Järvi-Suomen kielekevirran deglasiaatiovaiheen dynamiikasta Salpausselkävyöhykkeen alueella Etelä-Suomessa Anu Seppänen 2017 Pro Gradu-tutkielma Oulu Mining School Oulun yliopisto
Oulun yliopisto TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ (liite FM-tutkielmaan) Kaivannaisalan tiedekunta Maisterintutkinnon kypsyysnäyte Pääaine Maaperägeologia Tekijä (Sukunimi ja etunimet) Seppänen, Anu Tiina Tuulikki Tutkielman sivumäärä 29 Työn nimi Järvi-Suomen kielekevirran deglasiaatiovaiheen dynamiikasta Salpausselkävyöhykkeen alueella Etelä- Suomessa Asiasanat: harjut, jatkuvuusarvot, mannerjäätikkö, kielekevirta, Salpausselät, paikkatieto Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Skandinavian mannerjäätikön Järvi-Suomen kielekevirran harjujen jatkuvuusarvoja sekä deglasiaatiovaiheen dynamiikkaa Salpausselkävyöhykkeen alueella Etelä-Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Järvi-Suomen kielekevirran alueen glasifluviaalisten harjujen sinuositeetti- eli jatkuvuusarvojen avulla pitkittäisharjujen syntyolosuhteita sekä tutkia kuinka kauas jäätikkö vetäytyi Heinolan deglasiaatiovaiheen aikana ennen Ensimmäisen Salpausselän syntyä. Aineistona käytettiin laserkeilausaineistoa (LiDAR) sekä maanpinnan digitaalista korkeusmallia (DEM, 10m). Aineistosta kartoitettiin paikkatieto-ohjelmiston avulla harjut sekä glasifluviaaliset muodostumat joiden pinnoilla esiintyi subglasiaalisia lineaatioita. Harjuja kartoitettiin 1000 kappaletta. Kartoitetuista harjuista laskettiin jatkuvuusarvot. Mitattujen jatkuvuusarvojen vaihteluväli oli 1,0 1,72. Keskiarvo oli 1,05. Tulosten perusteella voitiin todeta harjujen jatkuvuusarvojen pienenevän niiden pituuden kasvaessa. Tutkimuksessa esitettyjen tulosten perusteella pitkiä tunneleita on muodostunut vähemmän kuin lyhyitä tunneleita. Pitkissä sulavesitunneleissa hydrostaattinen paine on ollut normaalia ilmanpainetta suurempi, ja lyhyissä tunneleissa normaali ilmanpaine on ollut hydrostaattista painetta suurempi vaikuttaja. Glasifluviaalisia muodostumia, joiden pinnalla oli subglasiaalisia lineaatioita, havaittiin 23 kappaletta. Pohjoisin muodostumista sijaitsi 53 kilometriä Ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella. Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän välistä havaittiin kaksi muodostumaa. Havaintojen perusteella voidaan alustavasti todeta Skandinavian mannerjäätikön vetäytyneen ainakin 53 kilometriä Salpausselkävyöhykkeeltä Heinolan sulamisvaiheen aikana. Tämä tutkimus ei sisältänyt havaintojen varmentamista maastotutkimuksilla, ja niitä tulisi suorittaa tulosten vahvistamiseksi. Löydetyille glasifluviaalisille, lineaatioita omaaville muodostumille tulisi tehdä sedimentologisia ja iänmääritystutkimuksia, jotta saataisiin lisää tietoa jäätikön uudelleenetenemisoskillaation kestosta ja voimakkuudesta. Vertaamalla tuloksia esimerkiksi paleoilmastotutkimusten tuloksiin voidaan saada lisää tietoa lyhyen aikavälin ilmastonmuutoksista ja niiden vaikutuksista jäätiköiden käyttäytymiseen. Subglasiaalisia lineaatioita omaavien glasifluviaalisten muodostumien yhteydessä esiintyviä harjuja morfometrisesti tutkimalla voidaan saada lisää tietoa virtauskielekekkeiden käyttäytymisestä jäätikön sulamisen eri vaiheissa. Muita tietoja Päiväys: / 201 Laatijan allekirjoitus:
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 4 3. Tutkimusmenetelmät... 6 4.Tulokset... 9 5. Tulosten tulkintaa... 20 6. Johtopäätökset... 22 Lähdeluettelo... 24 Liitteet I ja II... 1 Liite I - Tutkimuksessa löydetyt, subglasiaalisia lineaatioita omaavat glasiofluviaaliset muodostumat Järvi-Suomen kielekevirran alueella.... 1 Liite II. Tutkimusalueen harjut ja niiden sinuositeettiarvot.... 24
1. Johdanto Viimeinen jäätiköitymismaksimi (Last Glacial Maximum, LGM), oli ajanjakso noin 21 000 vuotta sitten, jolloin jäätiköt olivat maapallolla laajimmillaan. Viimeisen deglasiaation aikana Skandinavian mannerjäätikön itäisen alueen maksimivaiheen jälkeen noin 18 16 000 vuotta sitten (Lunkka et al. 2004, Larsen et al. 2006) jäätikkö alkoi sulaa ilmaston lämpenemisen seurauksena. Mannerjäätikön sulaminen ei ollut tasaista vaan siinä tapahtui osittaista hidastumista, pysähtymistä ja uudelleenetenemistä. Näiden vaiheiden aikana syntyivät Luoteis-Venäjän suuret reunamoreenivyöhykkeet, kuten Vespian- Krestets (noin 15 000 vuotta sitten), Luga (noin 14 000 vuotta sitten) ja Neva (noin 13 000 vuotta sitten) sekä Rugozero (eli Rukajärvi) ja Kaleva (Ekman & Iljin 1991, Boulton et al. 2001, Saarnisto & Lunkka 2004). Deglasiaation edetessä nykyisen Suomen alueelle noin 12 500 vuotta sitten jäätikön reuna päättyi Etelä-Suomessa Baltian jääjärveen. Etelä-Suomen alueella toimi tällöin pääasiassa kaksi kielekevirtaa ja pohjoisempana Suomessa neljä kielekevirtaa. Nämä kielekevirrat olivat dynaamisessa yhteydessä Skandinavian mannerjäätikön keskus- eli doomialueisiin. Mannerjäätikön doomialueet sijaitsivat pääosin Skandinavian vuoristossa mutta niistä yksi sijaitsi Keski- Lapissa (ns. ice divide zone eli jäänjakaja- alue). Jäätikkö virtasi kielekevirtauksia pitkin keskusalueelta sen reunaa kohti keskusalueen itäpuolella (Boulton et al. 2001). Kielekevirtausten käyttäytyminen oli monimutkaista, ja ne käyttäytyivät osin itsenäisesti. Skandinavian mannerjäätikön kaikkien kielekevirtausten tarkkaa käyttäytymistä koko viimeisen sulamisjakson aikana ei tiedetä (esim. Boulton et al. 2001, Putkinen ja Lunkka 2008). Nuorempi Dryaskausi oli hieman yli 1 000 vuotta kestänyt kylmä stadiaalijakso noin 12 800 11 600 vuotta sitten (esim. Bakke et al. 2009). Kyseisenä aikana jäätiköiden sulaminen maailmanlaajuisesti lakkasi ja jäätiköt alkoivat edetä. Nuoremman Dryaskauden aikana Skandinavian mannerjäätikkö peitti Fennoskandian ja sen reuna mannerjäätikön itäisellä sektorilla sijaitsi Etelä- ja 2
