Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille 2016 2025 Tutkimuksia 2 / 2013
- 2 -
Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2013 Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille 2016 2025 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2013 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, 93600 Kuusamo ISSN 1458-1353 ISBN 978-952-5458-50-3 (nid.) ISBN 978-952-5458-51-0 (pdf) - 3 -
- 4 -
ESIPUHE Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille 2016 2025 -tutkimusraportti tarkastelee Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita. Aikaisemmassa aihepiirin julkaisussa (Naturpolis Kuusamo, tutkimuksia 1/2012) on esitetty arvioita Kuusamon matkailuelinkeinosta ja mahdollisesta kaivostoiminnasta vuosille 2014 2025. Käsillä olevassa tutkimusraportissa selvitetään työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita vain kaivoksen toimintavaiheessa, kun aikaisemmassa arviossa oli mukana sekä kaivoksen rakentamis- että toimintavaihe. Uuteen näkökulmaan päädyttiin sen vuoksi, että aikaisemmassa selvityksessä matkailuelinkeinonkaan kohdalla ei ole otettu huomioon mahdollista matkailurakentamista. Raportin on laatinut tutkija, FT Naturpolis Oy:stä. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Kuusamossa 16.8.2013 Tutkija, FT - 5 -
- 6 -
SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 9 Prosessimalli työpaikkaennuste- ja työpaikkatasetarkasteluun... 10 Matkailuelinkeinon toteutuneet työpaikat... 14 Matkailuelinkeinon ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset... 17 Kaivostoiminnan ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset... 23 Matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan työpaikkataseet... 30 Vertailua aikaisempiin tutkimustuloksiin... 34 Arvioita prosessimallin valinnoista... 45 Yhteenveto ja pohdinta... 47 Kirjallisuus ja muut lähteet... 62 Liitteet - 7 -
- 8 -
Johdanto Pohjois-Suomessa matkailua käytetään laajasti aluekehityksen välineenä, mikä ilmenee esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmasta ja maakuntaohjelmasta (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010). Matkailun kehittämisellä tavoitellaan osaltaan myönteistä aluekehitystä ja tasapainoista aluerakennetta. Viime vuosina uutena elinkeinona matkailun rinnalle on noussut useassa Pohjois-Suomen kunnassa kaivostoiminta. Matkailuun ja kaivoksiin pohjoisten alueiden pelastajana uskotaan tulevaisuudessa myös valtakunnantasolla, sillä hiljattain julkaistuissa Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän toimenpide-ehdotuksissa ovat korostetusti esillä matkailuelinkeino ja kaivostoiminta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013). Kaivostoiminta on herättänyt vilkasta keskustelua myös Koillismaalla, erityisesti Taivalkoskella ja Kuusamossa. Taivalkoskella suunnitellaan Mustavaaran kaivoksen uudelleenavaamista, ja Kuusamossa selvitetään mahdollisen Juomasuon kaivoksen käynnistämistä. Kuusamossa on parhaillaan selvitystyön alla Juomasuon kultakaivoksen ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA-prosessi), kun Polar Mining Oy laatii YVA-selostusta (ks. Polar Mining Oy 2011). Siinä tuotetaan tietoa ympäristövaikutusten lisäksi muun muassa kaivostoiminnan vaikutuksista Kuusamon matkailuimagoon ja mielikuviin lähestymällä Rukan matkailuyrittäjiä ja lähiseudun asukkaita. YVA-ohjelman mukaan tarkastelu ulottuu myös kaivostoiminnan välittömiin ja välillisiin työpaikkavaikutuksiin. Toukokuussa 2013 Koillismaalla on käynnistynyt Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) hallinnoima hanke, jossa tutkitaan matkailijoiden suhtautumista Mustavaaran ja Juomasuon kaivostoimintaan. Sen sijaan kummassakaan edellä esitetyissä selvityksissä ei tarkastella matkailu- ja kaivostyöpaikkojen ennusteita eikä laadita erilaisia työpaikkatasevaihtoehtoja. Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan henkilötyövuosista, palkka- ja verotulovaikutuksista on aikaisemmin julkaistu vaihtoehtoisia arvioita (ks. Kauppila 2012a). Näissä arvioissa on mukana myös kaivoksen rakentamisvaihe. Sen sijaan matkailuelinkeinon tapauksessa ei ole otettu huomioon mahdollista matkailurakentamista. Tässä selvityksessä tarkastellaan Kuusamon matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa siten, että kaivoksen rakentamisvaihe jätetään kokonaan huomioitta, koska matkailuelinkeinonkaan kohdalla ei ole selvitetty matkailurakentamista. Käsillä olevassa rapor- - 9 -
tissa on käytetty samoja käsitteitä kuin aikaisemmassa aihepiirin julkaisussa, joka sisältää myös kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusalueen kuvauksen (ks. Kauppila 2012a). Selvityksen ensimmäisenä tavoitteena on arvioida Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan työpaikkaennusteita ja laatia vaihtoehtoisia työpaikkatase-ennusteita kaivoksen toimintavaiheelle eli vuosille 2016 2025. Kyse on henkilötyövuosista ja niistä aiheutuvista palkka- ja verotulovaikutuksista. Matkailuelinkeinon työpaikka-arviot perustuvat Kuusamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimuksiin ja päivityksiin vuosilta 1997 2010. Kuusamon mahdollisen kaivostoiminnan työpaikkaarviot välittömien henkilötyövuosien ja niiden kohdentumisen osalta on saatu suoraan kaivosyhtiöltä, Dragon Mining Ltd:ltä. Arvioinnissa sovelletaan prosessimallia. Toisena tavoitteena on verrata tämän selvityksen tuloksia ja Kauppilan (2012a) aikaisemmin julkituomia tutkimustuloksia, jossa on mukana myös kaivoksen rakentamisvaihe. Vertailu kohdistuu henkilötyövuosiin, palkka- ja verotulovaikutuksiin vuosilta 2016 2025 (kaivoksen toimintavaihe) ja vuosilta 2014 2025 (kaivoksen rakentamis- ja toimintavaihe). Tutkimusraportti etenee siten, että aluksi käydään läpi arvioinnissa sovellettavan prosessimallin toiminta- ja toteutusperiaatteet. Tämän jälkeen esitetään Kuusamon matkailuelinkeinolle ja mahdollisille kaivostoiminnalle työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita vuosille 2016 2025 sekä verrataan tämän selvityksen tuloksia ja vuosien 2014 2025 tutkimustuloksia. Raportti päättyy yhteenvetoon ja pohdintaan keskeisistä tutkimustuloksista. Prosessimalli työpaikkaennuste- ja työpaikkatasetarkasteluun Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen kaivostoiminnan henkilötyövuosia sekä niiden aikaansaamia palkka- ja verotulovaikutuksia arvioidaan tulevaisuusorientoituneesti. Tarkoituksena on selvittää matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan vaikutusta Kuusamoon erilaisten työpaikkaennusteiden ja työpaikkatasevaihtoehtojen avulla sekä matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan volyymien suhdetta. Asetelmassa korostuvat nimenomaan ennusteet, ei skenaariot. Ennuste perustuu menneisyyden kehityslinjojen jatkamiseen, kun skenaariolla pyritään hahmottamaan erilaisia laaja-alaisia tulevaisuuden käsikirjoituksia (Keränen 2012: 65). Työpaikkatasevaihtoehdoilla ymmärretään tässä raportissa erilaisia matkailuelinkeino kaivostoiminta-yhdistelmien aikaansaamia henkilötyövuosia sekä niistä ai- - 10 -
