Nro 12/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/215/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 12/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/215/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2013 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Jalasjärvi Vuorela Juha-Pekka ja Liisa Pärintie 64 61270 Luopajärvi ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 80 lypsylehmää, 62 hiehoa, 45 lihanautaa ja 24 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla lypsylehmille uusi pihattonavetta ja 48 vasikkaa varten uusi vasikkala. Uuden pihattonavetan yhteyteen rakennetaan uusi betoninen lietesäiliö (2 000 m 3 ), joka täytetään altapäin. Lisäksi rakennetaan uusi etälietesäiliö (700 m 3 ). Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 231 lypsylehmälle, 197 hieholle ja 112 vasikalle (alle 6 kk). Tila ei enää laajennuksen jälkeen kasvata lihakarjaa. Nykyinen tilakeskus sijaitsee Jalasjärven kunnan (164) Luopajärven kylässä (411) kiinteistöllä Koskenoja RN:o 3:64. Uusi pihattonavetta ja uusi vasikkalarakennus rakennetaan samalle kiinteistölle, mutta Pärintien toiselle puolelle. Etälietesäiliö rakennetaan peltojen keskelle noin kaksi kilometriä kaakkoon päin uudesta pihatosta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Hakemuksen mukainen eläinmäärä ylittää 75 lypsylehmää, joten eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 a nojalla aluehallintovirasto. Hakemuksessa on esitetty lannan varastointitilavuuden riittävyyden arvioinnin vuoksi tiedot nykyisestä omasta etälietesäiliöstä (680 m 3 ), neljästä vuokratusta etälietesäiliöstä (250 m 3, 900 m 3, 500 m 3, 500 m 3 ) ja rakennettavasta omasta etälietesäiliöstä (700 m 3 ). Tämän ympäristöluvan yhteydessä ei

2 arvioida em. etälietesäiliöiden ympäristövaikutuksia eikä anneta niitä koskevia lupamääräyksiä, koska vaikutusten katsotaan kohdistuvan eri alueelle kun eläinsuojien vaikutukset (etälietesäiliöt sijaitsevat 2-5,5 km etäisyydellä eläinsuojarakennuksista). Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee ympäristöluvan tarpeen etälietesäiliölle ja toimii etälantaloiden valvontaviranomaisena. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 15.12.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Jalasjärven kunnan 10.5.1996 myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa enintään 60 lypsylehmän, 60 sonnin ja hiehon sekä 40 nuorkarjaan laskettavan naudan pitämiselle. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut 18.7.1996 vesiensuojeluasetuksen (283/1962) mukaisen ennakkoilmoituslausunnon. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007-2013. Hakemuksen liitteenä on neljä vuokrasopimusta koskien 57,1 ha:n peltopintaalaa ja kolme lannanlevityssopimusta koskien 129,8 ha:n peltopinta-alaa. Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole voimassa asema- eikä yleiskaavaa. Maakuntavaltuuston 1.12.2003 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan 1.vaiheen maakuntakaavassa ja maakuntakaavan muutoksessa (hyväksytty 28.8.2006 ja vahvistettu 5.12.2006) tila sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella sekä maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk-2). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyiset tuotantorakennukset sijaitsevat haja-asutusalueella Jalasjärven kunnan Luopajärven kylässä noin 12 kilometriä Jalasjärven taajama-alueesta pohjoiseen kiinteistöllä Koskenoja (RN:o 3:64). Maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla samalle kiinteistölle kuin nykyinen tilakeskus, mutta Pärintien toiselle puolelle uusi pihatto lypsylehmille ja uusi vasikkalarakennus. Uudet eläinsuojat sijaitsevat noin 150-200 m etäisyydellä nykyisistä navettarakennuksista länteen päin. Tilan eteläosa kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Luopajärven maisema-alueeseen (MAO 100104). Tila sijaitsee Matoluoman valuma-alueella (42.045). Vanhan tuotantorakennuksen eteläpuolella noin 20 m päässä kulkee valtaoja, joka laskee Järviluomaan ja edelleen Matoluoman kautta Jalasjokeen. Lähimmät pohjavesi-

