1 TOIMIKUNTA. 49 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi.



Samankaltaiset tiedostot
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Aika klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Seinäjoki

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi.

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi.

Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä

SEINÄJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 1 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS

Selvitysprosessissa otettava huomioon

SEINÄJOEN KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO

Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka

kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, Tampere-talo, Tampere

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Lahti

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1931/ /2014

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio kvalt

Aika klo Paikka Jalasjärvi, JAKK:n tilat, Kurssitie 2, Jalasjärvi

Ajankohtaista kunta-asiaa

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

VALTUUSTO KUNNANHALLITUS PORMESTARI. KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Jaakko Joensuu KONSERNIHALLINTO

ASIA. Erityinen kuntajakoselvitys KANTELUT

Seinäjoen kaupungin sivistyskeskuksen johtosääntö

Ajankohtaista kuntarakenneuudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Puheenjohtaja aloitti kokouksen klo Todettiin läsnäolijat.

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

Vantaa kaupunki toteaa lausuntonaan kuntarakennelaista seuraavaa:

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto

Lausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään mennessä.

VALTUUSTO KUNNANHALLITUS PORMESTARI. KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Jaakko Joensuu

1. Selvitysvelvollisuus, selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuuden sisältö

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Tiedottajasta viestiväksi kunnaksi

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.

Valtakatu 26, Kemi

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

Kurikka, Kärrytie 1, 2.krs, kaupunginhallituksen huone. Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja. Poissa: Hannu Martikkala KTN, Seinäjoki

Viite: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö (VM 162:00/ )

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen

Selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

Kaupunginviraston johtosääntö

Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki avasi kokouksen klo Todettiin osallistujat liitteen 1 mukaisesti.

Ohjausryhmä PÖYTÄKIRJA 1

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

HE 25/2015 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2015 mahdollisimman pian.

Kuntauudistus. Luottamushenkilöiden perehdytysaineistoja 2012

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Väestö Pinta ala as. 12. suurin kaupunki. maa 8017 km2 vesi 415 km2 suurin kaupunki

39 LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

Kuntarakenneuudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Länsi-Suomen maakuntien liittojen yhteistyöfoorumi

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Porin seudun kuntarakenneselvitys

PETÄJÄVEDEN KUNTA OTE Kunnanvaltuusto. Lisätietoja: kj Teppo Sirniö,

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Hollolan kunta Kunnanhallituksen johtosääntö

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hyvinvoinnin edistäminen laajassa yhteistyössä Taustamateriaalia. Sote-selvitys Etelä-Pohjanmaa Työryhmä 4 Matti Rekiaro

-selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä

OTE PÖYTÄKIRJASTA Kokouspäivä Kunnanhallitus Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle kuntarakennelain muuttamisesta

Kuntarakennelaki voimaan kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut

Someron kaupungin organisaatio. Vuosi alkaen

TP INFO. Mauri Gardin

16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Käsittelyjärjestys Kuntarakenneuudistus.

TALOUSSEURANTA 1-11 / 2018 Kirjanpitotilanne

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Hämeenlinnan kaupungin organisaatio

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

Transkriptio:

1 Seinäjoki Jalasjärvi- Kurikka Aika 16.5.2013 klo 15.00 16.15 Paikka Jalasjärvi, JAKK-tilat, Kurssitie 2, 61600 Jalasjärvi Läsnä Poissa Kati Ojaniemi, puheenjohtaja Kimmo Heinonen Lasse Mukkala Juhani Mäki Margit Parkkamäki Anna-Maija Koskela Jaakko Ventelä Martti Alkula Jorma Rasinmäki Kaarina Hautala Erkki Hirsimäki Aaro Honkola Martti Seppi, poistui klo 15.35 Janne Antikainen Raija Ranta, sihteeri Aarne Heikkilä Paavo Tyrväinen 49 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. 50 Edellisen kokouksen pöytäkirja Seinäjoki-Jalasjärvi-Kurikka Kuntarakenneselvitystoimikunnan edellinen kokous on pidetty 19.3.2013. Kokouksesta laadittu pöytäkirja on oheisena liitteenä. Liite 50. Hyväksytään kokouksen 19.3.2013 pöytäkirja. Ehdotus hyväksyttiin. 51 Kuntarakennelakiesitys Hallitus päätti 4.4.2013 antaa eduskunnalle kuntarakenneuudistusta koskevan lakiesityksen. Kuntajakolain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi, johon lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kielilakia muutettaisiin siten, ettei kuntien yhdistyminen heikentäisi kunnan asukkaiden kielellisiä oikeuksia. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013. Kuntien tulisi tehdä yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat mahdolliset yhdistymisesitykset viimeistään 1.7.2014.

