VUOSIKERTOMUS 2016 Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt RY Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 TUrku, www.vs.lapset.fi
Vuosikertomus 2016 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Toiminnan tarkoitus ja tavoite 4 3 Toimintaympäristö 6 4 Jäsenjärjestöjen toiminnan edistäminen 6 5 Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen 9 6 Kehittäminen, Linkki-toiminta 11 7 Viestintä 15 8 Hallinto ja talous 16 8.1 Luottamuselimet ja johtaminen 16 8.2 Talous 17 8.3 Perhetalo Heidekenin kiinteistö 20 8.4 Henkilöstö 20 9 Tulevaisuuden näkymät ja lähiajan riskit 21 Liitteet: Liite 1. Jäsenjärjestöt, henkilökunta, hallitus, toimikunnat, työryhmät 22 2
VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY 1. Johdanto Vuonna 2016 järjestön toimintaympäristössä tapahtui merkittäviä muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen maakunnallinen järjestäminen lähti käyntiin vauhdilla sekä sosiaali- ja terveysministeriön Lasten ja perheiden kärkihankehaku avautui. Nämä mahdollistivat maakunnallisen kehittämistyön. Järjestö osallistui maakunnalliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen alatyöryhmätyöskentelyyn sekä maakunnallisen Lupa auttaa -hankehakemuksen valmisteluun. Järjestön toimintasuunnitelmaa sopeutettiin joustavasti muuttuneeseen toimintaympäristöön. Järjestöjen toiminnan edistämistä ja Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittämistä lastensuojelun osaamis- ja kehittämiskeskuksena jatkettiin toimintasuunnitelman mukaisesti järjestämällä Perhetalon yhteisiä tapahtumia sekä Linkki-toiminnan myötä. Järjestö sai runsaasti puheenvuoropyyntöjä liittyen sosiaali- ja terveysuudistukseen, muuten vaikuttamistyötä tehtiin edellisvuosien tapaa. Medianäkyvyydessä onnistuttiin ja jäsenjärjestöiltä saadun palautteen mukaan järjestön tiedottamista, tapahtumien ja materiaalien tuotantoa pidettiin onnistuneina. Järjestössä toteutettiin ylimääräisenä kehittämistyönä viestintäuudistus pääosin edellisvuodelta siirtyneen avustuksen turvin. Viestintäuudistuksen valmistuminen siirtyi alkuvuoteen 2017. Edellisvuoden taloushallintouudistus loi hyvän pohjan taloushallintoprosessien edelleen kehittämiselle ja tehostamiselle. Alkuvuonna 2016 otettiin käyttöön myös kassavirtabudjetointi. Valtion palkkatukien loppumisen vuoksi järjestössä toimi vain osan vuotta yksi aula- ja kokousemäntä. Aula- ja kokousemännän puuttuminen, useat rekrytoinnit ja perehdytysprosessit kuormittivat järjestöä. Näiden sekä viestintäuudistuksen vuoksi muun muassa järjestön strategiaprosessin läpi viemiseen ei ollut riittävästi resursseja. 3
Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) järjestölle myöntämissä avustuksissa tapahtui merkittäviä muutoksia. Järjestölle myönnettiin yleisavustusta sekä merkittävä korotus avustusmäärään. Avustuslajin muutos kevensi järjestön hallintoa sekä suurempi avustussumma kevensi sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottopaineita ja mahdollisti hallinto- ja kehittämispäällikön rekrytoinnin. Lisäksi Linkki -toiminalle myönnettiin kohdennettua toiminta-avustusta, joka mahdollisti hankkeessa kehitetyn toiminnan turvaamisen sekä jatkokehittämisen. Linkki-toiminta tavoitti edellistä vuotta suuremman määrän nuoria, vanhempia ja ammattilaisia. Toiminnan kehittäminen jatkui aktiivisena kumppaneiden kanssa. Linkki-toiminnan kuntarahoituksessa ja kumppanuusneuvotteluissa onnistuttiin hyvin; kuntakumppaneita saatiin toimintaan Turun, Salon ja Raision lisäksi Kaarina, Paimio ja Lieto. Yhteistyö aloitettiin Turun poliisilaitoksen kanssa ja myös järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö laajeni ja sai uusia muotoja. Uutena työmuotona otettiin käyttöön Kompassi-työskentely. Linkki-toimintaan kohdistui myös valtakunnallisesti kiinnostusta. Myös vuonna 2016 Perhetalon pitkäaikaisissa vuokralaissuhteissa tapahtui muutoksia. Toimitilojen vuokraustoiminnassa onnistuttiin haasteisiin nähden hyvin ja Perhetalolle saatiin uudeksi vuokralaiseksi jäsenjärjestöistä Turun 4H-yhdistys ry. Kokous- ja koulutustilojen vuokrauksessa ei onnistuttu tavoitteiden mukaisesti. Osaltaan kokous- ja koulutustilojen kysyntään saattoi vaikuttaa kokous- ja koulutustilojen kasvanut tarjonta. Perhetalo Heidekenin kiinteistöä kunnostettiin puutalon peltikaton osalta. Kunnostus toteutettiin RAY:n investointiavustuksen ja Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet rs:ltä saadun avustuksen turvin. Lisäksi kiinteistön kellaritilojen kosteuden syytä selvitettiin asiantuntijoiden kanssa sekä laadittiin yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Varsinais-Suomen piirin kanssa kellarin kunnostamiseksi investointihankehakemus RAY:lle. Investointihankehakemuksesta saatiin myönteinen avustusehdotus joulukuussa. Kaksi uutta järjestöä, Säätiö Majakan valo ja Operaatio Ruokakassi ry, liittyivät jäseniksi vuonna 2016. Toimintansa loppumisen vuoksi Turun lastenhuoltotyöntekijät ry ja Operaatio Toivo ry irtisanoivat jäsenyytensä. Vuosi 2016 oli järjestölle haastava, mutta onnistunut. Vuosi tuotti hyvän pohjan maakunnalliselle kehittämistyölle, sisällöllisen työn jatkolle sekä Perhetalo Heidekenin kestävälle hoitamiselle. 2. Toiminnan tarkoitus ja tavoite Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on sosiaali- ja terveysalalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työtä tekevien järjestöjen alueellinen yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö. Järjestön toiminnan tarkoituksena on seurata ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa sekä edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa ja yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Järjestö perustettiin vuonna 2002. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry kokoaa yhteen 31 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivaa järjestöä. Näissä järjestöissä työskentelee yhteensä yli 600 henkilöä ja vapaaehtoisia jäsenjärjestöillä on yli 2 200. Mukana olevat jäsenjärjestöt toteuttavat monipuolista ammatillista työtä, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä ja täysin 4