heutuvia palkka- ja verotuloja. Tarkastelu pohjautuu prosessimalliin, jossa hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti aikaisempia tutkimuksia, selvityksiä, raportteja ja tilastoja sekä kaivosyhtiön arvioita. Prosessimallissa sovelletaan samoja toiminta- ja toteutusperiaatteita kuin kalastusmatkailun aluetaloudelliset vaikutusten arviointiin luodussa mallissa (ks. Kauppila ym. 2011; Kauppila & Karjalainen 2012): ensin määritellään elinkeinon aikaansaamat henkilötyövuodet, minkä jälkeen tilastojen avulla lasketaan palkka- ja verotulovaikutukset (kuva 1). Kalastusmatkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin verrattuna tässä selvityksessä sovelletaan verotulojen osalta efektiivistä veroastetta. Matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa analysoidaan siis samanlaisella metodiikalla ja aineistopohjalla, jotta elinkeinojen vertailtavuus olisi mahdollisimman yhdenmukainen. On korostettava, että kyse on vaikutuksista elinkeinoelämän henkilötyövuosiin ja edelleen palkka- ja verotuloihin. Myös Haltian ym. (2012) arvio kaivoshankkeiden taloudellisista hyödyistä paikallistasolla perustuu osaksi työllisyyden, palkkatulon ja kunnallisveron linkittämiseen. - 11 -
Matkailuelinkeino Kaivostoiminta Välittömät, kokonais- ja kerrannaishenkilötyövuodet (tutkimukset) Henkilötyövuodet (vuosi 2010, regressioyhtälöt) Välitön työpaikkavuoto (8 %) Työllisyyskerroin (1.21, 1.23 1.24) Välittömät, kokonais- ja kerrannaishenkilötyövuodet (kaivosyhtiön arviot, tutkimukset, tilastot) Henkilötyövuodet Välitön työpaikkavuoto (45 %) Työllisyyskerroin (1.70) Palkkatulo (tilastot, tutkimukset) Palkkarakennetilasto Välitön palkkatulovuoto (8 %) Palkkatulo (tilastot, kaivosyhtiön arviot) Palkkarakennetilasto Välitön palkkatulovuoto (45 %) Verotulo (tilastot, tutkimukset) Kuusamon efektiivinen veroaste (13.8 %) Välitön verotulovuoto (8 %) Verotulo (tilastot, kaivosyhtiön arviot) Kuusamon efektiivinen veroaste (13.8 %) Välitön verotulovuoto (45 %) Työpaikkaennusteet ja -taseet Henkilötyövuodet Palkkatulo Verotulo Kuva 1. Prosessimalli matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan henkilötyövuosien, palkka- ja verotulovaikutusten arviointiin ja tasetarkasteluun (täydentäen ja muokaten Kauppila 2012a: kuva 4). Matkailuelinkeinon välittömien, kokonais- ja kerrannaisvaikutusten henkilötyövuosien vaihtoehtoiset ennusteet perustuvat Kuusamosta aikaisemmin julkaistuihin matkailun aluetaloudellisiin tutkimuksiin ja päivityksiin. Näiden pohjalta laaditaan kaksi vaihtoehtoista - 12 -
kehityspolkua, VE0 ja VE1. VE0:ssa kehityksen oletetaan pysähtyvän vuoden 2010 tasolla, sillä tästä vuodesta on saatavissa tuorein Kuusamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten päivitys (ks. Kauppila 2012b). Kokonaishenkilötyövuosia imaiseva työllisyyskerroin on 1.21. VE1:ssä välittömien ja kokonaishenkilötyövuosien kehityksen oletetaan jatkuvan lähihistorian (vuodet 1997 2010) kaltaisena. Tässä tarkastelussa hyödynnetään aikaisempien tutkimusten aikasarjoihin perustuvia lineaarisia trendiennusteita, joiden avulla on mahdollista laskea työpaikkaennusteita. Kokonaishenkilötyövuosia ilmaiseva työllisyyskerroin (1.23 1.24) perustuu lineaarisen trendiennusteen kokonaishenkilötyövuosien ja välittömien henkilötyövuosien suhteeseen. Välittömät työpaikkavuodot (8 %) saadaan aikaisemmista raporteista. Palkkatulon kohdalla hyödynnetään Tilastokeskuksen valtakunnallisia palkkarakennetilastoja, ja välitön palkkatulovuoto perustuu aikaisempien tutkimusten työpaikkavuotoon (8 %). Verotulovaikutusten taustalla on tilasto Kuusamon efektiivisestä veroasteesta (13.8 %). Välitön verotulovuoto (8 %) puolestaan johdetaan aikaisempien tutkimusten työpaikkavuoto-tiedon kautta. Kaivostoiminnasta laaditaan periaatteessa myös kaksi vaihtoehtoista kehityspolkua, VE0 ja VE1. VE0:ssa kaivosta ei rakenneta, kun VE1:ssä kaivostoiminta toteutuu suunnitellusti (ks. Polar Mining Oy 2011). VE1:ssä kaivostoiminnan ennusteessa joudutaan tukeutumaan huomattavasti enemmän arvioihin kuin matkailuelinkeinon kohdalla. Välittömät henkilötyövuodet perustuvat kaivosyhtiön ennusteeseen, samoin kuin välitön työpaikkavuoto (45 %). Sen sijaan kaivostoiminnan työllisyyskerroin toimintavaiheessa (1.70) muodostetaan tässä selvityksessä tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Palkkatulon määrittämisessä hyödynnetään Tilastokeskuksen valtakunnallisia palkkarakennetilastoja, mutta välitön palkkatulovuoto (45 %) perustuu kaivosyhtiön arvioon työpaikkavuodoista. Verotulovaikutuksissa sovelletaan tilastoa Kuusamon efektiivisestä veroasteesta (13.8 %). Kuten välittömän palkkatulovuodon kohdalla, välitön verotulovuoto (45 %) johdetaan kaivosyhtiön työpaikkavuoto-arviosta. Matkailuelinkeinon (VE0, VE1) ja kaivostoiminnan (VE1) yksityiskohtaiset henkilötyövuosien sekä palkka- ja verotulovaikutusten laskentaperiaatteet ja - mallit löytyvät liitteistä I ja II. Lopuksi esitetyt matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan kehityspolut yhdistetään neljäksi työpaikkatasevaihtoehdoksi: VE0, VE1, VE2 ja VE3. Vaihtoehdoille arvioidaan kumulatiiviset henkilötyövuodet ja niiden aikaansaamat palkka- ja verotulovaikutukset vuosille - 13 -
