Etelä-Suomi Päätös Nro 87/2011/1 Dnro ESAVI/368/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.9.2011 ASIA Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Hämeenkyrö. HAKIJA Hämeenkyrön kunta Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ LAITOS JA SEN SIJAINTI Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä kiinteistötunnus 108-421-0011-0366-P00006, osoitteessa Niittytie 32, Hämeenkyrö. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Pappilanjokeen. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hämeenkyrön kunta on toimittanut hakemuksen Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 2.6.2008 (dnro LSY-2008 -Y-136). Hakemus koskee jäteveden puhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jatkanut asian käsittelyä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna ymparistoluvat.etela@avi.fi Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta Hakemus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 11.5.2004 antaman ympäristölupapäätöksen nro 23/2004/2 lupamääräysten tarkistamista koskevaan määräykseen ja sen määräaikaan, 31.5.2008. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 Ympäristösuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a) kohta ASIAAN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET JA KAAVOITUSTILANNE Päätökset Voimassa oleva puhdistamon ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 11.5.2004 antamallaan päätöksellään nro 23/2004/2, myöntänyt Hämeenkyrön kunnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Hämeenkyrön jätevedenpuhdistamon toiminnalle sekä jätevesien johtamiselle Pappilanjokeen päätöksestä ilmenevin lupamääräyksin. Lupapäätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg O 2 /l, fosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l, COD Cr -arvo enintään 90 mg O 2 /l ja kiintoainepitoisuus enintään 20 mg/l. BOD 7ATU -arvon ja fosforin poistotehon tulee olla vähintään 92 %, COD Cr -arvon poistotehon vähintään 75 % ja kiintoaineen poistotehon vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Luvan saaja on päätöksessä määrätty maksamaan Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain 1400 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle jätevesipäästöistä aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutusalueella. Lietteen jatkokäsittely puhdistamon viereisellä tontilla on määrätty päätöksessä lopetettavaksi viimeistään puolentoista vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saaja on määrätty toimittamaan selvitys jätevesilietteen käsittelystä ja sijoittamisesta vuoden 2004 jälkeen.
3 Ympäristöluvan lupamääräys 19, joka koskee jätevesien purkupaikan mahdollista siirtoa, kuuluu: "Luvan saajan on laadittava selvitys Pappilanjokeen johdettavien jätevesien purkupaikan siirtämisestä vesistössä Pappilanjoen alapuolelle samanaikaisesti M-real Oyj:n M-real Kyron paperi- ja kartonkitehtaan jätevesien mahdollisen purkupaikan siirtämisen kanssa. Selvitys on mahdollisuuksien mukaan laadittava yhteistyössä M-real Kyron tehtaan kanssa. Selvitykseen tulee sisältyä hankkeen toteutussuunnitelma kustannusarvioineen, mahdollinen toteuttamisaikataulu sekä arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista. Selvityksessä on otettava huomioon Pappilanjoen säännöstely ja mahdollisuudet virtaamien ja joen vedenkorkeuksien muuttamiseen. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastolle viimeistään 31.5.2006. Ympäristölupavirasto antaa selvityksen perusteella purkupaikan mahdollisen muuttamisen vuoksi tarvittavat määräykset." Lupamääräyksen 19 perustelu päätöksessä kuuluu: "Jätevesien purkupaikan muuttamista koskevaa lupamääräystä 19) vastaava määräys sisältyy edellä mainittuun M-real Kyron tehtaan ympäristölupaan. Kunnan jätevesien purkupaikan siirtäminen vesistössä Pappilanjoen alapuolelle ei ole tarkoituksenmukaista, mikäli M-real Kyron tehtaan jätevesien johtamista Pappilanjokeen jatketaan. Kunnan jo tekemässä selvityksessä on otettu huomioon vain kunnan jätevedet, joten myös tehtaan jätevesien purkupaikan siirtämisen selvittäminen edellyttää kunnan selvityksen tarkistamista. Purkupaikan siirtämistä koskevan selvityksen toimittamiselle asetettu määräaika on sama kuin M-real Kyron tehtaan ympäristöluvassa." Luvan saaja on määrätty toimittamaan ympäristölupavirastolle viimeistään 31.5.2008 hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Kyrön paperi- ja kartonkitehtaan ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.12.2003 myöntänyt Kyrön paperi- ja kartonkitehtaan toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan, päätös nro 84/2003/1, siitä ilmenevin lupamääräyksin. Ympäristöluvan lupamääräys 29, joka koskee jätevesien purkupaikan mahdollista siirtoa, kuuluu: "Luvan saajan on laadittava selvitys Pappilanjokeen johdettavien jätevesien purkupaikan siirtämisestä vesistössä Pappilanjoen alapuolelle Selvitys on mahdollisuuksien mukaan laadittava yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan kanssa.
Selvitykseen tulee sisältyä hankkeen toteutussuunnitelma kustannusarvioineen, mahdollinen toteuttamisaikataulu sekä arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista. Selvityksessä on otettava huomioon Pappilanjoen säännöstely ja mahdollisuudet virtaamien ja joen vedenkorkeuksien muuttamiseen. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastolle viimeistään 31.5.2006. Ympäristölupavirasto antaa selvityksen perusteella purkupaikan mahdollisen muuttamisen vuoksi tarvittavat määräykset. Purkupaikkamääräystä on päätöksessä perusteltu seuraavasti: 4 "Erityisesti Pappilanjokeen kohdistuvat jätevesien vaikutukset riippuvat jätevesien laimenemisolosuhteista joessa. Lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristölupavirastovirastossa samanaikaisesti vireillä olevan Kyro Power Oy:n lyhytaikaissäännöstelyn mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen selvittämistä ja korvaamista koskevan hakemusasian yhteydessä saadut selvitykset. Jäteveden tiukentuneista päästömääräyksistä huolimatta jäteveden haitalliset vaikutukset Pappilanjoessa ovat erittäin merkittävät nykyisen lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamien pienten virtaamien aikana. Suuret virtaamavaihtelut korostavat haitallisia vaikutuksia. Tämän vuoksi ja koska Pappilanjokeen johdetaan myös Hämeenkyrön kunnan jätevedet, luvan saaja on määrätty mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan kanssa selvittämään mahdollisuudet jätevesien purkupaikan siirtoon vesistössä joen alapuolelle ennen lupamääräysten tarkistamista koskevan uuden hakemuksen jättämistä. Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut 29.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0444/3 ja Korkein hallinto-oikeus 15.3.2007 antamallaan päätöksellä taltio nro 614 vesistöön johdettavia päästöjä ja melua koskevia lupamääräyksiä sekä lupamääräysten tarkistamista koskevaa ajankohtaa. Päätöksen nro 84/2003/1 lupamääräyksen 29 tarkoittama purkupaikkaselvitys tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 31.8.2007. Korkein hallinto-oikeus muutti ajankulumisen vuoksi Kyrön tehtaan ympäristöluvan tarkistamiselle asetetun määräajan loppumaan viimeistään 31.12.2010. Kyröskosken voimalaitosta koskevat päätökset Länsi-Suomen vesioikeus oli 13.3.1987 myöntänyt päätöksellä nro 11/1987/1 Oy Kyrö Ab:lle luvan uuden koneaseman rakentamiseen Kyröskosken voimalaitokselle sekä Kyrösjärven vedenjuoksun säännöstelyyn lyhytaikaissäännöstelynä. Päätöksen mukaisen juoksutuksen oli oltava vähintään 1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona ja luvan saajan oli pantava neljän vuoden kuluessa uuden koneaseman käyttöön otosta vireille hakemus lyhytaikaissäännöstelyn mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen selvittämi-
seksi ja korvaamiseksi. Asiaa ratkaistaessa voitiin antaa lyhytaikaissäännöstelyä koskevia täydentäviä määräyksiä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on muuttanut 23.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 153/2005/4 em. päätöstä mm. vahinkoja estävien ja korjaavien toimenpiteiden, 1.5. 30.9. välisen ajan juoksutusten ja vuoden 2004 jälkeen aiheutuneiden vahinkojen käsittelyn osalta. Päätöksen mukaisen juoksutuksen on oltava 1.5. 30.9. välisen ajan jatkuvasti vähintään 2 m 3 /s ja muuna aikana vähintään 1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona lukuun ottamatta aikaa, jolloin Kyrkösjärven veden pinta on tietyn murtoviivan alapuolella. Tällöin juoksutuksen on oltava 1.5. 30.9. välisen ajan jatkuvasti vähintään 1 m 3 /s ja muuna aikana vähintään 1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona. Luvan haltijan on viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta pantava ympäristölupavirastossa vireille hakemus lyhytaikaissäännöstelyn vuoden 2004 jälkeen aiheuttamien vahinkojen selvittämiseksi ja korvaamiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on 21.1.2008 antamallaan päätöksellä pysyttänyt nro 08/0016/1 lyhytaikaisjuoksutusta koskevat määräykset muuttamattomina, mutta muuttanut päätöstä mm. vahinkoja estävien ja korjaavien toimenpiteiden osalta. Korkein hallinto-oikeus on muuttanut 23.6.2009 antamallaan päätöksellä taltio nro 1605 (korjattu 24.6.2009) lyhytaikaisjuoksutusta koskevaa lupamääräystä siten, että juoksutuksen on oltava aina vähintään 2 m 3 /s muulloin kuin jos Kyrkösjärven veden pinta on tietyn murtoviivan alapuolella. 5 Kaavoitus Puhdistamoalue on voimassaolevassa rakennuskaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi. Puhdistamon lähialueet on kaavassa merkitty erillispientalojen korttelialueeksi, urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi ja lähivirkistysalueeksi. PUHDISTAMON YMPÄRISTÖ Sijaintipaikka ja sen lähiympäristö Puhdistamo sijaitsee Pappilanjoen rannalla noin kilometrin Hämeenkyrön kuntakeskuksesta koilliseen. Lähin asutus on noin 180 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Asutuksen ja puhdistamon välillä ei ole sanottavasti melun tai hajujen leviämistä rajoittavia esteitä. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Lähialueilla ei ole talousvesikaivoja tai vedenottamoita. Puhdistamon läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura 2000-alueita.
6 PURKUVESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Puhdistamo sijaitsee Kyrösjärvestä alkunsa saavan Pappilanjoen alajuoksulla. Vesistö kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen (35) ja tarkemmin Ikaalisten vesistöalueeseen (35.5). Perusalue on Mahnalanselän alue (35.51). Alavesistöalue, mihin jätevedet johdetaan, on Pappilanjoen alue (35.513). Pappilanjoki laskee Kirkkojärveen, josta reitti jatkuu Kallioistenselän ja Mahnalanselän kautta Siuronkoskeen, joka laskee Nokianvirran alapuolella Kuloveteen. Vesistön hydrologiset tiedot Ikaalisten reitin vesistöalueen pinta-ala on Kyröskoskessa 2 627 km 2 ja järvisyys 8,9 %. Kyröskosken keskivirtaama on ollut pitkän ajan keskiarvona 27 m 3 /s. Kyrösjärveä säännöstellään Kyröskosken voimalan kohdalla. Keskialivirtaaman kuukausikeskiarvot ovat selvästi alle 10 m 3 /s. Vuorokausitasolla virtaamat olivat pienimmillään 2 3 m 3 /s. Vesistön kuormitus ja Pappilanjoen juoksukset Pappilanjokeen johdetaan Hämeenkyrön jätevedenpuhdistamon käsiteltyjen jätevesien lisäksi M-real Oyj:n Kyrön kartonkitehtaan käsitellyt jätevedet. Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon osuus Pappilanjokeen johdettavasta pistemäisestä fosforikuormituksesta on ollut noin viidennes ja typpikuormasta lähes puolet. Orgaanisen kuorman osuus on ollut noin 15 %. Pappilanjoen kuormitus laski tehtaan biologisen puhdistamon käyttöönoton jälkeen (1987). BOD -kuormituksen vähenemä oli yli 80 % aiempaan tasoon verrattuna. Myös typpi- ja kiintoainekuormitus ovat vähentyneet pitemmällä aikavälillä. Hämeenkyrön kunnan puhdistamon päästöt ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla, vain typpipäästöissä on tapahtunut lievää kasvua. Vuonna 2006 jätevesien päästöt jokeen kasvoivat Hämeenkyrön kunnan puhdistamolla esiintyneiden ongelmien vuoksi. Kyröskosken voimalaitoksen laajennus vuonna 1997 on merkinnyt vuorokausisäännöstelyn voimistumista. Juoksutus on tapahtunut pääosin siten, että voimalaitos on ollut kiinni klo 22.00 07.00 ja viikonloppuisin ja juoksutus on ollut pysäytyksissä. Juoksutustapa on merkinnyt sitä, että yöaikana ja viikonloppuina jokeen on muodostunut jätevesitulppa, joka on heikentänyt paikallisesti Pappilanjoen veden laatua. Juoksutuskäytännön muututtua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen heinäkuun alusta vuonna 2009 niin, että juoksutus jokeen on aina vähintään 2 m 3 /s, jokiveden laatu jätevesien purkualueella on vähän parantunut.
