MIKKELISTÄ MÖKKEILYN MALLIALUE - MIKSI JA MITEN?

Samankaltaiset tiedostot
Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä

KOTONA MAALLA JA KAUPUNGISSA MITÄ TARKOITTAA MONIPAIKKAISUUS. Suuri mökkiläisseminaari , OmaMökki-messut Kati Pitkänen, SYKE

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli Manu Rantanen

Yhteisetu osuuskuntamalli ja maaseudun kehitys. Salo Manu Rantanen, Hagen Henrÿ ja Tytti Klén

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

asuminen haastaa palvelujen uudistamiseen Ympäristöä säästävä vapaa-ajan asuminen -seminaari Mäntyharju Manu Rantanen

Muuttuvat mökkeilytyylit palvelutuotannon haastajina

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)

- metodin synty ja kehitys

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Miten väestöennuste toteutettiin?

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2016 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa

Tulevaisuuden kunta elinvoiman edistäjänä

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Uusien vapaa-ajan asuntojen määrän kasvu

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Maaseudun uusien palveluiden kehittymisestä ja kysynnästä

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki

Eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat palvelutarpeet

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja

Haaste. Muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi Minkä tyyppisiä muuttajia ja yrityksiä erityisesti halutaan?

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

Glokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Asumisen monipaikkaisuus ja arkielämä vapaa-ajan ympäristöissä

elinvoimaa maaseudulta

KUUMA-seutu liikelaitos Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019

Neljä näkökulmaa asuntohintoihin ja asumisen ahtauteen

Kunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Mäntyharjun keskustan kehittäminen

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet:

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN. Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti

Pienyritysten rakennetietoja vuodelta 2016 ja suhdannetietoja vuosilta Etelä- Savossa seutukunnittain

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

MIKKELIN SEUDUN VAPAA-AJAN ASUKASVALTUUSKUNNAN PALVELUTUTKIMUS 2018

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

PALVELULIIKETOIMINNASTA KASVUA IITILLE

Tieto auttaa maaseutua menestymään. Olli Lehtonen, FT, Talousmaantieteen dos, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

Asunto ensin -periaate

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta (luonnos ) Olli-Pekka Salminen, hallintotieteiden maisteri,

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Vapaa-ajan asumisen kehitystrendit ja niiden vaikutukset loma-asuntojen käyttöön ja rakentamiseen

Lausuntopyyntö STM 2015

Maaseudun kehittämisohjelma

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä

Transkriptio:

MIKKELISTÄ MÖKKEILYN MALLIALUE - MIKSI JA MITEN? Tutkimusmatka eteläsavolaisen ruoan ja mökkeilyn maailmaan Mikkelin kaupunginkirjasto Manu Rantanen 4.4.2016 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 4.4.2017 1

VAPAA-AJAN ASUMISEN MONET KASVOT Kuva: Manu Rantanen Kuva: Neil Argent Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 4.4.2017 2

MIKKELIN SEUTU ON MÖKKEILYALUEENA ERITYINEN Laajalle vesistöiselle alueelle levittäytyvä mökkeily maaseutuasutuksen rinnalla ei ole yleistä maailmalla. Suomessa mökkeily on yleisintä maailmassa suhteessa väkilukuun. Se on suhteellisen tasa-arvoista, koska useimmilla on pääsy mökille. Järvi-Suomessa ja rannikolla vapaa-ajan asunnot usein maaseutuasutuksen lomassa, kun taas suuretkin, tiheät mökkikeskittymät ovat tavallisimpia muualla maailmassa (vrt. Lappi). Vapaa-ajan asumisen positiiviset talousvaikutukset on tunnistettu kansallisella, alueellisella ja kuntatasolla. Kansainvälisissä esimerkeissä korostuu negatiivisiin vaikutuksiin varautuminen. Merkittävällä osalla muualla asuvista mökkeilijöistä on sukusiteitä mökkipaikkakunnalle Järvi-Suomessa. Esim. Kouvolan mökkiläiskyselyssä (2011) lähes puolella vastanneista oli aiempia sukujuuria Kouvolaan. Tämä vaikuttaa vapaa-ajan asukkaiden paikkakuntaidentiteettiin. Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 4.4.2017 3

