Aluehallintovirastojen koulutuspäivät syksy 2015 - Liikuntalaki 2015 - Muutosta liikkeellä! terveyttä edistävän liikunnan linjaukset
Lähtökohdat uudelle liikuntalaille Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikunta-aktiivisuus, liiallinen istuminen. Liikunnan peruspalveluluonteen vahvistaminen työryhmän tavoitteiden mukaisesti Liikunnan ja urheilun kentän muutos; harrastustoiminnan ohella lisääntynyt omatoiminen liikunta; valtion rahoituksen suuntaaminen mahdollisimman monen hyväksi Valtion liikuntaneuvoston tehtävien suuntaaminen yhä enemmän koko valtionhallinnon liikuntapolitiikan arviointiin Edelleen puitelaki, jossa säädetään vastuunjaosta eri toimijoiden kesken sekä valtionavustusten perusteista. Avustukset rahoitetaan myös jatkossa veikkausvoittovaroista.
Uusi liikuntalaki 390/2015 Uusi laki voimaan 1.5.2015 Laki täsmentää kunnan vastuuta liikunnassa pyrkimyksenä vahvistaa liikunnan peruspalveluluonnetta (5 ) Kunnan tehtävissä korostetaan liikuntapalvelujen saatavuutta sekä terveyttä ja hyvinvointia lisäävän liikunnan järjestämistä kaikille Tehtävien toteuttaminen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen välisenä yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä Laissa säädetään myös kunnan vastuusta kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä sekä arvioida asukkaidensa liikunta-aktiivisuutta Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asema on laissa vahva
Muu lainsäädäntö - poikkihallinnollisuus, eri toimialojen välinen yhteistyö Terveydenhuoltolaki: kuntien tulee sisällyttää terveysneuvontaa kaikkiin terveydenhuollon palveluihin, ja järjestää terveystarkastuksia ja neuvontaa kaikille ikäluokille Nuorisolaki: tavoitteena tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Yhtenä lähtökohtana on terveellisen elämäntavat. Kuntien nuorisotyöhön kuuluu liikunnallinen nuorisotoiminta. Kuntalaki: Kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia. Liikunta on hyvinvointipolitiikan väline ja sillä on merkitystä kuntalaisten terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä
Poikkihallinnollisuus valtion tasolla Terveyttä edistävän liikunnan alueella saatu aikaan poikki-hallinnollinen yhteistyö 2000-luvulla Terveyttä edistävän liikunnan periaatepäätökset 2002 ja hallituskaudella 2007-2011 2011 laaja-alainen, poikkihallinnollinen terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä STM ja OKM 2013 yhteinen julkaisu: Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2014 toimeenpanosuunnitelma Linjauksissa korostuu kuntien merkitys; yhdeksi tavoitteeksi on asetettu liikunnan aseman vahvistaminen kunnissa osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta
Nykytilanne kunnissa TEA-viisari 2014 63 % kuntastrategioissa on kuntalaisten liikunnan edistäminen mukana Alle puoleen kuntien hyvinvointikertomuksia sisältyi kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta Yli puolet kunnista on päättänyt toimenpiteistä, joiden tavoitteena on edistää laajasti koko väestön liikuntaa Eri-ikäisten liikunta-aktiivisuutta ja tyytyväisyyttä kunnan liikuntapalveluihin seurattiin harvemmin kuin lasten ja nuorten osalta kerättiin erilaista käyttäjätietoa Lähes puolet kunnista kerää aktiivisesti asiakaspalautetta liikuntapaikkojen ja palvelujen käytöstä Kohdennetut liikuntapalvelut vaihtelevat paljon (ikäihmiset, mamut )
Liikunta 2014 Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi Voimavarat Osallisuus Muut ydintoiminnat
Voimavarat 2014 Lasten ja nuorten harjoitusvuorot Aikuisten harjoitusvuorot Kevyen liikenteen väyliä Lähiliikuntapaikat Liikunnan ja ulkoilun kustannukset Liikuntapaikat Henkilöstö
Liikuntatoimen yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa
Nykytilanne kunnissa (2) TEA-viisari 2014 Kehittämispotentiaalia on liikunnan ja sosiaali- ja terveyspuolen tiiviin yhteistyön tasossa. Samoin yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa voisi tuntuvasti lisätä
Uusi liikuntalaki, talous ja hallitusohjelma N T Hyvinvointi & Elinvoima Kari Sjöholm 6.10.2015