vapaaehtoistoimintaan perustuvaa työtä lastensuojelun, mielenterveystyön ja päihdetyön alueilla. Sääntöjensä mukaisesti järjestö: seuraa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilaa Varsinais-Suomessa tekee toimialaansa kuuluvia aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja järjestää kokouksia sekä esitelmä-, luento- ja neuvottelutilaisuuksia harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja tutkimustoimintaa järjestää jäsenjärjestöilleen tila- ja toimistopalveluja järjestää lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimiville palveluohjausta toteuttaa yhteistyön ja laadun kehittämistoimintaa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöt vuonna 2016 (31 kpl): Auralan Nuoret ry SOS-Lapsikylä Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Suomen Punainen Risti, Turun Nuorten Folkhälsans Förbund rf turvatalo Hope Yhdessä & Yhteisesti ry Suomen Uusperheiden Liitto ry KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Säätiö Majakan valo Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun 4H-yhdistys ry Turun kriisikeskus Turun ensi- ja turvakoti ry Lounais-Suomen - SYLI ry Turun Kaupunkilähetys ry Länsi-Suomen etävanhemmat ry Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Turun NMKY ry, Sosiaali- ja kasvatustoiminta Varsinais-Suomen piiri ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Nuoriso-, perhetuki ja tiedotusyhdistys Varsinais-Suomen Martat ry RAIDE ry Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - Nuorten Ystävät FinFami ry Operaatio Ruokakassi ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Operaatio TOIVO ry Varsinais-Suomen Sijoituslasten Pelastakaa Lapset ry, Turun toimipiste vanhemmat ry Perhekuntoutuskeskus Lauste Yhteiset Lapsemme ry All our children ry Sateenkaari Koto ry 5
3. Toimintaympäristö Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toimintaympäristönä ovat Varsinais-Suomen 27 kuntaa, alueella toimivat paikalliset ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sekä alueella asuvat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Linkki-toiminnassa yhteistyökuntia olivat vuonna 2016 Turku, Salo, Raisio, Kaarina, Lieto ja Paimio. Vuonna 2016 järjestön toiminnassa näkyivät toimintaympäristön tulevat muutosohjelmat, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön LAPE-kärkihanke ja 1.1.2019 voimaan tuleva sote-uudistus. LAPE-kärkihanke tähtää kohti entistä lapsi- ja perhelähtöisempiä, oikea-aikaisempia ja tarpeen mukaisia palveluja. Ohjelma painottaa tuen painopisteen siirtämistä entistä ennaltaehkäisevämpään ja varhaisempaan suuntaan, lapsen oikeutta ja etua sekä lasten ja perheiden omien voimavarojen vahvistamista. Sote-uudistuksella haetaan taloudellisen tehokkuuden lisäksi kaikille suomalaisille yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Sote-uudistukseen liittyvä palvelujen järjestäminen, rahoitusuudistus ja valinnanvapaus herättävät vielä paljon kysymyksiä ja huolta järjestökentässä. Järjestö oli aktiivisesti mukana sekä Varsinais-Suomen yhteisen LAPE-kärkihankkeen muutosohjelman Lupa auttaa valmistelutyössä että Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -alatyöryhmässä. Uudistuksiin liittyen järjestöltä pyydettiin puheenvuoroja useisiin eri tilaisuuksiin vuoden mittaan. Vuonna 2016 järjestön toiminnan painopiste siirtyi siten aikaisemman kuntakohtaisen työskentelyn sijaan entistä maakunnallisempaan suuntaan. 4. Jäsenjärjestöjen toiminnan edistäminen Järjestön tehtävänä on tukea jäsenjärjestöjä niiden toiminnan ja palveluiden tunnetuksi tekemisessä ja tiedottamisessa. Järjestö edistää lisäksi jäsenjärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa, verkostoitumista ja vuorovaikutusta, kuten tasavertaisuuteen ja kumppanuuteen perustuvaa kehittämistyötä. Lasten ja perheiden hyvinvointiin ja palveluiden kehittämiseen vaikutetaan yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Yhteistyön lähtökohtana on lapsen etu ja hyvinvointi ja se perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Yhteistyöllä pyritään siihen, että järjestöt tulevat alueella kuulluksi lasten osallisuuden, oikeuksien ja lapsinäkökulman puolestapuhujina. Jäsenjärjestöjen toimintaa tuettiin ja edistettiin toimintavuoden aikana lukuisissa tilaisuuksissa ja puheenvuoroissa niin paikallisesti kuin maakunnallisestikin. LAPE-kärkihankkeeseen ja tulevaan sote-uudistukseen liittyen pidettiin järjestöpuheenvuoroja muun muassa STM:n kärkihanketilaisuudessa 6.6., Lastensuojelun kehittämisverkoston tilaisuudessa 17.8., ministeri Rehulan sote-kierroksella Turussa 7.9. ja Yhteispeliä sote-hengessä -seminaarissa 11.10. Näissä tilaisuuksissa oli mukana kaikkiaan lähes 350 kuulijaa. 6
Vuoden 2016 keskeisimmät tulokset jäsenjärjestöjen toiminnan edistämisessä LAPE-kärkihankkeeseen ja sote-uudistukseen liittyvät järjestöpuheenvuorot jäsenjärjestöjen yhteistoiminnallisuuden lisääntyminen Perhetalon aamukahvit-konseptin kehittäminen ja käyttöönotto Järjestöjen välisen dialogisuuden ja yhteistoiminnallisuuden lisääminen Alkuvuodesta käynnistettiin yhdessä jäsenjärjestöjen ja yliopiston kanssa yhteisen, yksinäisyyteen liittyvän ESR-hakemuksen valmistelu. Yhteisen työskentelyn tarkoituksena oli hakea syksyn ESR-hankehaussa rahoitusta Heideken on the road -palveluohjausbussille, jolla tavoitetaan haasteellisesti tavoitettavia asiakaskuntia erityisesti lähiöissä. Kesäkuussa julkaistut hakukriteerit eivät kuitenkaan soveltuneet hankkeeseen, joten se jätettiin odottamaan mahdollisia myöhempiä rahoitushakuja ja -lähteitä. Lisäksi EU-rahoitusinstrumenteista ja Sitran rahoituksesta järjestettiin jäsenjärjestöille suunnattu rahoitusinfo. Toukokuussa järjestettiin yhdessä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa Perhetalo Heidekenillä jäsenjärjestöille ja kuntakumppaneille suunnattu keskustelutilaisuus, jossa oli puhujina LAPE-kärkihankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Maria-Kaisa Aula ja tuleva perheministeri, kansanedustaja Annika Saarikko. Tilaisuudessa kerrottiin hallituksen LA- PE-kärkihankkeen tavoitteista ja sisällöistä sekä keskusteltiin hankkeen etenemisestä ja eri toimijoiden roolista hankkeessa. Toiminnanjohtajien aamukahvitilaisuuksia järjestettiin neljä kertaa. Aamukahvitilaisuus toimii vertaistuellisena foorumina jäsenjärjestöjen johtajille. Tilaisuuksien teemat liittyivät vuonna 2016 sote-uudistukseen, LAPE-kärkihankkeeseen, järjestöjen työn tulevaisuuteen ja toimintaedellytysten turvaamiseen sekä rahapeliyhtiöiden fuusioitumisen tuomiin mahdollisiin muutoksiin. Aamukahvitilaisuudet ovat toiminnanjohtajilta kysytyn palautteen mukaan toimiva ja arvokas foorumi järjestöjen vertaistuen ja kehittämisen kannalta. Jäsenjärjestöille järjestettiin loppuvuodesta kaksi maksutonta koulutustilaisuutta, joiden teemat liittyivät kohtaamiseen, dialogisuuteen ja asiakastyöhön. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan molemmat koulutukset arvioitiin hyviksi ja käytännönläheisiksi. Järjestö oli vuonna 2016 mukana tukemassa jäsenjärjestöjen omaa kehittämistoimintaa osallistumalla MLL Varsinais-Suomen piirin Perhekeskus Marakatin ja Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry:n Moip!-hankkeen ohjausryhmiin. Perhetalo Heidekenin ylläpitäminen ja kehittäminen Järjestö vuokrasi seitsemälle jäsenjärjestölle toimistotiloja Perhetalo Heidekenillä ja ylläpiti yhteistä tietoliikenneverkostoa, keskitettyä kopiointia ja siivousta. Vuokralaisilta kerätyn palautteen mukaan toimistotiloihin liittyvä palvelu arvioitiin kiitettäväksi. Järjestö vuokrasi myös kokous- ja koulutustiloja useille jäsenjärjestöilleen. Perhetalo Heideken mahdollistaa paikan jäsenjärjestöjen verkostoitumiselle ja tiedonvaihdolle. 7