3 alueet, Järvimäki (1030107) ja Venesmäenkallio (1016452), sijaitsevat noin 11-12 kilometrin päässä tilasta. Navettarakennusten lähellä ei ole hakijan mukaan kaivoja eikä lähteitä. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat uudesta pihatosta noin 210 metriä (Karikoski RN:o 3:45) ja noin 400 m (Vuorio RN:o 3:74) kaakkoon päin, noin 250 m koilliseen päin (Vuorela RN:o 3:33) sekä noin 290 m (Länsivuori RN:o 3:41) ja 410 m (Myllymäki RN:o 3:42) pohjoiseen päin. Luopajärven koulu on noin 800 etäisyydellä uudesta pihattonavetasta. Kiinteistöllä Vuorela (RN:o 3:33) sijaitseva asuinrakennus sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä nykyisestä lehmäpihatosta pohjoiseen päin. Kiinteistöllä Länsivuori (N:o 3:41) sijaitseva rakennus, joka käytetään hakijan mukaan tällä hetkellä lähinnä loma-asuntona, sijaitsee noin 210 m etäisyydellä nykyisestä lehmäpihatosta luoteeseen päin. Kiinteistöllä Karikoski (RN:o 3:45) sijaitseva asuinrakennus on noin 130 m etäisyydellä nykyisestä nuorkarjanavetasta etelään päin. Vuorelan kiinteistön omistajalla on karjatila noin 20 km päässä ja Karikosken tilalla on toimiva sikala. Karikosken kiinteistön lounaispuolella sijaitsevalla kiinteistöllä (Vuorio RN:o 3:74) on mullitila. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 80 lypsylehmää, 62 hiehoa, 45 lihanautaa ja 24 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihatto lypsylehmille (231 kpl) ja uusi vasikkala 48 vasikalle (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 231 lypsylehmää, 197 hiehoa (10 kpl 6-8 kk ja 187 kpl 8-24 kk) ja 112 vasikkaa (alle 6 kk), joiden sijoittuminen eri eläinsuojarakennuksiin on esitetty taulukossa 1. Laajennuksen jälkeen tilalla ei enää kasvateta lihakarjaa, vaan sonnivasikat myydään 10-12 vuorokauden ikäisinä välitykseen. Taulukko 1. Yhteenveto tilan tuotantorakennuksista ja eläinmääristä. Rakennus nykyinen tilanne (eläinyksikköä) tuleva tilanne (eläinyksikköä) Lannan käsittely Nykyinen pihatto 80 lypsylehmää, 45 sonnia (697 ey) 117 hiehoa (234 ey) lietelanta Nykyinen nuorkarjanavetta Uusi pihatto - 62 hiehoa, 24 vasikkaa (138 ey) 20 vasikkaa alle 6 kk ja 10 hiehoa 6-8 kk (yht. 26 ey) 231 lypsylehmää, 70 hiehoa ja 44 vasikkaa alle 6 kk (yht. 1 737 ey) kuivikelanta Uusi vasikkala - 48 vasikkaa alle 6 kk (29 ey) kuivikelanta yht. 835 ey yht. 2 026 ey, josta nykyisessä tilakeskuksessa 260 ey vasikka- ja poikimakarsina kestokuivikepohjalla lehmät+hiehot: lietelanta Eläinten rehu, joka koostuu pääosin säilötystä nurmirehusta ja rehuviljasta, jaetaan ruokintapöydille apevaunulla. Tilalla käytettävä vesi tulee Jalasjärven kunnan vesijohtoverkostosta. Lehmät lypsetään uudessa pihattonavetassa aluksi kahdella lypsyrobotilla. Myöhemmin otetaan kolmaskin lypsyrobotti