EU:n komissio: BKT:n kasvu-ennusteet vuodelle 2016, muutos-% edellisestä vuodesta % 5.5.2015 MPunakallio Lähde: Euroopan komissio, kevään 2015 ennuste
-200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 -1800-2000 Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-631 -631-631 -125-756 -756-362 -1 118-1 118-236 -40-1 394-1 354-1 394-1 444-1 444-40 -40-35 -1 469-50 -40-40 -40-35 -84-119 -240-121 -1 603-126 -1 724-1 850 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012-2015. Kaudella 2016-2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa 15.9.2015 sl/hp Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2012-2019. -40 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio)
26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2019, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, /as. Lähde: Tilastokeskus 2.6.2015/hp
% Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannusten muutosprosentteja 2000-2013 1) Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. Lähde: Tilastokeskus. 17.11.2014/hp
milj. Liikunnan ja ulkoilun investointimenot 1997-2013 Kaikki kunnat ja kuntayhtymät käyvin hinnoin indeksoituina 1997=100 17.11.2014/hp Lähde: Tilastokeskus.
Hallitusohjelma Kunnan talouden näkökulmasta Tehtävät ja velvoitteet» Kuntien kustannusten karsiminen» 1 miljardilla eurolla» Tehtävien ja kelpoisuusehtojen väljentäminen» Yksityiskohtainen toimenpideohjelma (9/2015)» Ministeriöiden yksityiskohtaiset esitykset (12/2015) Kuntakokeilut Vapautetaan kuntien maksupolitiikkaa Indeksikorotusten jäädyttäminen jne. jne. 19
Hallitusohjelma/Sipilä 1. Kärkihanke; Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Liikutaan tunti päivässä esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu hanketta Kärkihanke; Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiä elämäntapoja ja ravintotottumuksia sekä vastuunottoa omasta elämästä Toimeenpannaan terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit yhteistyössä järjestöjen kanssa Toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus 20 maaliskuu 2015 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue
Hallitusohjelma/Sipilä 1. Liite 3; Säädetään laki, jonka puitteissa kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja Yhteensä 14 lakia, esim. nuoriso-, liikunta-, kirjasto-, kulttuuri-, museo- ja ulkoilulaki sekä teatteri- ja orkesterilaki Ei lainkaan uusia tehtäviä vaalikaudella toimintavapauden lisääntymisen myötä arvioidaan saavutettavan merkittävät säästöt julkiseen talouteen 21 maaliskuu 2015 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue
Uusi liikuntalaki 390/2015
Muutokset Ovat pääosin täsmennyksiä, päivityksiä, rakenteen selkeyttämistä, myös konkreettisia muutoksia Muutokset tulevat esiin seuraavissa pykälissä: 2 Lain tavoite 3 Määritelmät (uusi pykälä) 5 Kunnan vastuu (uusi pykälä) 6 Valtion liikuntaneuvosto 10 Liikuntaa edistävän järjestön valtionapukelpoisuus (uusi pykälä) 11 Muutoksenhaku (uusi pykälä) 12 Valtionavustuksen myöntäminen liikuntaa edistävälle järjestölle
Liikuntalain rakenne 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala 2 Lain tavoite 3 Määritelmät 4 Valtion vastuu 5 Kunnan vastuu 6 Valtion liikuntaneuvosto 7 Alueellinen liikuntaneuvosto
Liikuntalain rakenne 2 luku Valtionrahoitus 8 Valtionosuus kunnan liikuntatoimintaan 9 Rahoitus liikunnan aluehallinnon toimintaan 10 Liikuntaa edistävän järjestön valtionapukelpoisuus 11 Liikuntaa edistävän järjestön valtionapukelpoisuuden peruuttaminen 12 Valtionavustuksen myöntäminen liikuntaa edistävälle järjestölle 13 Liikuntapaikkojen valtionavustukset 14 Valtionavustukset muihin liikuntaa edistäviin tarkoituksiin 15 Valtionapuviranomainen
1 luku Yleiset säännökset Liikuntalaki 390/2015 1 Lain soveltamisala (uusi pykälä) Tässä laissa säädetään liikunnan ja urheilun edistämisestä sekä valtionhallinnon ja kunnan vastuusta ja yhteistyöstä, valtion hallintoelimistä ja valtionrahoituksesta liikunnan toimialalla. Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatetaan Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita.