7 Vesistön tila ja veden laatu Veden peruslaatu Kyrösjärvestä laskevassa Kyröskoskessa on hyvä, vaikka vesi on voimakkaasti humussävytteistä. Veden ph on lievästi happamalla alueella tai ajoin lähellä neutraalia. Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Happitilanne on hyvä. Pappilanjokeen johdettavan kuormituksen yhteisvaikutus näkyy veden fysikaalis-kemiallisessa laadussa lievänä sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuksien nousuna. Veden laatuluokka on heikentynyt Kyröskoskeen verrattuna jo ennen Hämeenkyrön kunnan jätevesien purkualuetta M-real Oyj:n Kyron kartonkitehtaan jätevesien takia. Virtaamavaihteluiden takia Pappilanjoen vesi voi olla juoksutusseisokkien takia pienillä virtaamilla jopa jätevesimäistä. Kun huomioidaan veden ajoin voimakkaasti heikkenevä hygieeninen laatu, Pappilanjoen veden laatuluokkaa voidaan pitää välttävänä. Näin siitä huolimatta, että pääosa fekaalisia kolibakteereja indikoivista bakteereista on ollut peräisin kartonkitehtaan biologisesta prosessista. Terveydellinen haitta lienee täten pienempi kuin bakteeritulokset osoittavat. Tämä Pappilanjoen juoksutustapa on merkinnyt sitä, että yöaikaan ja viikonloppuna jokeen on muodostunut jätevesitulppa, joka on heikentänyt paikallisesti Pappilanjoen veden laatua. Pappilanjoki laskee Kirkkojärveen, joka on jokeen johdetun kuormituksen takia Kyrösjärveä rehevämpi ja alusveden happitilanne huonompi. Pappilanjoen lyhytaikaissäännöstely on tuonut mukanaan uuden tilanteen, jossa Kirkkojärvi ei ole runsaiden talvijuoksutusten takia kerrostunut enää lainkaan. Happitilanne on näissä oloissa hyvä pohjaan saakka. Kirkkojärvellä voimakkain hygieeninen likaantuminen ajoittuu talviaikaan. Bakteerien esiintyminen sekä kerrostuneisuuskausien (nykyään ensisijaisesti kesäaika) aikainen alusveden heikko happitilanne laskee veden yleislaadun välttäväksi, vaikka pintaveden fysikaalis-kemiallista laatua voidaan pitää tyydyttävänä. Kirkkojärveä seuraavien Kalliostenselän ja Mahnalanselän veden laatu on tyydyttävä. Ero Kirkkojärveen ei kuitenkaan ole suuri. Vuosina 2004 2009 veden laatu Pappilanjoen alajuoksulla pisteellä S2 on ollut seuraavanlainen:
O 2 % Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/m Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l kok.n µg/l 2004 87 6,6 4,2 4,6 12 678 23 2005 88 6,3 3,7 5 15 873 24 2006 84 7,6 2,7 3,3 16 898 22 2007 82 8,4 4 5,1 17 1038 25 2008 84 6,1 3,6 3,5 18 961 25 2009 83 6,7 3,3 3,5 18 931 28 8 kok.p µg/l Kyrösjärven ja Kyröskosken veden laatu on luokiteltu vesistöjen yleisluokituksessa hyväksi. Pappilanjoen alajuoksu on yleisluokituksen mukaan välttävää ja uimavesiluokituksen (STM 292/96) mukaan hygieenisen laadun vuoksi jopa huonoa. Kirkkojärven päällysveden laatu täyttää hygieenistä laatua lukuun ottamatta tyydyttävälle veden laadulle asetetut kriteerit, mutta jää hygieenisen likaantumisen ja alusveden hapettomuuden vuoksi välttäväksi. Kesäaikaan Kirkkojärven vesi on kyllä uimakelpoista. Virkistyskäyttöluokituksen mukaan Pappilanjoen vesi on M-real Oyj:n kartonkitehtaan jätevesien vuoksi Hämeenkyrön puhdistamon purkukohdan yläpuolella välttävä, eikä muutu puhdistamon purkukohdan alapuolella. Hämeenkyrön kunnan jätevesien laimennussuhde Pappilanjoen virtaamaan oli vuonna 2007 keskivirtaamalla (29 m 3 /s) 1:1319, keskialivirtaamalla (8,8 m 3 /s) 1:400 ja minimivirtaamalla (2 m 3 /s) 1:91. Jätevesien vaikutukset Pappilanjoen veden laatuun jäävät keskialivirtaamallakin melko pieniksi. Kirkkojärvessä vaikutus on teoriassa alhaisempi kuin Pappilanjoessa. Myös Hämeenkyrön kunnan jätevedet vaikuttavat purkuvesistön veden laatuun, vaikka pääosa bakteereista on peräisin kartonkitehtaan vesistä. Pappilanjokeen kohdistuvan kuormituksen kokonaisvaikutukset riippuvat voimalaitoksen juoksutuksista. Pappilanjoen veden laatu voi vaihdella juoksutustilanteen mukaan jätevesien purkukohtien alapuolella tyydyttävästä huonoon. Juoksutuskäytännön muututtua kesällä 2009 Pappilanjoen pintaveden ja pohjanläheisen veden typpipitoisuus, ammoniumtyppipitoisuus ja sähkönjohtavuus sekä E.kolien määrä ovat vesistötarkkailun tulosten mukaan kunnan puhdistamon jätevesien purkualueella laimennuksen lisääntyessä hieman pienentyneet ja happipitoisuus on pysynyt ennallaan. Pappilanjoen suussa veden typpipitoisuudet ovat nousseet ja veden hygieeninen laatu on heikentynyt. Kirkkojärvellä muutoksia ei ole havaittu. Typenpoiston tarpeellisuus Hämeenkyrön jätevedenpuhdistamon typenpoiston tarpeellisuutta on tarkasteltu purkuvesistön minimiravinteen avulla vuoden 2007 tarkkailutulosten perusteella. Pappilanjoen ja Kirkkojärven minimiravinne on ollut fosfori. Kokonaisravinteita tarkastelemalla purkuvesistö on selvästi fosforirajoitteinen. Tehostetulla typenpoistolla ei tämän perusteella saavutettaisi purku-
Kalasto ja kalastus vesistössä selvää rehevyystason laskua. Koska ammoniumtypen pitoisuudet ovat purkuvesistössä olleet pieniä, sillä ei ole suurta merkitystä hapen kuluttajana. Tarkasteltavalle alueelle on istutettu kalaa sekä luvanhaltijoille määrätyillä kalatalousmaksuilla että kalastuskuntien omilla varoilla. Istutustoiminta on ollut runsasta ja säännöllistä 1980-luvulta lähtien. Pappilanjokeen ei ole istutettu vuonna 2006 lohikaloja, mutta joen suualueelle järven puolelle istutuksia on tehty. Istutetut kalat eivät pääse joesta ylöspäin. Kirkkojärven Kalliostenselän alueella istutusten pääpaino on ollut pitkällä aikavälillä kuhassa, mutta 1990-luvun puolivälin jälkeen myös lohikalat ovat nousseet merkittävään asemaan. Mahnalanselällä istutustoiminta on ollut samantyyppistä kuin ylempänä. Tarkkailualueen kalastusta haittaavat tekijät liittyvät pääasiassa veden rehevyyteen, mutta myös vedenpinnan säännöstelyn koetaan haittaavan kalastusta. Pappilanjoen merkitystä kalastuskohteena on nykyisin vaikea arvioida, mutta se ei ilmeisesti ole suuri. Kalastus Pappilanjoella on hiipunut vuosien 2004 2006 aikana. Myös saaliin määrä on ollut vähäinen. 9 ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen (Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EU). Ikaalisten reitin virkistyskäytöllinen merkitys on suuri. Valuma-alueen latvoilla on runsaasti turvemaita ja Ikaalisten reitin järvet ovatkin ruskeavetisiä. Pirkanmaalla pistekuormitus koostuu melko tasavertaisesti sekä yhdyskuntien että teollisuuden jätevedenpuhdistamoista. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla on ympäristönsuojelulain tai sitä edeltäneen ympäristölainsäädännön mukaiset toistaiseksi voimassa olevat ympäristöluvat, joiden lupaehdot tarkistetaan 5 8 vuoden välein. Luvissa on määräyksiä muun muassa fosforille, typelle, COD:lle, BOD:lle ja kiintoaineelle. Pirkanmaan vesistöt ja järvet ovat pääosin selvästi fosforirajoitteisia ja typen poistolle ei ole aikaisemmin ollut velvoitteita. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan (10/2009) Suomen ei tarvitse toteuttaa tehostettua typenpoistoa kaikilla yli 10 000 asukasvastineluvun (AVL) jätevedenpuhdistamoilla. Typen tehostettu poistaminen ei ole tarpeen, kun typpikuormituksella ei ole vaikutusta purkuvesistön rehevöitymiseen tai typpeä poistuu luonnonmukaisesti vesistöissä ennen kulkeutumista Itämeren typestä rehevöityviin osiin. Valuma-alueiden kyky poistaa typpeä riippuu ratkaisevasti järvisyydestä; mitä suurempi järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta on, sitä enemmän poistuu typpeä. Yhdyskuntien typenpoistovelvoite ratkaistaan kunkin jätevedenpuhdistamon osalta erikseen sille myönnettävän ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä.