4 käyttöön. Tila tuottaa laajennuksen jälkeen noin 2 310 000 kg maitoa ja 14 000 kg naudanlihaa. Rakennettavassa pihattonavetassa on luonnollinen ilmanvaihto (poisto kattohormeista ja korvausilma avattavien verhoseinien kautta). Uudessa vasikkalassa ja vanhoissa tuotantorakennuksissa on koneellinen ilmanvaihto. Lannan ja jätevesien varastointi Eläimiä laidunnetaan toisinaan tilakeskuksen lähellä olevilla pelloilla. Laidunnus ei ole säännöllistä eikä koske suurta eläinryhmää (noin 20 hiehoa). Laajennuksen jälkeen uuteen pihattoon sijoittuvien 231 lypsylehmän ja 70 hiehon sekä nykyiseen pihattoon sijoittuvien 117 hiehon lanta käsitellään lietelantana. Uudessa vasikkalassa 48 vasikan lanta käsitellään kuivikelantana (virtsa imeytetään turpeeseen/olkeen). Uudessa pihatossa vasikkakarsina (yht. 66 m 2 ), johon sijoittuu 44 alle 6 kk ikäistä vasikkaa, ja poikima/sairaskarsina (198 m 2 ) ovat kestokuivikepohjalla, jonka paksuus on noin 70 cm ja tyhjennys kahdesti vuodessa. Uuden pihaton sairaskarsinassa (30 m 2 ) on noin 55 cm paksu kuivikepohja. Nykyisessä nuorkarjanavetassa on 20 vasikkaa (alle 6 kk) ja 10 nuorta hiehoa (6-8 kk) ryhmäkarsinassa (70 m 2 ), jossa on kestokuivikepohja (paksuus noin 70 cm ja tyhjennys 2 kertaa vuodessa). Hakijan arvion mukaan uuden pihaton sairaskarsinasta (30 m 2 ) tulee kuivikelantaa noin 50 m 3 /v ja nykyisen nuorkarjanavetan sairaskarsinasta noin 20 m 3 /v. Nykyisestä lehmäpihatosta 230 m koilliseen päin sijaitsevan rehuvaraston päädyssä on katettu kuivalantala, jonka varastointitilavuus on 504 m 3 (112 m 2 ja rakennuksen sisäkorkeus 5 m, josta betoniseinien korkeus 3,5 m). Kuivalantalassa on noin 20 cm korkea ajoluiska ja asfaltoitu kuormausalue. Lisäksi kuivalantaa voidaan tarvittaessa varastoida nykyisen nuorkarjanavetan päädyssä olevassa katetussa kolmeosaisessa kuivikevarastossa, jonka varastointitilavuus on yhteensä 1104 m 3 (pinta-ala yhteensä 276 m 2 ja rakennuksen korkeus 7 m, josta betoniseinien korkeus 3 m). Kuivikkeita varastoidaan laakasiilojen eteläpuolella olevassa varastorakennuksessa. Turvetta varastoidaan myös laakasiiloissa muovilla peitetyn rehun päällä. Uuteen lypsylehmäpihattoon tulee slalomlannanpoistojärjestelmä, joka koostuu 1,4 m syvistä lietekuiluista (tilavuus 2 000 m 3 ). Uuden pihaton lounaispuolelle, noin 70 m etäisyydelle, rakennetaan kattamaton betoninen lietesäiliö (2 000 m 3 ), joka täytetään alakautta (kiinteä putkiyhteys pihatosta). Tilakeskuksen yhteydessä on viisi omaa katettua betonista lietesäiliötä (80 m 3, 510 m 3, 200 m 3, 230 m 3 ja 1300 m 3 ), jotka täytetään alakautta. Oma olemassa oleva 680 m 3 kattamaton betoninen etäsäiliö sijaitsee noin 3 km uudesta pihatosta kaakkoon päin (Viidakko RN:o 6:37, Luopajärvi). Hakijat rakentavat uuden kattamattoman etälietesäiliön (700 m 3 ) noin 2 km uudesta pihatosta kaakkoon päin (Seppälä RN:o 4:113, Luopajärvi).

5 Hakemukseen on liitetty vuokrasopimukset koskien viittä betonista lietesäiliötä, joihin viedään talvella lietelantaa. Vuokrasäiliöistä kattamaton 500 m 3 :n säiliö ja katettu 250 m 3 :n säiliö sijaitsevat uudesta pihatosta noin 3,2 km etelään päin (Mäkelä RN:o 7:127, Luopajärvi). Kiinteällä katteella katettu 940 m 3 :n lietesäiliö sijaitsee uudesta pihatosta noin 5 km lounaaseen päin (Heinineva RN:o 11:83, Luopajärvi) ja kaksi kattamatonta säiliötä (335 m 3 ja 215 m 3 ) sijaitsevat noin 5,4 km uudesta pihatosta lounaaseen päin (Kettula RN:o 9:16, Luopajärvi). Olemassa olevissa tuotantorakennuksissa on lietekuilutilavuutta yhteensä 400 m 3. Uudessa pihattonavetassa on hakijan täydennyksen (14.12.2012) mukaan lietekuilutilavuutta 2 000 m 3. Maitohuoneen jätevedet (400 m 3 ) ja eläinsuojan muut pesuvedet (150 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Uuden pihaton sosiaalitilojen jätevedet johdetaan 9 m 3 :n umpisäilöön. Tilalla on laajennuksen jälkeen varastointitilavuutta lietesäiliöissä yhteensä 10 340 m 3 (sisältää lietekuilutilavuutta 2 400 m 3 ). Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 303,5 ha, josta omaa on 116,7 ha, vuokrapeltoa 57,1 ha ja sopimuspeltoa 129,8 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla 17-19 (50%), kesällä viikoilla 24-26 (25%) ja syksyllä viikoilla 35-37 (25%). Lietelanta levitetään peltoon sijoittavalla kalustolla. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat pääosin noin 3 km etäisyydellä uudesta pihatosta. Kauimmaiset sopimuspellot sijaitsevat noin 6 km etäisyydellä uudesta pihatosta lounaaseen päin. Tilalla on myös joitakin lähipeltoja. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Säilörehun varastointi Kaikki säilörehu varastoidaan laakasiiloissa muovilla peitettynä. Nykyisten tuotantorakennusten lähellä on tällä hetkellä neljä laakasiiloa. Nykyisten siilojen yhteydessä on 4 m 3 kokoinen keräyskaivo puristenesteelle. Lähelle nykyisiä laakasiiloja rakennetaan neljä uutta laakasiiloa. Uusista laakasiiloista kerätään puristeneste keräilykaivoon, jonka tilavuus on 9 m 3. Rehun säilönnässä käytetään AIV2-säilöntäainetta. Säilörehun lisäksi tilalla tehdään kuivaheinää paaleihin tai siiloon. Pilaantunut rehu varastoidaan katetuissa kuivalantaloissa. Polttoaineet ja kemikaalit Tilakeskuksessa on liikennekäyttöä varten nykyisen vasikkanavetan seinän vieressä betonilaatalla 10 m 3 yksivaippainen polttoainesäiliö, jossa on lukitus, ylitäytönestin ja lapon estolaite. Lisäksi tilalla on viljan kuivaamista varten 4,5 m 3 polttoainesäiliö. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 800 litraa tynnyreissä korjaamohallissa. Tilalla käytetään säilörehun säilöntäainetta noin 15 000 l vuodessa ja säilöntäaineet varastoidaan konesuojassa konteissa. Kasvinviljelyssä tarvittavat

