Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo
Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Rak. MK D2 Kosteudenhallintaan on tulossa uudet C 2 -määräykset Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset epäpuhtaudet että fysikaaliset olot. Fysikaalisiin oloihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistusolosuhteet. Esimerkiksi eräiden rakennusmateriaalien sisältämien kemiallisten aineiden päästöt sisäilmaan riippuvat voimakkaasti sisäilman lämpötilasta ja kosteudesta. Epäpuhtauksien pitoisuus sisäilmassa riippuu myös ilmanvaihdon toiminnasta ja sen tehokkuudesta. (Asumisterveysohje) Hiilidioksidi: Sisäilma ei ole terveydensuojalain vaatimukset täyttävää, jos hiilidioksidipitoisuus on yli 2 700 mg/m3 (1 500 ppm). Huoneilma saattaa kuitenkin tuntua tunkkaiselta hiilidioksidipitoisuuden ylittäessä 1 200 ppm. Ulkoilmavirran pitäisi olla yleensä noin 4 l/s henkilöä kohden, jotta hiilidioksidipitoisuus ei kohoaisi suuremmaksi kuin 2 700 mg/m3. Ulkoilmassa CO 2 noin 400ppm
Sopiva ilmankosteus
Mikrobit Rakennuksissa esiintyy yleisimmin ulkoilman tavallisia mikrobeja Penicilliumia, Cladosporiumia ja Aspergillus-suvun homeita sekä pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja kuten esimerkiksi Aspergillus Versicoloria tai Streptomycessuvun aktinobakteereja (sädesieniä) Sädesienet ovat maaperän bakteereja (aktinobakteereja), jotka homesienten tapaan kasvattavat rihmastoja ja itiöitä. Sädesieniä esiintyy yleisesti maaperässä ja ne antavat maa-ainekselle sen ominaishajun (maakellarin hajun) tuottamalla yhtenä aineenvaihduntatuotteenaan Geosmiinia. Hyvät mikrobit Lämpötila, ravinto, kosteus suojaavat pahoilta!
Kosteudenhallinta
Radon: Radon on radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy radiumin hajoamistuotteena. Radon puolestaan hajoaa kiinteiksi hajoamistuotteiksi, joista osa (lähinnä Polonium 218 ja Polonium 214) radonin tavoin lä- hettää alfasäteilyä. Radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin. Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyövän syntymahdollisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön asuntojen huoneilman radonpitoisuutta koskevan päätöksen (994/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä 28 (Bq/m3). Uusi asunto pitää suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei ylitä arvoa 200 Bq/m3. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan asuntojen radonmittaukset tehdään kahdella mittauspurkilla. Pienissä asunnoissa mittaus voidaan tehdä yhdellä purkilla. Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta 1.11. 30.4. välisenä aikana (mittauskausi).
Melu 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo.
2) Asuntojen makuuhuoneisiin yöaikaan kuuluvalle musiikkimelulle ja matalataajuiselle melulle on annettu ohjearvot.
Ilmanvaihtojärjestelmällä on kaksi päätehtävää: Tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen Hapentarpeen ja keuhkoissa syntyvän hiilidioksidin poistamiseksi ihmisen keuhkojen kautta kulkee yli 15000 litraa ilmaa vuorokaudessa Poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Rakennuksessa syntyy useita epäpuhtauksia, joiden lähteitä ei voida kokonaan poistaa. Hiilidioksidin ja vesihöyryn pitoisuudet ilmassa saadaan pidettyä ihmiselle ja rakennukselle terveellisellä tasolla. llmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin: Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-ero voidaan saada aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto).
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma vaihtuu ulko- ja sisäilman lämpötilaerojen sekä tuulen vaikutuksesta 1. Ulkoilmaventtiili Ilma tulee sisälle asuntoon ulkoseinässä tai ikkunarakenteissa olevista ulkoilmaventtiileistä. 2. Poistoilmaventtiili Ilma poistuu asunnosta poistoilmaventtiilien kautta hormiin ja sieltä edelleen ulos talon katolle. 1950-luvulta alkaen poistoilmaventtiilit on keskitetty keittiöön, kylpyhuoneeseen, vaatehuoneeseen ja vessaan. 3. Alipaine Jos ulkoilmaventtiilit on suljettu tai tukittu, asuntoon tulee liiallinen alipaine ja ilma pyrkii sisälle hallitsemattomasti rakenteiden vuotokohdista, kuten ikkunoiden, lattioiden, seinien ja postiluukun raoista. 4. Siirtoilmareitit
Koneellinen poistoilmanvaihto Yhteiskanavat Erilliskanavat
Ilmanvaihtosuunnitelma
Ilmanvaihdon säätäminen Climecon Airvia Oy Uudenmaan IV-nuohous
Kerrostalon koneellinen keskitetty tulo- ja poistojärjestelmä. Yhteiskanavat poistossa. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto LTO
Ilmanvaihdon LTO Huoneistokohtainen ilmanvaihto
Hyödyt ilmanvaihdon LTO:sta Sisäilmaston laatu paranee Lämmitettynä Suodatettuna Hallitusti Investointikustannus 150-250 /asm2 Esimerkki: 42 huoneistoa, 3700m2 555 000-925 000 Arvio energiansäästöstä 13-30%
Tuloilmaikkunat Laskelmien mukaan venttiili maksaa yhdessä vuodessa itsensä takaisin Dir Air
Suodattimien vaihto Raitisilmasuodattimet vaihdettava kaksi kertaa vuodessa (vähintään kerran) Liesituulettimen rasvasuodatin pestävä 2kk välein (riippuu käyttömääristä) Poistoilmaventtiilit pestävä kerran vuodessa Hengitysliitto
ilmanvaihtoventtiilien puhdistus
Painovoimainen ilmanvaihto, venttiilit Painovoimaisessa talossa poistoilmaventtiiliksi ei saa vaihtaa koneellisen ilmanvaihdon venttiiliä, vaan on varmistettava venttiiliä vaihdettaessa sen tyypin sopivuus painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Termostaattiohjattu seinäventtiili. Soveltuu myös koneelliseen ilmanvaihtoon
Puiseen tuuletusluukkuun Vanhan venttiilin tilalle
Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen
Saunan ilmanvaihto
Linkkejä ja lähteitä Asumisterveysohje http://www.finlex.fi/pdf/normit/14951-asumisterveysohje_pdf.pdf Painovoimaisen ilmanvaihdon opas http://www.piiru.fi/sites/default/files/attachments/painovoimaisen_ilmanvaihdon_kaytto_ ja_huolto_vanhan_rakennuksen_kunnostusopas_nro2_ketola_www.pdf Rakentamismääräyskokoelma D2 http://www.ym.fi/download/noname/%7bd7685b7f-ae4b-4dd3-b689- BC8418933265%7D/102967 http://hometalkoot.fi/ Hengitysliiton sisäilmaopas www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/sisailmaopas.pdf