Perhetalo Heidekenillä sijaitsi vuonna 2016 seuraavien järjestöjen toimitilat: KOTA- Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Suomen Uusperheiden Liitto ry (31.8.2016 asti) Turun ensi- ja turvakoti ry:n Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari ja Jussityö Turun Seudun Yksinhuoltajat ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry SOS -Lapsikylä Kaarina, projektitoimisto Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Turun 4H-yhdistys ry (1.11.2016 alkaen) Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry, MOIP! -hanke (1.4.2016 alkaen) Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Lisäksi järjestö vuokrasi toimitiloja kahdelle yksityiselle terapeutille vuonna 2016. Tämän vuokraustoiminnan mahdollisti RAY:ltä vuonna 2016 saatu väliaikainen toimistotilojen käyttötarkoituksen muutospäätös. Jäsenjärjestöjen keskinäisen osaamisen ja tuntemisen tueksi käynnistetyt Heidekenin aamukahvit keräsivät runsaasti osallistujia. Aamukahvitilaisuuksia oli vuoden aikana neljä kertaa ja osallistujia oli teemoista riippuen 14 25 henkeä. Järjestö oli mukana jäsenjärjestöjen kanssa toteutetuissa Ilo auttaa -kampanjassa helmikuussa ja Perheiden taiteiden yö -tapahtumassa elokuussa. Vuosittain alkuvuodesta järjestettävän Ilo auttaa -kampanjan tarkoitus on rekrytoida lisää vapaaehtoisia jäsenjärjestöihin, mutta uusia vapaaehtoisia ei saatu tällä kertaa mukaan. Jäsenjärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta koko konsepti ja kampanja päätettiin uudistaa vuonna 2017. MLL:n Varsinais-Suomen piirin koordinoimaan Perheiden taiteiden yöhön osallistui noin 870 kävijää Perhetalo Heidekenillä. Järjestö ylläpiti ja päivitti yhdessä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa Perhetalo Heidekenin verkkosivuja, joilla informoitiin kävijöitä ja asiakaskuntaa Perhetalolla toteutettavista tilaisuuksista ja tapahtumista. Muu vaikuttamistyö Maaliskuussa järjestö oli mukana yhdessä Turun kaupungin edustajien ja muiden järjestötoimijoiden kanssa luovuttamassa Turun ammattikorkeakoululle aloitetta, jossa esitettiin kaikkiin sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin johtaviin koulutusohjelmiin opintokokonaisuutta, joka tarkastelee laajasti kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoiminnan roolia ja merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kesäkuussa järjestö teki eduskunnalle suunnatun kannanoton valmisteilla olevaan ulkomaalaislakiin, jossa esitettiin perheenyhdistämisen kriteerien tiukentamista. Kannanotossa vedottiin eduskuntaan lakiesityksen kumoamiseksi, sillä perusteella, ettei lapsen oikeus perheeseen saa riippua sosiaalisesta, kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustasta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Perinteinen Lapsen oikeuksien päivän varhaisaamiais- ja tiedotustilaisuus järjestettiin vuonna 2016 poikkeuksellisesti 21.11.2016 varsinaisen juhlapäivän osuessa sunnuntaille. Teemana oli yksin Suomeen tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat. Tilaisuuteen osallistui noin 80 henkilöä ja se sai medianäkyvyyttä eri tiedotusvälineissä. Jäsenjärjestöiltä ja sidosryhmiltä 8
kerätyn suullisen palautteen mukaan tilaisuus oli laadukas sisällöltään ja hyvin järjestetty. Toiminnanjohtaja osallistui Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman valtakunnallisen Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunnan työskentelyyn. Neuvottelukunnassa käsitellään lapsen oikeuksien ja edun näkökulmaa muun muassa kunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä. Järjestön toiminnanjohtaja piti neuvottelukunnassa keväällä puheenvuoron, joka käsitteli sosiaalihuoltolain täytäntöönpanon onnistumista ja haasteita lastensuojelussa järjestöjen näkökulmasta. Vuoden aikana toiminnanjohtaja osallistui myös Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Vasson hallitustyöskentelyyn. Järjestö jatkoi Turun palloseuran (TPS) kanssa yhteistyötä, joka mahdollisti jäsenjärjestöjen toiminnan piirissä olevien lasten pääsyn maksutta mukaan TPS:n tarjoamaan harrastetoimintaan. Harrastustuen mahdollisti Turun Palloseuran Säätiölle osoitettu ME-säätiön tuki. Uudenlaista yritysyhteistyötä tehtiin olemalla mukana Lahjoita lähelle -verkkopalvelun kehittämistyössä. Palvelu toimii maksutta verkossa ja se helpottaa yksityisten ihmisten tavaran lahjoittamista lähellä oleviin kohteisiin. Palvelun lanseerauksesta pidettiin lehdistötilaisuus keväällä Perhetalolla yhdessä MLL:n Varsinais-Suomen piirin ja palvelun kehittäjien kanssa. 5. Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen Järjestö tukee jäsenjärjestöjensä ja kuntien strategista kumppanuutta, yhteistoimintaa ja verkostoitumista. Järjestön tavoitteena on vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen kunnissa järjestötoiminnan näkökulmasta. Kunta- ja aluetasolla vaikutetaan siihen, että järjestöjen vapaaehtoistyö ja ammatilliset palvelut tulevat mukaan lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarjottaviin palveluihin. Järjestö osallistuu kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöhön ja käy dialogia kuntatoimijoiden kanssa yhteistyömuotojen kehittämiseksi. Kunta-järjestöyhteistyötä leimasi vuonna 2016 erityisesti maakunnallisen LAPE-kärkihankkeen valmistelutyö, jossa järjestö oli aktiivisesti mukana yhdessä kuntatoimijoiden ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Työskentelyn tuloksena saatiin valmiiksi maakunnan yhteinen Lupa auttaa -hankehankemus, jonka päätavoitteena on luoda nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Järjestöjen osallisuus hankkeessa on koordinoitu Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kautta. Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida uudenlainen toimintatapa yhteistyökäytäntöihin järjestöjen kanssa. Kunta-järjestöyhteistyötä tehtiin myös Linkki-toiminnan hankekuntien (6 kpl) kanssa sekä perusjärjestötyössä Turun, Raision ja Kemiönsaaren kuntien kanssa. 9