Itä-Suomessa Salpausselkävyöhykkeellä, Rugozero- ja Kalevareunamuodostumien alueella Luoteis-Venäjällä ja Keivan reunamuodostuman alueella Kuolan niemimaalla (Kuva 1). Nuoremman Dryaskauden ja sen jälkeisen ajan deglasiaatiohistoriaa ei ole pystytty yksityiskohtaisesti rekonstruoimaan. Rainio et al. (1995) ja Rainio (1996) on esittänyt hypoteesin Järvi-Suomen kielekevirran dynamiikasta deglasiaation aikana. Rainion et al. (1995) mukaan jäätikön sulamis- ja etenemisvaiheet Nuoremman Dryaskauden aikana olivat jaettavissa viiteen eri vaiheeseen Järvi-Suomen kielekevirran alueella. Ensimmäinen sulamisvaihe oli Heinolan sulamisvaihe eli Heinola deglasiaatio, jolloin jäätikkö vetäytyi Suomenlahdelta Salpausselkävyöhykkeen pohjoispuolelle. Okko (1962) ja Rainio (1985, 1991, 1995) esittivät, että Järvi-Suomen kielekevirran alueella jäätikkö peräytyi noin 30-80 km Salpausselkävyöhykkeestä pohjoiseen. Yksiselitteisiä todisteita jään reunan oskillaation alueellisesta suuruusluokasta tai oskillaatioiden iästä ei ole löydetty. Lunkka et al. (2004), ja Boulton et al. (2001) mukaan Skandinavian mannerjäätikön viimeisimmän sulamisvaiheen aikana ei ole tapahtunut suuria jäätikön uudelleenetenemisiä. Rainion et al. (1996) mukaan Heinolan sulamisvaiheen jälkeen jäätikkö eteni, ja tätä uudelleenetenemisvaihetta kutsutaan Salpausselkä-uudelleenetenemiseksi. Rainio et al. (1996) postuloi, että Salpausselkä-uudelleenetenemisvaiheen päätteeksi syntyi Ensimmäinen Salpausselkä. Ensimmäisen Salpausselän syntyessä jäätikön reuna päättyi suurimmassa osassa Järvi-Suomen kielekevirran aluetta Baltian jääjärveen, jonka syvyys Järvi-Suomen kielekevirran reunan ulkopuolella vaihteli, ollen syvimmillään noin 50 metriä (Lunkka et al. 2013). Osin Ensimmäinen Salpausselkä syntyi kuivalle maalle Baltian jääjärven niin sanotun BI-tason yläpuolelle (ks. esim. Donner 1995). Tämän vaiheen jälkeen alkoi sulamisvaihe, jota Rainio et al. (1996) kutsuu Keuruun sulamisvaiheeksi. Toinen Salpausselkä syntyi Keuruun sulamisvaiheen aikana, jolloin jäätikön peräytyminen pysähtyi hetkeksi ilmaston viilennyttyä. Keuruun sulamisvaihe päättyy Jyväskylä-uudelleenetenemiseen, jonka päätteeksi syntyi Keski-Suomen reunamuodostuma. Tämän jälkeen jäätikkö vetäytyi kohti Pohjanlahtea (Rainio 1985, 1991, Rainio et al. 1995, Rainio 1996). 3
Tämän pro gradu-opinnäytetyön tarkoituksena oli määrittää Järvi-Suomen kielekevirran alueella esiintyvien glasifluviaalisten harjujen sinuositeetti- eli jatkuvuusarvojen avulla pitkittäisharjujen syntyolosuhteita, sekä selvittää geomorfologisten muodostumien ja niiden pintapiirteiden kartoittamisen avulla, kuinka kauas jäätikkö vetäytyi Heinolan deglasiaatiovaiheen aikana ennen Ensimmäisen Salpausselän syntyä. Aineistona käytettiin pääasiallisesti laserkeilausaineistoa ja maaperäkarttaa. Aineistoa käytiin läpi ESRI:n ArcGIS 10.3-ohjelmistolla. Tarkoituksena oli kartoittaa edustava määrä harjuja kielekevirran alueelta, ja löytää jäätikön eteen syntyneet marginaaliset glasifluviaaliset delta- tai alkiodelta- ja sandurmuodostumat, joiden pinnalla esiintyy subglasiaalisesti syntyneitä lineaatioita merkkinä jäätikön etenemisestä. Marginaaliset glasifluviaaliset kerrostumat ovat jäätikön eteen syntyneitä muodostumia, jotka koostuvat jäätikön sulamisvesien lajittelemasta mineraaliaineksesta. Glasiofluviaalisiin alkiodeltoihin, deltoihin ja sandureihin liittyy yleensä jäätikön subglasiaalisissa tunneleita edustavia syöttöharjuja, joita pitkin mineraaliaines on kulkeutunut kohti jäätikön reunalle muodostuneita glasifluviaalisia muodostumia. Marginaaliset muodostumat kertovat missä kohdassa jäätikkötunneli on purkautunut ulos jäätiköstä tai sen alta (mm. Bennett & Glasser 1996, Boulton et al. 2009, Perkins et al. 2016). Glasifluviaalisten marginaalisten muodostumien pinnalla esiintyvät subglasiaaliset, muinaisen jäätikön liikkeen suuntaiset lineaatiot kertovat jäätikön pohjan kuluttavasta ja kerrostavasta voimasta sen edetessä aiemmin kerrostuneiden glasifluviaalisten muodostumien yli jäätikön etenemisvaiheessa (Bennett & Glasser 1996). 2. Tutkimusalue Tutkimusalue sijaitsee Kaakkois-Suomessa, Lahden ja Joensuun välisellä alueella. Alueelle ominaista on runsasjärvisyys, ja siellä sijaitsevat suurista järvistä esimerkiksi Saimaa ja Puula. Suurin osa tutkimusalueesta sijaitsee korkokuvaltaan 0 100 metriä merenpinnasta, erityisesti Salpausselkien alueella. Salpausselkävyöhykkeeltä pohjoiseen maanpinta on pääosin 100 200 4
metrin korkeudella merenpinnasta (Tikkanen 1994). Tutkimusalueen kallioperä koostuu pääosin Svekofennialaisen pääalueen kaarikompleksien ja Meso- Neoproterotsooisista kivilajeista, kuten esimerkiksi graniiteista ja kvartsiiteista. Idässä alueella on Karjalaisen pääalueen paleoproterotsooisia peitekivilajeja sekä arkeeisia kivilajeja, kuten gneissejä ja granitoideja. Tutkimusalueen kallioperän pääalueet ovat esitettynä kuvassa 2. Tutkimusalue on esitettynä maaperäkarttapohjalla kuvassa 1. Tutkimusalueen maaperässä vaihtelevat moninaiset kerrostumat. Alueelta on löydettävissä erilaisia moreeneja, glasifluviaalisia muodostumia kuten harjuja ja lajittuneita reunamuodostumia sekä jokikerrostumia. Tutkimusalueen länsipuoliskolla ovat prekvartäärisen kallioperän paljastumat runsaita, kun itäosa on moreenipeitevaltaisempaa. Tutkimusalueen merkittävin maaperägeologinen piirre on Salpausselkien alue, joka kuuluu Fennoskandian ympäri kulkevaan päätemoreeniketjuun (Lundqvist & Saarnisto 1995). Kuva 1. Maaperäkartta 1:1000 000 tutkimuksen kohteena olleelta Järvi- Suomen kielekevirran alueelta (maaperätiedot: Geologian tutkimuskeskus) 5
Salpausselkien alue koostuu yhteensä kolmesta päätemoreeniharjanteesta, Ensimmäisestä, Toisesta ja Kolmannesta Salpausselästä. Ensimmäinen ja Toinen Salpausselkä muodostavat kaaren Etelä-Suomen halki. Salpausselät koostuvat pääosin glasifluviaalisesta materiaalista joka kerrostui jäätikön reunan jälkeen subakvaattisina viuhkoina, deltoina ja sandur-deltoina, sekä moreeniharjanteista, jotka olivat Baltian altaan post-glasiaalisen maksimivedenpinnan yläpuolella (Lunkka et al. 2004). Kuva 2. Kallioperän pääalueet Järvi-Suomen kielekevirran alueella. (Kallioperätiedot: Geologian tutkimuskeskus) 3. Tutkimusmenetelmät Glasifluviaalisista muodostumista lähinnä deltat, alkiodeltat ja pitkittäisharjut kartoitettiin Geologian tutkimuskeskuksen laserkeilausaineistosta (LiDAR, Light Detection and Ranging) sekä maanpinnan digitaalisesta korkeusmallista 6
(DEM, Digital Elevation Model, 10m). Aineistoa verrattiin digitaaliseen maaperäkarttaan 1:200 000 Järvi-Suomen kielekevirran alueelta. Aineistoa käytiin läpi ESRI:n ArcGIS-ohjelmalla ArcMap 10.3. Maanpinnan digitaalisesta korkeusmallista ja laserkeilausaineistosta luotiin vinovalovarjoste maaperän muotojen tunnistamisen helpottamiseksi. Aineistoa käytiin läpi tavoitteena kartoittaa edustava määrä glasifluviaalisia pitkittäisharjuja. Aineistosta kartoitettiin pitkittäisharjut ja määritettiin harjujen sinuositeetti (S). Pitkittäisharjun (Kuva 3) sinuositeetti (S) on sen alku- ja loppupisteen välille vedetyn suoran viivan suhde harjun pituuteen. Pitkittäisharjujen pituus ja pitkittäisharjun alku- ja loppupisteen etäisyys määritettiin kuten Storrar et al. (2014). Sinuositeetti laskettiin kaavalla: l e = digitoidun harjun pituus S = l e l s l s = digitoidun harjun alkupisteestä loppupisteeseen kulkevan suoran linjan pituus, joka on saatu kaavasta: l s = (X loppu X alku ) 2 + (Y loppu Y alku ) 2 jossa X loppu = harjun loppupisteen X-koordinaatti, X alku = harjun alkupisteen X-koordinaatti, Y loppu = harjun loppupisteen Y-koordinaatti Y alku = harjun alkupisteen Y-koordinaatti. Harjun sinuositeetti kertoo sen muodostaneen sulavesitunnelin syvyysleveyssuhteista ja sedimenttikuormasta (esim. Schumm 1963) ja tunnelissa kulkeutuneen veden määrästä (esim. Makaske 2001). Sinuositeetti on myös 7
