0 KÄSITTELYSTÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 276

Samankaltaiset tiedostot
JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284

MDSATIHO L I K I P I T U I S E N K 0 I V U K U I T U P U U N H A K K U U N

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

ERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

PITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.

Kuluttajahintojen muutokset

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

n:o 47 Vertailuja paperipuiden runkoina ja nippuina juonnosta

P 0 L T T 0 N E S T E E N

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

K I NTATE K N II KKAA U SA : SSA J A KANA D AS S A RUNKOJUONTO

Tutkimuksia paperipuiden iuonnosta Valmet Terra 465 -traktorilla Kaavilla

5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Metsätehon vuodesta 1965 lähtien yhteistyössä metsähallituksen kehittämisjaoston

MARTTIINI-PROSESSORI. Marttiini- pposessori on puiden karsintaan, ja kasaukseen tarkoitettu monitoimi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Puutavaran korjuuta runkoina kehitetään parhaillaan voimakkaasti Neuvostoliitossa ja vuotuisesta puunkorjuusta tapahtuukin nykyäännoin

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

ERILAISTEN PUUNKORJUUMENETELMIEN VERTAILU

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

KATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Vertailevia tutkimuksia sahapuurunkoien iuonnosta.valmet Terra 465, Valmet Terra 865 ia Valmet Terra maastotraktoreilla

ÖSA 670 -KAATO-KASAUSKONE

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA

Hyrynsalmen kunta, teknisten palvelujen neuvotteluhuone. Puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kuvaja ja sihteeriksi Anja Heikkinen.

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

MITSATIHD - T E L A MA A S T U R I. Kasvatusmetsien puunkorjuusaa tapahtuvan hakkuumiehen suorittaman kasaustyön koneellistamiseksi

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

2 m:n paperipuiden ia paperipuurankoien

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

Jatkotutkimuksia tuk ki- ia paperipuurunkoien laahusiuonnosta erilaisilla maastotraktoreilla

hinnoitteluun ja puukauppaan

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Metsäkonepalvelu Oy

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

Paperipuiden runkoina koriuu harvennusleimikoissa

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Aamukatsaus

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

KATSAUS METSATEHON 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN

Energiapuun mittaus ja kosteus

Pystypuusta lattialankuksi

Tutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa

Tutkimus erilaisista puunkoriuumenetelmistä riviharvennuksessa

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä


SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Puunkoriuumenetelmät ia koriuutekniset olosuhteet hankintavuonna 1966/67

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Transkriptio:

METSÄTEHON KATSAUS 3/968 T U TKI M US SA HA PUUN KOKOISTEN RUNKOJEN J A KOKOPUIDEN H A K K U U S T A, J U 0 l't N 0 S T A J A VARAS ' 0 KÄSITTELYSTÄ Tvstelmä Metsätehon tedotuksesta 276 Talvella 967 suortettn Enso-Gutzet Osakeyhtön työmalla Ilomantsssa tutkmuksa erlassta jär eden, sahapuun kokosten runkoj en ja kokopuden korjuumenetelmstä. Tutktut korjuumenetelmät olvat seuraavat. I Runkona korjuu. Karsnta suortettn moottcrsahalla tavanoma sten karsnnan l aatuvaat musten muka sest (vme stään varastokästt elyn jälkeen ol karsnnan l aadun oltava tavanomanen). Juonta tapahtu metsätr aktorlla. Hakkuum es e osall stunut juontotyöhön. Rungot juonnettn l atva edellä. Kulj ettaja knntt ja rrott rungot (e apum estä). Traktor hajc tt ja s rtel rungot varastolla tarp een mukaan sopvaan kästtelyasent oon. Varastoll a suortettn katkonta tukeks ja 3 m paperpuuks. Mnmläpm tta ol 5 cm. Paper puu varastotn pno hn. Tukt kasattn traktorn etukuormaaj an avull a röykköön 0 II Runkona korjuu. Metsässä yläpuol rungosta karstt n tavanomasten k:arsntavaatmusten nru.kasest. Juonto kuten edellä.

