Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen?

Samankaltaiset tiedostot
Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

JATKUVAPEITTEISEN METSÄNHOIDON TUTKIMUS HAASTAA METSÄNHOIDON VANHOJA KÄSITYKSIÄ

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsänhoidon suositukset

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

Suomen avohakkuut

Elinympäristöjen ekologisen tilan edistäminen Suomessa ja eriikäisrakenteinen

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä nykyinen tietämys ja soveltamismahdollisuudet Suomessa

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Biotalouden globaalit näkymät

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Metsäohjelman seuranta

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Metsäohjelman seuranta

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Kainuun metsäohjelma

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Transkriptio:

Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen? Anna Repo ja Maiju Peura sekä Boreal Ecosystems Research Group, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän kaupungin metsäohjelma TIETOPOHJASEMINAARI tiistai 22.8.2017

Metsäpolitiikkaa Suomessa Puuta liikkeelle Biotalousstrategia 2014: Biotalouden arvo 60 >100 miljardiin euroon 2025 Työpaikat: 300 000 > 400 000 Kansallinen metsästrategia 2015: Hakkuukertymä 80Mm 3 2025 Hallitusohjelma 2015: Hakkuut + 15 Mm 3 Uusiutuva energia> 50% 2020 Ilmasto- ja energiastrategia 2016: Kotimainen puu 77 Mm 3 2030 Metsähake 14 Mm 3 Monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut Biotalousstrategia turvaten ekosysteemien toimintaedellytykset Kansallinen metsästrategia monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen 2020 mennessä monimuotoisuudelle suotuisan tilan varmistaminen 2050 mennessä lahopuu lisäys ekosysteemipalvelut turvaaminen ja markkinoiden kehittyminen Hallitusohjelma luonnonsuojelun taso turvataan kansallista ja kansainvälistä virkistys- ja luontomatkailua lisätään

Miten yhteensovittaa tavoitteet? Metsien korkean hyödyntämisasteen ja metsäluonnonhoidon yhteensovittaminen on metsäalan lähivuosien merkittävin haaste. - Keski-Suomen metsäohjelma 2016-2020 Kuva: Marko Kemppainen: metsaohjelma_26042017_marko_kemppainen.pdf

Tutkimushanke I Miten hakkuumäärien nostaminen nykyisestä vaikuttaa monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin? Miten metsäsuunnittelulla voidaan minimoida mahdolliset haitat? Optimaaliset metsänkäsittely-yhdistelmät Eyvindson ym. Mitigating forest biodiversity and ecosystem service losses in the era of bio-based economy. Submitted manuscript Triviño et al. (2016) Optimizing management to enhance multifunctionality in a boreal forest landscape. Triviño et al. (2015) Managing a boreal forest landscape for providing timber, storing and sequestering carbon. Mönkkönen et al.. (2014) Spatially dynamic forest management to sustain biodiversity and economic returns.

Menetelmät I 17 valuma-aluetta Häme & Keski-Suomi > 32 000 metsäkuviota, n. 50 000 ha vaihtelua tuottavuudessa ja suojelukapasiteetissa Käsittelyvaihtoehdot Set aside: ei metsän käsittelyä GTR: säästöpuita BAU: nykyiset metsänhoitosuositukset BAU +/- 10/20/30 vuotta: pidennetyt/lyhennetyt kiertoajat CCF: jatkuva kasvatus Metsäsimulaatiot SIMO-ohjelmistolla 100 vuotta Vertailu IPTIM

Menetelmät II Indikaattorit puunmyyntitulot hiilivarasto (puusto + maaperä) mustikkasato lahopuu: diversiteetti-indikaattori habitaatin soveltuvuus: elinympäristöjen laatu kuvaava indeksi Monitavoiteoptimointi suurin kestävä (100 % even flow = maksimi jatkuva virta teollisuuteen) ekosysteemipalvelu- ja monimuotoisuusindikaattorit MONIMUOTOISUUS- PIIRTEET Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuus

Miten hakkuumäärien nostaminen nykyisestä vaikuttaa monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin? Metsien käsittely yhden ekosysteemipalvelun (runkopuun) tuottamiseksi aiheuttaa menetyksiä muissa palveluissa ja monimuotoisuudessa Valuma-alueet samanlaistuvat