Vuoden 2016 keskeisimmät tulokset kunta-järjestöyhteistyössä osallistuminen Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -alatyöryhmään mukanaolo maakunnallisessa Lupa auttaa -hankkeessa (LAPE-muutosohjelma) kuntayhteistyön laajeneminen Kunta-järjestökumppanuuden edistäminen ja kehittäminen eri foorumeissa Järjestö toimi aktiivisesti vuoden aikana useissa paikallisissa ja alueellisissa työryhmissä ja verkostoissa, joissa kehitettiin kunta-järjestöyhteistyötä ja välitettiin tietoa järjestöjen palveluista lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Näitä verkostoja olivat: Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -alatyöryhmä, joka toimii myös LAPE-hankkeen maakunnallisena ohjaus-ryhmänä Turun kaupungin lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvoinnin työryhmä, joka toimii myös Unicefin lapsiystävällinen kunta -työryhmänä ja Turun LAPE-ohjausryhmänä (Turun kaupunki) Turun kaupungin 3. sektorin kumppanuuden kehittämisen ohjausryhmä (Turun kaupunki) Eroauttaja-verkosto (Turun ensi- ja turvakoti) Vamos Turku ohjausryhmä (Helsingin diakonissalaitos) Nuoret verkosto (Turun kaupunki) Päihteitä käyttävän nuoren hoitoreitit ryhmä (Turun kaupunki) Lasten ja nuorten pelihaittoihin puuttuminen Turussa -työryhmä (Turun kaupunki) Raision hyvinvointityöryhmä (Raision kaupunki) Tiedon tuottaminen jäsenjärjestöjen toiminnasta Keväällä toteutettiin vuosittainen tiedonkeruu jäsenjärjestöjen palveluista vuodelta 2015 (järjestökysely). Tietoa kerättiin palveluiden tarjonnasta ja käytöstä, kohderyhmistä, asiakasmääristä, rahoituksesta sekä vapaaehtoistoiminnasta. Kyselyyn saatiin vastaukset 25:ltä järjestöltä. Järjestöjen vastauksista koottiin raportti Lastensuojelujärjestöjen palvelut Varsinais-Suomessa 2015, jota lähetettiin sähköisesti jäsenjärjestöjen, kuntien ja sidosryhmien käyttöön. Syksyllä 2016 toteutettiin kysely jäsenjärjestöille heidän toiminnastaan ja palveluistaan, joita he voivat tarjota maakunnalliseen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan. Tämä oli kohdennettu tiedon tuottamisen toimenpide, jonka avulla voitiin paremmin tuoda järjestöjen palveluja mukaan hankehakemukseen. Lastensuojelun järjestömessut järjestettiin marraskuussa Perhetalo Heidekenillä otsikolla Järjestöt välittäjinä. Messuille osallistui näytteilleasettajina 25 jäsenjärjestöä ja kävijöitä oli yli 500 henkilöä. Sekä näytteilleasettajien lukumäärä että messujen kävijämäärä kasvoivat edellisestä vuodesta. Järjestömessujen lisäksi lastensuojelujärjestöjen ja Perhetalo Heidekenin toimintaa esiteltiin vuoden aikana useissa muissa eri tilaisuuksissa sekä kuntatoimijoille että alan opiskelijoille. 10
Toimintavuoden aikana päivitettiin ja painettiin Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n iso palvelukartta, josta löytyy tiedot kaikkien jäsenjärjestöjen palveluista. Palvelukarttoja jaettiin vuoden aikana laajasti lasten perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Hakulaari.fi -palvelun markkinointia jatkettiin kaikissa viestintäkanavissa. Verkkosivusto tukee järjestön ja jäsenjärjestöjen toiminnan tunnetuksi tekemistä sekä auttaa lastensuojelun ammattilaista löytämään asiakkaalleen sopivan palvelun lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien järjestöjen tarjoamista toiminnoista ja palveluista Varsinais-Suomen alueella. Yksittäisiä käyttäjiä vuonna 2016 oli sivustolla 2162, joista 20 % oli uusia käyttäjiä. 6. Kehittäminen, Linkki-toiminta Linkki-toiminta jatkui vuonna 2016 edelliseltä vuodelta siirtyneen projektirahoituksen ja uuden RAY:n kohdennetun toiminta-avustuksen turvin. Hankkeen projektipäällikkö siirtyi 1.4. alkaen järjestön hallinto- ja kehittämispäälliköksi ja Linkki-toimintaan palkattiin säästyneillä palkkarahoilla kolmas asiakastyötä tekevä koordinaattori 1.3. alkaen. Yhteistyötä jatkettiin entisten hankekuntien kanssa (Turku, Raisio ja Salo) ja uusina yhteistyökuntina mukaan tulivat Kaarina, Lieto ja Paimio. Myös järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö laajeni ja sai uusia muotoja. Vuoden 2016 keskeisimmät tulokset Linkki-toiminnassa henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen asiakasmäärän kasvu Kompassi-työmuodon käyttöönotto perheiden kanssa tehtävässä työssä RennoX-nuorten hyvinvointiryhmän ohjaajan käsikirjan valmistuminen Murkkufoorumi - ja RennoX -menetelmien leviäminen uudet yhteistyökumppanuudet 12 18 -vuotiaiden nuorten ja heidän vanhempiensa tukeminen ja voimavarojen vahvistaminen, perheiden toimintakyvyn edistäminen Linkki-toiminnan tarjoamia tukimuotoja nuorille ja vanhemmille ovat 1) henkilökohtainen tuki (ohjaus, neuvonta, keskusteluapu), 2) nuorten vertaisryhmät, 3) vanhempien vertaisryhmät ja 4) eväitä vanhemmuuteen (luennot, Vauhdilla aikuisuuteen -opas). Vuonna 2016 Linkin koordinaattoreiden tarjoaman henkilökohtaisen tuen asiakasmäärä oli 507 asiakasta kasvaen edelleen edellisvuodesta (kuvio 1). Suurin osa asiakkaista (339) tuli Turusta. Linkki-toimintaan ohjauduttiin erityisesti koulujen henkilökunnan, kuten koulukuraattoreiden ja kouluterveydenhuollon, kautta. Vuonna 2016 henkilökohtaisen tuen uutena työmuotona otettiin käyttöön Kompassi-työskentely, jossa kartoitetaan yhdessä perheen kanssa tämän voimavarat ja vahvuudet sekä tuodaan näkyväksi mahdolliset haasteet ja vaikeudet. Tämän työmuodon myötä käynnistettiin muun muassa yhteistyö Turun poliisilaitoksella toimivan Ankkuri-tiimin kanssa, joka alkoi ohjata perheitä Linkkiin asiakkaiksi. 11
200 180 184 160 150 140 120 120 111 110 124 v. 2012 100 80 82 73 77 75 v. 2013 v. 2014 60 40 40 39 v. 2015 20 0 Nuori Vanhempi Ammattilainen Kuvio 1. Henkilökohtainen tuki vuosina 2012 2016. Nuorten määrä henkilökohtaisen tuen asiakkaina kasvoi edelleen vuonna 2016 (kuvio 2.). Myös vanhempia oli asiakkaina aikaisempaa enemmän. Kevään 2016 aikana kerättiin satunnaisotannalla asiakaspalautetta Linkki-toiminnan yksilötyöhön osallistuneilta nuorilta ja vanhemmilta. Asiakkaiden antama kokonaisarvosana Linkki-toiminnalle oli 9,7 (asteikko 4 10). Palautteen antaneet asiakkaat arvioivat saaneensa Linkistä tilanteeseensa apua (ka 3,8 asteikolla 1 4) ja tarvitsemaansa tietoa tai tukea käynnin aikana (ka 3,8). Kaikki vastaajat arvioivat Linkin paikaksi, johon on helppo ottaa yhteyttä ja kaikki suosittelisivat Linkin neuvonta-/tukitoimintaa apua tarvitseville. 200 180 184 160 150 140 120 120 111 110 124 v. 2012 100 80 82 73 77 75 v. 2013 v. 2014 60 40 40 39 v. 2015 20 0 Nuori Vanhempi Ammattilainen Kuvio 2. Henkilökohtaisen tuen asiakkaat vuosina 2012 2016. Vuoden aikana Linkki-toiminta oli mukana yhteensä seitsemän nuorten vertaisryhmän toteuttamisessa. Ryhmiä pidettiin Turussa, Salossa ja Raisiossa ja niihin osallistui yhteensä 62 nuorta. Yhteistyökumppaneina vertaisryhmien ohjaamisessa olivat KOTA Lasten ja 12