2016 2025. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota myös matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan volyymien suhteisiin. On korostettava, että arviointi ei koske Kuusamon elinkeinoelämän kokonaishenkilötyövuosien kehitystä vaan ainoastaan matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa eikä siinä oteta kantaa elinkeinojen mahdollisiin toisiinsa kohdistuviin vaikutuksiin. Matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa tarkastellaan siis omina kokonaisuuksinaan. Matkailuelinkeinon toteutuneet työpaikat Kuusamon matkailun toteutuneissa talousvaikutustutkimuksissa (ex-post -tutkimukset) on selvitetty sekä välittömien että kokonaistyöpaikkojen kehitystä vuosina 1997 2010. Tähän ovat luoneet pohjan Koillismaalta (Hätälä & Kauppila 1999) ja Kuusamosta (Kauppila 1999a) vuonna 1997 julkaistut perusteelliset matkailun aluetaloudelliset tutkimukset. Tuoreimmat Koillis-Suomea käsittelevät yksityiskohtaiset matkailun aluetaloustutkimukset koskevat vuotta 2003 (Juntheikki & Korhonen 2005). Edellä mainittujen tutkimusten menetelmiä ja oletusarvoja hyödyntämällä on päivitetty Kuusamon matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 1998 (Kauppila 1999b), vuonna 1999 (Kauppila & Ervasti 2001), vuonna 2001 (Ervasti & Kauppila 2003), vuonna 2005 (Kauppila 2007), vuonna 2007 (Kauppila 2009), vuonna 2009 (Kauppila 2011) ja vuonna 2010 (Kauppila 2012b). Vuosien 2001 ja 2009 selvitykset käsittivät koko Koillis-Suomen alueen (Kuusamo, Posio, Taivalkoski ja Salla). Mainituissa päivitysraporteissa työllisyysvaikutukset on laadittu samalla aineistoperustalla ja menetelmällä kuin aikaisemmissa selvityksissä, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Näissä selvityksissä välittömissä matkailutyöpaikoissa on otettu huomioon seuraavat toimialat: huoltamot ja korjaamot, yleisvähittäiskauppa, muu vähittäiskauppa, liikenne, majoitus- ja ravitsemispalvelut sekä virkistys- ja muut palvelut (ks. Kauppila 2012b). Mukana ei ole siis matkailurakentaminen. Työpaikat tarkoittavat tarkalleen ottaen henkilötyövuosia, joten varsinaisia työsopimuksia on voinut olla vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin henkilötyövuodet osoittavat. Kuvassa 2 on esitetty Kuusamon matkailun välittömät henkilötyövuodet vuosina 1997 2010. Kyseisellä aikavälillä välittömien henkilötyövuosien kasvu on ollut absoluuttisesti 226 henkilötyövuotta eli vuositasolla noin 17.4 henkilötyövuotta. Suhteellisesti henki- - 14 -
lötyövuodet ovat lisääntyneet kyseisellä aikavälillä 50.4 prosenttia, joten kasvu on ollut keskimäärin hieman yli kolme prosenttia vuodessa. Trendiennusteen mukaan laskettu kasvu olisi ollut hieman alle kolme prosenttia vuodessa. Kuva 2. Matkailuelinkeinon välittömät henkilötyövuodet Kuusamossa vuosina 1997 2010 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007, 2009, 2011, 2012b). Kokonaistyöpaikat tarkoittavat matkailun välittömiä, välillisiä ja johdettuja työpaikkoja, joten kyseessä ovat matkailun kokonaistyöpaikat kerrannaisvaikutuksineen. Edelleen tarkasteluyksikkö on henkilötyövuodet. Kuusamoa koskevat empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet, että vuoden 1997 selvityksen mukaan työllisyyskerroin oli 1.17 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila 1999a) ja vuoden 2003 mukaan se oli 1.21 (Juntheikki & Korhonen 2005). Työllisyyskerroin muodostuu seuraavasti: välittömät (p) + välilliset (s) + johdetut (s) työllisyysvaikutukset Työllisyyskerroin = ------------------------------------------------------------------------------------------ välittömät (p) työllisyysvaikutukset Matkailutulokerroin-käsitettä soveltaen kyseessä on niin sanottu ortodoksinen kerroin: välittömät vaikutukset ovat primaarisia vaikutuksia (p), kun välilliset ja johdetut vaikutukset ovat sekundaarisia vaikutuksia (s) (ks. Archer 1976: 1; Mathieson & Wall 1987: 66; Vuo- - 15 -
risto & Arajärvi 1990: 173 174). Laskutoimituksen lopputuloksena saadulla työllisyyskertoimella kerrotaan välittömät työllisyysvaikutukset, jotta matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset selviävät. Tässä raportissa sovelletaan VE0:n kohdalla Kuusamon tuoreinta työllisyyskerrointa eli 1.21 ja VE1:n tapauksessa lineaarisen trendiennusteen kokonaishenkilötyövuosien ja välittömien henkilötyövuosien suhteesta laskettua työllisyyskerrointa, joka vaihtelee 1.23 1.24 välillä. Sekä vuoden 1997 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila 1999a) että vuoden 2003 (Juntheikki & Korhonen 2005) selvitysten mukaan välittömien työpaikkojen vuoto oli Kuusamossa noin kahdeksan prosenttia painottuen majoitus- ja ravitsemispalveluihin sekä virkistys- ja muihin palveluihin eli aloille, joille kausivaihtelut ovat tyypillisiä. Työpaikkavuoto tarkoittaa sitä, että Kuusamon välittömien matkailutyöpaikkojen henkilötyövuosista kahdeksan prosenttia kertyy henkilöiltä, jotka eivät ole kirjoilla Kuusamossa. Näin ollen he maksavat kunnallisveronsa omaan kotikuntaansa. Kerrannaisvaikutusten välillisten ja johdettujen työpaikkojen kohdalla oletetaan, että henkilötyövuodet kohdistuvat kokonaisuudessaan Kuusamoon henkikirjoitetuille. Tätä voidaan perustella muun muassa sillä, että kerrannaisvaikutukset jakautuvat hyvin monipuolisesti muille toimialoille kuin majoitus- ja ravitsemispalveluihin tai virkistys- ja muihin palveluihin (ks. Hätälä & Kauppila 1999; Juntheikki & Korhonen 2005). Kerrannaisvaikutusten vuodoista ei ole saatavissa yksityiskohtaista empiiristä tutkimustietoa, ja niiden selvittäminen tutkimuksellisesti on hyvin haasteellinen tehtävä. Kuvassa 3 on esitetty Kuusamon matkailun kokonaishenkilötyövuodet vuosina 1997 2010. Kyseisellä aikavälillä kokonaishenkilötyövuosien kasvu on ollut absoluuttisesti 292 henkilötyövuotta eli vuositasolla 22.5 henkilötyövuotta. Suhteellisesti henkilötyövuodet ovat lisääntyneet tarkastelujaksolla 55.7 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin hieman yli kolme prosenttia vuodessa. Trendiennusteen mukaan kasvu olisi ollut noin kolme prosenttia vuodessa. - 16 -