10 Pappilanjoki on vesienhoitosuunnitelmassa nimetty voimakkaasti muutetuksi joeksi. Suurimmat ongelmat liittyvät rantojen kulumiseen. Aikoinaan tehty rantasuojaus puupaaluilla on osittain hajonnut. Alueen maalajit (hiesu, hieta) ovat alttiita eroosiolle, jota voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely on edesauttanut. Asiantuntija-arvion mukaan Pappilanjoen ekologista tilaa olisi mahdollista parantaa rantojen suojauksella. Pappilanjoki ei ehkä ole hyvässä saavutettavassa olevassa tilassa. Tilatavoitteiden lopullinen asettaminen Pappilanjoelle edellyttää tarkempia selvityksiä. Pappilanjokea koskevat yleistä rehevyyttä, kiintoainekuormitusta ja happamuutta koskevat tavoitteet. PURKUPAIKAN SIIRTOA KOSKEVA SELVITYS Siirrosta aiheutuvat kustannukset M-real Oyj on teettänyt jätevesien purkuputken siirtämisen reittivaihtoehtoja ja kustannuksia koskevan selvityksen (Jätevesien poistoputken sijoituksen esiselvitys Suunnitelmaselostus, insinööritoimisto Geotesti Oy työnumero 030144). Selvityksen mukaan linjausvaihtoehto 1:n mukainen purkuputki kulkisi maitse Pappilanjoen pohjoispuolella päätyen VT 3:n alitse Kirkkojärveen (pituus noin 4 850 metriä). Linjausvaihtoehto 1:n kustannusarvio on 1 521 000 euroa, jos kunnan jätevedenpuhdistamon vedet johdettaisiin samaan viemäriin, tai 1 830 000 euroa, jos kunnan jätevedet johdetaan omana linjanaan Kirkkojärveen. Linjausvaihtoehto 2:ssa purkuputki on suunniteltu kulkemaan Pappilanjoen pohjassa päätyen Kirkkojärveen (pituus noin 5 550 metriä). Linjausvaihtoehto 2:ssa vastaavat kustannukset olisivat 1 594 000 ja 1 900 000 euroa. Jätevesien purkupaikan muuttamisen vaikutukset M-real Oyj ja Hämeenkyrön kunta ovat teettäneet Kokemäen vesiensuojeluyhdistys ry:llä selvityksen Pappilanjoen tilasta ja jätevesien purkupaikkojen siirtämiseen vaikutuksesta veden laatuun. Selvityksessä on tarkasteltu Pappilanjoen veden happipitoisuutta, sähkönjohtavuutta, kiintoainepitoisuutta, typpiyhdisteiden pitoisuutta ja fosforipitoisuutta Pappilanjoessa paperi- ja kartonkitehtaan alapuolella sekä joen alajuoksulla mm. seuraavasti. Vuorokausisäännöstely Pappilanjoen vuorokausisäännöstely johtuu Kyröskosken Voima Oy:n voimalaitoksen säännöstelystä, jolla Kyrösjärven alapuolella sijaitseva Kyröskosken Voima Oy hyödyntää Kyrösjärven vesivaroja. Pappilanjoen vuorokausisäännöstelyn takia juoksutus jokeen aloitetaan aamuisin klo 7 ja lopetetaan iltaisin klo 22. Yöaikaan klo 22 07 virtaama on pienimmillään 1,8
m 3 /s (jätevedet, lauhdevedet ja padon vuodot). Juoksutuksen aikana joen virtaama on 60 m 3 /s. Viikonloppuisin juoksutus päättyy perjantaisin klo 22 ja käynnistyy maanantaisin klo 7. Juoksutuskatkon pituus on viikonloppuisin siten noin 2,5 vrk. Juoksutuskatkon aikana jokeen vuorokausittain tunnin aikana juoksutettava virtaama on vähintään 1 m 3 /s. Jokialueen puhdistuminen katkon aikaisista päästöistä kestää noin neljä tuntia. Jos juoksutusjakso on vieläkin lyhyempi, jätevesitulppa siirtyy joessa alajuoksulle ja likaantumisalue laajenee normaaliin vuorokausisäännöstelyyn verrattuna. Veden laatu juoksutuskatkojen aikana Happitilanne on pysynyt v. 1998 2007 hyvänä Pappilanjoen ylä- ja alajuoksulla säännöstelystä huolimatta. Sähkönjohtavuus on Pappilanjoen vedessä ollut M-real Oyj:n tehtaan jälkeen ajoittain kaksinkertainen normaaliin nähden, samoin alajuoksun sähkönjohtavuuden maksimiarvot ovat olleet noin kaksinkertaisia normaalitasoon verrattuna. Jokiveden kiintoainepitoisuuksissa on nähtävissä vaihtelua. Tehtaan jälkeisissä mittauspisteissä jokiveden kiintoainepitoisuudet ovat jonkin verran korkeammat kuin alajuoksulla. Jokiveden typpipitoisuus tehtaan jälkeisessä mittauspisteessä laskee hiukan. Hämeenkyrön puhdistamon jälkeisessä mittauspisteessä veden typpipitoisuudet ovat puolestaan hiukan nousseet. Tehtaan jälkeisessä mittauspisteessä korkeita fosforipitoisuuksia on esiintynyt v. 2002 2003, jolloin tehtaan biologisen puhdistamon toiminnassa oli ongelmia. Fosforipitoisuus on pienentynyt jonkin verran aikavälillä 1998 2007 sekä tehtaan jälkeisessä mittauspisteessä että joen alajuoksulla. Kyröskosken ja Kirkkojärven veden ravinnepitoisuudet Kyröskosken veden fosforipitoisuus on pienentynyt seurantajakson (2000 2007) aikana 22 µg/l 18 µg/l. Kirkkojärvessä pieneneminen on ollut 27 µg/l 25 µg/l, eli tehtaan biologisen puhdistamon parempi toiminta näkyy fosforipitoisuutta alentavana tekijänä. Kyrösjärven veden typpipitoisuus on noussut tarkkailujaksolla 700 µg/l 820 µg/l. Kirkkojärven veden fosforipitoisuus on noussut samanaikaisesti 780 µg/l 850 µg/l. Veden typpipitoisuus on kohonnut viime vuosina hajakuormituksen lisääntymisen vuoksi, mikä näkyy sekä Kyröskoskessa että Kirkkojärvessä. Vuoden 2007 tilanne Jätevesien vaikutus Pappilanjoen veden happipitoisuuteen on vähäinen. Sähkönjohtavuus kuvaa jätevesien laimenemista. Juoksutuskatkojen aikana jokeen muodostuva "jätevesitulppa" näkyy esim. sähkönjohtavuuden nousuna, joka on voimakkainta heti tehtaan puhdistamon jälkeen. Päiväjuoksutus laimentaa vaikutuksia, mutta joki ei ehdi puhdistua kokonaan tunnin juoksutuksen aikana. Kyrösjärven luusuan keskimääräinen fosforipitoisuus on 20 µg/l. Tehtaan jätevedet nostavat selvästi fosforipitoisuutta juoksutuskatkon aikana. Kunnan puhdistamon päästöt lisäävät myös paikallisesti alajuoksun fosforipi- 11
toisuutta. Keskijuoksutuksella (27 m 3 /s) fosforipitoisuuden nousu on noin 1,3 µg/l (fosforikuormitus yhteensä 3 kg/d), mitä voidaan pitää vähäisenä, koska Kyrösjärven fosforipitoisuus on noin 20 µg/l. Juoksutuskatkon aikana vaikutus fosforipitoisuuteen 5-kertaistuu. Typpikuormitus painottuu Pappilanjoen alajuoksulle, koska kunnan puhdistamon typpipäästöt ovat selvästi suurempia kuin M-real Oyj:n biologisen puhdistamon päästöt. Veden typpipitoisuus (keskiarvo) nousee alajuoksulla katkon aikana noin 300 µg/l, kun yläjuoksulla nousu jää alle 200 µg/l. Keskivirtaamalla typpipitoisuuden nousu on yhteensä 34 µg/l (typpikuormitus 80 kg/d), mitä voidaan pitää vähäisenä, kun Kyröskosken keskipitoisuus on 760 µg/l. Juoksutuskatkon aikana vaikutus veden typpipitoisuuteen noin 10-kertaistuu. M-real Oyj:n tehtaan puhdistamon jätevesissä on jonkin verran kiintoainetta, mikä näkyy pitoisuuden nousuna yläjuoksulla. Veden samentuminen sen sijaan jää vähäiseksi. Keskivirtaaman aikana kiintoainekuormituksella ei ole vaikutusta jokiveden laatuun (muutos alle 0,1 mg/l). Veden hygieenisen laadun selvittämiseen