Kirjauksentie Länsitie asemakaavamuutoksen Riihimäen kaupunki Kaupunkikehityksen toimialue kaupunkisuunnittelu Olli Kontkanen Tiina Kumpula Projekti YKK62640 30.6.2017
2 (6) 30.6.2017 Kirjauksentie Länsitie asemakaavamuutoksen SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3 2.2 Maasto- ja laskentamalli... 3 2.3 Liikennetiedot... 4 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOSUUNNITTELUA VARTEN... 4 3.1 Ulko-oleskelualueiden melutasot nykyinen meluntorjunta... 4 3.2 Ulko-oleskelualueiden melutasot suunniteltu meluntorjunta... 5 3.3 Puuston ja kasvillisuuden vaikutus melutasoon... 5 4 VIRHELÄHTEET... 6 5 LIITTEET... 6 6 VIITTEET... 6
Kirjauksentie Länsitie asemakaavamuutoksen 30.6.2017 3 (6) 1 Työn lähtökohdat Tässä työssä laadittiin Kirjauksentie Länsitie asemakaavamuutoksen. Asemakaavamuutoksen myötä Kirjauksentien ja Länsitien risteykseen aiotaan rakentaa kiertoliittymä. Työssä selvitettiin melumallinnuksen keinoin liikennemelun vaikutukset Länsitien ja Kirjauksentien lähimmille asuinkiinteistöille sekä arvioitiin meluntorjuntatarve ja suunniteltiin tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet. Melulaskennat tehtiin nykytilanteen ja vuoden 2035 ennustetilanteen liikennetietojen perusteella. Kaikissa melulaskentatilanteissa liikenneratkaisu oli suunniteltu uusi kiertoliittymä. Melulähteinä meluselvityksessä huomioitiin kohteen pääasialliset tiemelulähteet Kirjauksentie ja Länsitie. Meluselvitys tehtiin Riihimäen kaupungin Kaupunkikehityksen toimialueen kaupunkisuunnittelun toimeksiannosta, jossa työn yhteyshenkilöinä toimivat Anniina Korkeamäki ja Heikki Pitkänen. Selvitys laadittiin Sito Oy:ssä, jossa työhön osallistuivat Olli Kontkanen (projektipäällikkö ja meluasiantuntija) ja Tiina Kumpula (laadunvarmistaja). 2 Menetelmät ja lähtötiedot 2.1 Melun ohjearvot Melulaskennan tuloksia verrattiin valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuihin melutason päiväajan 55 db ja yöajan 50 db ohjearvoihin. Ohjearvot on annettu erikseen päivä- (klo 7 22) ja yöajan (klo 22 7) melutasoille. Kirjauksentien ja Länsitien liikenteen vuorokausijakaumasta johtuen päiväajan ohjearvot olivat tässä työssä suunnittelua ja meluntorjunnan tarvetta mitoittavia. 2.2 Maasto- ja laskentamalli Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluaidat ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennetietojen perusteella. Maastomalli ulottuu yli 1000 metrin etäisyydelle selvitysalueesta ja sisältää kaikki merkittävät tieliikenteen melulähteet. Melumallin maastomallin lähtöaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja 2m-korkeusmallia (N2000-korkeusjärjestelmässä). Uusi kiertoliittymä lisättiin melumalliin dwg-muotoisen 2D-suunnitelma-aineiston perusteella [1][2]. Risteyksen korkeusaseman oletettiin pysyvän ennallaan. Kiertoliittymän mallinnettu absoluuttinen korkeusasema on 96,3 m. Laajat asfalttialueet, kadut ja rakennusten katot mallinnettiin akustisesti kovina (α =0). Melulaskennat suoritettiin DataKustik CadnaA 2017 -melulaskentaohjelmalla. Laskenta perustuu yleisesti Suomessa käytettävään yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (Nordic Prediction Method). Laskentamallin tarkkuus on lähietäisyydellä tieliikennemelumallissa tyypillisesti ±2 db. Työssä laskettiin liikenteen aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq, 7 22 ja L Aeq, 22 7, jolloin niitä voitiin verrata valtioneuvoston antamiin melutasojen ohjearvoihin. Tärkeimmät laskenta-asetukset melulaskennassa: Laskentaruudukon koko 2 x 2 metriä. Jokainen ruutu on laskettu ilman ruutujen interpolointia Meluvyöhykkeiden laskentakorkeus 2 metriä