Kuva 3. Matkailuelinkeinon kokonaishenkilötyövuodet Kuusamossa vuosina 1997 2010 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007, 2009, 2011, 2012b). Matkailuelinkeinon ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset YVA-ohjelman mukaan Kuusamon mahdollinen Juomasuon kaivos on suunniteltu avattavaksi aikaisintaan vuonna 2013, ja sen toiminta-ajaksi on arvioitu vähintään viisi vuotta. Tavoitteellinen toiminta-aika on kuitenkin 10 vuotta (Polar Mining Oy 2011). Tässä tarkastelussa lähdetään siitä, että kaivoksen rakentaminen alkaisi vuonna 2014 ja kestäisi kaksi vuotta. Törmä ja Reini (2009) ovat keränneet yhdeksän kaivoksen rakentamis- ja toimintavaiheen suunniteltuja aikatauluja. Ainoastaan Kittilän Suurikuusikko ja Sotkamon Talvivaara olivat näistä kaivoksista edenneet toimintavaiheeseen vuonna 2009. Kaivosten rakentamisvaihe näyttäisi kestävän keskimäärin 1 2 vuotta lukuun ottamatta suuria kaivoshankkeita, kuten Soklia ja Pajala-Kolaria. Esimerkiksi kokoluokaltaan Kuusamon Juomasuon kaltaisen Pampalon kaivoksen rakentamisen suunniteltiin kestävän vajaat kaksi vuotta. Myös Uusisuon (2012) mukaan kaivosten rakentaminen vie yleensä 1 2 vuotta. Rakentamisvaiheen jälkeen Juomasuon kaivos olisi toiminnassa siis vuodesta 2016 lähtien 10 vuotta. Koska kaivoksen rakentamisvaihe jää tässä tarkastelussa huomioitta, matkailuelinkeinon työpaikkaennusteita laaditaan vuosille 2016 2025. Matkailuelinkeinon kehitykselle arvioidaan kaksi vaihtoehtoista ennustetta, VE0 ja VE1. - 17 -
VE0:ssa oletetaan, että matkailutyöpaikat toteutuisivat tuoreimman selvityksen, toisin sanoen vuoden 2010 mukaan (ks. Kauppila 2012b). Tässä tapauksessa matkailu työllistää vuositasolla välittömästi 674 henkilötyövuotta. Välittömistä henkilötyövuosista kahdeksan prosenttia kertyy Kuusamon ulkopuolisilta työntekijöiltä (Juntheikki & Korhonen 2005). Näin ollen vuositasolla kuusamolaiset aikaansaavat välittömistä työllisyysvaikutuksista 620 henkilötyövuotta (674 htv. x 0.92). Vuosina 2016 2025 matkailuelinkeinon kumulatiiviset välittömät työllisyysvaikutukset olisivat 6 740 henkilötyövuotta (674 htv. x 10 vuotta), ja Kuusamossa henkikirjoitettuihin näistä kohdistuisi 92 prosenttia eli 6 200 henkilötyövuotta. VE1:ssä puolestaan oletetaan, että matkailutyöpaikkojen kehitys noudattaisi lähihistorian (vuodet 1997 2010) trendiä. Tässä tapauksessa matkailun välittömät henkilötyövuodet kasvaisivat kuvassa 2 esitetyn regressioyhtälön (y = 18.16x + 448.51) mukaisesti. Näin ollen matkailu aikaansaisi vuosina 2011 2025 kumulatiivisesti 12 721 välitöntä henkilötyövuotta. Kun näistä vähennetään vuosien 2011 2015 työllisyysvaikutukset, vuosina 2016 2025 matkailun välittömät työllisyysvaikutukset olisivat kumulatiivisesti 12 721 henkilötyövuotta 3 786 henkilötyövuotta = 8 935 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaisi vuositasolla keskimäärin 894 henkilötyövuotta (8 953 htv. / 10 vuotta). Edellä mainittuun työpaikkavuotoon viitaten kuusamolaisiin kohdistuisi näistä kumulatiivisista työllisyysvaikutuksista 92 prosenttia eli 8 220 henkilötyövuotta. Vuositasolla tämä tarkoittaisi keskimäärin 822 henkilötyövuotta (8 220 htv. / 10 vuotta). Matkailuelinkeinon palkka- ja verotulovaikutus laskettiin molemmissa vaihtoehdoissa samalla periaatteella. Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008) tukeutuen toimialoittaiset kuukausiansiot saatiin Tilastokeskuksen (2012a) palkkarakennetilastoista siten, että korjaamoiden ja huoltamoiden kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot 2 580 euroa/kk): - moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. moottoripyörät) (toimiala 452) - moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppa (toimiala 453) - moottoripyörät, osat ja varusteet; myynti, huolto ja korjaus (toimiala 454) - ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskauppa (toimiala 473) Muun vähittäiskaupan kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna 2009 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot 2 582 euroa/kk): - 18 -
- elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 472) - tieto- ja viestintätekniikan laitteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 474) - muiden kotitaloustavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 475) - kulttuuri- ja vapaa-ajantuotteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 476) - muiden tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 477) - henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus (toimiala 952) Majoitus- ja ravitsemispalveluiden kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot 2 273 euroa/kk): - hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet (toimiala 551) - lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus (toimiala 552) - muu majoitus (toimiala 559) - ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta (toimiala 561) - baarit ja kahvilat (toimiala 563) Virkistys- ja muiden palveluiden kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot 2 555 euroa/kk): - matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta (toimiala 791) - varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (toimiala 799) - kirjastojen ja muiden kulttuurilaitosten toiminta (toimiala 910) - urheilutoiminta (toimiala 931) - huvi- ja virkistystoiminta (toimiala 932) - muut henkilökohtaiset palvelut (toimiala 960) Yleisvähittäiskaupan kuukausiansio määrittyi vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (toimiala 471, vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot 2 353 euroa/kk) -toimialan ja liikenteen muu maaliikenteen henkilöliikenne (toimiala 493, vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot 2 765 euroa/kk) -toimialan mukaan. Palkkarakennetilastoissa 3-numerotaso on tarkin käytettävissä oleva tieto. On korostettava, että Tilastokeskuksen (2012a) palkkarakennetietokannasta ei ole saatavissa vuoden 2009 keskimääräisiä palkkatietoja maakunta-, seutukunta- tai kuntata- - 19 -