nuorten hyvinvointi ry, Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry, Vamos Turku, Salon erityisnuorisotyö ja Turun sivistystoimiala. Vertaisryhmiin osallistuneita nuoria pyydettiin arvioimaan ryhmän toimintaa ja merkitystä asteikolla 1 4. Vastaajat arvioivat mielialansa parantuneen (ka 3,5) ja ryhmään osallistumisen lisänneen omaa hyvinvointia (ka 3,3). Ryhmän toiminta koettiin mielekkääksi (ka 3,7) ja ryhmää suositeltaisiin muillekin nuorille (ka 3,7). Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa pidettiin kevään ja kesän aikana rippileiriläisille suunnattuja Kaikille kaveri -oppitunteja, joissa oli mukana 241 nuorta. Ryhmä Teema Kokoontumiskerrat Osallistujia RennoX-ryhmä Raisio stressinhallinta 9 6 7-luokan interventio, Salo luokan ilmapiiri 6 19 Kesävesat, Turku vanhempien ero 3 3 RennoX-ryhmä Turku stressinhallinta 10 8 Narikka-ryhmä, Salo yksinäisyys 8 5 RennoX-ryhmä, Salo stressinhallinta 9 5 S2-ryhmä, Raisio vertaistuki 24 16 Rippileiriläiset, Turku ja Kaarina kaveritaidot, kiusaaminen 10 oppituntia 241 Yhteensä 79 303 Murkkufoorumi vanhempien vertaisryhmiä toteutettiin yhteistyössä MLL Varsinais-Suomen piirin, Vamos Turun, Sateenkaari Kodon Opetuskoti Mustikan ja Daisy Ladies ry:n kanssa. Vuodelta 2016 kerättiin seurantatietoa vain niiden Murkkufoorumeiden osalta, joissa Linkin koordinaattorit olivat mukana ohjaajina. Näihin Murkkufoorumeihin osallistui yhteensä 78 vanhempaa. Todellisuudessa Murkkufoorumeiden osallistujamäärä on huomattavasti suurempi, sillä Murkkufoorumin ohjaajakoulutusten myötä Varsinais-Suomen alueella on jo yli 100 koulutettua ammattilaista, joista moni toteuttaa ryhmiä itsenäisesti omassa työssään. Linkin Murkkufoorumi-ryhmiin osallistuneilta vanhemmilta kerätyn palautteen mukaan Murkkufoorumi on hyvä tapa tukea vanhemmuutta (ka 3,9 asteikolla 1 4). Vanhemmat kokivat saaneensa ryhmistä lisää eväitä vanhemmuuteen ja jaksamiseen (ka 3,7). Toimintamuoto Lukumäärä Kokoontumiskerrat Osallistujia Murkkufoorumi vanhempien vertaisryhmät 5 12 78 Eväitä vanhemmuuteen -illat 6 6 80 Yhteensä 11 18 158 Eväitä vanhemmuuteen -iltoja toteutettiin kuusi, joista viisi Turussa ja yksi Salossa. Osallistujia oli yhteensä 80 kuudesta eri kunnasta. Yhteistyökumppaneina iltojen toteutuksessa olivat muun muassa Turun ensi- ja turvakoti ry, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskus ja Salon Ankkuri-toiminta. Osallistujapalautteen (n=72) mukaan iltojen asiantuntijoita pidettiin hyvinä (ka 3,7 asteikolla 1 4) ja luennot arvioitiin hyväksi tavaksi tukea vanhemmuutta (ka 3,8). Suurin osa koki saaneensa lisää eväitä vanhemmuuteen ja jaksamiseen (ka 3,4). Vauhdilla aikuisuuteen -oppaita jaettiin maksutta yhteistyökuntien ja järjestöjen kautta vanhemmille yli 3 000 kappaletta. Hankkeessa kehitettyjen menetelmien (RennoX, Murkkufoorumi) levittäminen Vuonna 2016 saatiin valmiiksi Linkki-toiminnassa kehitetty RennoX-nuorten hyvinvointi- 13
ryhmän ohjaajan käsikirja, jossa on kuvattuna RennoX-toimintamalli. RennoX on kehitetty yhteistyössä Kota ry:n kanssa ja se antaa keinoja tunnistaa ja hallita stressiä ja jännittämistä, tarjoaa toiminnallisuuden kautta keinoja kokemusten jakamiseen ja yhteiseen reflektoitiin sekä mahdollisuuden vertaistukeen muiden samassa tilanteessa olevien nuorten kanssa. RennoX-ryhmän ohjaajakansiota ollaan kääntämässä myös ruotsiksi Folkhälsan Förbundet rf:n toimesta. Hankkeessa kehitettyjä RennoX- ja Murkkufoorumi-menetelmiä levitettiin järjestämällä maksuttomia koulutuksia yhteistyökuntien ja järjestöjen ammattilaisille. Murkkufoorumin ohjaajakoulutuksia järjestettiin yhteensä neljä: Kaarinassa, Salossa ja Turussa (2). RennoX-ryhmän ohjaajakoulutuksia järjestettiin viisi. Osallistujilta kerätty koulutuspalaute (n=48) oli hyvää; koulutuksen sisältö vastasi odotuksia (ka 3,4 asteikolla 1 4) ja koulutuksen antia arvioitiin voitavan hyödyntää omassa työssä (ka 3,8). Kaikkiaan eri menetelmäkoulutuksissa oli mukana 140 ammattilaista. Koulutusten myötä Murkkufoorumi- ja RennoX-menetelmiä saatiin levitettyä eteenpäin uusille toimijoille ja uusiin kuntiin. Koulutus Lukumäärä Osallistujia Murkkufoorumi vanhempien vertaisryhmän ohjaaja 4 56 RennoX nuorten hyvinvointiryhmän ohjaaja 5 84 Yhteensä 9 140 Yhteistyö kuntien ja järjestöjen ammattilaisten kanssa Linkin koordinaattorit olivat vuoden aikana mukana useissa toiminta-alueen työryhmissä ja tekivät yhteistyötä laajan ammattilaisverkoston kanssa. Yhteistyökumppaneita ja -verkostoja olivat muun muassa jäsenjärjestöjen ammattilaiset, kuntien koulukohtaiset oppilashuoltotyöryhmät, kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimet, Ankkuri-toiminta, Nuoret-verkosto Turussa, Eroauttaja-verkosto ja Helsingin diakonissalaitoksen Vamos Turku. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa toteutettiin rippileiriyhteistyön lisäksi yhteinen Vetskari-ryhmän ohjaajakoulutus seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille. Linkki-toiminnan omista työryhmistä Linkin ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja Linkki-verkosto kaksi kertaa. Linkki-toiminnasta tiedottaminen Nuoria ja vanhempia tiedotettiin Linkki-toiminnasta Wilman kautta, oppitunneilla, erilaisissa koulun teemapäivissä ja vanhempainilloissa. Turussa koulujen terveydenhoitajat jakoivat kevään ja kesän aikana kaikille tulevien 7-luokkalaisten huoltajille oppilaan terveystarkastuksen yhteydessä Linkin yleisesitteen. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin elokuussa teemalla RennoX eväitä nuorten hyvinvointiin ja stressinhallintaan. Seminaariin osallistui runsas joukko alan ammattilaisia ja se sai paljon medianäkyvyyttä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Valtakunnallista näkyvyyttä saatiin myös Jyväskylässä 27.9. Lastensuojelupäivillä, joiden alatyöryhmässä oli esittelyt sekä Murkkufoorumi- että RennoX-toimintamallista. Näiden seurauksena Linkki-toiminnassa kehitettyjä menetelmiä saatiin levitettyä myös Varsinais-Suomen ulkopuolelle. Tärkeimpänä tiedotuskanavana alueen ammattilaisille oli seitsemän kertaa vuoden aikana lähetetty sähköinen uutiskirje, johon koottiin tietoa Linkki-toiminnan ja sen yhteistyökumppaneiden ajankohtaisista tilaisuuksista ja tapahtumista nuorille, vanhemmille ja ammattilai- 14