tarvittava parametri erilaisissa mallinnuksissa sekä subglasiaalisten tunneleiden jälkiainekokeissa (Storrar et al. 2014). Kuva 3. Esimerkki yksittäisestä harjuselänteestä, josta S-arvo on määritetty. (LiDAR Geologian tutkimuskeskus) Laserkeilausaineistoa käytettiin maaperämuotojen tarkempaan analyysiin alueilla, joilla laserkeilausaineistoa oli saatavilla. Laserkeilausaineiston tarkkuus avaa mahdollisuuden havaita mittakaavaltaan suuria maaperässä esiintyviä pienpiirteitä muodostumien pinnalla. Aineistona ollut maanpinnan digitaalinen korkeusmalli (10 m) oli liian karkeapiirteinen hienovaraisten lineaatioiden erottamiseksi esimerkiksi deltojen pinnoilla. Laserkeilausaineistoa käytettiin tässä työssä määrittämään glasiofluviaaliset reunamuodostumat, joiden pinnalla 8
oli havaittavissa subglasiaaliseksi tulkittuja lineaatioita. Näiden glasifluviaalisten muodostumien pinnalla olevien subglasiaalisten lineaatioiden perusteella oli mahdollista määrittää jäätikön etenemisvaiheiden laajuutta. Deltat ja harjut digitoitiin omiksi shape-tiedostoikseen. Deltojen etäisyydet Ensimmäiseen ja Toiseen Salpausselkään saatiin ArcGIS:n etäisyyden mittaustyökalulla. 4.Tulokset Tutkimusalueelta kartoitettiin harjuselänteitä yhteensä 1000 kappaletta (Kuva 4). Yksittäisten selänteiden pituus vaihteli 6610 ja 9 metrin välillä, keskiarvoltaan selänteet olivat 611 metriä pitkiä. Kuva 4. Kartoitetut harjut Järvi-Suomen kielekevirran alueelta. Harjuselänteet on merkitty punaisella viivalla, ja ne harjut, joista S-arvo on laskettu, on merkittyinä vihreällä pallolla. (Maaperäkartta 1:200 000, LiDAR, DEM10m GTK) 9
Sinuositeetti Yksittäisten harjuselänteiden sinuositeetti vaihteli 1 ja 1,72 välillä. Keskiarvoltaan yksittäisten harjuselänteiden sinuositeetti oli 1,05. Yksittäisten harjuselänteiden sinuositeettia suhteutettiin myös harjujen pituuteen (Kuva 5). Harjut ja niiden sinuositeetit ovat laskettuina ja luetteloituna Liitteessä II. 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Harjun pituus, metriä Kuva 5. Yksittäisten harjuselänteiden sinuositeetin suhde niiden pituuteen. Toisen Salpausselän pohjoispuoliselta alueelta havaittiin 23 jäätikön reunalle syntynyttä glasifluviaalista, alun perin delta tai alkiodeltamuodostumaa, joiden pinnalla havaittiin subglasiaalisesti syntyneitä lineaatioita (Kuva 11, Liite I). LiDAR-aineiston kattavuuden rajallisuus heikensi mahdollisuuksia löytää lineaatioita omaavia deltoja. Subglasiaaliset lineaatiot ovat merkki jäätikön pohjan kulutuksesta. Lineaatioiden suuntaus oli tutkimusalueen itäosassa luoteesta kaakkoon, ja tutkimusalueen länsiosassa lähes koillisesta lounaaseen. 10
Kuva 6. Subglasiaalisia lineaatioita pinnallaan omaavien glasifluviaalisten muodostumien sijainnit Järvi-Suomen kielekevirran alueella (Taustakartta: MML) Glasifluviaalisten, alun perin jäätikön reunalle syntyneiden muodostumien, joiden pinnalla subglasiaalisia lineaatioita esiintyy, etäisyydet Toisesta Salpausselästä vaihtelivat välillä 35 1 km. Etäisyydet jakautuivat niin, että 10 kappaletta muodostumia sijaitsi 1 9 km etäisyydellä, 7 kappaletta 10 19 km etäisyydellä, 3 kappaletta 20 29 km etäisyydellä sekä yksi muodostuma 35 km etäisyydellä Toisesta Salpausselästä. Kaksi muodostumaa sijaitsi Toisen Salpausselän eteläpuolella Salpausselkien välissä. Glasifluviaalisten, subglasiaalisia lineaatioita pinnallaan omaavien muodostumien etäisyydet jäätikön aiheuttamien lineaatioiden suunnassa mitattuna Ensimmäisestä Salpausselästä vaihtelivat välillä 53 18 km. 13 kappaletta muodostumia sijaitsi lineaatioiden kulkusuunnassa 18 29 km 11
etäisyydellä, 6 kappaletta 30 39 km etäisyydellä sekä 4 kappaletta 40 53 km etäisyydellä Ensimmäisestä Salpausselästä. Kauimmaisten havaintojen perustella voitiin määrittää se minimilinja Salpausselkien pohjoispuolella, johon jäätikkö vetäytyi ennen kuin se eteni ja Salpausselät syntyivät (Kuva 7). Kuva 7. Pohjoisimpien subglasiaalisia lineaatioita omaavien glasifluviaalisten muodostumien kautta vedetty viiva, joka osoittaa jäätikön vetäytymisen minimietäisyyttä Salpausselistä. (Taustamateriaali: Geologian tutkimuskeskus) Tutkimusalueelta löydetyt glasifluviaaliset muodostumat, joiden pinnalla esiintyy lineaatioita, jakautuivat varsin selvästi alueen itä- ja länsilaidoille. Muodostumia oli säilynyt varsin hyvin tutkimusalueen itäosassa Joensuun alueella, Pyhäselän ja Oriveden eteläpuolella. Alue sijoittuu kallioperältään Karjalaiselle pääalueella, noin arkeeisten kivilajien ja paleoproterotsooisten 12
kivilajien rajamaille. Alueen maaperä koostuu maaperäkartta 1:1000 000 mukaan sora- ja hiekkamoreeneista sekä harjuista, deltoista ja lajittuneista reunamuodostumista. Tutkimusalueen länsiosassa säilyneet muodostumat sijoittuvat Svekofennialaiselle pääalueelle. Maaperä glasifluviaalisten, pinnallaan subglasiaalisia lineaatioita omaavien muodostumien esiintymisalueella tutkimusalueen länsiosassa on kallioperänpaljastumavaltaista. Muodostumia löytyi Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän väliseltä alueelta kaksi kappaletta. Tutkimusalueen itäosassa on sekaisin nuorempia harju- ja deltamuodostumia sekä vanhempia glasifluviaalisia muodostumia, joiden pinnalla on lineaatioita (Kuva 8). Alueella havaittiin myös nuorempien harjujen keskellä oleva, marginaalideltasta alkava syöttöharjumuodostuma (Kuva 9). Glasifluviaalisen deltan pinnalla esiintyy selkeitä lineaatioita (Kuva 10). Tutkimusalueella sijaitsevilla drumliinialueilla subglasiaalisesti syntyneitä lineaatioita glasifluviaalisten harjujen ja marginaalisten muodostumien päällä oli runsaammin kuin drumliinikenttien laidoilla. Tutkimusalueen länsiosassa on esimerkiksi glasifluviaalisen deltakompleksin pinnalla lineaatioita. Deltaan yhtyvän syöttöharjun pää sijaitsee pitkänomaisessa ruhjeessa, jonka kulku on kohtisuorassa harjun kulkusuuntaan nähden. Tässä tapauksessa harju on todennäköisesti säilynyt jäätikön pohjan kulutuksen ulottumattomissa deltan jäädessä pohjan kulutukselle alttiiksi (Kuva 11). 13