solta vaan kuukausiansiot ovat valtakunnallisia. Näin ollen analyysissa jää huomioitta alueelliset kuukausiansioerot. Esimerkiksi vuonna 2008 Pohjois-Pohjanmaalla kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot (2 778 euroa) olivat hieman pienemmät kuin maassa keskimäärin (2 876 euroa) (Tilastokeskus 2010). Vuoden 2009 edellä määriteltyjen matkailuelinkeinon toimialoittaiset kuukausiansiot korotettiin Tilastokeskuksen (2012b) elinkustannusindeksillä vuoden 2010 rahanarvoon. Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa, mutta se ei kuitenkaan sisällä kertaluonteisia eriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkiota (Tilastokeskus 2012a). Tämän vuoksi keskimääräiset kuukausiansiot kerrottiin 12.5:llä, jotta saatiin toimialan yhden henkilötyövuoden kokonaisvuosiansio lomarahoineen. Edelleen kokonaisvuosiansiot kerrottiin toimialoittaisilla henkilötyövuosilla, ja lopputulemana muodostui toimialoittainen palkkatulo. Toimialoittaisista palkkatuloista välitön verotulovaikutus laskettiin siten, että palkkatulo kerrottiin 13.8 prosentilla. Vuonna 2010 Kuusamon kunnallisveroprosentti oli 19.5, mutta kyseisenä vuonna Kuusamon efektiivinen veroaste oli vain 13.8 prosenttia (Heikkilä 2012; Kuntaliitto 2012). Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) eivät vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaankin efektiivisestä veroasteesta, joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Vähentämällä tulosta tehtävät vähennykset saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti (Kuntaliitto 2012). Taulukkoon 1 on kerätty edellä esitetyn toimintamallin mukaiset vuotta 2010 koskevat tiedot matkailuelinkeinon välittömien henkilötyövuosien aikaansaamista palkka- ja verotulovaikutuksista. Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot (euroa/kk) on korotettu vuoden 2010 rahanarvoon, palkkatuloissa on huomioitu lomarahat ja verotulovaikutuksessa on sovellettu Kuusamon efektiivistä veroastetta vuodelta 2010. Taulukon perustietoja sovelletaan molempien vaihtoehtojen kohdalla. Matkailuelinkeinon työpaikkajakauman oletetaan tarkasteluissa pysyvän muuttumattomana eli vuoden 2010 mukaisena. Verotuloissa ovat mukana myös vuodot. - 20 -
Taulukko 1. Toimialoittainen välitön matkailutyöllisyys (henkilötyövuodet), toimialoittaiset kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot (euroa/kk), palkkatulo (euroa) ja verotulo (euroa ja %) Kuusamossa vuonna 2010. Toimiala Välitön matk.työll. (htv.) Kokonaisansiot (euroa/kk) Palkkatulo (euroa) Verotulo (euroa) Verotulo (%) Korjaamot/huoltamot 21.9 2 611 714 761 98 637 3.4 Yleisvähittäiskauppa 43.6 2 382 1 298 190 179 150 6.2 Muu vähittäiskauppa 79.0 2 613 2 580 338 356 087 12.4 Majoitus/ravitsemus 263.1 2 301 7 567 414 1 044 303 36.3 Liikenne 37.7 2 799 1 319 029 182 026 6.3 Virk./muut palvelut 228.8 2 586 7 395 960 1 020 642 35.4 YHTEENSÄ 674.1 20 875 692 2 880 845 100.0 VE0:ssa matkailun välittömien henkilötyövuosien (674 henkilötyövuotta) palkkatulo on siis vuositasolla 20 875 692 euroa ja näistä aiheutuva verotulo 2 880 845 euroa. Näin ollen vuosina 2016 2025 palkkatuloa kertyisi kumulatiivisesti 208 756 920 euroa (20 875 692 euroa x 10 vuotta) ja verotuloa 28 808 450 euroa (2 880 845 euroa x 10 vuotta). Nämä palkka- ja verotulot ovat kuitenkin teoreettisia, sillä niissä ovat mukana vuodot. Mikäli oletetaan mainittu kahdeksan prosentin palkka- ja verotulovuoto, Kuusamoon jäisi vuositasolla matkailun välittömistä henkilötyövuosista palkkatuloa 19 205 636 euroa (20 875 692 euroa x 0.92) ja verotuloa 2 650 377 euroa (2 880 845 euroa x 0.92). Vuosina 2016 2025 Kuusamoon kertyisi välittömistä henkilötyövuosista kumulatiivisesti palkkatuloa 192 056 360 euroa (19 205 636 euroa x 10 vuotta) ja verotuloa 26 503 770 euroa (2 650 377 euroa x 10 vuotta). Luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. VE1:ssä välittömien henkilötyövuosien kehitys laskettiin siis regressiosuoran yhtälön (y = 18.16x + 448.51) avulla (ks. kuva 2). Tällöin vuosina 2016 2025 aikaisemmin esitetyn mukaisesti välittömiä henkilötyövuosia kertyisi kumulatiivisesti 8 935, joista kuusamolaisiin kohdistuisi 8 220 henkilötyövuotta. Välittömien henkilötyövuosien kumulatiivinen palkkatulo olisi 276 701 243 euroa ja verotulo 38 184 772 euroa. Vuositasolla palkkatulo olisi keskimäärin 27 670 124 euroa ja verotulo 3 818 477 euroa. Palkka- ja verotulot ovat teoreettisia, sillä niihin on laskettu mukaan vuodot. Mikäli vuodot oletetaan kahdeksaksi prosentiksi, Kuusamoon jäisi vuositasolla palkkatuloa 25 456 514 euroa ja verotuloa 3 512 999 euroa. Kumulatiivisesti tämä merkitsisi vuosina 2016 2025 palkkatuloa 254 565 140 euroa ja verotuloa 35 129 990 euroa. Luvut on ilmoitettu vuoden 2010 rahanarvossa. - 21 -
VE0:ssa matkailuelinkeinon työllisyyskertoimena sovellettiin tuoreinta empiiristä lukua 1.21 (Juntheikki & Korhonen 2005). Näin ollen kokonaisvaikutukset (välittömät, välilliset ja johdetut) ovat vuositasolla 674 henkilötyövuotta x 1.21 = 816 henkilötyövuotta. Kerrannaisvaikutukset ovat vuositasolla 816 henkilötyövuotta 674 henkilötyövuotta = 142 henkilötyövuotta. Kumulatiivisesti vuosina 2016 2025 kertyisi siten kerrannaisvaikutuksina 1 420 henkilötyövuotta (142 htv. x 10 vuotta). Kerrannaisvaikutusten oletetaan jakautuvan usealle toimialalle, ja tämän vuoksi niiden kohdalla sovellettiin valtakunnallista kokoaikaisten palkansaajien keskimääräistä kokonaisansiota kuukaudessa, joka vuonna 2009 oli 3 040 euroa (Tilastokeskus 2012a). Vuoden 2010 rahanarvossa kuukausiansio on 3 077 euroa. Vuositasolla kerrannaisvaikutusten palkkatulo olisi siten 5 461 675 euroa (3 077 euroa x 12.5 kk x 142 htv.) ja verotulo 753 711 euroa (5 461 675 euroa x 0.138). Vuosina 2016 2025 kumulatiivinen palkkatulo olisi puolestaan 54 616 750 euroa ja verotulo 7 537 110 euroa. Luvut on ilmoitettu vuoden 2010 rahanarvossa. VE1:ssä kerrannaisvaikutukset laskettiin siten, että regressionsuoran yhtälön (y = 23.647x + 525.77) kautta saaduista kokonaishenkilötyövuosista (ks. kuva 3) vähennettiin regressiosuoran yhtälön (y = 18.16x + 448.51) avulla laskenut välittömät henkilötyövuodet (ks. kuva 2). Tämä erotus ilmaisee matkailuelinkeinon kerrannaisvaikutusten henkilötyövuodet. Vuosina 2011 2025 matkailuelinkeinon kerrannaisvaikutuksia kertyisi kumulatiivisesti 2 969 henkilötyövuotta. Kun tästä vähennetään vuosien 2011 2015 henkilötyövuodet, vuosina 2016 2025 matkailuelinkeinon kerrannaisvaikutusten kumulatiivinen henkilötyövuosikertymä olisi 2 969 henkilötyövuotta 852 henkilötyövuotta = 2 117 henkilötyövuotta. Vuositasolla tämä tarkoittaisi kerrannaisvaikutuksina keskimäärin 212 henkilötyövuotta työllisyyskertoimella 1.23 1.24. Kokonaistyöllisyysvaikutukset olisivat vuositasolla keskimäärin 894 henkilötyövuotta + 212 henkilötyövuotta = 1 106 henkilötyövuotta. Edelleen vuositasolla näiden kerrannaisvaikutusten palkkatulo olisi valtakunnallisen kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisen kokonaisansion (3 077 euroa/kk) mukaan 8 154 050 euroa (3 077 euroa x 12.5 kk x 212 htv.) ja verotulo 1 125 259 euroa (8 154 050 euroa x 0.138). Vuosina 2016 2025 kumulatiivinen palkkatulo olisi puolestaan 81 540 500 euroa ja verotulo 11 252 590 euroa. Luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. Taulukkoon 2 on kerätty kahden matkailuelinkeinon työpaikkaennusteen työllisyysvaikutukset ja niiden aikaansaamat palkka- ja verotulovaikutukset. VE1:n työllisyysvaikutukset - 22 -