2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on edistää: 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; 6) huippu-urheilua; 7) liikunnan ja urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat samoin kuin ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.
3 Määritelmät (uusi pykälä) Tässä laissa tarkoitetaan: 1) liikunnalla kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoimintaa paitsi huippu-urheilua; 2) huippu-urheilulla kansallisesti merkittävää sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävää tavoitteellista urheilutoimintaa sekä 3) terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen.
4 Valtion vastuu (uusi pykälä) Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Liikunnan aluehallinnon tehtävistä vastaavat aluehallintovirastot. Tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtion tulee tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä kuntien, kansalaisjärjestöjen ja muiden liikunta-alan toimijoiden kanssa.
Lähde: VLN 2015
Liikunta kytkeytyy yhteiskunnan isoihin haasteisiin Suorituskykyinen maanpuolustus Oppiminen Terveydenhuollon menot Ikäihmisten toimintakyky Terveys ja hyvinvointi Lasten ja nuorten osallisuus Syrjäytyminen Julkisen talouden tila Maahanmuuttajien kotouttaminen Puhdas liikenne 7.10.2015 Minna Paajanen, VLN 2015 31
Kävely- ja pyörätie Terveyskeskus Päiväkoti Metsä Perusopetus OKM Luonto Vanhuspalvelut Esiopetus Armeija Rakennettu ympäristö 7.10.2015 Minna Paajanen, VLN 2015 32
Kaikki hallintokunnat toimimaan yhdensuuntaisesti
5 Kunnan vastuu Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja; Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttaminen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. 34 [pvm] Kari Sjöholm
5 Kunnan vastuu Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivi- suutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liike- toiminnallisin tavoittein ja perustein. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. 35 [pvm] Kari Sjöholm
Kuntien liikuntapalvelujen hinnoittelu yleisillä markkinoilla Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut ovat luonteeltaan lakisääteisiä ja kunnan tehtäväalaan kuuluvia palveluja, mutta kunnilla on harkintavalta päättää, missä laajuudessa ja millä tavoin palveluja järjestetään. Osa näistä palveluista on peruspalveluja ja osa peruspalvelun luonteista toimintaa. Jos toimintaa ei hinnoitella markkinaehtoisesti, vaan rahoitetaan esimerkiksi valtionosuuksin, tällaista toimintaa ei voida pitää kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettuna toimintana. Liikuntapalvelut ovat pääosin juuri tällaisia tehtäviä. Ratkaisevaa on toiminnan luonne, joka arvioidaan tapauskohtaisesti.
Yhtiöittää vai eikö yhtiöittää? Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulee yhtiöittää toiminta (KuntaL 126 ) (LiikuntaL 5 : liikuntalain mukaisia tehtäviä hoitaessa kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein.) Liikuntalaki: tarkoituksena on turvata yhtäältä liikuntapalvelujen luonne peruspalvelujen luonteisena palveluna ja toisaalta se, että palvelut olisivat yhdenvertaisesti kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Liikuntalaissa ei ole tarkoitus säätää asiasta eri tavoin kuin kuntalaissa ja kilpailulaissa on säädetty Ratkaisevaa on harjoitetun toiminnan luonne, joka arvioidaan tapauskohtaisesti Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo yhtiöittämisvelvoitteen noudattamista ratkaisut ensisijaisesti neuvottelemalla Suositeltavaa tehdä kunnissa selkeä rajanveto kunnallisten (perus)liikunta-palveluiden ja muiden palveluiden välille
Kuntien liikuntapalvelut Mahdollista on, että joissain tapauksissa kunnan harjoittaman toiminnan voitaisiin katsoa olevan sellaista, että se kilpailee yksityisten palveluntarjoajien kanssa samoilla markkinoilla. Tämäkään ei sinänsä pakota kyseisten liikuntapalvelujen yhtiöittämistä; samoilla markkinoilla voidaan olla, mutta sitten siihen voidaan puuttua, jos (kunnan) toiminta vääristää tai estää kilpailua markkinoilla. Kuntien kannalta selkeintä on selvittää johdonmukaisesti, mitä liikuntapalveluja kunta tarjoaa, millaisia liikuntapalvelujen tarjoajia kunnassa muuten toimii ja miten hyvin nämä palvelut toimivat yhteen. Liikuntapalveluja voidaan järjestää kunnan omana palveluna, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä tai ostaa palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta.