käytettiin fekaalisten kolien, E colien ja enterokokkien määrityksiä. Ulosteperäisiä bakteereita sisältävien jätevesien päästöt lisäävät jokiveden fekaalisten kolibakteerien määrää. Määrä ylittää usein uimaveden raja-arvon (200 kpl/dl), joten jokivesi ei sovellu kunnallisen puhdistamon purkualueella uimiseen. Pappilanjoen suulla tilanne palautuu jälleen uimiseen sopivaksi. Enterokokkien osalta tilanne on sama, eli niitä esiintyy uimavesinormit ylittäviä määriä kunnan purkualueella juoksutuskatkojen yhteydessä. Purkupaikan siirron vaikutus Pappilanjokeen ja Kirkkojärveen Jos käsitellyt jätevedet johdettaisiin Pappilanjoen ohitse Kirkkojärveen, Pappilanjoen veden laatu olisi suurin piirtein sama kuin tällä hetkellä Kyröskoskessa, eikä juoksutuskatkoilla olisi merkittävää vaikutusta veden laatuun. Purkupaikan siirroilla olisi eniten vaikutuksia viikonloppuina ja normaalia heikomman vesitilanteen vallitessa, jolloin jokialueelle jää heikosti laimentuneita jätevesiä, jos juoksutusjakso jää 4 tuntia lyhyemmäksi. Hygieeninen likaantuminen loppuisi lähes kokonaan ja kiintoaineen aiheuttama nuhraantuminen loppuisi tehtaan lähialueella. Happitilanteen muutos jäisi vähäiseksi eikä myöskään rehevöitymisessä tapahtuisi muutoksia. Kirkkojärveen tulevassa kokonaiskuormituksessa ei tapahtuisi muutoksia, koska kuormitus kulkeutuu sinne nykytilanteessakin lyhyellä viiveellä. Jokialueella tapahtuvalla itsepuhdistumisella ei ole olennaista merkitystä. Kirkkojärvessä uusi purkuputki tulisi sijoittaa alueelle, jossa vesisyvyys on riittävän pieni, jotta jätevesi ei pääse vajoamaan suoraan alusveteen (5 7 m), koska alusveden laatu voisi heiketä nykytilanteeseen verrattuna. Pohjalle kertyminen kohottaisi ainepitoisuuksia, joka saattaisi johtaa sisäisen kuormituksen lisääntymiseen. Pappilanjoen vuorokausisäännöstely on muuttanut Kirkkojärven kerrostuneisuusolosuhteita talviaikana. Aiemmin syvän- 12
nealue kerrostui lämpötilan mukaan ja lämpimimmästä alusvedestä loppui happi talven aikana. Nykytilanteessa virtaaman vaihtelut aiheuttavat hydrologisia pulsseja ja sekoittavat vettä tehokkaasti. Tämä merkitsee alusveden lämpötilan alenemista ja happitilanteen paranemista. Syvänteen talviaikainen happitilanne on säännöstelyn aikana parantunut. Johtopäätökset Hämeenkyrön kunta ja M-real Oyj ovat esittäneet, että purkupaikan siirrot eivät ole perusteltuja Pappilanjoen tai Kirkkojärven veden laadun parantamiseksi. Lisäksi purkuputken siirto Kirkkojärveen aiheuttaisi kohtuuttomat kustannukset sekä Kyröskosken paperi- ja kartonkitehtaalle että Hämeenkyrön kunnalle. Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamo tullaan lakkauttamaan ja jätevedet käsitellään Tampereen seudun keskuspuhdistamolla tai Nokialla. Jo vuoden 2008 aikana tehdään päätökset siitä, milloin Hämeenkyrön jätevedet voitaisiin johtaa Nokialle. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n raportissa Pappilanjoen tilasta ja purkupaikkojen siirron vaikutuksista veden laatuun todetaan luvanhaltijan esittämän selvityksen lisäksi seuraavaa: Veden laatu paranisi selvityksen mukaan vain juoksutuskatkojen aikana. Tällaisia päiviä on kuitenkin vuodessa yli 100 ja lisäksi ne ajoittuvat viikonloppuihin, jolloin virkistyskäyttöpotentiaali on suurimmillaan. Purkuputken purkukohta Kirkkojärveen tulisi valita siten, että jätevesien kertymistä syvänteen pohjalle ei pääse tapahtumaan. Jätevesien johtaminen purkuputkella suoraan Kirkkojärveen ei sinällään vaikuta sen veden laatuun tai virkistyskelpoisuuteen. Kokonaiskuormitus ei lisäänny eikä vähene, koska kuormitus kulkeutuu nykyisessäkin tilanteessa lyhyellä viiveellä Kirkkojärveen. Juoksutusta voidaan tehdä viikonloppuisin myös jatkuvana, eli luovuttaisiin nykyisestä lyhyestä tunnin kestävästä juoksutuksesta. Kokonaiskuormituksen perusteella voidaan arvioida vesimäärä, jolla tilannetta saataisiin parannettua virkistyskäytön kannalta riittävästi. Typpikuormitus veteen on noin 80 kg/d ja fosforikuormitus noin 3 kg/d. Esimerkiksi 2 m 3 /s:n ohijuoksutuksella kokonaisvirtaama olisi luokkaa 4 m/s (jäähdytys- ja jätevedet sekä padon vuodot). Pappilanjoen veden typpipitoisuus nousisi tällöin 230 µg/l ja fosforipitoisuus 9 µg/l. Juoksutuskatkon aikana havaittuihin arvoihin verrattuna tilanne ei juurikaan paranisi. Joen happitilanteen kannalta lisävedellä ei ole merkitystä, koska happea on Pappilanjoessa ollut koko ajan hyvin. Veden hygieeninen laatu on vaikeammin arvioitavissa. Se paranisi laimennuksen lisääntyessä jonkin verran. Koska vesi soveltuu uimiseen yläjuoksulla nykyisinkin, tilanne ei asiallisesti muuttuisi. Kunnan jätevesien purku- 13
alueella likaantuminen lievenisi, mutta tuskin uimakelpoisuus vielä tällä toimella olisi turvattu. Jos Pappilanjoki ohitetaan purkuputkella, tilanne muuttuisi eniten siinä mielessä, että tietoisuus päästöjen loppumisesta parantaisi Pappilanjoen imagoa merkittävästi. Vesihuoltoa koskevat yleissuunnitelmat on otettava ratkaisussa huomioon. Pirkanmaata koskevassa vesihuoltosuunnitelmassa on vaihtoehtona Hämeenkyrön kunnan jätevesien johtaminen Tampereen seudun keskuspuhdistamolle. Se muuttaisi nykyasetelmaa selvästi. 14 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Hämeenkyrön ja Viljakkalan kuntien (nykyisin Ylöjärven kaupungin Viljakkalan taajama) viemäröintialueiden jätevedet käsitellään vuonna 1964 valmistuneessa ja 1978 laajennetussa biologisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Puhdistamoa on saneerattu vuonna 1997 mm. lisäämällä ilmastusallastilavuutta vedenpintaa nostamalla. Nykyinen kuormitus vastaa asukasvastinelukua 6400. Liittyjämäärä on Hämeenkyrössä 6900 ja Viljakkalassa 1100. Kuivattu jätevesiliete kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven jätteenkäsittelyasemalle Nokialle. Kuivattua lietettä muodostuu noin 2700 t/a. Hämeenkyrön kunta on sitoutunut olemaan mukana alueelle tulevassa suurpuhdistamohankkeessa. (valmis vuonna 2020) ja on selvittänyt mahdollisuuksia puhdistamon jätevesien johtamiseksi siirtoviemärillä Nokian kaupungin puhdistamolle. Hämeenkyrön kunnanvaltuusto on hyväksynyt 14.2.2011 esisopimuksen jäteveden johtamiseksi Nokian Kullaanvuoren puhdistamolle, jossa on tarkoitus käsitellä Nokian kaupungin ja Hämeenkyrön kunnan yhdyskuntajätevesien lisäksi mahdollisesti myös Georgia Pacific Nordic Oy:n paperitehtaan jätevedet. Edellä mainituista syistä Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamo tullaan lähitulevaisuudessa lakkauttamaan. Jätevedenpuhdistusprosessi Puhdistamo on tyypiltään kaksilinjainen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Ilmastusaltaina on kaksi harjailmasteista rengaskanavaa. Puhdistamon prosessivaiheet ovat seuraavat: - tulopumppaus - sakokaivolietteen vastaanotto - näytteenotto