4 (6) 30.6.2017 Kirjauksentie Länsitie asemakaavamuutoksen Laskentasäde 1000 metriä Laskennassa mukana 2. kertaluvun heijastukset Rakennukset ja meluaidat heijastavia 1 db heijastusvaimennuksella. Kukin melulähde yksittäisenä emissiolähteenä (pohjoismaisen tiemelumallin mukaisesti) Heijastustason määrittelyssä suurin sallittu poikkeama on 1 metri 2.3 Liikennetiedot Taulukko 1 Melulaskennassa käytetyt nyky- ja ennustetilanteen liikennetiedot [3][4][5] Tie Tieosa Raskaiden osuus (%) [4] Nopeus (km/h) Päiväajan osuus (%) [5] KVL 2015 (ajon./vrk) [3] KVL 2035 (ajon./vrk) [3] Länsitie Puhaltajankatu Kirjauksentie 1,1 40 90 900 900 Länsitie Kirjauksentie Uramontie 1 40 90 1800 2000 Kirjauksentie Kontiontie Länsitie 2,9 50 90 5000 5500 Kirjauksentie Länsitie Lasitehtaantie 2,4 50 90 6000 6400 3 Tulokset ja johtopäätökset jatkosuunnittelua varten Melulaskennalla selvitettiin päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq,7 22 ja L Aeq,22 7 tarkastelualueelle nykytilanteessa ja vuoden 2035 ennustetilanteessa. Laskennat on tehty erikseen ilman uutta suunniteltua torjuntaa sekä suunnitellun meluntorjunnan kanssa. Yhteensä laskentatilanteita on siis neljä. Kaikissa melulaskentatilanteissa liikenneratkaisu oli suunniteltu uusi kiertoliittymä. Meluvyöhykkeet on esitetty liitteiden 1.1 4.2 melukartoilla. Päiväajan melutasot on esitetty liitteissä 1.1, 2.1, 3.1 ja 4.1. Yöajan melutasot on esitetty liitteissä 1.2, 2.2, 3.2 ja 4.2. Keskiäänitasoalueet on esitetty 5 db portain vaihtuvina värialueina. Esimerkiksi päiväajan ohjearvon ylittävä 55 60 db keskiäänitasoalue on väriltään keltainen. Liikenteen jakaumasta johtuen päiväajan keskiäänitasot ovat alueella suunnittelua ja meluntorjunnan tarvetta mitoittavia. 3.1 Ulko-oleskelualueiden melutasot nykyinen meluntorjunta Kiertoliittymän kaakkoispuolella olevan rivitalon terassit ovat risteykseen päin ja jäävät päiväajan 55 db ohjearvon ylittävälle melualueelle ilman meluntorjuntaa. Molemmissa nyky- ja ennustetilanteissa terasseilla päiväajan melutasot ovat välillä 57 59 db (liitteet 1.1 ja 3.1) ja yöajan melutasot ovat välillä 49 52 db (liitteet 1.2 ja 3.2), ja siten ylittävät päivä- ja yöohjearvot. Kiertoliittymän koillispuolella olevan rivitalon parvekkeet ovat risteykseen päin ja jäävät päiväajan 55 db ohjearvon ylittävälle melualueelle ilman meluntorjuntaa. Rivitalon suojaisammalla puolella olevilla piha-alueille ohjearvot eivät ylity, koska aluetta suojaa nykyinen meluvalli sekä rakennusmassat. Kirjauksentien itäpuolella välillä Länsitie Kumelantie olevien pientalojen piha-alueet ovat osittain päiväajan 55 db ohjearvon ylittävällä melualueella.
Kirjauksentie Länsitie asemakaavamuutoksen 30.6.2017 5 (6) 3.2 Ulko-oleskelualueiden melutasot suunniteltu meluntorjunta Melulaskentojen perusteella kiertoliittymän kaakkoispuolella olevan rivitalon terassien suojaksi riittäisi kevyenliikenteenväylän itäpuolelle (1 metrin etäisyydelle suunnitelmapiirustuksen reunaviivasta) sijoitettu noin 1,2 metriä korkea melueste (mallinnettu absoluuttinen harjaviivan korkeusasema 97,2 m). Kyseinen melueste on esitetty melukartoilla turkoosin värisellä viivalla. Meluesteen vaikutuksesta terasseilla melutasot laskevat 3 4 db. Tällöin nyky- ja ennustetilanteissa terasseilla päiväajan melutasot ovat välillä 53 55 db (liitteet 2.1 ja 4.1) ja yöajan melutasot ovat välillä 45 47 db (liitteet 2.2 ja 4.2). Alustavassa kaavaluonnoksessa [1] oli esitetty kolmion muotoista meluvallia viheralueelle, mutta sen teho jäisi vähäiseksi, koska melu vuotaisi sen pohjoispuolelta terasseille. Lisäksi tällainen valli olisi kauempana melulähteestä mikä vähentää meluvallin tehokkuutta. Kiertoliittymän koillispuolella olevan rivitalon suojaksi ei esitetty meluntorjuntaa, koska talon suojaisammalla puolella olevilla piha-alueille ohjearvot eivät ylity. Mikäli koillispuolen rivitalo suojattaisiin, niin riittävä meluntorjuntaratkaisu olisi noin 1,2 1,5 metriä korkea (suhteessa nykyiseen maanpintaan) melueste (maavalli tai seinä). Melueste tulisi sijoittaa alustavassa