Kuntien käytänteet Pariporinat - millaisia liikuntapalveluja kunnallanne on, joissa kilpailu markkinoilla voisi tulla pohdittavaksi? - onko kunnan oma toiminta sellaista, että sen voisi katsoa vääristävän tai estävän kilpailua? - onko esimerkkejä, miten liikuntapalveluja tuotetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa?
8 Valtionosuus kunnan liikuntatoimintaan Kunnalle myönnetään valtionosuutta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Valtionosuus tulee käyttää 5 :n mukaiseen toimintaan. 40 [pvm] Kari Sjöholm
13 Liikuntapaikkojen valtionavustukset Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Liikunta-paikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erityisestä syystä muuhun liikuntapaikkarakentamiseen. Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille, jos avustaminen on tarpeen tämän lain toteuttamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista valtionavustuksista säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa. 41 [pvm] Kari Sjöholm
Muuttuuko julkinen tukipolitiikka? Scoottaus Roller Derby Longboarding Bleidaus Boulderointi Skeittaus Parkour Sirkusakrobatia capoeiran Katutanssi
Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden seuranta sekä kuuleminen eri tavoin, toimivat käytännöt sekä olemassa olevat tiedonkeruut
Liikunnan monialainen yhteistyö ja läpäisyperiaate Terveydenhuoltolain mukaan kuntien tulee valmistella hyvinvointikertomus hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Sisällytetään liikuntaa koskevia tietoja! Terveyttä ja hyvinvointia edistetään kunnassa eri toimialojen yhteistyönä. Hallintokuntarajat ylittävä yhteistyö on keskeistä liikunnan edistämiseksi. Liikunta osaksi kunnan yleistä strategista kehittämistä.
Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden seuranta Liikuntalaki 5 4 momentti: Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Jotta liikunnan edistäminen olisi kuntalaisten tarpeesta lähtevää, tulee käytössä olla seurantatietoa kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. - tiedot kuntalaisten fyysisestä aktiivisuudesta - liikuntapaikkojen käytöstä - lasten ja nuorten osallistumisesta seuratoimintaan - tehdyt kohdennetut toimenpiteet
Seurannan työkalut (esimerkkejä) Kouluterveyskysely (THL) - runsaasti tuloksia peruskoulun yläluokkalaisten, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien nuorten elinoloista, kouluoloista, elintavoista, koetusta terveydestä sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvistä kokemuksista. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskys ely Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä MOVE! (käyttöön 2016, lapset ja nuoret) http://www.edu.fi/move Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) - kunnille ja kuntayhtymille edellytykset seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/ath-terveytta-ja-h yvinvointia-kuntalaisille
Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (kouluterveyskyselyn kysymys) Koko maa Varsinais-Suomi
Move!- fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä, joka tuottaa tietoa yhdistettäväksi 5. ja 8- vuosiluokilla koululaisille tehtäviin laajoihin terveystarkastuksiin. Vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn Ohjata oppilasta kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään Ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys
Riittävästi liikuntapalveluita
Riittävä tiedottaminen liikuntapalveluista
20-54, 55-74 ja 75+ -vuotiaat
Liikuntaseuroissa liikkuvat Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus 7.10.2015 54
100 Urheiluseuroissa liikkuvien määrä ikäryhmittäin 80 % 60 40 20 0 <7 7 14 15 18 19 64 >64 Ikä
Seurannan työkalut (2) Käyntikertojen seuranta - erilaisia tapoja kerätä tietoa - uimahallikäynnit helpoin seurattava - seurojen liikuntapaikkojen käyttövuorojen osallistujatiedot * seurojen itsensä keräämät ja ilmoittamat tiedot * kulunvalvontaportit / -kortit * ulkoliikuntapaikkojen käyttöseuranta
Jaetaan hyviä käytänteitä. Pariporinat. Millaista seurantietoa kunnassanne on/kerätään liikunta-aktiivisuuden osalta? Kohdistuuko seuranta tasaisesti eri ikäryhmiin vai onko keskitetty vain joihinkin kohderyhmiin? Missä on eniten tietoaukkoja? Millaista seurantatietoa keräätte eri liikuntapalvelujen tai liikuntapaikkojen käyttövuoroista/käyttäjistä? - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Tiedonkeruun haasteet?