Aiempien vuosien tapaan järjestön ja jäsenjärjestöjen palveluista ja toiminnoista tiedotettiin lisäksi järjestön esitteissä, verkkosivuilla ja palvelukartoissa sekä henkilökohtaisesti eri tilaisuuksissa ja yhteistyöfoorumeissa. Palvelukarttoja jaettiin aktiivisesti pitkin vuotta alan opiskelijoille sekä järjestöjen ja kuntien ammattilaisille. Uutena kohderyhmänä palvelukarttoja jaettiin Linkin koordinaattorien vierailuilla koulukohtaisissa oppilashuoltotyöryhmissä Turussa ja lähikunnissa. Jäsenjärjestöjen välistä viestintää edistettiin myös välittämällä lusille. Vuoden aikana Linkissä kävi edellisten vuosien tapaan runsaasti vierailulla ja yhteistyötapaamisissa niin alan ammattilaisia kuin opiskelijoitakin. Kaikkiaan Linkki-toiminnasta tiedotettiin vuoden aikana yli 3 000 henkilölle erilaisissa tilaisuuksissa. Sähköisen tiedottamisen kautta tavoitettiin edellisvuotta suurempi määrä ihmisiä. Sekä uutiskirjeen tilaajamäärä, Linkin Facebook-sivujen seuraajien määrä, että verkkosivujen kävijämäärä lisääntyivät vuoden aikana. Uutena sosiaalisen median kanavana otettiin käyttöön Instagram. Osana järjestön viestintäuudistusta päivitettiin Linkki-toiminnan logo ja visuaalinen ilme sekä aloitettiin Linkin verkko-sivujen päivitys. Uusien esitteiden ja verkkosivujen valmistuminen siirtyi vuodelle 2017. Linkki-toiminnan tiedottaminen 2016 Lukumäärä Infotilaisuudet ja tapahtumat nuorille ja/tai vanhemmille 14, 2345 osallistujaa Infotilaisuudet ja tapahtumat ammattilaisille ja opiskelijoille 9, 868 osallistujaa Lehtiartikkelit ja -ilmoitukset, radiohaastattelut 16 Sähköiset uutiskirjeet 7 kpl, 1162 tilaajaa Linkin Facebook-sivut 365 seuraajaa Yksittäisten kävijöiden määrä www.linkkitoiminta.fi -sivustolla 3216 kävijää 7. Viestintä Järjestön viestintä tukee järjestön yhteiskunnallista vaikuttamistyötä sekä tuo näkyväksi jäsenjärjestöissä tehtävää työtä. Viestinnällä edistetään järjestön ja jäsenjärjestöjen tunnettuutta, medianäkyvyyttä, yhteiskunnallista vaikuttamista, jäsenjärjestöjen yhteistyötä ja kunta-järjestökumppanuutta. Vuonna 2016 järjestön viestintää tehtiin aikaisempaan tapaan verkostoitumisen ja monikanavaisuuden painotuksin. Tämän lisäksi keväällä käynnistettiin viestinnän laaja-alainen uudistus, jonka suurimpana tavoitteena on parantaa jäsenjärjestöjen yhteistä näkyvyyttä ja luoda kanava lastensuojelujärjestöjen yhteiselle viestille. Viestintäuudistuksen eteneminen oli ennakoitua hitaampaa muun muassa henkilöstövaihdosten ja resurssien niukkuuden vuoksi. Uudistuksen rinnalla pyrittiin ylläpitämään viestintää ja sosiaalisen median kanavista oli käytössä Facebook. Myös järjestön oma Twitter-tili ja LinkedIn-profiili perustettiin pohjustuksena tulevalle aktiivisemmalle viestinnälle. Järjestölehti Yhdessä enemmän julkaistiin syksyllä 2016 yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Jäsenjärjestöt tuottivat sisältöä teemalla Maahanmuutto lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulmasta. Uutiskirjeillä informoitiin jäsenjärjestöjä, julkisen sektorin toimijoita sekä yhteistyökumppaneita järjestön perustoiminnan ja Linkki-toiminnan ajankohtaisista asioista. Järjestön uutiskirje julkaistiin vuonna 2016 kaksi kertaa. 15
kuisia eri jäsenjärjestöiltä tulleita sähköpostiviestejä tapahtumista ja koulutuksista edelleen muille jäsenjärjestöille, yhteistyötahoille ja julkisen sektorin työntekijöille. Järjestö myös ylläpiti ja päivitti Perhetalon omia verkkosivuja yhteistyössä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa. Vuoden 2016 aikana järjestö sai kiitettävästi medianäkyvyyttä paikallislehdistössä ja -radiokanavilla haastatteluissa ja uutisartikkeleissa, jotka käsittelivät järjestöjen yhdessä tärkeinä pitämiä asioita. Vuoden 2016 tiedottaminen perusjärjestötyössä Lukumäärä Lehdistö, tiedotusvälineet 12 kpl Yleinen postituslista (jäsenjärjestöt, kunnat, yhteistyökumppanit) 1 600 osoitetta Välitetyt jäsenjärjestöjen sähköpostiviestit noin 360 kpl Kotisivut Istunnot 8 480 kpl, käyttäjiä 4 726 kpl Facebook-sivut 312 seuraajaa (vuonna 2015 236) Loppuvuoden viestintätyössä painotus oli Järjestömessujen ja Lasten oikeuksien päivän aamiaistilaisuuden viestimisessä. Muutoin viestintätyön kärki oli tulevaisuuden suunnittelussa ja pohjustamisessa. Tarkoituksena on luoda uusi vuorovaikutuksellisempi viestintä, jossa järjestö toimii vahvemmin jäsenjärjestöjen äänitorvena ja keskitetyn tiedon kokoajana. Viestintäuudistuksen valmistuminen siirtyi vuoden 2017 alkuun. 8. Hallinto ja talous Vuoden 2016 keskeisimmät tulokset hallinnossa ja taloudessa RAY:n avustuspäätös vuodelle 2017: 210 000 Perhetalon kellaritilojen kosteusongelman korjaamiseksi RAY:n avustusehdotus vuodelle 2017: 36 000 työttömän nuoren palkkaamiseen Paikka auki -avustusohjelmalla 8.1 Luottamuselimet ja johtaminen Hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa ja piti lisäksi kaksi sähköpostikokousta. Hallituksen uutena puheenjohtajana aloitti kansanedustaja Ilkka Kantola. Varapuheenjohtajana toimi KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry:n toiminnanjohtaja Elina Heikkilä. Hallituksen tukena työskenteli työvaliokunta, johon kuuluivat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen valitsemana jäsenenä Regina Strandberg ja esittelijänä toiminnanjohtaja. Työvaliokunta kokoontui neljä kertaa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 23.5.2016. Kevätkokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja vuosikertomus vuodelta 2015. Kevätkokouksessa oli läsnä 12 virallista edustajaa ja lisäksi 6 muuta osallistujaa. Syyskokous pidettiin 14.11.2016. Syyskokouksessa oli läsnä 11 virallista edustajaa, joilla oli yhteensä 13 ääntä ja lisäksi kahdeksan muuta osallistujaa. Syyskokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 ja valittiin kolme jäsentä ja heidän varajäsenensä hallitukseen erovuoroisten tilalle. Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallitus kokoontui kolme kertaa ja yhtiökokous kaksi kertaa. KOY Heidekenin hallituksen järjestöedustajat ilmenevät liitteestä 1. 16