6 torjuntaaineet ostetaan vain yhtä satokautta varten ja niiden tarve tulee vähenemään koska viljely on nurmivaltaista. Lannoitteita ostetaan talvella seuraavan kasvukauden tarvetta vastaava määrä ja varastoidaan lannoitevarastohallissa suursäkeissä. Eläinten hoidossa tarvittavia lääkeaineita säilytettään lukollisessa kaapissa tuotantorakennuksen yhteydessä. Eläinsuojissa käytettäviä pesuaineita säilytetään tuotantorakennuksissa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Jätteet Itsestään kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raatokeräilyyn. Tarvittaessa kuolleita eläimiä säilytetään katetussa kuivalantalassa (max. 2 päivää). Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, akut ja loisteputket) viedään jäteasemalle (Lakeuden Etappi Oy). Metalliromut toimitetaan romunkeräykseen. Jalostukseen kelpaamaton maito juotetaan pikkuvasikoille. Pilaantunut rehu (hakijan mukaan noin 10 m 3 /v) varastoidaan lantalassa ja levitetään pellolle lannoitteeksi. Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Liikennöinti tilalla tulee lisääntymään jonkin verran laajennuksen johdosta. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia tulee olemaan joka toinen kuukausi ja eläinkuljetuksia noin kerran viikossa. Eläinlääkäri käy tilalla pari kertaa kuukaudessa. Lantaa levitetään noin 2 viikkoa/levitysjakso. Rehua tehdään noin 2-3 vrk/sato. Aperuokinta aiheuttaa tilan sisäistä traktoriliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lietelannan siirrot säiliöistä pellolle tehdään säiliöautolla niin, että ympäristö pysyy mahdollisimman siistinä. Peltojen ravinnevalumia vesistöön vähennetään noudattamalla nitraattiasetusta ja lannoitussuosituksia sekä valitsemalla lietteen levitykseen urakoitsija, jolla on sijoittava lannanlevityskalusto. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi tilakeskuksessa olemassa olevat lietesäiliöt on katettu kiinteällä katteella ja uusi lietesäiliö katetaan turvekatteella. Uuden pihaton poistoilma johdetaan ulos usean poistohormin kautta (ei pistekuormitusta). Tilan tuotanto pyritään hoitamaan siten, ettei haittaeläimiä pääse esiintymään ja tarvittaessa niitä torjutaan. Polttoainesäiliö on varustettu ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti ja kunnan viranomaisille on toimitettu pelastussuunnitelma. Tuotantorakennuksissa on val-

