustuu uusiutuvien materiaalien kestävään käyttöön

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

RES-direktiivin kestävyyskriteerit biopolttoaineille, khk-laskentaan liittyviä kysymyksiä ja esimerkkejä

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Puun alkuperän seuranta ja RES-direktiivi energiapuun hankinnassa

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopohjaisten materiaalien kestävyyskriteerit

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

EU:n uusiutuvien energialähteiden edistämisdirektiivin kestävyyskriteeristö

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Ajankohtaista bioenergiasta ja biomassojen kestävyydestä

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Kädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Puurakentamisen ympäristösertifikaatit mm. PEFC-merkki. Puurakentamisen Road Show 2012

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen


EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

EU:n strategia ja maaseutuohjelman arviointi

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

Powered by UPM BioVerno

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

POHJOISMAINEN YMPÄRISTÖMERKKI - ELI JOUTSENMERKKI Antti Lehmuskoski SFS - Ympäristömerkintä

Luonnos lakiehdotukseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä. Kestävyyskriteeri-info Hallitusneuvos Anja Liukko

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Rakentamisen vihreät vaatimukset

Kestävän hyvinvoinnin seuranta

Elinkaaritarkastelu osana materiaaliviisasta tuotekehitystä

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Johtamisen standardien uudistamisen tavoitteet. Leena Saulo, Neste Oyj TK105 laadunhallintakomitea pj

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Metsäsertifiointi osoittaa puun laillisuuden ja kestävän alkuperän

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Mitä ovat EU:n metsiin liittyvät politiikat, ja miten EU vaikuttaa kansalliseen metsäpolitiikkaan?

Sampo Soimakallio (VTT), Riina Antikainen (SYKE), Rabbe Thun (MTT)

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Transkriptio:

Biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus Riina Antikainen, Anne Holma SYKE Sampo Soimakallio, Kati Koponen VTT Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti seminaari 6.3.2009, Vantaa

Taustaa Biopolttoaineiden ja biomassan ympäristö- ja sosio-ekonomiset vaikutukset huolestuttaneet Metsästandardien kehitystyö jo 1990-luvulta Biopolttoainekriteeristöt uutena

Tavoite Saada kattava kuva eri biopolttoaine- ja biomassakriteeristöistä, niiden vaatimuksista ja mittareista

Tarkastellut kriteeristöt, EU ja kansalliset EU:n RES direktiiviluonnos (vs. 1/2008) Alankomaiden ehdotus kriteereiksi kestävän biomassan tuotantoon (Cramer ym. 2006, 2007) UK:n Renewable Transport Fuels Obligation, RTFO:in liittyvä kriteeristö Saksan BioNachV -kriteeristö

Muut Roundtable on Sustainable Biofuels (RSB), kriteeristö Version Zero Pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki biopolttoaineille

Raaka-ainelähtöiset Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO) Roundtable on Responsible Soy (RTRS) Better Sugarcane Initiative (BSI) Forest Stewardship Council (FSC) Programme for the Endorsement of Forest Certification (PEFC)

Käsitellyt vaikutusluokat Kasvihuonekaasu- ja energiatase Ilman laatu Veden laatu Veden käyttö Maaperän laatu Ekotoksisuus Toksisuus ihmisille Biodiversiteetti Geneettisesti muunnellut organismit (GMOt) Jätteiden käsittely ja kierrätys Kestävä maan käyttö ja kilpailu muiden resurssien kanssa Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset

Kasvihuonekaasutase Muissa paitsi soija- ja metsäkriteeristöissä Yksityiskohtaisimmin käsitelty vaikutusluokka, kuitenkin kapea systeemirajaus Oletusarvoihin perustuva laskenta Epävarmuuksien arvioinnin puuttuminen Erilaiset allokointilähtökohdat Aikadynamiikan huomiointi puuttuu KHK-päästöjen referenssisysteemi ja indikaattori

Ilman laatu Muissa paitsi EU-RES:ssä ja soija- ja metsäkriteeristöissä Yleisellä tasolla: biopolttoaineiden tuotanto ei saa suoraan tai epäsuorasti johtaa ilman saastumiseen Lakien noudattaminen Parhaat käytännöt Saksa: yläilmakehää tuhoavien ja happamoitumista aiheuttavien päästöjen vähentäminen RSB: avotuli kielletty, päästöjen minimointi koko ketjussa