Kuva 8. Kuvan pohjoisosassa nuori, Ensimmäisen Salpausselän muodostumisen jälkeen syntynyt harju. Kuvan eteläosassa on harju ja jäätikön reunan asemaan syntynyt glasifluviaalinen delta- tai alkiodeltakompleksi, jonka yli jäätikkö on edennyt todennäköisesti Ensimmäisen Salpausselän syntyyn liittyneessä etenemisvaiheessa. Eteläosassa olevan muodostuman pinta on jäätikön tasaiseksi hioma ja muodostuman pinnalla on havaittavissa lineaatioita. Muodostuma ei ole yhtä teräväpiirteinen kuin nuorempi harju kuvan yläosassa. Liite I, delta numero 6. Punainen viiva osoittaa lineaatioiden suunnan. 14
Kuva 9. Tutkimusalueen itäosassa Toisen Salpausselän pohjoispuolella sijaitseva, marginaalideltasta alkava syöttöharjumuodostuma. Marginaalidelta kuvan oikeassa alanurkassa. Marginaalideltan syöttöharju kulkee kohti kuvan vasenta ylänurkkaa. Liitteen I deltat 12 ja 13. Punainen viiva osoittaa lineaatioiden suunnan. 15
Kuva 10. Lähikuva kuvan 9 syöttöharjujakson marginaalideltasta, jonka pinnassa on nähtävissä jäätikön virtauksesta kertovia lineaatioita. (Ks. Liite I, delta numero 13). Punainen viiva osoittaa lineaatioiden suunnan. 16
Kuva 11. Todennäköisestä ruhjejärvestä alkava harju, johon liittyvä delta on jäänyt jäätikön pohjan alle uudelleenetenemisen yhteydessä. (Ks. Liite I, delta numero 17). Punainen viiva osoittaa lineaatioiden suunnan. Lineaatioiden erottuvuus vaihteli löydetyissä muodostumissa varsin paljon. Toisissa lineaatiot olivat varsin voimakkaasti erottuvia, pidempiä, leveämpiä ja korkeampia, kuin toisissa. Tutkimusalueen länsiosassa lineaatiot olivat 17
suuntautuneet koillisesta lounaaseen. Tutkimusalueen keskiosasta itään päin lineaatiot ovat suuntautuneet luoteesta kaakkoon (Kuva 12), ja itäosassa lineaatioiden suuntaus on lähestulkoon lännestä itään (Kuva 13). Kuva 12. Lineaatioita harjujen ja glasifluviaalisten reunamuodostumien pinnoilla Järvi-Suomen kielekevirran itäosan länsipuolella, missä lineaatiot ovat suuntautuneita pohjoisluoteesta eteläkaakkoon (NNW SSE). Punainen viiva osoittaa lineaatioiden vallitsevaa suuntaa. Ks. Liite I, deltat nro 14 ja nro 1). 18
Kuva 13. Lineaatioita glasifluviialisten reunamuodostunien pinnalla tutkimusalueen itäosassa. Lineaatioiden pituusakselin suuntaus (punainen viiva) vaihtelee länsiluoteesta ja lännestä itäkaakkoon ja itään. Ks. Liite I, delta no 11 (ylin kuva), delta no 2 (keskikuva) ja delta no 8 (alin kuva). 19
5. Tulosten tulkintaa Harjujen sinuositeettiarvoja on määritetty useissa tutkimuksissa pohjoisen pallonpuoliskon jäätiköityneillä alueilla (Bolduc 1992, Burke 2012, Clark et al. 2004, Hättestrand & Clark 2006, Storrar et al. 2014). Näiden tutkimuksien perusteella sinuositeettiarvot vaihtelivat 1,00 ja 2,2 välillä. Kanadan Labradorin niemimaalla tutkittujen harjujen sinuositeettiarvot vaihteluväli oli 1,00 1,32 (Bolduc 1992). Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa olevan Chasm-harjun sinuositeetti on 1,07 (Burke 2012). Yhdistyneiden Kuningaskuntien alueella olevien harjujen keskiarvoiseksi sinuositeetiksi on mitattu 1,03 (Clark et al. 2004), kun Venäjän Kolan niemimaalla olevien harjujen keskiarvoiseksi sinuositeetiksi on mitattu 1,06 (Hättestrand & Clark 2006). Storrar et al. 2014 on tutkinut Kanadan harjujen sinuositeettia laajalla otannalla. S-arvo vaihteli Kanadan alueella 1,00 ja 2,2 välillä, keskiarvon ollessa 1,06 ja mediaani 1,04. Tässä tutkimuksessa tavoitetut tulokset ovat linjassa näiden aikaisempien sinuositeettitutkimusten tulosten kanssa. Sinuositeetti Järvi-Suomen kielekevirran alueen kartoitetuissa harjuissa oli pieni, vaihteluväli 1 1,72, ja ainoa ero on keskiarvon maksimin jääminen alle kahteen. Keskiarvo 1,05 ei poikkea muiden alueiden aikaisemmissa tutkimuksissa saaduista keskiarvoista, jotka ovat olleet välillä 1,03 1,06. Storrar et al. (2014) toteaa harjujen sinuositeettiarvon pienenevän harjun pituuden kasvaessa. Myös tässä työssä esitettyjen havaintojen perusteella harjujen sinuositeetti Järvi-Suomen kielekevirran alueella laskee harjuselänteen pituuden kasvaessa (ks. Kuva 5). Storrar et al. (2014) mukaan tämä johtuu siitä, että ne prosessit, jotka vaikuttavat harjujen muotoutumiseen niiden syntyhetkellä, ovat erilaisia pitkillä ja lyhyillä harjuilla. Storrar et al. (2014) mukaan pitkät harjut ovat syntyneet subglasiaalisissa tunneleissa, joissa hydrostaattinen paine on ollut yhtä suuri tai suurempi kuin yllä olevan jäätikön paine. Subglasiaaliset tunnelit, jotka muodostuvat jäätikön pohjalle sulavesien ja sedimentin edetessä kohti jäätikön reunaa hydrostaattisen paineen vaikutuksesta, eivät mutkittele yhtä paljon kuin normaalin ilmanpaineen vallitessa syntyvät harjut jäätikön reunaosan railoissa tai avoimissa tunneleissa, joissa vallitsee normaalit gravitaatiosta johtuvat 20
virtausolosuhteet. Lyhyempien harjujen muotoutumiseen vaikuttavat enemmän paikalliset olosuhteet, joiden vaikutuksesta harjut muuttuvat enemmän meanderoiviksi. Koska myös lyhyissä harjuissa on pieniä S-arvoja, tulkitsee Storrar et al. (2014) tämän johtuvan uomien taipumuksesta seurata esimerkiksi rakenteellisia heikkouksia jäässä, joka edistäisi kanavan suoruutta. Jäätikön liikkeistä Salpausselkien syntyaikoina on kaksi hypoteesia. Ensimmäisen mukaan (esim. Okko 1962, Rainio et al. 1995) mukaan jäätikkö on vetäytynyt jo Alleröd-kauden aikana Keski-Suomen alueelle, jonka jälkeen tapahtui Salpausselät synnyttänyt eteneminen. Toisen hypoteesin mukaan (esim. Donner 1995) jäätikön reunalla on tapahtunut vain pientä oskillaatiota Salpausselkävyöhykkeellä. Okko (1962) ja Rainio (1996) esittävät todisteita, joiden mukaan jäätikkö vetäytyi ainakin 80 km Ensimmäisen Salpausselän proksimaalipuolelle Heinolan deglasiaatioksi kutsutun sulamisen aikana. Rainion mukaan etenemistä puoltavia seikkoja ovat esimerkiksi moreenien peittämät glasigeeniset kerrostumat, kuten savet ja deformoituneet glasifluviaaliset kerrostumat moreenin alla, uurteiden erilaiset suuntaukset reunamuodostumien eri puolilla ja Salpausselkä-alueen ylimmän moreenin kypsymättömyys. Moreenin alla sijaitsevia glasifluviaalisia kerrostumia sekä savia esiintyy Rainion mukaan eniten 50 80 km mittaisella vyöhykkeellä Ensimmäisen Salpausselän proksimaalipuolella. Kujansuu & Nenonen (1987), Hirvas & Nenonen (1987) ja Nenonen (1995a) ovat julkaisseet havaintoja moreenin peittämistä glasiaalisista kerrostumista jotka he ovat tulkinneet kertovan Salpausselkä-etenemisestä. Nenonen (1995b) on moreenistratigrafian ja jään virtaussuuntien sekä marginaalimuodostumien pohjalta tulkinnut jäätikön edenneen Järvi-Suomen kielekevirran lisäksi myös Pohjois-Karjalan alueella. Kauimmaisimmat marginaaliset glasifluviaaliset muodostumat, joiden pinnalla esiintyy subglasiaalisia lineaatioita ja jäätikön kulutusmuotoja sijaitsevat 53 kilometriä Ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella, ollen Rainion (1996) mainitsemalla vyöhykkeellä. Tämän perusteella Skandinavian mannerjäätikön reuna oli Järvi-Suomen kielekevirran alueella vetäytynyt paikoin ainakin noin 53 kilometriä luultavasti ns. Heinolan deglasiaation aikana, ennen kuin jäätikkö eteni nykyiselle Salpausselkävyöhykkeelle. Molemmat Salpausselät tutkimusalueella syntyivät tämän etenemisvaiheen jälkeen. Glasifluviaalisten 21