Miten metsäsuunnittelulla voidaan pienentää haittoja? suunnittelun vaikutus vain runkopuun maksimointi Metsän käsittelymenetelmiä monipuolistamalla ja suunnittelulla voidaan pienentää hakkuumäärien noston vaikutuksia

Mitkä metsänkäsittelyvaihtoehdot minimoivat haitat? Metsänkäsittelyvaihtojen osuus huomioiden puuntuotanto, ekosysteemipalvelut ja monimuotoisuus eri hakkuutasoilla Avohakkuut vaihteleva kiertoaika CCF peitteinen metsän kasvatus ( jatkuva kasvatus ) Säästöpuuhakkuut Suojelu % suurimmasta kestävästä hakkuusta Monitavoitteisuus edellyttää käsittelyjen kirjoa Optimaaliset käsittelyt riippuvat hakkutasosta - mutta peitteinen metsänkasvatus aina mukana Suunnittelulla puuntuotantotavoitteet saavutettavissa pienemmällä pinta-alalla

Yhteenveto tutkimushanke I Puuntuotannon maksimointi suurimman kestävän hakkuumäärän tavoittelu haitallista muille metsien käyttötavoille ja tavoitteille Metsien käsittelymenetelmien monipuolistaminen ja suunnittelu voivat pienentää hakkumäärien noston haittoja Maisematason suunnittelu mahdollistaa sekä puuntuotannon että monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaamisen

Ekosysteemipalvelulähtöinen lähestymistapa apuna metsäohjelman suunnittelussa? Pirkanmaan ekosysteemipalvelujen nykytilan kartoitus 2015 Tuotantopalvelut Mustikan vuosittaisen kokonaissadon potentiaalinen arvo Puolukan vuosittaisen kokonaissadon potentiaalinen arvo Hirvieläinten metsästyksen vuotuinen arvo Maakunnan metsien kokonaispuuvaranto kuutiometreinä Tukkipuun vuotuisen kasvun arvo Kuitupuun vuotuisen kasvun arvo Säätely- ja ylläpitopalvelut Ekosysteemien kokonaishiilivarasto (kg) Luonnonympäristöihin vuotuisin sitoutuvan hiilen arvo Kulttuuripalvelut Lähivirkistyksen ja tiettyjen merkittävien luontoretkeilykohteiden vuotuinen arvo Veneilyn sekä mökkeilyn luonnosta johtuvan virkistyksen ja muun käytön vuotuinen arvo Some-tarkastelu: Pirkanmaan attraktiivisimmat paikat Millaisia indikaattoreita päätöksenteon tueksi? Miten ekosysteemipalvelujen tarjonta muuttuu ajassa eri metsänkäsittelymuotojen myötä? Ovatko samat metsäkuviot tärkeitä esim. virkityskäytölle ja biodiversiteetille? Ovatko eri metsien käyttömuodot poissulkevia? Miten huomiodaan eri sidosryhmien ekosysteemipalvelutarpeet? http://www.pirkanmaa.fi/maankaytto-liikenne/pirkanmaan-ekosysteemipalvelut-hanke/

Tutkimushanke II Peitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ylläpitää ekosysteemipalveluja ja monimuotoisuutta talousmetsissä Peura ym. 2017. Continuous cover forestry is a cost-efficient tool to increase multifunctionality of boreal production forests. [under review] 30.8.2017

Tutkimushanke II n. 30 000 metsäkuviota, 100 vuoden simulaatio Mitkä ekosysteemipalvelut ja monimuotoisuuspiirteet hyötyvät enemmän jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta verrattuna perinteiseen kasvatukseen ja päinvastoin? Jatkuva Perinteinen Käsittelemätön TUOTANTOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT Mikä käsittely tarjoaa parhaiten monitoiminnallisen metsän? SÄÄTELYPALVELUT MONIMUOTOISUUS- PIIRTEET 30.8.2017

Yhteenveto tutkimushanke II Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa potentiaalia ylläpitää monitoiminnallisia talousmetsiä Jatkuvan peitteisen metsänkasvatuksen metsät voivat tuottaa samanaikaisesti rahallista tuloa sekä tarjota virkistysmahdollisuuksia (esim. mustikkasadot) Ei pysäytä kuitenkaan kaikkien ekosysteemipalvelujen ja monimuotoisuuspiirteiden heikentymistä talousmetsissä Esim. lahopuu 30.8.2017