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 7 vontakamerat. Tilalla on käytettävissä aggregaatti ja karjaa ruokitaan apevaunulla, joka ei ole riippuvainen sähköstä. Tilalla on alkusammuttimia tulipalojen varalle. Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 1.3.2012, 3.5.2012, 4.5.2012, 14.12.2012 ja 17.12.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Jalasjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 22.5.2012-21.6.2012. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Jalasjärven kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Jalasjärven kunnanhallitus ei antanut hakemuksesta lausuntoa. Jalasjärven ympäristö- ja rakennuslautakunta antoi 13.6.2012 ympäristösihteerin esittelystä seuraavan lausunnon: Hakemuksen mukainen sijoituspaikka sijaitsee peltoaukean reunassa metsän laidassa. Vallitsevat tuulet ovat etelän- ja lännenpuoleisia. Etäisyys uudesta pihattonavetasta lähimpiin naapureihin on pienempi kuin Ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2010. Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää, että toiminta voidaan sijoittaa ko. paikalle, mikäli siinä huomioidaan käytettävissä oleva paras mahdollinen tekniikka, kuten ruokinnan optimointi, alta täytettävä säiliö, lantalan kattaminen vähintään kelluvalla katteella sekä lietteen multaus eläinsuojan lähialueilla sijaitsevilla lannanlevityspelloilla. Talousvesikaivoihin ja lähteisiin on Jalasjärven kunnan 26.1.2012 hyväksyttyjen ympäristönsuojelumääräysten mukaan jätettävä 100 metrin suojavyöhyke, jolle ei saa levittää eläinten lantaa. Navetan jätehuollossa tulee noudattaa Lakeuden jätelautakunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kuolleet eläimet tulee säilyttää asianmukaisissa kylmätiloissa ennen niiden toimittamista korkeariskisen eläinjätteen keräykseen, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus totesi 19.6.2012 antamassaan lausunnossa, että hakemuksen mukaan tilalla on nykyisin 80 lypsylehmää, 62 hiehoa, 45 lihanautaa (12-24 kk) ja 24 vasikkaa

8 (alle 6 kk). Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla uusi lypsylehmäpihatto sekä uusi vasikkala. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 231 lypsylehmää, 190 hiehoa ja 68 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalla on omaa lietelannan varastointitilavuutta 3 400 m³ ja vuokrattua 2 150 m³. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi 2 000 m³ lietesäiliö sekä 700 m³ etälietesäiliö. Suunnitellun laajennuksen jälkeen toiminnan eläinyksikkömäärä on noin 1933, jonka vähimmäisetäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa 325, normaaleissa olosuhteissa on 350 ja vaativissa olosuhteissa 420 metriä. Lypsykarjatiloilla käytetään yleensä suotuisten ja normaalien olosuhteiden etäisyyksiä. Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuksiin. ELY-keskus katsoo, että nyt kyseessä olevassa hakemuksessa on kyse laajennuksesta. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan laajennushankkeiden vähimmäisetäisyys lähimpään naapuriin tulisi olla 100 metriä. Lähimmästä naapurin asuinrakennuksista on uuteen pihattoon 185 m Rakennettava lietesäiliö sijoittuu yli 300 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurista. ELY keskus katsoo, että uusi rakennettava 2 000 m³ lietesäiliö ja 700 m³ etälietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. ELY-keskus katsoo, että lietelannan sekä kuivalannan varastointiin esitetty lantalatilavuus voidaan hyväksyä riittäväksi. Nitraattiasetuksen (931/2000) 12 kuukauden tilavuusvaatimus täyttyy. Hakemuksen mukaan polttonestesäiliöiden yhteistilavuus ylittää 10 m³ tilavuuden. ELY-keskus katsoo, että polttonesteiden varastointiin tulee näin ollen kiinnittää lupamääräyksissä erityistä huomiota. Polttonestesäiliöt tulisi varustaa kaksoisvaipparakenteella tai tiiviillä suoja-altaalla sekä katoksella polttoainevalumien estämiseksi ja varastoinnissa olisi muutoinkin sovellettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla (415/1998). Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijoille on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakijat ovat ilmoittaneet, etteivät he jätä vastinetta.

9 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Juha-Pekka ja Liisa Vuorelalla ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Jalasjärven kunnan Luopajärven kylässä kiinteistöllä Koskenoja RN:o 3:64. Ympäristölupa myönnetään enintään 231 lypsylehmän, 197 hiehon ja 112 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle, joista enintään 127 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk) sijoittuu nykyiseen tilakeskukseen. Lisäksi nykyisen nuorkarjanavetan sairastiloissa voidaan pitää tilapäisesti tilan muista eläinsuojarakennuksista siirtyneitä sairaita eläimiä. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirustuksen (13.12.2012) mukaisesti ja toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Kuivikelanta tulee varastoida vesitiiviissä kuivalantaloissa. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliöt, lietteen pumppukaivot, laakasiilot ja puristenestekaivot tulee rakentaa vesitiiviistä säänkestävästä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön antamien kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Myös vanhoja eläintenpitoon liittyviä tiloja korjatessa tulee noudattaa em. maa- ja metsätalousministeriön ohjetta. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä säiliörehun puristenesteiden varastotilavuutta tulee olla vähintään 9 329 m 3 (sis. säiliöiden sadevesiä 430 m 3 ). Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Jos lietesäiliö katetaan siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, voidaan säiliön tilavuudesta vähentää sadevesien osuus (säiliön pinta-ala*0,3 m). Kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 817 m 3. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 2 000 m 3 tilavuudeltaan oleva lietesäiliö. Rakennettavan lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Jos lietesäiliötä ei kateta kiinteällä katteella, lietesäiliö tulee ympäröidä aidalla. Lietesäiliön suoja-aidan korkeus on oltava vähintään 1,5 m maanpinnasta ja silmäkoko/lautarako pystysuunnassa enintään 10 cm. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan pihattonavetan käyttöönottoa.