Varastolla suortettn jälkkarsnta moottorsahalla sten, että lopputulos ol tappkarsnta, jossa sallttn 2. 0 5 cm:n oksantynkä rungon a lapuolella. Varastokästtely tapahtu muuten kuten menetelmässä I. III Kokopur:n. korjuu. Hakkuumes suortt metsässä anoastaan puden kaadon. Juonta t apahtu metsätraktorlla. Kokopuut juonnettn l atvat edellä 0 Kulj ettaja knntt ja rrott puut. Varastolla suortettn koneellnen eskarsnta metsätraktorn etuldormaaj a an asennetulla terällä. Jälkkarsnta suortettn moottorsahalla sten, että lopputulos ol tappkarsnta. Varastokästtely tapahtu muuten kuten kohdssa I ja II. IV Kokopune>. korjuu. I'~uuten kuten kohdassa III, pats että varastolla tukkosa katkottn hakkuumehen tomesta slm3varasest tukeks ja latvaranka jätettn katkomatta. Sekä tukt että latva.rangat kasattn traktorn etukuormaajan avulla röykköhn. V Kokopuna korjuu. Juonta kuten edellä. Varastolla suortettn van koneellnen eskarsnta metsätraktorn etukuormaaj aan asennetulla t erällä sekä runkojen kasaus. (Runkoja e ss hakkuumehen tomesta katkottu ekä jälk karsttu.) ~ Tämän lsäks estetään tuloksa menetel mästä, jota e käytännössä tutkttu, mutta joka vodaan konstruoda tutktusta korjuumenetelmstä. Tämä menetelmä ol seuraava. X Runkona korjuu. Metsässä yläpuol rungosta karstaan tavanomasten karsntavaatmusten mukasest. Juonta kuten menet elmssä I ja II. Varastolla tukkosa katkotaan slmävarasest tukeks ja l atvaranka jätetään katkomatta. Jälkkarsnta suortetaan moottorsahalla sten, että lopputulos on tappkarsnta. Tukt ja latva.rangat kasataan traktorn etukuormaajan avulla röykköhn. Tutkmus ssältää kunkn korjuumenetelmän osalta sekä mäntyä että kuusta. Tutkmusaneston kokonasmäärä ol 27 k- m3 rungon keskkoon ollessa non 0.500 k- m3. Keskmääränen oksasuusluokka ol kuusella III ja männyllä II. Theydeltään olvat tutkmusalueet. theysluokkaa ja maastoltaan sekä hakkuun että juonnon kannalta hyvaa. Lunta ol tutkmuksen kestäessä 0 50 cm. Tutkttu metsätraktorj_ ol etukuormaaj all a varustettu Tree Farmer (Klr-820). ( ' TUTKl.ll STU lokset Tutkmustulokset korjuumenetelmttän hakkuun osalta estetään taulukossa. Estetyt tulokset koskevat aneston k eskmäärästä rungon kokoa. Tarkemmat rung onsuuruusluokttaset tulokset on estetty tutkmusta kästtelevässä tedotuksessa. 2

Taulukko Keskmääräset tuotossuhteet erlas ssa hakkuumenetelmssä. 00 == men e t e l ms I. Rung onsuuruusluokka 0.500 k-m3. H a k k u u m e n e t e m ä Mänty Kuus n: o ~ Palstalla Varastol la I, Tukkcsa cc:::::::::;::::;::;:==<'=?<=- ~' ' < ' ' '< r------+-------- 00 00 ' II JJ.tc~:;,=;::::, ~, :;:::::, ~.,;::;c «-~ : osa V ' ' III IV Tukk- {(.) l I ~!! Pap er-! r(0 ~~ : puuosa! ~ ~ / -=n --- Paperpuuosa Tukkosa 0 ~~ 'c-- : --~)> p. a:oer- (,":].,, pu~osa j ~~ ~.,~~! O'OCJ., l~ I l. Tukk- C,J.! ~..<" l j ~ osa, I '! puuosa,, "~ ~ g ~ Paper- 25 204 4 227 V X ~ : ~ :. l l ; ' c ' " I~! e Tukk- ' osa varasto- työtä Paper- ' puuosa ' j T:~- 0-~ "~ : Paper-, ', ' puuosa.{') ~ l! 435 35 ) (40)x j 588 45 x) korjattu t eoreettnen tuotossuhde 3

~ :?rros. ';:'uotoksen ( t 95 ) rp)uvuus kuorman ja rllngol koosta se.~ä juontomatkasta. Runkojuonto. 2or ' - - 7. 9 ~----- 0.60 k - mj/runko---:-.! ).O~ ; j lemkon ; \ 4 ~o b theys :. \ 5.. 8- ---- ------r\ --- '\--\- ~O run gon koko: 7 ---------+~- ~-~\; ['~ +-- 80 k - m3 /ha 0.30 k - m3 0.60 k - m3 l. l\ :'\,l '"- : \ \ \ \ ".I ""' 5 --- -r.- - ---T-+~- :, ;. ''","r--~--- - f. 4 ~---o, -30-k-m 3~~k ' d\- o \ ----~~--~--. - '""' ', -- --+-----! 7 3 ----.. 3 ~ 0 4-, 0- -- -~ --- --\- --- ---~ ;,- ~.. 2 J. j 5. p _6_. LL~~-~'--"o.+--, rf') : \! \" " " 0 : ' ~ l - ~---- -- -- ~k---- l 't L---r : : '~-~ ~~ ~- _ ---- -- - --- -_ ~ s- ---~ - -- -- - ~-- ~-:~ ~--t- - ~--(- ~ ±_-J-_ 7 t-_-,, 0 00 200 300 400 500 Juontomatka m Prros 2. Tuotoksen (t95) rppuvuus hakkuu- ja juontomenetelmästä ja juontomatkasta. 6 ~-----. -c--! lemkon the} s : :-30 k - m/ha! :\ : 5 ~-- -- - ~t- --- 4 ~-- -- ----- --- f~, -- 7l! V " y :-----... runkojuonto "'--,-+--- -----, kuorman koko: _ ) ru:.kojuonto 3. 7 lc - m ko kopuujuouto ~ mä 2. 5 ",ku. 5 ruw,; on koko : 0. 45 k- m3 j. ; = kokopuujuonto 3 k - m 3 k - m 2 _;. - - -- - - -----~-----+----~--- - ---- j + runkojen srt. \ j ; "- 2 _ kokopuujuontu '. l "' - 'l. t J - --- -"'t: ; --- -' <J _,_,ar,,'y! 0 -- - -- -r-"'t T--t T--r~-- --J ur 9 - ---- ----~- J J_"' ---- ----+ ----r- _[ ":- _;; j ~ s ----- ----- -- --r ~~ ----L- --- --r--- -~-..!.. 7-- --- ---,:-r -r-- - Jt- ~{ 6r- -- ---. ---t' ~~r r --~ ~-- -T~--- --- J. "... J 2 J t I kokopuu.juonto > mant:" 5 -----+ -----+- -rr--- - - -~--- "T-'"-.,7-, ---- ". 4 /. 2 H,,. rr ko~opuujuom;o, kuus "...., ~ -------- ---, -- - ---- ---+--- --------, ------- - - - ---~- ----- -, 0 00 200 300 400 500 Juontomatka, m (t 95 = tehotyötunt + 5 % lyhytä, alle 0 mn : n k eskeytyksä) ~-.