- rumpusiivilä - lietteenkäsittelyn rejektien palautus - ferrosulfaatin ja kalkin syöttö - ohitusmittaus - rengaskanavailmastus (altaiden tilavuudet 400 m 3 ja 700 m 3, mahdollisuus noin 300 m 3 :n lisätilavuuteen pinnankorkeutta säätämällä) - jälkiselkeytys (altaiden tilavuus yhteensä 752 m 3, pinta-ala yhteensä 222 m 2 ) - desinfiointitila - näytteenotto ja virtaaman mittaus - purku Pappilanjokeen. - lietteen tiivistys (sakeuttamon tilavuus 76 m 3, pinta-ala 20 m 2 ) - lietteen koneellinen kuivaus suotonauhalla. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: - keskimääräinen viemärivesimäärä MQ kesk 2 100 m 3 /d - mitoitusvesimäärä q mit 360 m 3 /h - mitoitusasukasvastineluku 7 200 - tuleva BOD 7 kuorma 360 kg/d - V ilmastus 1 100 1 430 m 3 (700 m 3 ), tilakuorma 0,43 kg/m 3 d - A selkeytys 222 m 2 (126 m 2 ), pintakuorma 0,36 m/h Mitoitusarvoissa on esitetty suluissa suuremman linjan tiedot. Rengaskanavien tilavuuden vaihteluvälin suurempi luku tarkoittaa tilavuutta, johon päästäisiin nostamalla kanavien pintaa 30 cm. Suurimmat vuorokausivirtaamat ovat olleet tasoa 8 000 m 3 /d. Käytännön kokemusten mukaan puhdistamo sietää vielä hyvissä olosuhteissa kohtuudella virtaaman 5 000 m 3 /d. Tätä suuremmilla virtaamilla lietettä pääsee karkuun. Puhdistamon tulokuorma on ollut vuosina 2003 2010 seuraava: 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Q m 3 /d 1650 1910 1860 2140 1900 2440 1670 1730 BOD 7 kg/d 460 460 440 460 470 390 440 420 P kg/d 17 19 18 18 17 15 16 16 N kg/d 95 96 91 100 92 90 97 97 Tulokuormitus vastasi keskimäärin 8 000 asukkaan jätevesiä ja se on BOD-painotteinen. Puhdistamolla vastaanotetaan ja käsitellään lisäksi haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteitä. Sakokaivolietteet eivät näy tulevassa kuormassa. Saavutetut puhdistustulokset Puhdistamon lähtevän veden pitoisuudet ja puhdistusteho ovat olleet 2003 2010 seuraavat: 15
Puhdistamon päästöt 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 BOD 7ATU % 97 96 96 93 96 94 96 96 mg/l 8,5 10 9,1 16 11 9,6 8,4 10 P % 97 94 95 85 95 94 96 95 mg/l 0,37 0,57 0,48 1,2 0,44 0,3 0,46 0,45 N % 41 40 47 40 29 26 36 44 mg/l 33 30 26 29 37 22 38 40 Puhdistamon keskimääräinen nitrifikaatioaste on ollut noin 35%, joten vesistöön poistuva typpi oli lähes kokonaisuudessaan happea kuluttavassa ammoniumtyppimuodossa. Nitrifiointia esiintyy vaimeana vain kesäaikana. Lupaehdot on saavutettu vuonna 2010 kaikkien parametrien osalta. Puhdistamon päästöt (kg/d) vuosina 2003 2010: 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 BOD 7ATU 14 20 17 35 21 25 14 18 P 0,61 1,1 0,89 2,6 0,83 0,85 0,76 0,79 N 54 58 49 61 65 66 63 63 Päästöt ovat pysyneet samalla tasolla koko 2000-luvun. Energian ja kemikaalien kulutus Puhdistamon sähkönkulutus on noin 470 000 kwh/a. Energiaa tarvitaan lähinnä ilmastukseen ja pumppauksiin. Puhdistamolla käytetään ferrosulfaattia fosforin saostamiseen noin 170 t/a. Lisäksi käytetään polymeeriä lietteen kuivaukseen ja selkeytyksen tehostukseen noin 1,6 t/a. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Purkupaikan alapuolella kalasto on yleisen rehevyyden seurauksena särkikalavaltainen. Vesistöön johdettavat puhdistetut jätevedet eivät tulevaisuudessakaan aiheuta merkittävää haittaa alapuolisen vesistön nykyiselle virkistyskäytölle kuten kalastukselle. Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset Hakijan ilmoituksen mukaan puhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Jätevettä ilmastettaessa muodostuu vähäisessä määrin hiilidioksidia. Suurin haitta ilmaan ovat hajupäästöt, joita prosessissa syntyy hajua välppäyksessä ja lietteenkäsittelyssä. Molemmat toiminnot ovat kuitenkin sisätiloissa. Verkostossa ja pumppamoilla voi syntyä tilapäisiä hajuhaittoja jäteveden mennessä hapettomaksi. 16
17 Melumittausten perusteella melu ei ylitä ohjearvoja. Liikenne on vähäistä ja ajoittuu päiväaikaan. Puhdistamoliete ja muut jätteet Kuivattua jätevesilietettä on toimitettu Pirkanmaan jätehuolto Oy:n Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelyasemalle vuonna 2009 1 586 t. Välpejätettä on vuonna 2009 syntynyt 21 t. Puhdistamolle on vuonna 2009 tuotu saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä 7 542 t. Puhdistamolla syntyy vähäisiä määriä normaalia talousjätettä, joka toimitetaan Koukkujärven jätteenkäsittelyasemalle. Kemikaalipakkauksista peräisin oleva muovi- ja paperijäte lajitellaan asianmukaisesti ja toimitetaan hyötykäyttöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakijan ilmoituksen mukaan jätevesien käsittelyteho on ollut vesiensuojelun tavoiteohjelman mukainen. Jätevedenpuhdistus tapahtuu nykyaikaisin ja yleisesti hyväksytyin menetelmin, sekä parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Viime vuosina on pääosin päästy asetettuihin vaatimuksiin. Puhdistamon kehittämisestä edelleen on suunnitelmat, joiden toteuttaminen on kiinni vaihtoehtoisista ratkaisuista. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on toimittanut hakemuksen mukana Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon päästö- ja käyttötarkkailuohjelman. Jätevesien vaikutusta purkuvesistössä tarkkaillaan 15.12.1997 päivitetyn Siuron reitin yhteistarkkailuohjelman mukaan. Kalataloudellinen velvoitetarkkailu on Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymä. Hakija ehdottaa, että kaikkia tarkkailuja jatkettaisiin nykyisessä muodossaan. Päästötarkkailua tehdään 12 kertaa vuodessa ja vesistötarkkailua kolmelta joki- ja viideltä järvihavaintopaikalta. Jokipisteiltä otetaan näytteet kuusi tai 12 (Siuronkoski) kertaa. Muu vesistötarkkailu tehdään 3, 4 tai 6 kertaa vuodessa, riippuen paikasta. Kolmen vuoden välein tehdään rehevyysselvitykset. Kalataloudellista tarkkailua ehdotetaan tehtäväksi kalastustiedusteluin neljän vuoden välein ja sähkökoekalastuksin kolmen vuoden välein. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamolla on tehty riskien kartoitus ja toimenpide-esitykset. Puhdistamo ja pumppaamot on liitetty kaukovalvontaan, josta hälytykset on työajan ulkopuolella ohjattu päivystäjälle. Hakija katsoo, että kokonaisuudessaan arvioituna riskit ovat vähäisiä.
