Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 1 ANU SUOMINEN Delfi/Delfoi -menetelmä 20.3.2009 anu.suominen@tut.fi
2 ESITYKSEN RAKENNE 1. Tulevaisuuden tutkimuksesta Delphi osana deskriptiivistä tulevaisuuden tutkimusta 2. Delphi/Delfoi-menetelmästä Menetelmän nimen historiasta Määrittelyä Delphi menetelmän keskeiset piirteet Delphi-menetelmästä - historiaa Delphi-prosessin päävaiheet Delphin etuja Delphi tekniikassa huomioon otettavia seikkoja Ensimmäinen julkaistu Delphi-tutkimus Delphin käyttökohteita Kokemuksia Delphistä Lähdeluettelo Aigeus ja Pythia (Lähde Wikipedia)
TULEVAISUUDEN TUTKIMUS TIEDEJA TUTKIMUSKENTÄSSÄ Lähde: Mannermaa 1986
DESKRIPTIIVINEN TULEVAISUUDEN TUTKIMUS JA SEN MENETELMIÄ Lähde: Mannermaa 1986
DELFOIN ORAAKKELI Tarinan mukaan Maan jumalatar Gaia asui kauan sitten Delfoissa Kreikassa lohikäärmeen Pythoksen suojelemana. Zeuksen poika Apollo tappoi Pythoksen ja teki itsestään Delfoin valtiaan. Hänestä tuli kuuluisa kaikkialla Kreikassa kauneutensa ja harvinaisen ennalta näkemisen kyvyn ansiosta. Paikan nimi Delfoi tulee sanasta Delfiini, joksi Apollo muutti itsensä hankkiakseen ensimmäiset papit oraakkelilleen. Nämä olivat merimiehiä. Apollon valinta oli kiintoisa. Siinä missä hyviä tulevaisuudentutkijoita nykyisin, merimiehiä pidettiin antiikin aikana monitietäjinä. Lähde: Kuusi 2002 [http://www.theoi.com/protogenos/gaia.html]
DELFOI tulevaisuuskeskus Parnassos-vuoren rinteellä sijaitsevasta Delfoista kehittyi antiikin Kreikassa tärkeä "tulevaisuuskeskus". Samalla se oli myös eräänlainen "historian elävöittämiskeskus". Tärkeät tapahtumat oli ikuistettu sinne maalauksina ja kuvapatsaina. Apollon ennustuksia välittivät Pythiaat (Delfoin oraakkelit) eli transsitilassa sekavia puhuvat nuoret naiset, joita papit tulkitsivat. Rinnakkaisina suomenkielisinä käsitteinä on käytetty nimiä Delfi- ja delphitekniikka. Delfoi -tekniikka on luontevin suomennos, koska se vastaa Delfoin oraakkelin vakiintunutta nimeä. Lähde: Kuusi 2002
7 DELPHI MÄÄRITELMÄ Delphi may be characterized as a method for structuring a group communication process so that the process is effective in allowing a group of individuals, as a whole, to deal with a complex problem. Linstone & Turoff 1975 Delfoi-tekniikkaa voidaan luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa Kuusen mukaan Linstone & Turoff 1975
DELPHI MENETELMÄN KESKEISET PIIRTEET 8 Asiantuntijamenetelmä (on myös muita) (Gordon 1994, Metsämuuronen) Asiantuntijaraati (Metsämuuronen) Menetelmä kehitettiin kannustamaan persoonallisuuksista riippumattomaan todelliseen väittelyyn. Lähteet: Kuusi 2002, Metsämuuronen 2002
9 DELPHI MENETELMÄSTÄ: historiaa Tunnettu jo 1920-luvulta saakka, varsinainen lähtökohta 1953 RAND-yhtiöt Santa Monica, CA. (USA:n puolustusstrategiaan liittyvää tutkimusta). Kehitettiin alun perin strategisiin tarkoituksiin, mutta hyödynnettiin varhain jo tulevaisuuden taloustutkimukseen (Metsämuuronen) Tuotaessa asiantuntijat yhteen, yleensä suuriäänisin, ei välttämättä järkevin argumentti voitti Delphin toimivuutta kokeiltiin hevoskilpailuvedonlyöjiin (Gordon 1994) Heidän ennusteensa ja tulokset julkistettiin päivittäin 24 tunnin kuluessa Tutkittiin asiantuntijaryhmän ennusteen paikkaansa pitävyyttä verrattuna yhden asiantuntijan mielipiteeseen Lähteet: Gordon 1994, Metsämuuronen 2002, Kuusi
DELFIPROSESSIN PÄÄVAIHEET mm. Linstone 1978 - tekniikan suorittamisesta olemassa lukuisia versioita Lähde: Mannermaa 1991
11 DELPHI-TEKNIIKAN EDUT Kuusen mukaan 3 verrattuna aikasarja-analyysiin ja komiteatyöskentelyyn 1. Soveltuu taite- ja käännepisteiden löytämiseen ja ajoittamiseen, jotka vaikea päätellä analyyttisesti 2. Mahdollista tuoda yksittäisen raadin jäsenen havaitsemat heikot signaalit ja alan kehittämistarpeet suuremman joukon arvioitaviksi. 3. Hyvä Delphi ehkäisee arvovalta- ja intressiriitoja vaikuttamasta tutkimustulokseen mies- ja ääni lisäksi 4. Helppo yhdistää kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusote Varmempaa tietoa mitä useampia menetelmiä Triangulaatio = samaa ilmiötä tutkitaan monesta näkökulmasta Lähde: Metsämuuronen 2002