muodostumien pinnoilla olevat lineaatiot heijastelevat jään liikesuuntaa. Tutkimusalueen länsiosassa suunta oli koillisesta luoteeseen ja muuttui tutkimusalueella itään päin mentäessä luoteesta kaakkoon. Tutkimusalueen itäosa sijaitsee kielekevirtojen saumaosan lähettyvillä, ja siellä virtaussuunta oli lineaatioiden mukaan lähestulkoon lännestä itään. Tutkimusalueen itäosassa oli paljon hyvin säilyneitä marginaalisia glasifluviaalisia muodostumia, joiden pinnoilla oli subglasiaalisia lineaatioita, ja joiden seassa oli nuorempia glasifluviaalisia muodostumia. Alueen kallioperäolosuhteilla ja järvialtaiden sijoittumisella voi olla vaikutusta laajan harjualueen syntymiseen ja muodostumien säilymiseen. Glasifluviaalisten, subglasiaalisia lineaatioita omaavien muodostumien määrää Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän välissä ei voitu selvittää kattavasti, koska alueen laserkeilausaineisto oli hyvin vähäistä, ja DEM-aineisto on liian karkeapiirteistä lineaatioiden erottamiseksi. Virhelähteitä tutkimukseen tuovat aineiston kattavuuden lisäksi mahdolliset virhetunnistukset. Jäätikön pohjan muovaamat glasifluviaaliset, lineaatioita omaavat muodostumat voivat olla haastavia tunnistaa, ja ehdoton varmuus vaatii lisätutkimuksia muilla geologisilla menetelmillä, kuten esim. maastohavainnoinnilla. Jäätikön reunan etäisyys Ensimmäisestä Salpausselästä deglasiaatiovaiheessa on voinut olla pidempi kuin tässä tutkimuksessa on esitetty ja deglasiaation alueellisen laajuuden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. 6. Johtopäätökset Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Järvi-Suomen kielekevirran alueella esiintyvien glasifluviaalisten harjujen sinuositeettiarvojen avulla pitkittäisharjujen syntyolosuhteita, sekä samalla tutkia geomorfologisten muodostumien ja niiden pintapiirteiden avulla, kuinka kauas jäätikkö vetäytyi Heinolan deglasiaatiovaiheen aikana ennen kuin Ensimmäinen Salpausselkä syntyi. Tutkimuksessa saadut tulokset Järvi-Suomen kielekevirran alueen harjujen sinuositeettiarvoista korreloivat positiivisesti aikaisemmissa tutkimuksissa 22
saatujen tulosten kanssa. Mitattujen sinuositeettiarvojen minimi oli 1,0, maksimin ollessa 1,72. Harjujen sinuositeetin keskiarvo oli 1,05. Harjujen sinuositeetti pienenee niiden pituuden kasvaessa. Pitkiä tunneleita, joissa hydrostaattinen paine on ollut normaalia ilmanpainetta suurempi, on tässä työssä esitettyjen tulosten perusteella muodostunut vähemmän kuin lyhyitä tunneleita, joissa normaali ilmanpaine on ollut suurempi vaikuttaja. Tutkimuksessa etsittiin jäätikön kulutusmerkkejä omaavia glasifluviaalisia marginaalideltoja Järvi-Suomen kielekevirran alueelta. Glasifluviaalisia muodostumia, joiden pinnoilla esiintyi subglasiaalisia lineaatioita, löytyi 23 kappaletta, joista pohjoisin sijaitsi 53 kilometriä Ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella. Kaksi muodostumaa löytyi Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän välistä. Tehtyjen havaintojen perusteella voidaan alustavasti todeta Skandinavian mannerjäätikön vetäytyneen Järvi-Suomen kielekevirran alueella noin 53 kilometriä Heinolan sulamisvaiheessa ennen Salpausselkäuudelleenetenemisvaihetta. Deltojen jakautumisen perusteella on voitu saada viitteitä jäätikön sulamiskäyttäytymisestä, jotka kertovat sulamisen olleen voimakkaampaa ja alkaneen hidastua ennen kuin jäätikkö alkoi taas kasvaa. Löydökset avaavat oven monelle eri metodiikalla tehtävälle lisätutkimukselle. Löydettyjen glasifluviaalisten, subglasiaalisia lineaatioita omaavien muodostumien sedimentologiset ja iänmääritystutkimukset voisivat tuoda vastauksia uudelleenetenemisoskillaation kestosta ja voimakkuudesta. Tutkimusten avulla voidaan saada lisää vastauksia myös tutkimuskysymyksiin lyhyen aikavälin ilmastonmuutoksista ja niiden vaikutuksista jäätiköiden käyttäytymiseen vertaamalla tuloksia paleoilmastotutkimuksien tuloksiin. Jäätikön pohjan alle jääneitä glasifluviaalisia muodostumia oli säilynyt varsin hyvin tutkimusalueen itä- ja länsiosissa, muttei keskusalueella. Olisi myös mielenkiintoista saada lisää varmennettuja vastauksia siihen, miksi muodostumia on kyseisillä alueilla paljon. Näiden alueen lisätutkimukset voisivat antaa vastauksia myös harjuihin ja niiden muodostumiseen liittyviin tutkimuskysymyksiin. Jäätikön alle jääneisiin glasifluviaalisiin muodostumiin liittyviä harjuja tarkemmin morfometrisesti tutkimalla ja vertaamalla nuorempiin harjuihin voidaan saada tietoa jäätikön virtauskielekkeiden käyttäytymisestä jäätikön sulamisen eri vaiheissa. Jäätikön alle jääneet 23
muodostumat voivat auttaa myös kallioperän ja harjujen aseman mallintamisessa. Koska tämä työ ei sisältänyt kaukokartoitusaineistossa tehtyjen havaintojen varmentamista maastotutkimuksilla, tulisi niitä suorittaa tulosten vahvistamiseksi. Lähdeluettelo Andersen, B., Lundqvist, J., Saarnisto, M. (1995): The Younger Dryas Margin of the Scandinavian Ice Sheet an Introduction. Quaternary International 28, 145 146. Bakke, J., Lie, O., Heegaard, E., Dokken, T., Haug, G., Birks, H., Dulski, P., Nilsen, T. (2009): Rapid oceanic and atmospheric changes during the Younger Dryas cold period. Nature Geosciences 2, 202-205. Bennett, M. R., Glasser, N. F. (1996): Glacial geology, ice sheets and landforms. WILEY 1996. 400 pp. Bolduc, A. M. (1992): The Formation of Eskers Based on Their Morphology, Stratigraphy and Lithologic Composition, Labrador, Canada, Lehigh University. Väitöskirja, 104 pp. Boulton, G.S., Dongelmans, P., Punkari, M., Broadgate, M. (2001): Palaeoglaciology of an ice sheet through a glacial cycle: the European ice sheet through the Weichselian. Quaternary Science Reviews 20, 591 625. Boulton, G.S., Hagdorn, M., Maillot, P.B., Zatsepin S. (2009): Drainage beneath ice sheets: groundwater-channel coupling, and the origin of esker systems from former ice sheets. Quaternary Science Reviews 28, 621 638. Burke, M.J., Brennand, T.A., Perkins, A.J. (2012): Transient subglacial hydrology of a thin ice sheet: insights from the Chasm esker, British Columbia, Canada. Quaternary Science Reviews 58, 30 55. 24