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry oli vuonna 2016 jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yhteisöissä: Lastensuojelun Keskusliitto Sosiaalialan osaamiskeskus Ab Vasso Oy Sosiaalialan Työnantajat ry Kiinteistöosakeyhtiö Heideken Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenenä voi olla rekisteröity yhdistys, säätiö tai yhteisö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. Vuoden 2016 lopussa järjestössä oli 31 järjestöjäsentä (liite 1). Näistä kaksi, Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry ja Operaatio TOIVO ry, ilmoittivat toimintansa loppumisesta ja jättivät järjestön hallitukselle syksyllä eropyyntönsä vuoden 2017 alusta. 8.2 Talous Tilikauden 2016 tulos oli positiivinen + 14 739,82. Järjestön suurin rahoittaja vuonna 2016 oli RAY. RAY myönsi järjestön perustoimintaan yleisavustusta, Linkki-toimintaan kohdennettua toiminta-avustusta sekä investointiavustusta. Paikka auki rahoituksesta siirtyi edelliseltä vuodelta avustusta maaliskuun 2016 loppuun. Lisäksi perustoiminnan hallinnollista AK-avustusta ja Linkki-toiminnan projektiavustusta siirtyi vuodelta 2015 vuodelle 2016. Turun kaupunki myönsi järjestölle toiminta-avustusta perustoimintaan. Linkki-toiminnan yhteistyökunnat Turku, Salo, Raisio, Kaarina, Lieto ja Paimio osoittivat toimintaan kunta-avustusta. Muista rahoituslähteistä suurimmat tuotot tulivat Perhetalo Heidekenin toimitilojen tilapalvelu- ja vuokratoiminnasta. Myönnetyt RAY-avustukset vuodelle 2016 ja ohjeelliset avustukset vuosille 2017 2018 Avustuskohde 2016 2017 2018 Yleisavustus 315000 315000 315000 AK Linkki-toiminta 100000 142000 142000 B Investointiavustus 210000 23000 B4 Investointiavustus 5000 2571 B3 Investointiavustus 2356 C 5 (Ck) Työttömän nuoren palkkaaminen järjestöön 36000 Yhteensä 420000 707927 480000 17
Järjestön tuotot vuonna 2016 Varsinaisen toiminnan tuotot 2016 RAY avustus 122859 RAY siirtyvä osuus 72548 RAY investointiavustus 2598 Kunta-avustukset 43900 Muu investointiavustus 1010 RAY Yleisavustus 291 173 Varainhankinta 3420 Palkkatuki 8805 Muut tuotot 1 704 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 67049 Tuotot yhteensä 615066 Järjestön kulut vuonna 2016 Varsinaisen toiminnan kulut 2016 Henkilöstökulut 361702 Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut 12623 Toimitilakulut 21732 Kiinteistön peruskorjaukset 3367 Toimintamenot 87353 Hallinto- ja toimistokulut 49546 Hankinnat 6877 Poistot 512 Sijoitus ja rahoitustoimina 56615 Kulut yhteensä 600327 Tilikauden yli-/alijäämä 14739 Vuonna 2016 järjestön varainhankinta muodostui jäsenmaksutuloista, jotka olivat yhteensä 3420. Lähes kaikki järjestön ulosvuokrattavat toimistotilat olivat vuoden aikana käytössä. Kokousja koulutustilojen tuotot olivat 6 532,00 ja toimistotilavuokratuotot 51 038. Toimistotilavuokra-aste jäi hieman arviota alhaisemmaksi yhden vuokralaisen vuokrasuhteen irtisanomisen vuoksi kesken tilikauden. Kokoustilavuokratuotot ovat olleet useamman vuoden supistuvia. Toimistotilojen sekä kokous- ja koulutustilojen vuokrauksella rahoitetaan järjestön lainanhoitokuluja. Vuoden aikana lyhennykset ja korot hoidettiin suunnitelman mukaisesti. Perhetalo Heidekenin kiinteistön ja tontin ostoa varten otettiin lainaa vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 285 000, laina-ajan ollessa 20 vuotta. Osa lainasta (220 000 ) otettiin kiinteäkorkoisena lainana 10 vuoden ajaksi ja osa (65 000 ) sidottiin markkinakorkoiseen 12 kuukauden euriboriin. Vuoden 2016 lopussa järjestöllä oli kiinteistöstä rahalaitoslainaa jäljellä 165 484. Lainaa lyhennettiin vuosisuunni-telman mukaisesti 14 252. Lainan korkokulut olivat 8 066. Luotollista 15 000 tiliä ei käytetty vuonna 2016. 18
Hallitukselle raportoitiin järjestön taloudesta säännöllisesti hallituksen kokouksissa ja neljännesvuosittaisten tuloslaskelmien avulla. Talousseurannan tueksi otettiin käyttöön Netvisorin kassavirtabudjetointityökalu. Kuvio 3. Järjestön rahoituslähteet vuonna 2016 1 704,00 8 805,00 3 420,00 67 049,00 122 859,00 RAY avustus RAY siirtyvä osuus RAY investointiavustus 291 173,00 72 548,00 2 598,00 43 900,00 1 010,00 Kunta-avustukset Muu investointiavustus RAY Yleisavustus Varainhankinta Palkkatuki Kuvio 4. Järjestön kulut vuonna 2016 512,00 56 615,00 6 877,00 49 546,00 Henkilöstökulut Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut Toimitilakulut 3 367,00 21 732,00 87 353,00 361 702,00 Kiinteistön peruskorjaukset Toimintamenot Hallinto- ja toimistokulut Hankinnat 12 623,00 19
8.3 Perhetalo Heidekenin kiinteistö Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toimitilat sijaitsevat Perhetalo Heidekenillä. Järjestön omistuksessa on 54,29 % Perhetalo Heidekenin kiinteistön osakkeista ja MLL Varsinais-Suomen piiri ry:n omistuksessa 45,71%. Osakkeenomistajat perustivat joulukuussa 2007 Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin, joka omistaa ja hallitsee Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Kiinteistöosakeyhtiö Heideken pihapiirissä sijaitseva puurakennus Pikku-Heiska (68 m²) oli vuoden 2016 ajan vuokrattuna MLL Varsinais-Suomen piirille. Talven 2015/2016 ja kevään 2016 aikana selvitettiin Perhetalon kellaritiloissa havaitun kosteusvaurion syytä ja laajuutta. Tutkimuksissa havaittiin ongelmia salaojissa ja talon alla kulkevassa sadevesipoistoputkessa sekä kosteutta erityisesti rakennuksen vanhemman osan kellaritiloissa. On todennäköistä, että sadevedet ovat ainakin osin ohjautuneet salaojien kautta rakennuksen vierustalle aiheuttaen kosteutta. Järjestön hallitus päätti hakea keväällä RAY:ltä investointiavustusta kellaritilojen kosteusvaurioiden korjaamiseksi. Avustushakemus laadittiin yhteistyössä MLL Varsinais-Suomen piirin kanssa, joka teki RAY:lle oman investointihakemuksensa. Joulukuussa julkaistun RAY:n avustuspäätöksen mukaan järjestölle myönnettiin yhteensä 233 000 korjausrakentamiseen vuosille 2017 2018. Rahoituksen osuus on 70% kokonaiskuluista. Perhetalon henkilökunnalle järjestettiin huhtikuussa yhteinen paloturvallisuuskoulutus, jonka yhteydessä pidettiin poistumisharjoitus. Toukokuussa Varsinais-Suomen pelastuslaitos suoritti kiinteistössä yleisen palotarkastuksen. 1.6.2016 perustettiin yhteistoiminnallinen Perhetalon turvallisuustyöryhmä, jossa on mukana talon omistajien lisäksi vuokralaisten edustajat. Turvallisuustyöryhmän tehtävänä on talon turvallisuuteen liittyen asioiden käsittely ja taloturvallisuuden edistäminen. Syksyn aikana turvallisuustyöryhmä päivitti Perhetalo Heidekenin turvallisuus- ja pelastussuunnitelman. Kesällä 2016 järjestö toteutti yhdessä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa Pikku-Heiskan peltikaton maalauksen. Joulukuussa julkaistun RAY:n avustusehdotuksen mukaan peltikaton maalaustyön kustannuksiin myönnettiin 70 % avustusta. Loppu maalaustyöstä rahoitettiin Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet rs:n aiemmin myöntämällä avustuksella. Perhetalo Heidekenin isännöinnistä vastasi vuonna 2016 Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy ja kiinteistön huollosta Kiinteistöhuolto J. Rusanen Oy. 8.4 Henkilöstö Järjestön henkilökunnassa tapahtui toimintavuoden aikana runsaasti muutoksia, joilla oli vaikutusta järjestön toimintaan. Yhdistyksen perustoiminnan henkilöstöön kuului vuonna 2016 toiminnanjohtaja, järjestösihteeri, koordinaattori ja 1.4.2016 alkaen hallinto- ja kehittämispäällikkö. Vakituinen järjestösihteeri jäi 1.9. alkaen vuorottelu- ja opintovapaalle ja hänen tilalleen palkattiin määräaikainen järjestösihteeri. Koordinaattori irtisanoutui tehtävästään syyskuussa, jonka jälkeen määräaikaisen järjestösihteerin toimenkuvaa muutettiin siten, että se sisälsi osia sekä koordinaattorin että järjestösihteerin tehtävästä. Määräaikaiseksi kiireavuksi palkattiin lokakuussa taloushallinnon assistentti. Linkki-toiminnassa työskenteli maaliskuun loppuun asti projektipäällikkö, joka siirtyi sen 20