DELPHI-TEKNIIKASSA HUOMIOON OTETTAVIA SEIKKOJA 12 Seikkoja jotka tutkijan tulee tiedostaa ja varautua 1. Asiantuntijoiden valinta: laatu ei määrä Montako? 10 15 - - 1000; yleensä 30-100 Kuka riittävän asiantuntija? Laajaa horisontaalista vai syvällistä vertikaalista? 2. Ensimmäinen Delphi-kierros Oikeat kysymykset väärät saattavat johtaa harhaan; asiantuntija-apu auttaa (Kuusi) Postikysely katoaa; sosiologinen tutkimus 70 % hyvä Haastattelulla kato saattaa olla pienempi Tulosten analyysiä ei välttämättä saada samanlaiseksi eri tutkimusten välillä 3. Iteraatiokierrosten määrä 3 muuten kallista, eivätkä tuloksetkaan parane 4. Konsensus riittävä konsensus täydellinen ei enää tavoiteltavaa, koska tällöin voi kadota tärkeää informaatiota 5. Tutkimuksen reliability eli toistettavuus Toistettavuus: Saavatko eri analysoijat samat tulokset? Yksilön mielipiteen pysyvyys: saavatko samat asiantuntijat samat tulokset myöhemmin? vai muuttuuko itse tutkittava ilmiö? (Metsämuuronen 2002)
ENSIMMÄINEN JULKAISTU DELPHI-TUTKIMUS 13 Ensimmäinen julkaistu Delphi-tutkimus: Gordon & Helmer. 1964. Report on a Long- Range Forecast Ennusteita tieteellisistä ja teknologisista läpimurroista vuoteen 2000 ja yli Napakymppejä Taloudellisesti käytettävä meriveden suolanpoisto Suunkautta otettava ehkäisy Ultrakevyiden materiaalien edistys Automaattinen kielen kääntäminen Elinsiirrot Luotettavat sääennusteet Keskitetyt tietovarastot Keinoelimet Röntgen-laserit Psykotrooppiset lääkkeet Itsereplikoivat molekyylit Synteettinen proteiini Huteja Kontrolloitu termoydinvoima Biokemiallinen yleinen immunisaatio Rajoitettu sääkontrolli Maailman populaatio alle 6 Mrd vuoteen 2000 mennessä Miehitetty laskeutuminen Marsiin Käyttökelpoinen kontrolli periytyviin sairauksiin Gordon 1994; Mannermaa 1991
14 DELPHIN KÄYTTÖKOHTEITA Tulevaisuuden tutkimuksessa Delfoi-boomi Japanissa vuodesta 1971 lähtien tehdyt tutkimukset (Kuusi 2002); Suurin osa koskenut teknologian ennustamista (Mannermaa s. 136), varsinkin alkuvaiheessa (Kuusi 2002) Viime aikoina sovellettu koulutustarpeiden ennakointiin sekä Naisten tulevaisuuteen Julkiseen terveydenhoitoon Elektroniseen kaupankäyntiin Kirjastojen tulevaisuuteen USA:n lentoliikenteeseen Mittavin yhteiskunnallista kehitystä arvioinut Delfoi-mentelmän sovellutus YKyliopiston Millenium-projekti [http://www.millennium-project.org/] Lähde: Kuusi 2002 Suomalaisia tutkimuksia kunta-alan tulevaisuusnäkymissä (Kivelä & Mannermaa 1999), sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoituksessa (Metsämuuronen 1998a) Kommunikaatioklusterin tulevaisuuden ennustamisessa (Ahlquist & Mannermaa 1998). Lähde: Metsämuuronen 2002
Lähde:Skulmoski et al. 2007
16 KOKEMUKSIA DELPHISTÄ 1. Paljon myönteisiä kokemuksia 2. Kritiikkiä: Tunnetuin: Harold Sackman RAND Tulevaisuus ihmislajin kannalta aivan liian tärkeä asia, jotta voitaisiin jättää kristallipallojen uusia versioita käyttävien povareiden käsiin Yleisesti: kritiikki mitä tahansa huonosti tehtyä kyselytutkimusta kohtaan Myös Johan Asplund: Käyttäjät yleensä ymmärtäneet delfin positivistiseksi ennustustekniikaksi Objektiivisena mittaustekiikkana arvoton Syitä: Linstonen mielestä antanut helposti omaksuttavan delfi-tekniikan huono käyttö
17 LÄHDELUETTELO Gordon J. 1994. The Delphi Method. United Nations University Millennium Project Feasibility Study. [http://www.gerenciamento.ufba.br/downloads/delphi%20(1).pdf]. Luettu 19.3.2009 Kuusi, O. 2002. Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kamppinen, M. & Kuusi, O. & Söderlund, S. (toim.). 2002. Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 896. Helsinki. ss.204 225. Linstone, H. 1975. The Delphi Method, Techniques and Applications. Turoff, M. (toim.) Addison- Wesley Publishing Company, Massachusetts. Mannermaa, M. 1986. Arviointia tulevaisuuden tutkimuksen perusteista ja sen menetelmistä. Turun kauppakorkeakoulun julkaisu D-1: 1986, 140 s. Mannermaa, M. 1991. Evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus. Acta Futura Fennica No. 2, Painatuskeskus, Helsinki. Metsämuuronen, J. 2002. Tulevaisuustutkimuksen perusteet. Metodologia-sarja 8. e-kirja, International Methelp Ky. [www.nettikirja.com] Skulmoski, G.J., Hartman, F.T., Krahn, J. 2007. The Delphi Method for Graduate Research. Journal of Information Technology Education. Vol. 6 ss. 1-21 Kuvat: Wikipedia.2009. [www.wikipedia.fi]. Luettu 17.3.2009 Theoi.2009. [http://www.theoi.com/protogenos/gaia.html]. Luettu 17.3.2009