Clark, C.D., Evans, D.J.A., Khatwa, A., Bradwell, T., Jordan, C., Marsh, S., Mitchell, W., Bateman, M. (2004): Map and GIS database of glacial landforms and features related to the British Ice Sheet. Boreas 33, 359 375. Ekman, I., Iljin, A. (1991): Deglaciation, the Younger Dryas end moraines and their correlation in the Karelian A. S. S. R. and adjacent areas. In: Rainio, H., Saarnisto, M. (toim.), Eastern Fennoscandian Younger Dryas end moraines: field conference, North Karelia, Finland Karelian ASSR, June 26 July 4, 1991. Geological Survey of Finland, Espoo, pp. 73 99. Hirvas, H. & Nenonen, K. (1987): The till stratigraphy of Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper 3. 49-63. Hättestrand, C., Clark, C.D. (2006): The glacial geomorphology of Kola Peninsula and adjacent areas in the Murmansk Region, Russia, Journal of Maps, 2:1, 30-42. Johansson, P., Lunkka, J. P., Sarala, P. (2011): Glaciation of Finland. In: Ehlers, J. & Gibbard, P.L., Hughes, P.D. (Eds), Quaternary Glaciations Extent and Chronology: A Closer Look, Developments in Quaternary Science vol. 15, Elsevier, Amsterdam, p. 105 116. Kallioperän pääalueet, kartta-aineisto, Geologian tutkimuskeskus. https://hakku.gtk.fi/fi/locations/search Korkeusmalliaineisto (DEM, digital elevation model) 10m, Geologian tutkimuskeskus. https://hakku.gtk.fi/fi/locations/search Kujansuu, R. & Nenonen, K. (1987): Till stratigraphy and ice flow directions in North Karelia. Geological Survey of Finland, Special Paper 1. 59-66. Larsen, E., Kjær, K.H., Demidov, I.N., Funder, S., Grosfjeld, K., Houmark- Nielsen, M., Jensen, M., Linge, H., Lysa, A. (2006): Late Pleistocene glacial and lake history of nortwestern Russia. Boreas 35, 394-424. Laserkeilausaineisto (LiDAR, light detection and ranging), Geologian tutkimuskeskus. Lundqvist, J. & Saarnisto, M. (1995): Summary of Project IGCP-253, Quaternary International 28, 9-18. 25
Lunkka, J. P., Johansson, P., Saarnisto, M., Sallasmaa, O. (2004): Glaciation of Finland. Teoksessa: Quarternary Glaciations Extent and Chronology. Toim. Ehlers, J., Gibbard, P.L., Elsevier B.V. 2004, p. 93-100. Lunkka, J.P., Erikkilä, A. (2012): Behaviour of the Lake District Ice Lobe of the Scandinavian Ice Sheet During the Younger Dryas Chronozone (ca. 12 800 11 500 years ago). POSIVA Working Report 2012-17. Lunkka, J.P., Moisio, K., Vainio, A. (2013): Subglacial Hydrology of the Lake District Ice Lobe During the Younger Dryas (ca. 12 500 11 600 years ago) in the Kyläniemi Area, SE Finland. POSIVA Working Report 2013-12. Maaperäkartta 1:1 000 000, Geologian tutkimuskeskus https://hakku.gtk.fi/fi/locations/search Makaske, B. (2001): Anastomosing rivers: a review of their classification, origin and sedimentary products. Earth Science Reviews 53, 149 196. Nenonen, K. (1995a): Pleistocene stratigraphy and reference sections in southern and western Finland. Academic dissertation, Geological Survey of Finland, Quaternary International 3-4, 57-67. Nenonen, K. (1995b): Pleistocene stratigraphy of southern Finland. Teoksessa: Ehlers, J., Kozarski, S., Gibbard, P.L. (toim.), Glacial Deposits in North-East Europe, pp. 11-28. Rotterdam, Balkema. Okko (1962): On the development of First Salpausselkä, west of Lahti. Bulletin de la Commission Géologique de Finlande, 202, 1 162. 1962 Perkins, A. J., Brennand, T.A., Burke, M.J. (2016): Towards a morphogenetic classification of eskers: Implications for modelling ice sheet hydrology. Quaternary Science Reviews 134 (2016), 19-38. Putkinen, N., Lunkka, J.P. (2008): Ice Stream behavior and deglaciation of the Scandinavian Ice Sheet in the Kuittijärvi area, Russian Karelia during the Younger Dryas chronozone. Bulletin of the Geological Society of Finland 80, 19-37. 26
Rainio (1985): Första Salpausselkä utgör randzonen för en landis som avancerat på nytt. Geologi, 4 5, s. 70-77. Suomen Geologinen Seura the Geological Society of Finland 1985. Rainio (1991): The Younger Dryas ice-marginal formations of Southern Finland. Teoksessa: Rainio, H. & Saarnisto, M. (toim.), IGCP PROJECT 253. Termination of the Pleistocene. Eastern Fennoscandian Younger Dryas end moraines. Field Conference, North Karelia, Finland and Karelian ASSR, June 26-July 4, 1991. Geological Survey of Finland Guide 32, 25 42. Rainio, H., Saarnisto, M., Ekman, I. (1995): Younger Dryas end moraines in Finland and NW Russia. Quaternary International, Vol 28, pp. 179 192, 1995. Rainio (1996): Late Weichselian end moraines and deglaciation in Eastern and Central Finland. Synopsis. Geological Survey of Finland, Espoo 1996. Saarnisto (1982): Ice retreat and the Baltic Ice Lake in the Salpausselkä zone between Lake Päijänne and Lake Saimaa. Annales Academiae Scientiarum Fennicae, A, III, 134, pp. 61-79. Saarnisto & Lunkka (2004): Climate variability during the last interglacialglacial cycle in NW Eurasia. Battarbee, R.W., Gasse F. & Stickley, C.E. (toim.): Past Climate Variability through Europe and Africa. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht, the Netherlands, p. 443 464. Schumm (1963): Schumm, S.: Sinuosity of alluvial rivers on the Great Plains. Geological Society of America, Bulletin 74, 1089 1100. Storrar et al. (2014): Storrar, R.D., Stokes, C.R., Evans, D.J.A.: Morphometry and pattern of a large sample (>20 000) of Canadian eskers and implications for subglacial drainage beneath ice sheets. Quaternary Science Reviews 105, 1-25. Svendsen, J.I., Alexanderson, H., Astakhov, V.I., Demidov, I., Dowdeswell, J.A., Funder, S., Gataullin, V., Henriksen, M., Hjort, C., Houmark-Nielsen, M., Hubberten, H.W., Ingólfsson, Ó., Jakobsson, M., Kjær, K.H., Larsen, E., Lokrantz, H., Lunkka, J.P., Lyså, A., Mangerud, M., Matiouchkov, A., Murray, A., Möller, P., Niessen, F., Nikolskaya, O., Polyak, L., Saarnisto, M., Siegert, C., Siegert, M.J., Spielhagen, R., Stein, R. (2004): Late Quarternary ice sheet history of northern Eurasia. Quaternary Science Reviews 23, 1229 1271. 27
Taustakartta-aineisto, Maanmittauslaitos. https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta Tikkanen (1994): Suomen pinnanmuodot (The Landforms of Finland). Terra 106:3, 181 192. 28
Liitteet I ja II Liite I - Tutkimuksessa löydetyt, subglasiaalisia lineaatioita omaavat glasiofluviaaliset muodostumat Järvi- Suomen kielekevirran alueella. SSI = Ensimmäinen Salpausselkä, SSII = Toinen Salpausselkä, Sijainti = paikannimi, kunta. Koordinaatit ETRS-TM35FIN No 1. Etäisyydet SSI: n. 53 km SSII: n. 27 km Koordinaatit: N 6813407, E 533208 Sijainti: Likolamminharju, Mikkeli Huomioita: 1