2 Esityksen mukaan päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä valtuustojen sitä vastustaessa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ollessa kyseessä. Vuosina 2014-2017 voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä kunnille maksettaisiin yhdistymisavustuksia ja korvattaisiin mahdolliset valtionosuuden menetykset. Yhdistymisavustuksen perusosa olisi kuntien yhdistymistä kohden 2-10 miljoonaa euroa riippuen yhdistyvien kuntien lukumäärästä ja uuden kunnan asukasmäärästä. Talousperusteen täyttävän kunnan ollessa mukana yhdistymisessä maksettaisiin lisäosaa, joka olisi 150 euroa talousperusteen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Valtionosuuksien väheneminen korvattaisiin uudelle kunnalle yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka. Lisäksi kunnat saisivat avustusta yhdistymisselvitysten tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin. yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana (40 %, 30 % ja 30 %), Yhdistymisavustuksen määrä on: Asukasmäärä alle 20 000 20 000-49 999 50 0000-80 000 yli 80 000 kuntien lkm 2 2 000 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 3-4 3 000 000 4 500 000 5 000 000 6 000 000 5-6 4 000 000 5 500 000 6 500 000 8 000 000 yli 6 5 000 000 7 000 000 8 000 000 10 000 000 Kuntarakennelakiesityksen mukaan kunnan tulisi selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta: palveluiden edellyttämä väestöpohja, - alle 20 000 asukasta työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne, - kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella, - kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella, - yhdyskuntarakenne, keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli kunnan taloudellinen tilanne. - talousperuste Lisäksi kunnan tulisi osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei alueella muutoin olisi saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää, laissa edellytettyä toiminnallista kokonaisuutta. Palveluperusteen mukaisesti kuntien tulisi muodostaa vähintään noin 20 000 asukkaan selvitysalueita. Lisäksi työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet määrittelevät selvitysaluetta erityisesti kaupunkiseuduilla.

3 52 Konsernirakenteet Kunnat voisivat hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta laissa säädetyillä perusteilla. Laissa säädettäisiin Helsingin metropolialueen kuntia koskevista selvitysperusteista, jotka korvaisivat muualla maassa sovellettavat työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat perusteet. Kielilain muutokset koskevat kunnan kielellisen jaotuksen määräytymistä, pöytäkirjakieltä, kilpien ja paikannimien merkitsemistä sekä viranomaisten kirjeenvaihtokieltä. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Hallitus päätti kehysriihessä 21.3.2013 varautua asettamaan erityisen kuntajakoselvityksen 12 kaupunkiseudulle. Kuntarakennelain lisäksi kuntauudistuksen keskeisiä elementtejä ovat kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Kuntien konsernirakenteet ovat seuraavat: 31.12.2012 Tytäryhteisöt Osakkuusyhteisöt Kuntayhtymät Seinäjoki 25 23 4 Kurikka 14 9 7 Jalasjärvi 11 2 5 Konsernitaloudesta esitetään oheisena viime vuoden tilinpäätöksen mukaiset keskeiset tunnusluvut (Jalasjärven luvut liitetään taulukkoon konsernitilinpäätöksen valmistuttua): 31.12.2012 Seinäjoki Kurikka Jalasjärvi Toimintakate -245 645-75 356-48 473 Vuosikate 27 466 3 336 266 Tilikauden yli-/alijäämä -9 053-4 855-4 421 Investointimenot 93 657 18 711-8 875 Rahavarat, 31.12 30 473 26 427 14 718 Konsernitase 809 920 167 093 88 407 Kertynyt yli-/alijäämä 50 236 31 605-14 744 Lainakanta, 31.12 360 022 46 002 12 867 Lainat /as., 31.12 6 045 3 196 1 594