Prros 3 0 Suhteellset korjuukustannukset. Rungon koko 0.450 k-m3 (Vvotettu osa= hakkuun osuus menetelmän kokonaskustannukssta). (~ (!) u:j ~ s::: s::: C\l u:j ~.,..., H 0 ~ (!) u:j rl r- r- (j) (j).c: u: 40 -; 20 ~ 00 80 60-20-;. 24 ---, MÄNTY 08 : ;wo r -- ----- ' --- -- 9 r---- :. 77,-- 33 :. ',! '. : 00 l --- - I l! ", 'l' \! ' KUUSI 30 - l 04 L - --. '. ~ -.'. -~~-~.-:.-l '0.., 6. '.. ~. ' ' l ~ ).- ~ ~ I~ o. / : ~ o / :... l ' r + oq. {.'! ' +,.. 0!.,, -~ :--:--::. - 0 /. -.,...,,'.. - / '.,..., '.. j m;) :-<,,, ~ / - _ m;) '/. -r, m,,, - -._,_, m / j ~ ~.. ~- -!_... -~ l '! ~ P... '. ~._.. l ~ ; -~-. --- ~- -~;_L_._. ~~---- :_ I X IV V I X IV V 82 Prroksessa estetään karsttujen runkoj en j uonnon tuotoksen rppuvuus kuorman ja rungon koosta sekä juontomatkasta. Prroksessa 2 es t etän juontotuotoksen rppuvuus hakkuu- j::. juonton,.n:o t olnjs bä j a juontomatkasta. Prroksessa 3 estetä2n korjuukust annukset er ä ssä tutktussa men et e l mssä rungonsuuruusluokassa 0.450 k- m3 ( ~ 9 j3). Kustannuksa l askettaessa on perustan a käytetty t av anomasa runkona hakkuun kust annuks a (menet e lmä I). Hakkuukustannukset ovat metsätyöpalkkojen t aulukoden..968-3. 5.968 mukasa lsätt ynä sosnalkustannukslla. Juonnon osalta on t r aktorn tuntkustannuksna käytetty 30 mk/tunt. Ajomatkcma on käytetty 00 m. Tutkmuksen mukaan on nstä menetelmstä, Jossa v al mstetaan katkottua puutavaraa edullsn kokonasuuden kannalta korjuumenet elmä (te'bn. r; t e l mt. x), jossa juonta t apahtuu t avanomasena runkojuontona ja hakkuumes val m staa var:j.stol l R s lmävt.r asest katko t tua tapp- 5

karsttua tukka ja jättää latvan rangaks. Tukt ja rangat edellytetään kasattavan metsätraktorn etuk.uormaajalla röykköhn. Kaato + kokopuujuonto on selväst halvn estetystä korjuumenetelmstä (hakkuu+ juonto), mutta on mustettava, että rungot ovat tällön karsmatta ja katkomatta. Prroksessa 3 (s. 5) on estetty hakkuun osuus kunkn menetelmän kustannukssta (pylväden tummennetut osat). Tavanomasessa runkona korjuussa ja sen yksnkertastetussa muodossa (korjuumenetelmät I ja X) on hakkuu 58 70 % kokonaskustannukssta, kun sen sjaan kokonasna puna korjuussa se on enää 5 25 % kokonaskustannukssta. Mkko Kahala ja Klaus Rantapuu Metsäteho Revew 3/968 STUlY ON CUTTING, SKIDDING AND HANDLING AT THE LANDING OF SAWLOG-SIZED STEMS AND FULL TREES Bref account of a study the detaled results of whch are publshed n Metsäteho Report 276. M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalostusteollsuuden Keskuslton metsätyöntutkmusosasto Rauhankatu 5, Helsnk 7