sekä palkka- ja verotulovaikutukset olisivat yli 1.3-kertaiset V0:aan nähden. On huomattava, että matkailuelinkeinon negatiiviselle ennusteelle ei löytynyt Kuusamon tapausta käsittelevää tutkimustietoa, jota olisi voitu soveltaa matkailutyöpaikkojen määrän mahdollisen vähenemisen arvioinnissa. Tämän vuoksi negatiivista ennustetta ei laskettu. Taulukko 2. Matkailuelinkeinon ennustetut välittömät ja kokonaishenkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosien palkka- ja verotulovaikutukset (1 000 euroa) vuositasolla ja kumulatiivisesti Kuusamossa vuosina 2016 2025. VE0 tarkoittaa vuoden 2010 tasoa ja VE1:ssä kehitys jatkuisi lähihistorian (vuodet 1997 2010) mukaisesti. VE0 ilmaisee absoluuttisen määrän ja VE1 nettomuutoksen VE0:aan nähden. VE0:ssa suluissa oleva luku ilmaisee Kuusamossa henkikirjoitettujen määrän henkilötyövuosina ja Kuusamoon jäävän palkka- ja verotulon määrän. Rahanarvo ilmoitetaan vuoden 2010 rahanarvossa. Vuositasolla VE0 VE1 (keskimäärin) Välittömät henkilötyövuodet (Kuusamo) 674 (620) +220 (+202) Kokonaishenkilötyövuodet (Kuusamo) 816 (762) +290 (+272) Yhteensä palkkatulo 1 000 euroa (Kuusamo) 26 337 (24 667) +9 487 (+8 944) Yhteensä verotulo 1 000 euroa (Kuusamo) 3 635 (3 404) +1 309 (+1 234) Vuodet 2016 2025 (10 vuotta) VE0 VE1 6 740 (6 200) +2 195 (+2 020) 8 160 (7 620) +2 892 (+2 717) 263 374 (246 673) +94 868 (+89 433) 36 346 (34 041) +13 092 (+12 342) Kaivostoiminnan ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset Kaivostoiminnassa VE0 tarkoittaisi sitä, että Juomasuon kaivosta ei rakenneta, kun taas VE1:ssä se rakennetaan. Näin ollen VE0:ssa kaivostoiminnan vaikutukset olisivat 0. VE1:ssä ennustetut välittömät henkilötyövuodet ja niiden kohdentuminen Kuusamoon on saatu Dragon Mining Ltd:n projektipäällikkö Matti Pulkkisen (2012a, 2012b) arvioista. Matti Pulkkisen kanssa käytiin läpi myös kaivoksen toimintavaiheen palkkarakennetilastojen toimialat ja niiden sisällöt sekä työllisyyskertoimet. Tässä tarkastelussa kaivoksen rakentamisvaihetta ei siis oteta huomioon vaan tarkastelu kohdistuu ainoastaan kaivoksen toimintavaiheeseen. Pulkkisen (2012a, 2012b) mukaan Juomasuon kaivos työllistäisi toimintavaiheessa vuositasolla välittömästi 95 henkilötyövuotta (kaivosyhtiö 75 htv. ja urakoitsija(t) 20 htv.). Toimintavaiheessa 55 prosenttia välittömistä henkilötyövuosista oletettiin kohdistuvan kuusamolaisiin eli Kuusamossa kirjoilla oleviin henkilöihin. Kuten aikaisemmin on todettu, - 23 -
YVA-ohjelman mukaan kaivos on suunniteltu avattavaksi aikaisintaan vuonna 2013, ja sen toiminta-ajaksi on arvioitu vähintään viisi vuotta. Tavoitteellinen toiminta-aika on kuitenkin 10 vuotta (Polar Mining Oy 2011). Kaivostoiminnan toimintavaiheessa työpaikkaennusteissa sekä palkka- ja verotulovaikutuksissa sovelletaan samoja toiminta ja toteutusperiaatteita kuin matkailuelinkeinon kohdalla. Työpaikkaennusteet laskettiin siten, että kaivoksen toimintavaihe kattoi 10 vuotta (vuodet 2016 2025). Toimintavaiheessa välitön työpaikka-arvio oli vuositasolla 95 henkilötyövuotta. Vuosina 2016 2025 tämä merkitsisi kumulatiivisesti 950 henkilötyövuotta (95 htv. x 10 vuotta). Jos näistä henkilötyövuosista oletetaan 45 prosentin työpaikkavuoto, vuositasolla kuusamolaisiin kohdistuisi 52 henkilötyövuotta (95 htv. x 0.55) ja kumulatiivisesti 523 henkilötyövuotta (950 htv. x 0.55) vuosina 2016 2025. Kaivoksen toimintavaiheessa keskimääräiset kuukausiansiot johdettiin Tilastokeskuksen (2012a) palkkarakennetilastoista, jotka koskivat vuotta 2009. Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008) tukeutuen kaivostoiminnan kuukausiansio on seuraavan kaivostoimintaan liittyvän toimialan keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot 3 467 euroa/kk): - värimetallien louhinta (toimiala 072) Tämä toimialaluokka sisältää metallimalmien kaivun, louhinnan ja pumppauksen lisäksi malmin muokkauksen kaivospaikalla jatkojalostuksessa tarvittavaan muotoon. Näitä ovat murskaaminen, hienontaminen, seulonta, pesu, vaahdotus, sintraus, sulatus, kuivaaminen, kalsinointi, pasuttaminen, ominaispainoerotus ja magneettinen rikastus (TOL 2008). Vuonna 2009 edellä mainitun toimialan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot ovat vuoden 2010 rahanarvossa 3 509 euroa kuukaudessa. Näin ollen vuositasolla kaivostoiminnan välittömistä henkilötyövuosista kertyisi palkkatuloa 4 166 938 euroa (3 509 euroa x 12.5 kk x 95 htv.). Vuosina 2016 2025 tämä merkitsisi kumulatiivisesti palkkatuloa 41 669 380 euroa. Palkkatulovaikutus on teoreettinen, sillä siinä ovat mukana vuodot. Jos oletetaan, että palkkatuloa kertyisi Kuusamossa kirjoilla olevista työpaikkojen suhteessa, palkkatulovuoto olisi 45 prosenttia. Tällöin vuositasolla Kuusamoon jäisi palkkatuloa 2 291 816-24 -
euroa (4 166 938 euroa x 0.55). Vuosina 2016 2025 palkkatulo olisi kumulatiivisesti 22 918 160 euroa. Kaikki mainitut luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. Palkkatuloista kertyvä verotulo laskettiin kaivoksen toimintavaiheessa Kuusamon efektiivisellä veroasteella. Esitettävä teoreettinen verotulovaikutus kohdistuisi siis Kuusamoon, jos toimintavaiheessa kaikki välittömät työpaikat täytettäisiin Kuusamossa kirjoilla olevilla henkilöillä. Vuositasolla toimintavaiheessa välittömistä henkilötyövuosista kertyisi verotuloa 575 037 euroa (4 166 938 euroa x 0.138). Vuosina 2016 2025 verotulo olisi kumulatiivisesti 5 750 370 euroa. Mikäli verotuloa kertyisi Kuusamoon palkkatulon suhteessa, tällöin verotulovuoto olisi 45 prosenttia. Näin ollen vuositasolla Kuusamoon jäisi verotuloa 316 270 euroa (575 037 euroa x 0.55). Vuosina 2016 2025 verotulo olisi kumulatiivisesti 3 162 700 euroa. Luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. Kaivoksella, kuten matkailullakin, on välittömiä, välillisiä ja johdettuja työllisyysvaikutuksia. Nämä yhteenlasketut vaikutukset ilmaistaan aikaisemmin esille tuodun kertoimen avulla; kyseisellä työllisyyskertoimella kerrotaan kaivoksen välittömät työllisyysvaikutukset, jotta lopputuloksena saadaan kaivoksen kokonaistyöllisyysvaikutukset kohdealueelle. Kaivostoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia, kerrannaisvaikutukset mukaan lukien, on tutkittu useiden kaivoshankkeiden yhteydessä. On kuitenkin todettava, että kaivostoiminnan kohdalla puhutaan usein välittömistä ja välillisistä vaikutuksista (esim. Ravaska & Nenonen 1986; Mäenpää & Männistö 1990; Nieminen ym. 1999; Koski 2005; Rosenqvist 2005; Ponnikas & Korhonen 2006). Näin ollen on vaikea tulkita, onko välillisissä vaikutuksissa otettu aina huomioon myös johdetut vaikutukset. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisemissa Kevitsan (Törmä & Zawalinska 2007a), Talvivaaran (Törmä & Zawalinska 2007b), Soklin (Laasanen 2010a), Pajala-Kolarin (Laasanen 2010b), Seinäjoen (Törmä 2010a) ja yhdeksän kaivoshankkeen (Törmä & Reini 2009) vaikutusennustetutkimuksissa (ex-ante -tutkimukset) arvioidut työllisyysvaikutukset sisältänevät myös johdetut vaikutukset, koska raporteissa huomioidaan yksityisen kulutuksen lisääntyminen ja sen aikaansaamat vaikutukset. Valitettavasti raporteissa ei kuitenkaan ilmoiteta maakunta-, seutukunta- tai kuntatasolla sovellettuja työllisyyskertoimia, joita voitaisiin arvioida ja hyödyntää myös tässä selvityksessä. Tämän raportin kannalta on syytä kiinnittää huomio nimenomaan kaivoksen toimintavaiheen työllisyyskertoimiin. - 25 -
Valtakunnantasolla kaivoshankkeiden työllisyyskertoimia ovat tarkastelleet muun muassa Ravaska ja Nenonen (1986), Mäenpää ja Männistö (1990), Nieminen ym. (1999), Koski (2005), Rosenqvist (2005) sekä Ponnikas ja Korhonen (2006). Mainituista tutkimuksista vain Niemisen ym. raportti voidaan luokitella toteutuneisiin vaikutustutkimuksiin muiden edustaessa vaikutusennustetutkimuksia. Ravaskan ja Nenosen mukaan Soklin kertoimet vaihtelevat 1.72 (rakentamisvaihe) 3.17 (toimintavaihe) välillä (taulukko 3). Nieminen ym. päätyivät Pahtavaaran kohdalla rakentamisvaiheessa työllisyyskertoimeen 1.64 ja toimintavaiheessa 1.28. Koski arvioi Pampalon kaivoksen rakentamisvaiheen työllisyyskertoimeksi 1.80 ja toimintavaiheen 2.06. Toimintavaiheen työllisyyskertoimessa tukeuduttiin Tilastokeskuksen vuoden 2002 panos tuotos-taulukon metallimalmien louhinta -toimialaluokan lukuun 2.60. Tosin välillinen työllisyys laskettiin siten, että välitön työllisyys kerrottiin edellä esitetyllä luvulla ja tästä tuloksesta vähennettiin alihankintayritysten 50 työpaikkaa, koska osan niistä katsottiin olevan todellisuudessa välillisiä. Näin arviossa otettiin huomioon kaikki välilliset vaikutukset ilman päällekkäistä laskentaa. Rosenqvist päätyy Keski-Pohjanmaan kaivoshankkeiden ja vuoden 2002 kansallisen panos tuotostaulukon muu mineraalien kaivu -toimialaluokan työllisyyskertoimeen tukeutuen lukuun 2.40. Ponnikas ja Korhonen puolestaan arvioivat Talvivaaran kaivoksen työllisyyskertoimeksi rakentamisvaiheessa 1.80 ja toimintavaiheessa 2.20. Luvut perustuvat vuoden 2003 kansallisen panos tuotos-taulukon rakentaminen -toimialaluokan ja metallimalmien louhinta -toimialaluokan työllisyyskertoimiin, jotka on laskettu vuosien 2000 2003 keskiarvona. Tilastokeskuksen (2013) mukaan vuonna 2010 rakentaminen -toimialaluokan työllisyyskerroin oli valtakunnantasolla 1.86 ja kaivostoiminta ja louhinta -toimialaluokan 3.00. Hernesniemi ym. (2011) ovat ennustaneet mallillaan valtakunnantasolla uuden metallikaivos- ja metallinjalostustoiminnan vaikutuksia kansantalouteen vuoteen 2020, ja heidän mukaansa työllisyyskerroin liikkuisi tässä tapauksessa 3.00 3.50 välillä. - 26 -
Taulukko 3. Kaivostoiminnan työllisyyskertoimet rakentamis- ja toimintavaiheessa Soklissa, Pahtavaarassa, Pampalossa, Läntässä/Koivusaarenenva-Peräneva-Kairaniemessä ja Talvivaarassa eri aluetasoilla. Tässä raportissa huomio kiinnittyy toimintavaiheen työllisyyskertoimiin (muokaten Kauppila 2012a: taulukko 8). Kaivos Rakentamisvaihe Toimintavaihe Sokli (Ravaska & Nenonen 1986) Suomi Pohjois-Suomi Lappi Koillis-Lappi 1.72 1.43 1.19 1.13 3.17 2.02 1.38 1.16 Sokli (Mäenpää & Männistö 1990) Soklin kaivoksen vaikutusalue (Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Salla, Kemijärvi) Pahtavaara (Nieminen ym. 1999) Suomi Pohjois-Suomi Lappi Sodankylä 1.64 1.48 1.42 1.30 1.33 1.28 1.23 1.21 1.18 Pampalo (Koski 2005) Suomi 1.80 2.06 Länttä ja Koivusaarenneva-Peräneva-Kairiniemi (Rosenqvist 2005) Suomi Keski-Pohjanmaa 2.40 1.28 Talvivaara (Ponnikas & Korhonen 2006) Suomi 1.80 2.20 Kun kaivostoiminnan kerrannaisvaikutustarkastelun aluetasossa siirrytään kansalliselta tasolta maakuntatasolle, kertoimet pienenevät huomattavasti. Tämä johtuu siitä, että osa kaivostoiminnan aikaansaamista työpaikoista kohdistuu maakunnan ulkopuolelle. Ravaska ja Nenonen (1986) päätyvät rakentamisvaiheessa työllisyyskertoimeen 1.19 ja toimintavaiheessa 1.38. Nieminen ym. (1999) puolestaan laskivat työllisyyskertoimen olevan rakentamisvaiheessa 1.42 ja toimintavaiheessa 1.21, kun Rosenqvist (2005) esittää toimintavaiheen työllisyyskertoimeksi 1.28. Tilastokeskuksen (2012c) mukaan vuonna 2002 maakuntatasolla Pohjois-Pohjanmaalla rakentaminen -toimialaluokan työllisyyskerroin oli 1.67 ja mineraalien kaivu -toimialaluokan 2.00. Vastaavat työllisyyskertoimet olivat Kainuussa - 27 -
kyseisenä vuonna 1.45 ja 2.00 sekä Lapissa 1.50 ja 1.86. Vertailun vuoksi Ainalin (2011) laskemat vuotta 2002 koskevat maakuntatason työllisyyskertoimet mainituilla toimialoilla olivat Pohjois-Pohjanmaalla 1.89 ja 2.40, Kainuussa 1.64 ja 2.25 sekä Lapissa 1.70 ja 2.14. Koska vuoden 2002 maakunnallisissa panos tuotos-taulukoissa metallimalmien louhinta -toimialaa ei ole erotettu muusta kaivannaistoiminnasta, Hernesniemi ym. (2011) sovelsivat Lapin ja Kainuun tapauksissa tässä kohdin ennustemallissaan valtakunnallisia metallimalmien louhinnan panoskertoimia vuodelta 2006. Tällöin työllisyyskerroin olisi esimerkiksi Lapissa 2.00 2.50 välillä. Hernesniemi ym. toteavat, että heidän esittämänsä arviot metallimalmien kaivostoiminnan laajenemisen aluetaloudellisista vaikutuksista vuoteen 2020 saattavat kuitenkin yliarvioida tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia Lapin ja Kainuun maakunnissa. Kertoimet pienenevät edelleen, kun tarkastellaan seutu- ja paikallistasoa. Talman (1983, 1985) päätyy Mustavaaran tapauksessa pohdinnan ei laskennan kautta