4 Kunnat ovat suuria konsernikokonaisuuksia. Konsernit ovat työllistävät ja niiden taloudelliset vastuut ovat merkittävät. Kuntarakenneselvitykseen konsernikokonaisuus liittyy siten, että konsernikokonaisuudesta tulee muodostaa näkemys ja samalla pohtia, miten konsernia voitaisiin yhdessä tiivistää ja johtamista jäntevöittää. Konsernin hallintaa liittyy osaltaan kuntayhtymien johtaminen, toiminnan ohjaus, talouden hallinta ja strateginen kehittäminen. Kunnat ovat seuraavien kuntayhtymien jäseniä seuraavin omistusosuuksin: Kuntayhtymä Seinäjoki Kurikka Jalasjärvi Yhteensä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 23,68 4,48 4,48 32,64 Etelä-Pohjanmaan liitto 29,47 7,66 4,55 41,68 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 49,49 8,23 4,79 62,51 Eskoon sosiaalipalvelujen ky 17,21 4,99 5,35 27,55 JIK- peruspalveluliikelaitos ky 33,33 33,33 66,66 Suupohjan Elinkeinotoimen ky 15,83 15,83 Suupohjan koulutuskuntayhtymä 3,93 3,93 53 Hallintorakenteet Valmistelun jatkotyössä pyritään hahmottamaan mahdollisuuksia yhteisen konsernirakenteen tiivistämisestä. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. HALLINTORAKENTEET Seinäjoen kaupungin, Jalasjärven kunnan ja Kurikan kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot ovat pääperiaatteiltaan melko samanlaiset. Eroavuudet kuntien välillä johtuvat ennen kaikkea kuntien erilaisesta koosta ja tavasta tuottaa palveluja. Suurin eroavuus liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Luottamushenkilöhallinto Kuntien luottamushenkilöorganisaatioissa on valtuuston, tarkastuslautakunnan ja kunnan-/kaupunginhallituksen lisäksi lautakuntia, kunnan-/kaupunginhallituksen / lautakuntien jaostoja ja liikelaitosten johtokuntia.

5 Kuntien luottamushenkilöhallinnon toimielimet jäsenmäärineen ovat alla olevan mukaiset: LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO SEINÄJOKI JALASJÄRVI KURIKKA VALTUUSTO 51 35 43 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 5 5 5 TARKASTUSLAUTAKUNTA 8 7 9 KAUPUNGIN-/ KUNNANHALLITUS 13 9 11 HENKILÖSTÖJAOSTO 6 KAUPUNKISUUNNITTELU- JAOSTO 6 HENKILÖSTÖ- JA TILAAJAJAOSTO 9 ELINKEINOJAOSTO 7 SOSIAALIPALVELUJEN YKSILÖASIAIN JAOSTO 5 TILAAJALAUTAKUNTA 6 ASUKASLAUTAKUNTA NURMO 13 ASUKASLAUTAKUNTA PERÄSEINÄJOKI 13 ASUKASLAUTAKUNTA YLISTARO 13 SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA 13 TEKNINEN LAUTAKUNTA 13 9 11 TIEJAOSTO 5 KATSELMUS- JA TOIMITUSJAOS- TO 3 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 13 9 SEINÄJOKI JALASJÄRVI KURIKKA

6 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 9 VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 13 SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 + 2 11 KOULUJEN JOHTOKUNNAT (10) 5 6-8 KULTTUURILAUTAKUNTA 13 9 LIIKUNTALAUTAKUNTA 13 NUORISOLAUTAKUNTA 13 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA 9 9 MAASEUTULAUTAKUNTA 9 + 2 JOHTOKUNTA E-P:n PELASTUSLAITOS 12 JOHTOKUNTA SEEK 13 JOHTOKUNTA SEINÄJOEN TYÖTERVEYS 13 JOHTOKUNTA 5 JAKK Viranhaltijaorganisaatio Viranhaltijaorganisaatioiden perusrakenne on hyvin yhtäläinen kunnissa. Seinäjoella viranhaltijaorganisaatio rakentuu kaupunginkanslian ja kolmen palvelukeskuksen mallilla; sivistyskeskus, sosiaali- ja terveyskeskus ja tekniikkakeskus. Kaupunginkanslia ja palvelukeskukset jakaantuvat edelleen tulosalueisiin ja tulosyksiköihin. Lisäksi kaupungissa toimii kolme liikelaitosta; Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos, Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus-liikelaitos ja Seinäjoen Työterveys-liikelaitos. Jalasjärven kunnan palvelut jakaantuvat hallinto- ja talousosastoon, sivistyspalveluihin, teknisiin palveluihin ja maaseutupalveluihin. JAKK toimii kunnan liikelaitoksena. Kurikassa palvelutuotanto on organisoitu hallinto- ja talousosastoon, sivistysosastoon ja tekniseen osastoon. Jalasjärven terveydenhuolto ja Kurikan sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuudessaan on JIK peruspalveluliikelaitosyhtymän toimintaa. Kuntien viranhaltijaorganisaatiot ovat alla olevan mukaiset:

7 VIRANHALTIJAORGANISAATIO SEINÄJOKI JALASJÄRVI KURIKKA KAUPUNGINKANSLIA HALLINTO- JA TALOUSOSASTO HALLINTO- JA TALOUSOSASTO * Hallintopalvelut * Hallinto- ja toimistopalvelut * Hallintopalvelut * Kehittämispalvelut * Talouspalvelut * Talous- ja henkilöstöpalvelut * Talouspalvelut * Henkilöstöpalvelut * Elinkeinopalvelut * Seinäjoen Seudun * Tietohallintopalvelut elinkeinokeskus (SEEK) liikelaitos * Ruokapalvelut * Sosiaalityö * Kehitysvammahuolto SIVISTYSKESKUS SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSOSASTO * Sivistyskeskuksen hallinto * Opetuspalvelut * Sivistystoimi * Varhaiskasvatus * Varhaiskasvatus * Varhaiskasvatuksen palvelut * Perusopetus * Vapaa-ajanpalvelut * Kirjastotoimi * Lukiokoulutus * Vapaa-aikatoimi * Erityispalvelut * Kulttuuritoimi * Kansalaisopisto * Kirjastopalvelut * Kulttuuripalvelut * Liikuntapalvelut * Museopalvelut * Nuorisopalvelut SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS * Hallinto * Ikäihmisten palvelut * Sosiaalityö * Terveydenhuolto * Ympäristöterveydenhuolto * Seinäjoen Työterveys-liikelaitos TEKNIIKKAKESKUS TEKNISET PALVELUT TEKNINEN OSASTO * Hallinto * Ympäristö- ja rakennusvalvonta * Tekninen toimi * Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu * Tilapalvelut * Tilapalvelut * Kiinteistö- ja mittauspalvelut * Kunnallistekniikka * Kunnallistekniikka * Kunnallistekniikka * Liikenne / Yleiset alueet * Puhtaus- ja ruokapalvelut * Rakennusvalvonta * Kaavatekninen suunnittelu * Ympäristötoimi * Tilapalvelut * Maankäyttö * Ympäristönsuojelu * Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitosliikelaitos

8 MAASEUTUPALVELUT Tulosalueet jakaantuvat tulosyksiköihin LPK JAKK JIK- TILAAJAPALVELUT SEINÄJOKI JALASJÄRVI KURIKKA Kaupunginjohtaja Kunnanjohtaja Kaupunginjohtaja Kansliapäällikkö Hallinto- ja talousjohtaja Kaupunginsihteeri Kehittämisjohtaja Lomituspalvelujohtaja Hallintojohtaja Rahoitusjohtaja Maaseutujohtaja Talousjohtaja Kaupunginlakimies Rehtori / JAKK Henkilöstöpäällikkö Johtaja / SEEK Talouspäällikkö Kehittämispäällikkö Yhteyspäällikkö, Henkilöstösihteeri kansainväliset asiat Ruokapalvelujohtaja Siivouspalvelujohtaja Tietohallintojohtaja Hankintajohtaja Viestintäpäällikkö Toimialajohtaja / sivistyskeskus Sivistysjohtaja Sivistysjohtaja Varhaiskasvatusjohtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastotoimenjohtaja Perusopetusjohtaja Nuoriso- ja liikuntasihteeri Kulttuuripäällikkö Erityisopetuksen rehtori Kulttuurisihteeri Vapaa-aikatoimenpäällikkö Kansalaisopiston rehtori Kirjastonjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Kirjastotoimenjohtaja Kulttuuritoimenjohtaja Liikuntatoimenjohtaja Museotoimenjohtaja Nuorisotoimenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja Sosiaalityön tulosaluejohtaja Johtava Ylilääkäri Johtava hygieenikko Johtava ylilääkäri / Työterveys Toimialajohtaja / tekniikkakeskus Tekninen johtaja Tekninen johtaja Kaavoitusjohtaja Ympäristösihteeri Maanrakennuspäällikkö Kaupungingeodeetti Rakennustarkastaja Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennusmestari / Tilahallinto Palvelupäällikkö Rakennustarkastaja Rakennusmestari / Ympäristöjohtaja Vesi- ja viemärilaitos ja yleiset alueet Rakennustarkastaja Kaupunginarkkitehti Siivoustyönohjaaja Ympäristöjohtaja Mittausteknikko Pelastusjohtaja