VAPAA-AJAN ASUKKAAT TASAAVAT MAASEUDUN VÄESTÖNMUUTOSTA Muutos 1990-2010: Vakituiset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja muutos keskimäärin. Lähde: Adamiak, Pitkänen & Lehtonen (2016), GeoJournal, s. 11. Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 4.4.2017 4

MIKSI VAPAA-AJAN ASUMISEEN KANNATTAA PANOSTAA MIKKELIN SEUDULLA? Kansallisella tasolla vapaa-ajan asumisen positiiviset vaikutukset tiedostetaan, ja tilastotietoa on suhteellisen paljon. Sosiaalinen etäisyys mökkeilijöiden ja paikallisten välillä on suhteellisen pieni. Vapaa-ajan asumisen kehitys on yksi alueen tulevaisuuteen keskeisesti vaikuttava tekijä. Voidaan päästä sekä mökkiläisiä että alueen kehitystä hyödyttävään vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten välillä toteutuu yhä useammin palvelujen kautta. Vapaa-ajan asukkaiden keski-iän kohotessa ja mökinomistuksen vaihtuessa palvelukysyntä kasvaa, erityisesti helposti löydettäville, luotettaville ja laadukkaille palveluille. Muita tapoja ovat esim. kesätapahtumat. Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 4.4.2017 5

Kuva: Manu Rantanen Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 4.4.2017 6

TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ ESIMERKKI MÖKKITALKKARITOIMINNAN MAHDOLLISESTA KEHITYKSESTÄ Kysyntä Uusien mökkeilijöiden tulo alueelle ja pidentyneet mökkeilyajat saavat aikaan uudenlaista palvelukysyntää Tarjonta Olemassa oleva rakennusalan yritys havaitsee kysynnän ja laajentaa mökkitalkkaritoimintaan Kysyntä kasvaa, koska tulee hyviä kokemuksia työn laadusta ja luotettavuudesta Yhä useammat mökkiläiset ja vakituiset asukkaat alkavat käyttää palveluja - toimintapa tulee hyväksytyksi ja uusia palvelutarpeita tulee pintaan. Kysynnän kasvu synnyttää uusia yrityksiä ja kilpailu laatuun ja tiedotukseen panostamista Yritykset vastaavat lisääntyvään kysyntään ja erilaisiin osaamistarpeisiin verkostoitumalla Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 4.4.2017 7

YHTEISTEN KEHITTÄMISINTRESSIEN LÖYTYMINEN Paikallisyhteisöt Vapaa-ajan asukasyhteisöt Intressiristiriitojen yhteinen ratkaiseminen Paikallinen kehittämisagenda Uuden kunnan elinvoimapolitiikka Yhteiset kehittämisintressit Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 4.4.2017 8

VAPAA-AJAN ASUKKAAT SOSIAALISEN PÄÄOMAN RESURSSINA? (GALLENTIN 2015 MUKAAN) Ylipaikalliset resurssit Paikalliset asukkaat Vahvat sidokset Paikalliset kehittämisen areenat Vapaaajan asukkaat Paikallishallinto Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 4.4.2017 9

LOPUKSI Hallinnon eri tasojen, yritysten, kansalaisten ja tutkijoiden pitkäjänteiselle kehittämisprosessi, jossa resursseja kohdennetaan yhteisten tavoitteiden taakse voi johtaa Mikkelin seudun kehittymiseen kansallisen ja jopa kansainvälisen tason vapaa-ajan asumisen mallialueeksi. Lisätietoa: Manu Rantanen (2016): Kehittämiskohteena vapaa-ajan asuminen Kansainvälinen näkökulma Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 4.4.2017 10