paikallistasolla, Taivalkosken ja Posion kunnissa, toimintavaiheessa lukuun 2.00. Ravaska ja Nenonen (1986) arvioivat seututasolla rakentamisvaiheessa kertoimen olevan 1.13 ja toimintavaiheessa 1.16. Mäenpää ja Männistö (1990) päätyvät seututasolla toimintavaiheessa lukuun 1.33. Niemisen ym. (1999) mukaan kertoimet vaihtelivat paikallistasolla 1.30 (rakentamisvaihe) 1.18 (toimintavaihe) välillä. Kuikka (2002) tarkasteli pintapuolisesti Pyhäjärven kaivoksen paikallistason, Pyhäjärven kaupungin, työllisyyskerrointa ja oletti sen asettuvan toimintavaiheessa 1.40 2.20 välille. Vaihteluväli ei kuitenkaan perustunut tarkkoihin laskelmiin. Ruotsin Pajalan kaivosten työllisyyskertoimeksi arvioidaan paikallistasolla rakentamisvaiheessa 1.83 2.02 ja maksimitoimintavaiheessa 2.10 2.47 (Edjemo & Söderholm 2011). Kaikista varovaisimmat ennusteet Pajalan kaivosten työllisyyskertoimista liikkuvat kuitenkin 1.20 1.50 välillä (Anderstig & Wigren 2009, sit. Edjemo & Söderholm 2011 mukaan). Alhaisemmat kertoimet perustuvat olettamukseen, että Pajalan vakituinen väestömäärä jatkaa nykyistä negatiivista kehitystrendiään ja työntekijät ovat pääsääntöisesti pendelöijiä. Uusimmassa Kevitsan kaivoksen tutkimuksessa todetaan työllisyyskertoimen vaihtelevan Pohjois-Lapin seutukunnassa (Sodankylä, Inari ja Utsjoki) 1.20 2.20 välillä keskiarvon ollessa 1.80 (Törmä ym. 2013). Kyseessä on vaikutusennustetutkimus, ei toteutunut vaikutustutkimus. - 28 -
Sörensson (2003) on tutkinut Pohjois-Ruotsissa Västerbottenin maakunnassa kahden kultakaivoksen työllisyyskerrointa seutu-/paikallistasolla, Lyckselen ja Storumansin työmarkkina-alueella. Hän päätyi vaikutusennustetutkimuksessaan työllisyyskertoimeen 1.68. Ennusteen laatimisen aikaan 2000-luvun alussa työmarkkina-alueen väestömäärä oli noin 24 500 henkilöä. Ennusteen aikavälille, vuosille 2000 2010, kaivosten kokonaistyöllisyysvaikutuksiksi arvioitiin 3 600 3 620 työpaikkaa, joista välittömien työpaikkojen määräksi saatiin 2 140. Edellisiin tutkimustuloksiin tukeutuen Kuusamon Juomansuon kaivoksen paikallistason työllisyyskerroin oletetaan suuremmaksi kuin Kuusamon matkailun työllisyyskerroin (1.21 tai 1.23 1.24). Tässä raportissa Kuusamon mahdolliseen kaivostoimintaan sovelletaan toimintavaiheessa työllisyyskerrointa 1.70. Kertoimien valintaa perustellaan sillä, että Kuusamo sijaitsee kohtalaisen etäällä suuremmista keskuksista (Oulu, Rovaniemi ja Kajaani) ja naapurikunnat ovat Kuusamon väestöllis-taloudelliseen kokoon verrattuna selvästi pienempiä. Tämä merkitsisi vähäistä päivittäistä pendelöintiä Kuusamoon, sillä työntekijät asuisivat huomattavassa määrin Kuusamossa. Luonnollisesti pitkän matkan pendelöinti Kuusamoon on kuitenkin mahdollista. Kuusamon tuotanto- ja palvelurakenne on kohtalaisen monipuolinen verrattuna lähikuntiin, mikä edesauttaisi välillisiä ja johdettuja vaikutuksia. Näihin perusteluihin vedoten kaivostoiminnan välittömät, välilliset ja johdetut työllisyysvaikutukset kohdistuisivat huomattavassa määrin Kuusamoon. Valittua työllisyyskerrointa tukee myös edellä läpikäyty Sörenssonin (2003) tutkimus Pohjois-Ruotsin Lyckselen ja Storumansin työmarkkina-alueelta, sillä kaivosten työpaikkamäärät, ennusteen aikajänne, alueen väestömäärä ja alueen sijainti aluerakenteessa muistuttavat Kuusamon tapausta. Vuositasolla Juomasuon kaivoksen välittömät työllisyysvaikutukset arvioitiin toimintavaiheessa 95 henkilötyövuodeksi. Kaivoksen kokonaisvaikutukset (välittömät ja kerrannaisvaikutukset) olisivat vuositasolla 95 henkilötyövuotta x 1.70 = 162 henkilötyövuotta. Vuosina 2016 2025 kaivoksen välittömistä ja kerrannaistyöllisyysvaikutuksista kertyisi kumulatiivisesti 1 620 henkilötyövuotta (162 htv. x 10 vuotta). Toimintavaiheessa kerrannaistyöllisyysvaikutukset olisivat vuositasolla 162 henkilötyövuotta 95 henkilötyövuotta = 67 henkilötyövuotta. Näin ollen kokonaisvaikutuksista (välittömät ja kerrannaisvaikutukset) - 29 -
Kuusamossa henkikirjoitettuihin kohdistuisi vuositasolla 119 henkilötyövuotta (52 htv. + 67 htv.) ja vuosina 2016 2025 kumulatiivisesti 1 193 henkilötyövuotta (523 htv. + 670 htv.). On huomattava, että kerrannaisvaikutukset jakautuvat usealle toimialalle. Tämän vuoksi niiden kohdalla sovellettiin valtakunnallista kokoaikaisten palkansaajien keskimääräistä kokonaisansiota kuukaudessa, joka vuonna 2009 oli 3 040 euroa (Tilastokeskus 2012a). Vuoden 2010 rahanarvossa kuukausiansio on 3 077 euroa. Vuositasolla kerrannaishenkilötyövuosista kertyisi palkkatuloa Kuusamoon 2 576 988 euroa (3 077 euroa x 12.5 kk x 67 htv.) ja verotuloa 355 624 euroa (2 576 988 euroa x 0.138). Vuosina 2016 2025 kumulatiivinen palkkatulo olisi puolestaan 25 769 880 euroa ja verotulo 3 556 240 euroa. Luvut on ilmoitettu vuoden 2010 rahanarvossa. On huomattava, että kaivostoiminnan kerrannaistyöllisyysvaikutusten osalta ei arvioitu mahdollisia työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovuotoja Kuusamosta, sillä matkailunkin kohdalla välillisten ja johdettujen vaikutusten mahdolliset vuototarkastelut jäivät analyysin ulkopuolelle. Taulukkoon 4 on kerätty edellä esitetyt Kuusamon mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan toimintavaiheen työllisyysvaikutukset ja niiden aikaansaamat palkka- ja verotulovaikutukset. Taulukko 4. Kuusamon Juomasuon kaivostoiminnan ennustetut välittömät ja kokonaishenkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosien palkka- ja verotulovaikutukset (euroa) vuositasolla ja kumulatiivisesti vuosina 2016 2025. Suluissa oleva luku ilmaisee Kuusamossa henkikirjoitettujen määrän henkilötyövuosina ja Kuusamoon jäävän palkka- ja verotulon määrän. Rahanarvo ilmoitetaan vuoden 2010 rahanarvossa. Vuositasolla Vuodet 2016 2025 (Toimintavaihe) Välittömät henkilötyövuodet (Kuusamo) Kokonaishenkilötyövuodet (Kuusamo) 95 (52) 162 (119) 6 743 926 (4 868 804) Yhteensä palkkatulo euroa (Kuusamo) Yhteensä verotulo euroa (Kuusamo) 930 661 (671 894) Yhteensä Vuodet 2016 2025 (Toimintavaihe, 10 vuotta) 950 (523) 1 620 (1 193) 67 439 260 (48 688 040) 9 306 610 (6 718 940) Matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan työpaikkataseet Seuraavaksi tarkastellaan Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomansuon kaivoksen henkilötyövuosien sekä palkka- ja verotulojen taseita. Matkailuelinkeinon ja kai- - 30 -