10 Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Rakennettavan navetan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on kyseisten jätteiden käsittelylle myönnetty ympäristölupa, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen ja kuivalannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 244 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon pohjavesialueiden, talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus sekä kaluston pesu tulee hoitaa siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen/kuivikelannan kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Hakijan tulee toimittaa lannanlevityssuunnitelma tiedoksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, ympäristöluvan valvontaviranomaiselle 31.3.2014 mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnissa tapahtuneet mahdolliset muutokset sekä lannan levitystekniikasta ja levitysajankohdista, suojavyöhykkeistä pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteistä naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Lannanlevityssuunnitelmaan (tai vaihtoehtoisesti vuosiraportiin) on liitettävä myös kopiot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan levityssopimuksista. Lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuvat muutokset on toimitettava vuosittain 31.3. mennessä tiedoksi valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvitessa antaa lannanlevitystä koskevia ohjeita tai määräyksiä.

11 Lannanlevityssuunnitelma on laadittava siten, että lannan/virtsan peltolevityksessä noudatetaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä: Lannan levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannanlevitystä ei suoriteta lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan eikä 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa levitetään syksyllä enintään 15.11. asti ja levitys aloitetaan keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei levitetä nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen eikä sitä käytetä toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa ei käytetä viisi metriä lähempänä vesistöä ja seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitystä ei tehdä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia, lannan pintalevitystä ei suoriteta pelloilla, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Syyslevitystä tulee pyrkiä välttämään muuten kuin uutta kasvustoa perustettaessa. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä vähintään 100 metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei levitetä virtsaa tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei levitetä pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan käyttö on kuitenkin sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Mikäli liete- tai kuivikelantaa levitetään pellon pintaan, multaus tai pellon kyntö tulee tehdä mahdollisimman pian (viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä). Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla liete ja kuivikelanta tulee mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levityssuunnitelman sisällöstä ja

12 siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Laiduntaminen 4. Säilörehu Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisenä eikä laiduntavien eläinten määrä saa ylittää laitumen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinten keräilyalueet ja kulkutiet laitumelle tulee olla niin kovapohjaisia ja kuivia, että ne kestävät eläinten kulkemisen liettymättä. Kulkuväylät on pidettävä siistinä ja niille kertynyttä lantaa on poistettava säännöllisesti ja siirrettävä lannan varastointitiloihin tai levitettävä kasvukauden aikana suoraan peltoon. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Säilörehu tulee varastoida ensisijaisesti laakasiiloissa. Laakasiiloihin tehtävästä säilörehusta muodostuva puristeneste tulee johtaa vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin, joiden tilavuuden tulee olla vähintään hakemuksessa esitetty (nykyisissä siiloissa 4 m 3 ja uusissa siiloissa 9 m 3 ). Puristeneste on ylitäyttymisen estämiseksi tyhjennettävä riittävän usein umpisäiliöistä lietesäiliöön tai levitettävä kasvukauden aikana välittömästi peltoon. Mikäli rehua tehdään pyöröpaaleihin, paalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella tai kevytsoralla tai vaihtoehtoisesti kiinteällä katteella. Katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa varmistaa katteen pysyvyys tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Slalom-lietepumppaamo ja mahdolliset muut lietteen pumppukaivot tulee kattaa betonikannella tai muulla kiinteällä katteella. Olemassa olevat tiiviillä katteella katetut lietesäiliöt ja kuivalantalat tulee pitää jatkossakin tiiviillä katteella katettuina. Laakasiiloissa varastoitava rehu tulee kattaa tiiviillä muovilla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla katteella. Lannan kuormauksesta eikä kuljetuksesta ei saa aiheutua hajuhaittaa tilan lähellä asuville naapureille. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen

6. Jätteet 13 muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan, rehusiilojen sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Uuden pihattonavetan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Vaaralliset jätteet (vanhan jätelain 1072/93 mukaan ongelmajätteet), kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee noudattaa Jalasjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. 7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjossa, ellei sitä ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsillä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen

14 käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Suoja-allas tulee rakentaa nestetiiviistä, kantavasta ja öljynkestävästä materiaalista (esim. betoni K30-2). Sadeveden pääsy suojaaltaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suojaaltaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee varustaa laponestolaitteella, täyttörajan yläpuolelta ulkoilmaan päättyvällä ilmaputkella, lukituksella ja ylitäytön estävällä järjestelmällä. Suurempi polttoainesäiliöistä (10 m 3 ) tulee suojata riittävin törmäysestein ja säiliön ympärillä tulee olla vähintään 5 m vyöhyke, jossa ei ole paloa levittävää kasvillisuutta ja rakenteita. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia (esim. turve) sekä vähintään yksi pakkasenkestävä 6 kg:n käsisammutin. Tankkaus- ja täyttöpaikan tulee olla päällystetty tiiviillä pinnoitteella (esim. betoni, asfaltti tai asfalttibetoni) ja kallistukset tehty niin, että mahdollinen tankkauksen yhteydessä valunut polttoneste saadaan kerättyä helposti imeytysaineella talteen. Polttoainesäiliöiden ja tankkauspaikan tulee olla lupamääräysten mukaisia 31.12.2013 mennessä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista

15 - uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivikelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä- Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi ja poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista,

16 erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää Juha-Pekka ja Liisa Vuorelalle ympäristöluvan hakemuksen mukaiselle maidon ja naudanlihan tuotannolle, koska toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Pihaton sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 1/2010 liitteen 4 mukaan uusien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on hakemuksen mukaisella eläinmäärällä (2026 eläinyksikköä) suotuisissa

17 olosuhteissa 330 m, normaaleissa olosuhteissa 360 m ja vaativissa olosuhteissa 420 m. Yli 2,5-kertainen laajennus rinnastetaan vallitsevassa oikeuskäytännössä uuteen toimintaan. Verrattaessa tilan tulevaa eläinmäärää (2026 eläinyksikköä) tilan nykyiseen eläinmäärään (835 ey) laajennus on 2,4- kertainen. Nykyisen ympäristöluvan mukaiseen eläinmäärään (594 ey) verrattuna laajennus on 3,4-kertainen. Laajennuksen jälkeen suurin osa eläimistä sijoittuu uuteen pihattonavetaan ja uuteen vasikkalaan (yht. 1 766 eläinyksikköä). Tällöin olemassa olevien pihattonavetan ja nuorkarjanavetan toiminta pienenee nykyisestä 835 eläinyksiköstä 260 eläinyksikköön (eläinyksiköiden määrä laskee 70%). Uusista eläinsuojarakennuksista on lähimpiin naapureihin (Vuorela RN:o 3:33, Karikoski RN:o 3:45 ja Länsi-Vuorio RN:o 3:41) pidempi matka (250 m, 210 m ja 290 m) kun nykyisistä tuotantorakennuksista on em. naapureihin (70 m, 130 m ja 210 m). Uusille eläinsuojarakennuksille (pihatto ja vasikkala) voidaan hyväksyä kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suositusta (330-360 m) lyhyemmät suojaetäisyydet, koska toiminnan suunniteltu laajennus suuntautuu poispäin kaikista niistä kolmesta naapurin asuinrakennuksista, joissa em. suositusetäisyys ei täyty. Muista naapurien asuinrakennuksista on uuteen pihattoon vähintään 400 metriä. Kaikki tilakeskuksen yhteydessä olevat lietesäiliöt on katettu kiinteällä katteella. Rakennettava lietesäiliö sijoittuu yli 300 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurista. Laajennetun toiminnan ei arvioida aiheuttavan kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapurustolle. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta aiheutuvia haittoja. Tässä ympäristölupapäätöksessä ei ole annettu etälietesäiliöitä koskevia lupamääräyksiä, koska vaikutusten katsotaan kohdistuvan eri alueelle kun eläinsuojien vaikutukset. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee ympäristöluvan tarpeen etälietesäiliölle ja toimii etälantaloiden valvontaviranomaisena. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lannan siirtämiseen ja varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien

18 varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Tilalla vaadittava lietelannan varastointitilavuus on vähintään 9 329 m 3, johon on laskettu lietelantaa 8 349 m 3 (ei huomioitu laidunnusta), maitohuoneen pesuvesiä 400 m 3, muita eläinsuojan pesuvesiä 150 m 3 ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä yht. 430 m 3. Säilörehun puristenestettä muodostuu laskennallisesti 225 m 3 ja hakijan mukaan se viedään lietevaunuilla suoraan pelloille. Laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelannan varastotilavuutta yhteensä 10 340 m 3 (sis. lietekuilutilavuutta 2 400 m 3 ). Lietteen varastointitilavuutta on riittävästi, vaikka puristenesteetkin varastoitaisiin lietesäiliöissä. Vasikoiden ja nuorten hiehojen (6-12 kk) kuivikelantaa muodostuu vuodessa laskennallisesti 598 m 3. Uuden pihaton poikima/sairaskarsinassa (198 m 2 ) on 0,7 m paksu kestokuivikepohja, joka tyhjennetään kahdesti vuodessa. Kuivikelannnan varastointitilavuuteen on laskettu poikimakarsinan kestokuivikepohjista yhtä tyhjennyskarttaa vastaava tilavuus noin 139 m 3 /v (kasvukaudella voidaan tyhjentää suoraan pellolle). Hakijan mukaan uuden pihan sairaskarsinasta (30 m 2 ) muodostuu kuivikelantaa noin 50 m 3 /v ja nykyisen nuorkarjanavetan sairaskarsinasta noin 20 m 3 /v. Hakija arvioi jäterehua muodostuvan noin 10 m 3, kun säilörehua varastoidaan 4 500 t/v (vastaa noin 9 000 m 3 ). Tilalla on kuivalannan varastointitilavuutta yhteensä 1 608 m 3, mikä riittää täyttämään vaadittavan varastointitilavuuden (817 m 3 ), vaikka jäterehua muodostuisikin hakijan arvioita enemmän (yleensä rehuhävikki noin 1%). Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Käsittelemällä WC-vedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupamääräys 2 Tilalla tulee olla käytettävissä peltoa hakemuksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 244 ha. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa kohden, yksi hehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-

19 12 kk) kohden ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (303,5 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Määräys lannan/virtsan levityssuunnitelman toimittamisesta on tarpeen, koska lannan levityspellot sijaitsevat pääasiassa eri vaikutusalueella kuin eläinsuojarakennukset. Lannan/virtsan levityssuunnitelmalla varmistetaan, että toiminnanharjoittaja huolehtii riittävissä määrin siitä, ettei lannan/virtsan levittämisestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille tulee jättää 100 metriä leveä lannoittamattoman suojavyöhyke Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä aiheutuu vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevitystä varsinkin vesistöjen varsille tulee välttää. Maitohuoneen jätevedet sisältävät huomattavan määrän orgaanista ainesta ja fosforia, eikä niitä siten voida sellaisenaan laskea ympäristöön. Jätevedet voidaan johtaa lietesäiliöön ja hyödyntää lannoitteena. Tällöin niiden vaatima tilavuus on otettava huomioon lietesäiliöiden tilavuudessa. Laiduntamista koskeva lupamääräys 3 Laiduntamiseen liittyy ravinteiden huuhtoutumis- ja ylilannoitusriski. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ravinteita vesistöön. Laitumelle johtavien kulkuväylien puhdistaminen lannasta estää lannan kulkeutumista vesistöön. Säilörehua koskeva lupamääräys 4 Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, siksi se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä.

20 Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 5 Määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, uuden säiliön kattamisesta kelluvalla tai kiinteällä katteella, lietteen pumppukaivon kattamisesta betonikannella ja rehun kattamisesta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehusiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 6 ja 7 Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla vaaralliset jätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys 8 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Suoja-allas estää mahdollisissa vuototapauksissa valumat ympäristöön ja katos estää sadevesien kertymisen suoja-altaaseen. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 9 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, ja rehusiilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa muun muassa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa ja peltoalaa ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä.

21 Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 10 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Toiminnan muutoksia ja selvilläolovelvollisuutta koskeva lupamääräys 11 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta). Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 12 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksestä 2, 5, 6 ja 7 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 5 ja 8 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.

22 Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 28.2.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Jalasjärven kunnan 10.5.1996 myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Ympäristönsuojelulaki, 4-8, 22, 27, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 76, 81, 96, 97, 100, 103 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 :t Jätelaki (1070/1993), 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Jätelaki (646/2011) 148 ja149 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Laki eräistä naapuruussuhteista, 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 415/1998) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)

23 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 3 480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) maksutaulukkoa, jonka perusteella hakemuksen mukaisen uuden eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Maksu on määrätty uuden luvan käsittelymaksun mukaisena, koska kyseessä on ensimmäinen ympäristönsuojelulain mukainen lupa ja luvan käsittely on vastannut työmäärältään (10 htp) uuden luvan käsittelyä, Eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella kyseessä on uuteen toimintaan rinnastettava eläinsuojan rakentaminen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Jalasjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Tiedoksi Hakijalle Ilmoitus päätöksestä Jalasjärven kunnan kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

24 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartat 3) Asemapiirros Mikaela Rudnäs Anne Saari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Saari.

VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 6.3.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2. Sijaintikartat