9 Todetaan, että yhteensä johtavissa hallinnollisissa tehtävissä toimivia viranhaltijoita on 73. Kuntarakenteen selvitystyön edetessä viranhaltijaorganisaation ja hallinnon osalta tulee laatia ns. optimaalinen henkilöstömitoitus, mikäli toimitaan yhteisessä kunnassa. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 54 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 8.5.2013 Korkein hallinto-oikeus on 8.5.2013 antamallaan ratkaisulla hylännyt Jalasjärven kunnan valituksen opetus- ja kulttuuriministeriön tekemästä päätöksestä liittyen Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen rahoitukseen. Korkeimman hallinto-oikeuden tiedote päätöksestä on oheisena. Jalasjärven kunnan on palautettava opetus- ja kulttuuriministeriölie lähes 35 miljoonaa euroa perusteetta nostettuja valtionosuuksia. Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi tänään antamallaan ratkaisulla Jalasjärven kunnan valituksen ministeriön tekemästä päätöksestä periä rahat takaisin. Rahat myönnettiin aikanaan useissa erissä Jalasjärven kunnan ylläpitämälle Jalasjärven aikuiskoulutuskeskukselle (JAKK) oppisopimuskoulutusta varten. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) arvioi JAKK:ssa tehtyjen tarkastusten jälkeen lokakuussa 2011, että kunta oli saanut oikeudettomasti noin 47,6 miljoonaa euroa. Tarkastukset koskivat vuosia 2005-09. Niihin ryhdyttiin, koska JAKK:n oppisopimusten ja opiskelijoiden määrä kasvoi poikkeuksellisen paljon vuosina 2005-08. Tarkastusten perusteella OKM katsoi, että koulutuksen järjestämisessä oli runsaasti puutteita ja virheellisyyksiä. Ministeriön mukaan valtionosuusrahoituksen perusteeksi ilmoitetut oppisopimukset eivät täyttäneet oppisopimuskoulutukselle ja sen rahoitukselle lainsäädännössä asetettuja edellytyksiä. Jalasjärven kunnan menettely oli suunnitelmallista, tarkoituksellisesti järjestettyä ja tuotti kunnalle taloudellista hyötyä. Ministeriö oli kuitenkin kohtuullistanut takaisin perittävää määrää. Jalasjärven kunta vaati korkeimmassa hallinto-oikeudessa ministeriön päätöksen kumoamista tai ainakin asian uutta käsittelyä ja palautettavan summan kohtuullistamista. Kunnan mukaan JAKK järjesti koulutuksen lainmukaisesti. Mahdolliset puutteet eivät olleet niin olennaisia, että valtionosuudet voitaisiin niiden perusteella periä takaisin. Korkein hallinto-oikeus totesi, että JAKK:n oppisopimuskoulutuksessa on ollut vakavia puutteita. Valtionosuutta ei voi myöntää opetukselle, joka ei täytä sille asetettuja edellytyksiä. Sen vuoksi ministeriöllä on ollut laillinen peruste vaatia maksetut valtionosuudet takaisin. Ministeriöllä ei ole ollut oikeudellista velvollisuutta alentaa perittävää määrää enempää kuin se oli tehnyt. Palautettava rahamäärä on noin 13 miljoonaa euroa pienempi kuin se, jonka ministeriö katsoi väärin perustein maksetuksi. OKM alensi sitä kokonaisharkinnan perusteella 7,3 miljoonalla