Seurannan, tiedonkeruun tiheys Tietoa voisi tuottaa valtuustokausittain pohjaksi päätöksenteolle, strategisille linjauksille ja konkreettisille toimenpiteille Keskeistä on liittää nämä asiat sähköiseen hyvinvointikertomukseen Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää valtakunnan tasolla kuntatietoa mm. TEA-viisarin, ATH-tutkimuksen, kouluterveyskyselyn ja Tilastokeskuksen tiedon keruita yhdistellen ja yhdistää tiedot ns. kuntatiedon indikaattoreiksi ja kuntien liikuntatoimen tuloskortiksi. Tuloskorttitietoa tuotetaan joka toinen vuosi.
Kunta X Myönnetyt avustukset Tea-viisari Liikunnan määrät Kunnan hyvinvointikertomus Uimahallin peruskorjaus Maahanmuuttajien liikunta Terveyttä edistävän liikunnan hanke Eri ikäryhmien liikuntaaktiivisuuden tavoitteet ja toimenpiteet näkyvät liikuntapuolella toiminta- ja taloussuunnitelmassa (mm. työikäiset, lapset ja nuoret, ikäihmiset, erityisryhmät, maahanmuuttajat).
Kuntalaisten kuuleminen Liikuntalain 5 3 momentti: Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksista. Kuntien tulee toiminnassaan ottaa huomioon uudet liikuntamuodot ja lajit kehittäessään kunnan yleisiä edellytyksiä liikunnalle. Esim. nuorten lajit; parkour, scoottaus, longboardaus, skeittaus, bmxpyöräily Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat (2012-2015) tutkimushanke, OKM. Liikutukseen asti. Vaihtoehtoliikunta, nuoruus ja erottautumisen mieli. Toim. Päivi Harinen, Veli Liikanen, Anni Rannikko, Pasi Torvinen. LIKES.
Kuntalaki (410/2015) 22 Kuntalaisten kuuleminen Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
Kuntalaisten kuuleminen Miten? Verkossa tapahtuva osallistaminen: nettikuulemiset Keskustelutilaisuudet Eri kohderyhmille suunnatut keskustelutilaisuudet Palveluittain kohdennettu kuuleminen Mahdollisimman kattava tavoittaminen: Kyselytutkimukset esim. kauppakeskuksissa Milloin? Käyttäjätyytyväisyyttä/-tyytymättömyyttä selville palautekyselyt palveluiden kehittämisessä Liikuntapaikkojen suunnitteluvaiheessa Tarpeiden selvittämisvaiheessa
Jaetaan hyviä käytänteitä. Pariporinat Millaisia kuntalaisten kuulemistapoja teillä on käytössä eri kohderyhmille? - lapset ja nuoret - aikuisväestö - ikäihmiset Mikä toimii? Mikä ei? Miten asiakaspalautetta kerätään? Entä miten sitä hyödynnetään? Esimerkkejä onnistuneista kuulemisprosesseista.
KIITOS Sari Virta, sari.virta@minedu.fi Kari Sjöholm, kari.sjoholm@kuntaliitto.fi 64