No 2. Etäisyydet SSI: n. 52 km SSII: n. 35 km Koordinaatit: N 6863385, E 605178 Sijainti: Pitkätkankaat, Savonlinna Huomioita: 2
No 3. Etäisyydet SSI: n. 48 km SSII: n. 27 km Koordinaatit: N 6907343, E 633013 Sijainti: Kiieskangas, Rääkkylä Huomioita: 3
No 4. Etäisyydet SSI: n. 43 km SSII: n. 25 km Koordinaatit: N 6911089, E 637684 Sijainti: Patamäki, Rääkkylä Huomioita: 4
No 5. Etäisyydet SSI: n. 39 km SSII: n. 19 km Koordinaatit: N 6909973, E 642954 Sijainti: Akkakangas, Rääkkylä Huomioita: 5
No 6. Etäisyydet SSI: n. 28 km SSII: n. 9 km Koordinaatit: N 6916617, E 653814 Sijainti: Oinaanniemi, Rääkkylä Huomioita: 6
No 7. Etäisyydet SSI: n. 25 km SSII: n. 8 km Koordinaatit: N 6919047, E 655524 Sijainti: Ruohoranta, Tohmajärvi Huomioita: 7
No 8. Etäisyydet SSI: n. 28 km SSII: n. 6 km Koordinaatit: N 6915575, E 657768 Sijainti: Laivaloso, Joensuu Huomioita: 8
No 9. Etäisyydet SSI: n. 32 km SSII: n. 18 km Koordinaatit: N 6921741, E 649150 Sijainti: Rauanvaara, Joensuu Huomioita: 9
No 10. Etäisyydet SSI: n. 33 km SSII: n. 15 km Koordinaatit: N 6925041, E 651072 Sijainti: Pannuloso, Joensuu Huomioita: Kaksi pääselännettä joissa haarautumista. Mahdollisesti myös jäätikön reunan eteen kerrostuneita reunamuodostumia? 10
No 11. Etäisyydet SSI: n. 26 km SSII: n.11 km Koordinaatit: N 6927218, E 654207 Sijainti: Piiparinmäki, Joensuu Huomioita: Selkeä. Harju kulkee kuvan oikeasta alanurkasta deltamuodostumien keskellä kohti kuvan vasenta ylänurkkaa. 11
No 12. Etäisyydet SSI: n. 25 km SSII: n. 8 km Koordinaatit: N 6928285 E 657852 Sijainti: Lähdekorpi, Joensuu Huomioita: Osa samaa harjujaksoa deltan numero 13 kanssa. 12
No 13. Etäisyydet SSI: n. 20 km SSII: n. 5 km Koordinaatit: N 6924692 E 660133 Sijainti: Rauansalo, Joensuu Huomioita: Samaa harjujaksoa deltan nro. 12 kanssa. 13
No 14. Etäisyydet SSI: n. 35 km SSII: n. 14 km Koordinaatit: N 6787713 E 509942 Sijainti: Mäyrämäki, Mäntyharju Huomioita: Edustava esimerkki, kolme deltamuodostumaa. 14
No 15. Etäisyydet SSI: n. 28 km SSII: n. 8 km Koordinaatit: N 6780887 E 507976 Sijainti: Kalhonkangas, Kouvola Huomioita: Harju kulkee kuvan alaosassa deltojen välistä idästä länteen, sitten deltan vasemmalla puolella tien vieressä pohjoiseen. 15
No 16. Etäisyydet SSI: n. 27 km SSII: n. 6 km Koordinaatit: N 6780075 E 510698 Sijainti: Kuitinpohja, Kouvola Huomioita: Harju kulkee kuvan keskellä etelästä pohjoiseen, yläosassa haarautuu deltan jälkeen kahdeksi. 16
No 17. Etäisyydet SSI: n. 31 km SSII: n. 18 km Koordinaatit: N 6791972 E 432595 Sijainti: Jolkistonharju, Asikkala Huomioita: Harjun pohjoispää vaikuttaa olevan ruhjeen laidalla, jossa se näyttää säilyneen suojassa jäätikön pohjan kulutukselta, joka on muovannut harjun eteläpäätä ja sen varrella olevia deltoja. 17
No 18. Etäisyydet SSI: n. 22 km SSII: n. 3 km Koordinaatit: N 6783652 E 428789 Sijainti: Huhdankärki, Asikkala Huomioita: Tulkinnanvarainen. Muovautunut deltamuodostuma hieman kuvan keskustan pohjoispuolella. Sijaitsee linjassa deltan numero 19 kanssa, etäisyys 1,7 km. Maaperäkartan mukaan kyseisessä kohdassa lajittunutta ainesta. (Ei selvää todistetta) 18
No 19. Etäisyydet SSI: n. 21 km SSII: n. 1 km Koordinaatit: N 6782088 E 427610 Sijainti: Kytänkangas, Asikkala Huomioita: Sijaitsee linjassa deltan numero 18 linjassa, etäisyys 1,7 km 19
No 20. Etäisyydet SSI: n. 23 km SSII: n. 5 km Koordinaatit: N 6781158 E 442950 Sijainti: Heinola Huomioita: Harjun kulkusuunta kuvan vasemmasta alanurkasta kohti kuvan oikeaa ylänurkkaa. 20
No 21. Etäisyydet SSI: n. 30 km SSII: n. 12 km Koordinaatit: N: 6787397, E: 444801 Sijainti: Hiekanlahti, Heinola Huomioita: Tulkinnanvarainen. Rakennettua aluetta joka jonkin verran peittänyt piirteitä. 21
No 22. Etäisyydet SSI: n. 18 km SSII: -6km Koordinaatit: N 6784655, E 553535 Sijainti: Suurimäki, Taipalsaari Huomioita: Sijaitsee Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän välissä. 22
No 23. Etäisyydet SSI: n. 18 km SSII: -5 km Koordinaatit: N 6783211, E 548725 Sijainti: Vitsai, Taipalsaari Huomioita: Tulkinnanvarainen. Harju kulkee järven laidalla, deltojen vasemmalla puolella. Deltat kuvan yläosassa, ennen kuin harju päättyy järveen. Sijaitsee Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän välissä. 23
Liite II. Tutkimusalueen harjut ja niiden sinuositeettiarvot. Harju# Xalku Yalku Xloppu Yloppu Le(m) Ls(m) S 1 6786501 416109 6786904 415997 430 374 1,14 2 6787147 415792 6787308 415812 165 162 1,01 3 6790705 416837 6791196 416606 577 543 1,06 4 6791320 416585 6791944 416761 763 648 1,17 5 6792210 416834 6793274 416954 1138 1070 1,06 6 6794960 417280 6797488 417561 2850 2544 1,12 7 6797583 417418 6797714 417288 185 184 1 8 6798275 417058 6798815 416948 587 551 1,06 9 6799483 417099 6800157 417004 700 681 1,02 10 6800983 417444 6807059 417218 6610 6080 1,08 11 6807410 416986 6807952 417191 723 579 1,24 12 6809461 416976 6810752 417066 1367 1294 1,05 13 6813459 415202 6814289 415093 846 837 1,01 14 6801808 416011 6803243 415283 1656 1553 1,06 15 6804143 414560 6804924 415155 1151 982 1,17 16 6803588 422683 6805603 422850 2448 2022 1,21 17 6805641 422850 6805674 422842 33 33 1 18 6805717 422849 6805734 422860 20 20 1 19 6805800 422799 6806123 422833 344 325 1,05 20 6806190 422313 6806740 422322 562 550 1,02 21 6807002 422180 6807078 422072 133 132 1 22 6807148 421994 6807356 421994 218 208 1,04 23 6807396 422007 6807667 422056 288 275 1,04 24 6810694 421590 6810860 421669 186 184 1,01 25 6812988 423417 6813862 423349 903 877 1,02 26 6784905 418332 6785392 418438 506 498 1,01 27 6785259 418756 6785749 419027 564 560 1 28 6786329 419078 6787804 419555 1580 1550 1,01 29 6788356 419541 6790955 420140 2798 2667 1,04 30 6791170 420140 6792348 420487 1264 1228 1,02 31 6792933 420542 6793249 420637 333 330 1 32 6793522 420749 6796221 421357 2835 2766 1,02 33 6796381 421416 6797380 421618 1037 1019 1,01 34 6797591 421813 6799109 422627 1781 1772 1 35 6799205 422626 6801115 424199 2551 2474 1,03 36 6802112 425762 6804116 426454 2193 2120 1,03 37 6804116 426454 6805256 427433 1725 1502 1,14 38 6805492 427574 6808939 428579 3891 3590 1,08 39 6809296 428968 6810211 429306 1013 975 1,03 40 6810303 429336 6810396 429386 106 105 1 24