10 eurolla, jätti perimättä korot ja vähensi summasta lisäksi vuosilta 2009 ja 2010 maksamatta jääneet 5,5 miljoonan euron valtionosuudet. KHO ei arvioinut opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen tarkoituksenmukaisuutta. Valtioneuvoston tai ministeriön päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Selvitystoimikunta käy asiasta keskustelun ja merkitsee asian tiedoksi. Selvitystoimikunta päätti, että SJK-kuntarakenneselvitystyötä jatketaan ja merkitään KHO:n päätös tiedoksi. 55 Rakenneselvityksen laadinta Seinäjoen kaupunkiseudulla Seinäjoen kaupunki pyytää Seinäjoen kaupunkiseudun kunnilta kannanottoa otsikkoasiassa näin kuuluvana: Pääministeri Kataisen hallitus on antanut 4.4.2013 eduskunnalle kuntarakenneuudistusta koskevan lakiesityksen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2014. Kunnan tulee ilmoittaa viimeistään 30.11.2013, minkä kunnan tai kuntien kanssa selvittää yhdistymistä. Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys viimeistään 1.7.2014. Lakiesityksen mukaan ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole viimeistään 1.7.2014 tehnyt kuntien yhdistymisesitystä. Kehyspäätöksen yhteydessä 21.3.2013 hallitus linjasi, että 12 suurimmalle kaupunkiseudulle varaudutaan asettamaan erityiset kuntajakoselvittäjät vuoden 2013 aikana. Seinäjoen kaupunkiseudun neuvottelukunnassa on käyty keskusteluja rakenneselvitysten toteuttamisesta kaupunkiseudun alueella. Tässä yhteydessä on noussut esille myös mahdollisuus, että Seinäjoen kaupunkiseudun kunnat laatisivat koko kaupunkiseutua koskevan rakenneselvityksen. Neuvottelukunnassa sovitun mukaisesti Seinäjoen kaupunki pyytää Seinäjoen kaupunkiseudun kunnilta kannanottoa kaupunkiseudun kaikkia kuntia koskevan rakenneselvityksen laadinnan aloittamisesta. Kuntia pyydetään ilmoittamaan 30.6.2013 mennessä osallistumisesta kaikki kaupunkiseudun kunnat kattavaan yhteistyörakenneselvitykseen. Toteutettava yhteistyörakenneselvitys olisi tulevan lainsäädännön edellyttämä selvitys sisältäen myös kuntien yhteistyön ja sen laajentamisen. Seinäjoen kaupunkiseudulla on käynnissä Seinäjoen, Kurikan ja Jalasjärven rakenneselvitystyö. Tämä selvitystyö valmistuu marraskuun 2013 aikana. Seinäjoen, Kurikan ja Jalasjärven kuntarakenneselvityksen selvitystoimikunta on kokouksessaan 16.5.2013 käsitellyt kaupunkiseudun kunnille tehtävää rakenneselvitysehdotusta. Selvitystoimikunta näkee myönteisenä mahdollisuuden käynnistää selvitystyö koko kaupunkiseudun alueelle. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

11 56 Teknisen toimen nykytila Teknisen toimen selvitystyöryhmä on kartoittanut teknisen toimen palvelujen nykytilan kuvaukset Seinäjoen kaupungin tulosaluejaon mukaisesti hallinnon, kaavoituksen, kiinteistö- ja mittauspalvelujen, kunnallistekniikan, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun sekä tilapalvelujen osalta liitteiden mukaisesti, liite A 56. Lisäksi työryhmä on valmistellut vertailun Seinäjoen, Jalasjärven ja Kurikan teknisen toimien organisaatiosta, henkilöstöstä ja kokonaismenoista TA 2013 mukaisesti, liite B 56. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 57 Seuraava kokous Kuntarakenneselvitystoimikunnan seuraava kokous pidetään 27.6.2013 klo 15.00 Seinäjoella. Kokouksen puolesta Kati Ojaniemi puheenjohtaja Raija Ranta sihteeri