18 TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet Korvaukset Hämeenkyrön jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa nro 23/2004/2 luvan saaja on velvoitettu maksamaan vuosittain 1 400 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle jätevesipäästöistä aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutusalueella. Hakija on esittänyt että mahdollisesti syntyvät haitat korvataan kokonaan aiemman suuruisella kalatalousmaksulla. Ympäristöluvassa nro 23/2004/2 Hämeenkyrön kunta on velvoitettu maksamaan Pappilanjoen rantakiinteistöjen omistajille jätevesistä aiheutuvista vahingoista ja haitoista sekä Pappilanjoen vesialueen omistajille kalastuksen tuoton vähenemisestä päätöksessä määrätyt vuotuiset korvaukset vuosittain etukäteen viimeistään joulukuun viimeisenä päivänä. Luvan hakija on katsonut, että jäteveden johtamisesta aiheutuvat haitat ovat nykyisellä kuormitustasolla niin pieniä, ettei niitä enää voida lukea korvattavien haittojen piiriin rantakiinteistöjen virkistyskäytön kannalta. Vesistön perustila on jo heikentynyt kunnan purkualueen yläpuolella M-real Oyj:n Kyron kartonkitehtaan jätevesien takia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Asia on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ja asiakirjat ovat olleet nähtävänä ympäristölupavirastossa ja Hämeenkyrön kunnanvirastossa 17.4 18.5.2009. Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille ja Hämeenkyrön Sanomat -nimisessä sanomalehdessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt asiasta lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä ja Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että jäljellä olevana toimintaaikana puhdistamolla on huolehdittava siitä, että kapasiteetti kaikissa virtaama- ja kuormitustilanteissa on riittävä käsittelemään kaiken sinne johde-
tun kuormituksen. Koska purkuvesistön minimiravinne on fosfori, on tehokas fosforinpoisto puhdistamolla edelleen tärkeää. Puhdistamon asukasvastineluku lähentelee 10 000:tta, joten kokonaistypenpoisto olisi toteutettava, mikäli kunta jatkaisi jätevesien käsittelyä omalla puhdistamollaan myös tulevaisuudessa. Nyt jäljellä olevan noin viiden vuoden ajanjaksolla ympäristökeskus ei katso typenpoistovelvoitetta tarkoituksenmukaiseksi. Myöskään käsiteltyjen jätevesien johtamista putkella suoraan Kirkkojärveen ympäristökeskus ei näe tässä tilanteessa välttämättömäksi toteuttaa. Mikäli jätevesien johtaminen Nokian Kullaanvuoren puhdistamolle ei jostain syystä toteudu, on Hämeenkyrön kunnan ryhdyttävä toteuttamaan hakemuksen liitteenä olevassa esisuunnitelmassa alustavasti suunniteltuja saneeraustoimenpiteitä omalla puhdistamollaan kiireellisesti. Ympäristökeskuksen mielestä tämäkin vaihtoehto tulee huomioida lupamääräyksissä. Vuotovesitilanne Hämeenkyrön viemäriverkostossa on paha. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan verkostossa ei ole tehty perusteellista vuotovesiselvitystä tämän eikä viime vuosikymmenen aikana. Ympäristökeskus katsoo, että vuotovesiselvityksen tekeminen toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen olisi tarpeen toteuttaa viemärien saneeraustoimenpiteiden kohdentamiseksi oikeisiin kohteisiin sekä toimenpiteistä saatavan mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi. Vuotovesien torjuntaan olisi tarkoituksenmukaista kiinnittää erityistä huomiota ennen jätevesien johtamista Nokialle. Kuormitus- ja käyttötarkkailua voidaan jatkaa hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti uuden luvan aiheuttamin muutoksi korjattuna. Vesistötarkkailu osana Siuoron reitin yhteistarkkailua on myös pääosin asianmukainen. Hämeen TE-keskus on todennut seuraavasti: Hämeen TE-keskus katsoo, että toimia puhdistamon ravinnekuormituksen alentamiseksi tulee mahdollisuuksien mukaan jatkaa. Lisäksi ympäristölupaan tulee liittää seuraavat kalataloutta koskevat määräykset: 1. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutuksia purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on tehtävä yhdessä M-real Oyj:n Kyro Power Oy:n kanssa Tarkkailua koskeva suunnitelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. 2. Luvan saajan on vuodesta 2010 alkaen maksettava Hämeen TEkeskukselle kalatalousmaksua 1 500 euroa vuodessa käytettäväksi jätevesistä johtuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksua voidaan käyttää velvoitehoidon suunnitteluun, kalojen ja rapujen istuttamiseen, istutusten tuloksellisuuden selvittämiseen sekä muihin tar- 19
peellisiin kala- ja rapukannan hoitotoimiin jätevesien vaikutusalueella. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 3. Mikäli jätevedet johdetaan muualle, on niiden kalataloudellisia vaikutuksia vesistössä tarkkailtava ja kalatalousmaksua maksettava kahden poisjohtamista seuraavan vuoden ajan. Hämeenkyrön kunnan ympäristölautakunta on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon tarkistamishakemuksesta. Lautakunta on halunnut tuoda ympäristölupaviraston tietoon Hämeenkyrön kunnanhallituksen 16.3.2009 tekemän päätöksen osallistumisesta vesihuoltoyhteistyöhön Nokian Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon saneeraukseen. Purkuputken siirron osalta päätettäessä tulee ottaa tarkemmin huomioon Pappilanjoen tilanteeseen vaikuttavien eri tahot sekä ratkaisu voimalaitoksen jatkuvan juoksutuksen suhteen. Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuolto on todennut, että sillä ei ole asiasta varsinaista huomauttamista. Toiminta on kuitenkin edelleen toteutettava siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa nyt, tai kuormituksen mahdollisesti kasvaessa. Lisäksi toiminnan vaikutuksien seuranta tulee huomioida. 20 Muistutukset ja mielipiteet AA ja BB ja CC ja DD ovat lähettäneet samansisältöiset muistutukset, joissa he toteavat, että heidän mielestään juoksutus kuluttaa rantoja. He vertaavat että 2000-luvun alussa tehdyn katselmuksen jälkeen muutamassa vuodessa rannat ovat kuluneet juoksutusten vaihtelujen lisääntymisestä. Veden laatu on edelleen uimakelvotonta. Vesi on sameaa ja iholle jää niljakas pinta. Juoksutusten voimakkuuden vaihtelun yhteydessä ilmenee epämiellyttäviä hajuhaittoja. He ovat tiedustelleet riittääkö jätevedenpuhdistamon kapasiteetti laajenevaan käyttöön? Jätevesien laskemisen lisääntyessä entisestään, miten käy kalakantojen Kirkkojärvessä, onko hyvä vain särkikalojen elvyttäminen. Rehevöityminen jatkuu entisestään. Happipitoisuus huononee. Veden laatu huononee edelleen. Muistuttajat ovat vastustaneet viemärilaitoksen toiminta-alueen jätevesien käsittelyn lisäämistä ja joutumista vesistöön. Heidän mielestään asukkaiden ja teollisuuden jätevesien nykyinenkin määrä jo kuormittaa liikaa vesistöä. Kalkunmäen vesialueen Osakaskunta on lähettänyt seuraavansisältöisen muistutuksen:
Kalkunmäen vesialueen Osakaskunta (ent. kalastuskunta) sijaitsee Hämeenkyrön kunnassa. Osakaskunnan suurin vesialue muodostuu osasta Kirkkojärveä, josta sille kuuluu yli 130 hehtaaria. Vesialuetta Kirkkojärvessä on vuosikymmenien ajan kuormittaneet mm. paikallinen paperitehdas sekä asutuksen jätevedet ja maatalous. Kalkunmäen vesialue onkin rehevöitynyt pahoin vuosikymmenien saatossa. Tämän vuoksi on jouduttu suorittamaan kymmeniä kertoja mm. kaislanniittoa, mikä luonnollisesti aiheuttaa kuluja Osakaskunnalle. Tänä päivänä em. vesistön kuormituksesta vain paperinvalmistaja M-real Oyj maksaa nimellistä korvausta osakaskunnalle. Näistä lukuisista haittatekijöistä johtuen on Osakaskunnan kanta Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon purkuputken siirtämiselle ehdottoman kielteinen. Osakaskunta on muistuttanut, että jokainen ylimääräinen ravinnekuorma päästettynä lähempänä Kalkunmäen Osakaskunnan vesialuetta, kuormittaa liikaa jo pahoin rehevöitynyttä vesistöä. He katsovat, että Hämeenkyrön kunta on viimeistään siinä vaiheessa korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta vesistölle, jos jätevedenpuhdistamon purkuputki päätetään siirtää nykyisestä paikasta lähemmäs Kirkkojärveä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 3.9.2010 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausuntoon hakija on todennut, että lausunnossa on todettu Hämeenkyrön kunnan viemärilaitoksella olevan viisi suurta haastetta. 1. Tekniikaltaan, toiminnoiltaan ja tiloiltaan vanha ja saneeraustarpeessa oleva jätevedenpuhdistamo 2. Vuotava viemäriverkosto 3. Tiukkenevat jäteveden käsittelyvaatimukset, erityisesti typpiyhdisteiden osalta. 4. Jätevesien purkupaikan siirtäminen Kirkkojärveen 5. Jätevesien keskittäminen Nokialle. Kohtaa 2 lukuun ottamatta kaikki muut kohdat ratkeavat kun Hämeenkyrön kunnan oma puhdistamo lakkautetaan ja jätevedet johdetaan Nokialle. Vuotavan viemäriverkoston entistä kattavampaan ja nopeampaan saneeraukseen tulevaisuudessa kannustaa myös se seikka, että Nokialle johdettavat jätevedet mitataan kuntien rajalla. Mittaustulos on myös laskutusperuste, joten jokainen jätevesiverkostosta pois saatava sadevesikuutio merkitsee säästöä Hämeenkyrön kunnalle. Viimeisin vuotovesiselvitys on tehty vuosina 1993 ja 1994. Sen jälkeen viemäriverkoston kunnon tutkimuksissa on siirrytty edistyneempiin tapoihin, kuten kamerakuvauksiin ja savukokei- 21
siin. Vuotovesien merkittävä vähentäminen on myös Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitoksen tavoite. Hämeenkyrön kunta pitää huolta siitä, että toimintaedellytykset nykyisellä jätevedenpuhdistamolla säilyvät edelleen hyvinä siihen saakka kunnes se lakkautetaan. Tämän puolesta puhuvat mm. viime vuosina puhdistamolle tehdyt investoinnit; lietteenkuivauksen uusiminen loppuvuodesta 2007 ja välppäyksen uusiminen alkuvuodesta 2009. Hämeen TE-keskuksen lausuntoon hakija on todennut, että se ei vastusta TE-keskuksen esittämiä ympäristölupaan mahdollisesti tulevia kalataloutta koskevia määräyksiä. Hämeenkyrön kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon ja Kalkunmäen vesialueen osakaskunnan muistutukseen hakija on todennut, että jätevesien purkupaikan siirtämiselle ei ole tarvetta, koska jätevedenpuhdistamo tullaan lakkauttamaan. Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon lausuntoon vastineena hakija toteaa, että jäteveden puhdistuksesta ei aiheudu terveydellistä haittaa ja jätevedenpuhdistamon ja purkuvesistön tarkkailua jatketaan. AA ja BB:n sekä CC ja DD:n muistutukseen hakija on todennut, että parhaaseen jätevesien puhdistustulokseen päästään suurissa yksiköissä. Jätevedenpuhdistamo toimii aina tehokkaammin kuin kiinteistöjen omat järjestelmät. Pappilanjoen ja alapuolisen vesistön kuormitus vähenee kun Hämeenkyrön oma puhdistamo lakkautetaan. 22 Täydennys Aluehallintoviraston pyynnöstä Hämeenkyrön kunta on ilmoittanut, että jätevesien johtamisesta Nokialle saneerattavaan/laajennettavaan yhteispuhdistamoon on tehty esisopimukset ja ne on hyväksytty Hämeenkyrön kunnanvaltuustossa 28.2.2011 ja Nokian kaupunginvaltuustossa 7.2.2011. Pirkanmaan ELY-keskus lähettää budjettiesityksen ko. Hämeenkyrö Nokia yhdysvesihuoltohankkeesta 30.3.2011. Hankkeeseen anotaan valtion avustusta (ent. valtion vesihuoltotyö). Aikataulutavoite on, että vuonna 2012 saadaan hankkeelle aloitusraha ja varsinainen rakentaminen tehdään vuosien 2013 2015 aikana. Siirtoviemärin rakennussuunnittelua on nyt tehty yli puoli vuotta ja se valmistuu lisätöitä lukuun ottamatta huhtikuussa 2011. Oman nykyisen puhdistamon saneerausta ei ole aikataulutettu. Ko. aikataulu laaditaan, mikäli valtion avustusta ei saada ja yhteispuhdistamohanke Nokian kanssa sen johdosta kariutuu. Valtion avustuspäätös tehtäneen syksyllä 2011. Vuodelle 2011 on talousarviossa varattu jätevesiverkoston saneeraukseen 445 000. Summaan sisältyy myös kattavan vuotovesiselvityksen teko. Viime vuosina verkostoa on saneerattu viemärikuvauksista ja -savutuksista saatujen tietojen pohjalta uusimalla kaivoja ja viemäriputkia sekä poista-