41 6810658 429630 6812797 430500 2394 2309 1,03 42 6814189 430567 6814878 430865 751 750 1 43 6815474 431010 6816791 431533 1427 1417 1 44 6817161 431725 6817961 431870 817 813 1 45 6818283 431899 6818498 431921 217 216 1 46 6818555 431927 6818782 432059 264 262 1 47 6818957 432055 6819551 432109 616 596 1,03 48 6824033 430836 6825418 430993 1420 1393 1,01 49 6825593 431025 6826430 430379 1137 1057 1,07 50 6828585 430903 6828846 430940 272 263 1,03 51 6828935 430958 6829094 430934 173 161 1,07 52 6829533 430993 6829802 430926 305 277 1,1 53 6829802 430926 6830027 430782 268 267 1 54 6832473 430732 6832553 430757 84 84 1 55 6832814 430681 6832987 430704 174 175 1 56 6836378 431791 6837101 432112 810 791 1,02 57 6823359 432043 6823494 432062 136 136 1 58 6823761 432285 6823941 432335 187 186 1 59 6820256 432551 6820957 433043 890 856 1,03 60 6821494 433404 6822349 433935 1011 1006 1 61 6823440 434149 6824280 434358 874 866 1 62 6828926 436407 6831159 436926 2533 2293 1,1 63 6831299 437350 6831534 437538 311 301 1,03 64 6837386 436981 6838597 436851 1255 1218 1,03 65 6841592 436826 6842387 436313 951 946 1 66 6845866 436495 6849553 436110 3888 3707 1,04 67 6812264 431116 6813458 432177 1626 1597 1,01 68 6814634 432804 6814983 433049 426 427 1 69 6819313 435516 6820324 436557 1459 1451 1 70 6825115 439463 6826874 441582 2838 2754 1,03 71 6795425 423605 6795541 423777 216 207 1,04 72 6795800 423901 6796203 423934 405 404 1 73 6796537 424033 6797388 424368 988 915 1,07 74 6797879 424850 6798358 424882 493 480 1,02 75 6783851 420762 6784057 420861 230 228 1 76 6785328 420893 6785425 420953 114 114 1 77 6785454 420997 6785514 421113 132 130 1,01 78 6787870 423302 6788129 423503 329 327 1 79 6788273 423650 6788542 423863 362 343 1,05 80 6789380 423974 6789422 424010 55 55 1 81 6790030 424324 6790496 424228 478 475 1 82 6790521 424244 6790959 424470 500 492 1,01 83 6791564 424776 6791644 424819 91 91 1 84 6792150 425136 6793963 426668 2634 2374 1,1 85 6794791 427273 6795804 427712 1187 1104 1,07 86 6794791 427273 6795212 428439 1344 1239 1,08 25
87 6795564 428724 6795760 428778 205 203 1 88 6796057 428953 6796951 429863 1353 1276 1,06 89 6798566 430936 6799301 431536 1028 949 1,08 90 6799901 431802 6800175 432234 519 511 1,01 91 6801744 433479 6802489 434495 1298 1260 1,03 92 6802954 434729 6805028 436953 3135 3041 1,03 93 6808063 439626 6808973 440282 1131 1121 1 94 6809242 440546 6809698 441210 814 805 1,01 95 6810815 442015 6813306 443685 3198 3000 1,06 96 6811114 442017 6812830 443873 2698 2528 1,06 97 6812900 444215 6812982 444347 156 155 1 98 6813019 445400 6816112 447497 3779 3737 1,01 99 6816361 447845 6816850 448072 543 539 1 100 6817268 448354 6819985 449610 3040 2993 1,01 101 6820684 450202 6822339 450852 1818 1778 1,022497188 102 6822564 450986 6823070 451152 542 533 1,016885553 103 6823478 451305 6823590 451345 119 119 1 104 6813731 443758 6816970 445358 3772 3613 1,04400775 105 6817050 445367 6818071 445653 1085 1060 1,023584906 106 6818415 445690 6820045 446394 1893 1776 1,065878378 107 6821086 446394 6821592 446576 544 538 1,011152416 108 6822534 447122 6823110 447326 657 611 1,075286416 109 6824244 447300 6824883 447433 668 653 1,022970904 110 6826458 447304 6826801 447314 364 343 1,06122449 111 6828587 448197 6829275 448322 807 699 1,154506438 112 6830060 448277 6830796 447942 938 809 1,159456119 113 6830627 447733 6833829 447877 3475 3205 1,08424337 114 6834351 448345 6835927 448651 1628 1605 1,014330218 115 6837975 449794 6839634 450452 1807 1785 1,01232493 116 6840205 450754 6841499 451170 1411 1359 1,038263429 117 6841797 451161 6842131 451173 334 334 1 118 6842562 451151 6844182 451924 1809 1795 1,007799443 119 6844491 451754 6845811 451257 1470 1410 1,042553191 120 6846456 451886 6847067 452244 721 708 1,018361582 121 6845042 452850 6845195 452947 185 181 1,022099448 122 6845316 453036 6847321 454615 2598 2552 1,018025078 123 6802502 433553 6803055 433651 604 562 1,074733096 124 6803427 433615 6805359 434178 2101,67 2012 1,044567594 125 6805500 434225 6806049 434759 808 766 1,054830287 126 6806098 435001 6807190 435811 1362 1360 1,001470588 127 6812881 440260 6813865 441033 1309 1251 1,04636291 128 6813183 437845 6815027 438561 2063 1978 1,0429727 129 6816516 439487 6817692 440343 1491 1404 1,061965812 130 6817852 440338 6818366 440780 699 678 1,030973451 131 6783276 422621 6783431 422654 158 158 1 132 6783878 422891 6783956 422957 106 102 1,039215686 26
133 6784333 423145 6784483 423092 162 159 1,018867925 134 6785181 423723 6785548 424126 563 545 1,033027523 135 6785563 424217 6785832 425178 1012 998 1,014028056 136 6785989 425630 6786277 425957 456 435 1,048275862 137 6787128 426497 6787379 426709 365 328 1,112804878 138 6787593 428278 6788116 428879 847 797 1,062735257 139 6788296 428375 6790165 430316 2939 2695 1,090538033 140 6791039 430701 6791131 430778 121 120 1,008333333 141 6791216 430494 6792733 431545 1907 1845 1,033604336 142 6793458 432014 6793634 432113 202 202 1 143 6795425 433667 6795497 433836 185 183 1,010928962 144 6795642 434086 6795882 434348 362 355 1,01971831 145 6796069 434520 6796260 434629 249 175 1,422857143 146 6799634 440316 6803465 443794 5327 5174 1,029570932 147 6803796 443924 6804289 444162 568 547 1,038391225 148 6804529 444344 6804997 444531 551 504 1,093253968 149 6806088 444786 6806512 445000 530 475 1,115789474 150 6807922 445487 6808170 445636 296 289 1,024221453 151 6808650 446046 6808946 446311 414 379 1,092348285 152 6780499 431913 6780860 431892 377 317 1,189274448 153 6780565 431760 6781945 431788 1473 1380 1,067391304 154 6782026 431757 6782300 431882 375 301 1,245847176 155 6782472 431934 6782620 432028 181 175 1,034285714 156 6782839 432319 6782891 432400 97 96 1,010416667 157 6782940 432476 6783457 432892 686 664 1,03313253 158 6784588 432690 6785642 432659 1180 1054 1,119544592 159 6788907 432737 6789169 432913 318 316 1,006329114 160 6789579 432772 6790191 432799 625 612 1,02124183 161 6791232 432820 6792653 432950 1583 1427 1,109320252 162 6799954 436698 6800962 437202 1181 1127 1,047914818 163 6801128 437232 6801285 437331 201 186 1,080645161 164 6801454 437385 6801570 437447 134 131 1,022900763 165 6792401 435808 6792681 435948 337 313 1,076677316 166 6793268 436199 6793443 436242 193 180 1,072222222 167 6793721 436267 6793889 436343 220 184 1,195652174 168 6794005 436403 6794074 436415 70 70 1 169 6794144 436431 6794288 436503 163 161 1,01242236 170 6778557 437085 6779622 437733 1380 1246 1,107544141 171 6785794 439871 6785950 439914 167 162 1,030864198 172 6786105 439953 6786301 440091 241 240 1,004166667 173 6786569 440298 6786765 440391 219 217 1,00921659 174 6787504 440664 6787906 440916 484,67 474 1,022510549 175 6788480 441054 6788768 441016 292 290 1,006896552 176 6777475 439314 6777986 439586 618 579 1,067357513 177 6778917 439383 6779271 439435 396 358 1,106145251 178 6782097 441191 6782236 441462 334 305 1,095081967 27