kaavaluonnoksessa [1] merkitylle EV-alueelle mahdollisimman lähelle tietä siten, että nykyistä Kirjauksentien varrella olevaa vallia jatketaan EV-alueen läntistä ja eteläistä reunaa myöten Länsitien varrella olevaan pihaliittymään asti. Meluesteen tehokkuus olisi heikompi yläkerran parvekkeisiin kohdistuvaa melua torjuttaessa. Kirjauksentien itäpuolelle välillä Länsitie Kumelantie esitetty meluvalli (harjaviivan korkeus noin 1,5 metriä nykyisestä maanpinnasta) parantaa melutilannetta 1 3 db pientalojen oleskelualueilla. Kyseinen melueste on esitetty melukartoilla tumman sinisellä viivalla. Melutarkastelun mukaan meluntorjunnalla tavoiteltava melutason alenema on suurimmillaan 4 db. Meluesteellä saavutetaan ympäristöstä ja esteen korkeudesta riippuen tyypillisesti 2 10 db melutason alenema. Hyvissä olosuhteissa meluesteellä voidaan saavuttaa jopa 10 20 db melutason alenema. Melueste on tehokkaimmillaan, kun kyseessä on yhtenäinen melueste ja se on mahdollisimman lähellä melulähdettä tai melulta suojattavaa kohdetta. Meluseinien tai kaiteiden toteutuksessa tulee huomioida, että ne ovat riittävän raskasrakenteisia, umpinaisia, tiiviitä ja maahan asti rakennettuja. Meluesteen tyypillä ei ole melua torjuvan vaikutuksen saavuttamisen kannalta merkitystä, eli este voi olla esimerkiksi betonikaide, lasiseinä tai kivimuuri. Meluesteelle ei ole tarpeen esittää ääneneristysvaatimuksia (R W ), koska esteen ylittävä ääni on aina voimakkaampi kuin esteen läpäisevä ääni. Riittää, että esteen ääneneristysluku on noin 10 db suurempi kuin meluesteellä tavoiteltava melutason alenema. Tässä työssä meluntorjunnalle määriteltiin meluesteen sijainti (1 m tarkkuudella) ja korkeusasema (10 cm tarkkuudella). Meluesteiden tyypit ja yksityiskohtaiset ratkaisut (muun muassa ulkonäkö) tarkentuvat jatkosuunnittelussa. 3.3 Puuston ja kasvillisuuden vaikutus melutasoon Tässä työssä tarkasteltujen asuinkohteiden piha-alueiden ja tien välimaastossa sijaitsevalla kasvillisuudella ja puustolla ei ole vaikutusta melun leviämiseen. Näin ollen myöskään puuston vähentämisellä ei ole melutasoa lisäävää vaikutusta. Vaadittaisiin riittävän tiheä ja useita kymmeniä metrejä leveä kasvillisuusvyöhyke, jotta kasvillisuudella olisi vaikutusta (silloinkin lähinnä korkeilla taajuuksilla; risteysalueella on kiihdytyksistä johtuvaa matalataajuista moottorimelua). Kasvillisuudella voi
6 (6) 30.6.2017 Kirjauksentie Länsitie asemakaavamuutoksen 4 Virhelähteet 5 Liitteet olla psykologinen vaikutus (näkyvä melulähde on häiritsevämpi), mikä sekin on todellinen vaikutus, mutta se ei liity fysikaaliseen melutasoon. Melumallissa ei ole huomioitu risteysalueilla tapahtuvaa kiihdytystä. Tämä aiheuttaa melulaskentaan epävarmuutta risteysalueella. Virhettä kompensoi melumalliin asetettu nopeusrajoituksen mukainen nopeustaso, joka on suurempi kuin risteysalueen liikenteen todellinen nopeus. Liite 1.1 Päiväajan melutasot, vuoden 2035 liikenne, nykyinen meluntorjunta Liite 1.2 Yöajan melutasot, vuoden 2035 liikenne, nykyinen meluntorjunta Liite 2.1 Päiväajan melutasot, vuoden 2035 liikenne, suunniteltu meluntorjunta Liite 2.2 Yöajan melutasot, vuoden 2035 liikenne, suunniteltu meluntorjunta Liite 3.1 Päiväajan melutasot, nykyliikenne, nykyinen meluntorjunta Liite 3.2 Yöajan melutasot, nykyliikenne, nykyinen meluntorjunta Liite 4.1 Päiväajan melutasot, nykyliikenne, suunniteltu meluntorjunta Liite 4.2 Yöajan melutasot, nykyliikenne, suunniteltu meluntorjunta 6 Viitteet [1] Alustava kaavaluonnos, Riihimäen kaupunki. [2] Kirjauksentien kiertoliittymän suunnitelmapiirustukset, Riihimäen kaupunki. [3] Riihimäen kaupunkiseudun liikenteen ja maankäytön kehittämisselvitys, Vaihe I, 1.12.2015, Trafix Oy. [4] Kirjauksentie 2 -asemakaavan liikenneselvitys, 2013, A-insinöörit. [5] Riihimäen meluselvitys 2008, Ramboll Finland Oy.