jälkeen järjestön hallinto- ja kehittämispäälliköksi. 1.3. alkaen Linkki-toimintaan palkattiin määräaikaiseen työsuhteeseen kolmas kokopäiväinen koordinaattori. Paikka auki -avustuksella palkatun järjestötyöntekijän työsuhde loppui maaliskuussa, jonka jälkeen hän työllistyi uusiin tehtäviin. Järjestössä työskenteli kesällä valtionhallinnon harjoittelija ja loppuvuonna osa-aikainen aula- ja kokousemäntä työllistämistuella. Lisäksi palkattoman harjoittelujakson suoritti järjestössä kaksi merkonomiopiskelijaa. Koko henkilökunnalle pidettiin viikoittain yhteiset viikkopalaverit. Lisäksi Linkki-toiminnalla ja perustoiminnalla oli omat palaverit. Kehittämiskeskustelut käytiin työntekijöiden kanssa suunnitelman mukaisesti kerran toimintavuoden aikana. Osana työhyvinvointia henkilökunnalle jaettiin kulttuuri-/liikuntasetelit ja järjestettiin kaksi tyky-päivää. Työhyvinvointia ylläpidettiin lisäksi tarjoamalla henkilöstölle koulutusta ja työnohjausta. Henkilöstöä koskevat tunnusluvut kerrotaan tarkemmin henkilöstötilinpäätöksessä (Liite 2). 9. Tulevaisuuden näkymät ja riskit Vuonna 2016 toteutuneet muutokset järjestön rahoitusmuodoissa, perustoiminnan avustuslajin muuttuminen kohdennetusta toiminta-avustuksesta yleisavustukseksi ja Linkki-toiminnalle myönnetty kohdennettu toiminta-avustus, takaavat toiminnan jatkamisen ja edelleen kehittämisen vähintään nykyisellä tasolla. Perusjärjestötyöhön saatu hallintoja kehittämispäällikön lisäresurssi antaa mahdollisuuden palvella sekä jäsenjärjestöjä että kuntatoimijoita entistä paremmin. Järjestöllä on viime vuosina ollut vahva imu yhteistyöhön niin kunta- kuin järjestösektorilla. Kysyntää järjestötyötä koskeville puheenvuoroille ja eri työryhmiin osallistumiseksi tulee enenevässä määrin. Toimintaympäristössä tapahtuvat isot muutokset, erityisesti sote-uudistus, tuo haastetta ja epävarmuutta koko järjestökentälle. Mikä on järjestöjen paikka tulevassa sotessa, on epäselvää vielä kaikille. Edellisten vuosien tapaan merkittävimmät riskit liittyvät tulevina vuosina maksuvalmiuteen, Perhetalon lainojen hoitoon ja kiinteistön kunnossapitoon. Toimistotilat tulee olla vuokrattuna ja kokous- ja koulutustilojen käyttöasteen tulee parantua. Tämä edellyttää, että järjestöt käyttävät edelleen aktiivisesti tiloja sekä siihen, että myös muut toimijat vuokraavat kokous- ja koulutustiloja perhetalolla aiempaa enemmän. Alkuvuodesta 2017 valmistuvien uusien verkkosivujen ja esitteiden toivotaan tuovan lisäpontta myös kokous- ja koulutustilojen vuokraustoimintaan. Kevään 2017 aikana käynnistyvä Perhetalon kellaritilojen kosteusongelman korjaus tulee aiheuttamaan järjestön perustoiminnassa lisätyötä. Korjausrakentamisen 30 % omarahoitusosuus on vielä järjestämättä. 21
LIITE 1 Jäsenjärjestöt, henkilökunta, hallitus, työryhmät ja toimikunnat Jäsenjärjestöt vuonna 2016 (jäsenjärjestöjä yhteensä 31) Auralan Nuoret ry Folkhälsans Förbund rf Erityishuoltojärjestöjen Liitto EHJÄ ry Hope - Yhdessä & Yhteisesti ry KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Martat ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Länsi-Suomen etävanhemmat ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Nuoriso-, perhetuki- ja tiedotusyhdistys Raide ry Nuorten Ystävät Operaatio Ruokakassi ry Operaatio Toivo ry Pelastakaa Lapset ry Perhekuntoutuskeskus Lauste Sateenkaari Koto ry SOS-Lapsikylä Suomen Punainen Risti, Turun Nuorten turvatalo Suomen Uusperheiden Liitto ry Säätiö Majakan valo Turun ensi- ja turvakoti ry Turun Kaupunkilähetys ry Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry Turun 4H-yhdistys ry Turun NMKY ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry Yhteiset Lapsemme All our children ry Hallitus vuonna 2016 Puheenjohtaja Kantola Ilkka, kansanedustaja Jäsenet Heikkilä Elina, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, varapuheenjohtaja varajäsen: Salmi Taina, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Ketonen Jussi, Perhekuntoutuskeskus Lauste varajäsen: Carlsson Sari, SOS-Lapsikylä, Kaarina 22
Strandberg Regina, Folkhälsans Förbund rf varajäsen: Koskinen Samuli, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry Ylönen Oona, Turun ensi- ja turvakoti ry varajäsen: Lehtinen Jari, Suomen Uusperheiden Liitto ry, Turun seudun uusperheelliset ry Luoto Sami, Pelastakaa Lapset ry varajäsen: Virtanen Harri, Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Suominen Katja, Turun Kaupunkilähetys ry varajäsen: Junttila Henna, Sateenkaari Koto ry Miia Hänninen, toiminnanjohtaja, hallituksen sihteeri Syrjänen Johanna, hallinto- ja kehittämispäällikkö, henkilöstöedustaja Työvaliokunta vuonna 2016 Heikkilä Elina, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Hänninen Miia, toiminnanjohtaja Kantola Ilkka, puheenjohtaja Strandberg Regina, Folkhälsans Förbund rf Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n henkilökunta vuonna 2016 Hänninen Miia, toiminnanjohtaja Karhu Eveliina, järjestötyöntekijä (17.3.2016 asti) Lehti, Ann-Mari, koordinaattori (27.9.2016 asti) Rantasuo Anna, järjestösihteeri (29.8.2016 alkaen) Rosten Kirsi, koordinaattori, Linkki-toiminta Santalahti Katri, taloushallinnon assistentti (27.10.2016 alkaen) Smiley Soile, järjestösihteeri (vuorotteluvapaalla 1.9.-9.12.2016, opintovapaalla 10.12.2016 ->) Snell Marja, aula- ja kokousemäntä (5.9.2016 alkaen) Syrjänen Johanna, projektipäällikkö (31.3.2016 asti), hallinto- ja kehittämispäällikkö (1.4.2016 alkaen) Väyrynen Nina, koordinaattori, Linkki-toiminta (1.3.2016 alkaen) Ylinen Marianne, koordinaattori, Linkki-toiminta Linkki-toiminnan ohjausryhmä Andersson Janina, MLL Varsinais-Suomen piiri ry Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, puheenjohtaja Kallio Hannele, Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Karppinen Tiina, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä (17.8.2016 asti) Kiviluoma Tea, Turun kaupunki, kasvatus- ja opetustoimi Kurppa Inkeri, Salon kaupunki Laakso Leena, Raision kaupunki Paananen Johanna, Salon kaupunki Paaskunta Leena, Turun kaupunki, kouluterveydenhuolto Rippstein Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Rosten Kirsi, Linkki-toiminta Syrjänen Johanna, hallinto- ja kehittämispäällikkö 23