Veden laatu ja -kulutus Jollain tasolla kaikissa paitsi Joutsenmerkissä Nitraattidirektiivi (EU) Lakien noudattaminen, vesiasioiden hallintastrategia ja -dokumentointi (UK, NL, RSB) Toimintojen vesistövaikutusten (saatavuus ja laatu) arviointi (BSI) Suojavyöhykkeet ja muut vesiensuojelutoimet erit. korjuuvaiheessa (FSC, PEFC)

Maaperän laatu Muissa paitsi Joutsenmerkissä; EU RES vain lietteisiin liittyen Maaperän ravinteikkuus, lannoitteiden käyttö, avotulen käyttö, eroosion kontrollointi, suolaantuminen, jne.

Ekotoksisuus Jossain määrin muissa kuin Joutsenmerkissä Torjunta-aineiden käyttö Lakien noudattaminen, Tukholman ja Rotterdamin sopimus, WHO:n 1A ja 1B pestisidit Ei-kemiallisten menetelmien suosiminen Saksa: ei mahdollista asettaa tiukkoja vaatimuksia

Toksisuus ihmisille Maatalouskemikaalit, pakokaasut Käsitelty vain harvoissa kriteeristöissä: RSB, RSPO, RTRS: maatalouskemikaalien käyttöä vähennettävä, käytettävä niin ettei vaaranna terveyttä Joutsenmerkki: tiettyjen yhdisteiden monitorointi pakokaasuissa, päästörajat

Biodiversiteetti Käsitelty kaikissa kriteeristöissä High Conservation Value alueet tai vastaava, ei kuitenkaan määritetty monille alueille (NL, UK, Saksa, RSB, RSPO, FSC, Joutsenmerkki) Ekologisesti tärkeät alueet (FSC, PEFC) EU RES high biodiversity value tai high carbon stock: häiritsemättömät metsät, luonnonsuojelualueet, ruohikkoalueet, kosteikot Vierasperäiset lajit (FSC, PEFC)

GMOt Vain FSC kieltää, myös osa PEFCin kansallisista järjestelmistä Maininta: NL, RSB ja RSPO

Jätteiden käsittely ja kierrätys NL, UK: lakien ja säännöksien noudattaminen RSPO: jätteiden vähentäminen, kierrättäminen ja käsittely ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla FSC: jätteiden käsittely ja loppusijoitus ympäristön kannalta sopivalla tavalla

Kestävä maan käyttö ja kilpailu Liittyy: Biodiversitettikysymyksiin Ruoan tuotannon turvaamiseen Muiden biomassan käyttökohteiden turvaamiseen Pienimuotoisiin ja perinteisiin maankäyttöjärjestelmiin PEFC, FSC: metsämaata ei tule muuttaa maatalousmaaksi, entistä maatalousmaata tms. suositellaan muutettavaksi metsäksi EU komission raportti v. 2012 sosio-ekonomista seikoista ja vaikutuksista ruoan hintaan

Taloudelliset vaikutukset NL vastaavat kuin Economic Performance Indicators (Global Reporting Initiative) Paikallisen talouden kehittäminen (RSB, RSPO) Tuotannon tehokkuus (BSI)

Sosiaaliset vaikutukset Käsitelty lähes kaikissa kriteeristöissä Ihmisoikeudet, työntekijöiden oikeudet Maanomistusoikeudet, maan käyttöoikeudet Paikallisen väestön hyvinvointi, työllisyys

Yhteenvetoa Kestävyyden mittaaminen vaikeaa, sidonnaista siihen, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Eri kriteeristöjen yksityiskohtaisuus erilainen. Elinkaariajattelu vain kasvihuonekaasujen osalta ja tässäkin kapealla systeemirajauksella. Monien kriteerien osalta kvantitatiiviset mittarit puuttuvat - onko edes mahdollista asettaa?

Yhteenvetoa Kriteeristöjen yhteensopivuus kaupan rajoitteiden säädösten kanssa (WTO). Uusia kriteeristöjä jo kehitteillä, mm. CEN (eurooppalainen standardi) ja ISO (globaali standardi).