S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho
Sisällysluettel o Osa III s. 251 Karttalehti 3134 Lappeenranta 288 3143 Puumala 308 " 4111 + Imatra 411 2 Liite : Yhteenveto massamääristä
251 - LAPPEENRANTA 313 4 Karttalehti 313401 Lemi Muodostuma 1 Jalkosalmi Lajittunut muodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaac. Aines pääasiassa hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä 100.000 m 3. Muodostuma 2 Suomalainen Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 70 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man keskiosat ja pohjoisreuna sisältävät runsaasti B-luokan ainesta, paikoin jopa 40-50 %. Reunoista sora puuttuu. Arvioitu B 0,5 milj. m3, C 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4, 5 milj. m3. Muodostuma 3 Vuolteenkanga s Harju, jonka pohjatasona oa pohjavesi. Muodostuman käytön esteen ä ovat luonnonsuojelunäkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman ydin B-valtainen ja sisältää runsaasti A-luokan kiviä. Idässä ja etelässä ydinaluetta reunustaa kapea hiekkainen vyöhyke. Arvioitu A 0, 2 milj. m 3, B 0, 7 milj. m 3, C 0,4 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 3 milj. m3. Muodostuma 4 Kärmeniem i Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat paikoitelle n ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäreunassa kulke e kapea B-valtainen harjanne, jossa melko runsaasti A-luokan ainesta. Länsiosan hiekkavaltainen alue sisältää myös jonkin verran soraa. Arvioitu A 0, 1 milj. m 3, B 0, 3 milj. rn3, C 0, 7 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 1, 1 milj. m 3. Muodostuma 5 Konnunharju Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ova t paikoin ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta -ala on 35 ha, aines pääluokkaac. Muodostuman keskellä kulke e kapea jyrkkäreunainen B-valtainen harjanne, joka sisältää myös A-luokan ainesta. Reunustat pääasiassa hiekkaa, mutta keskiosassa olevat kumparee t saattavat sisältää runsaastikin soraa. Arvioitu B 0, 5 milj. m 3, c 2, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2., 8 milj. m 3.
252 - Muodostuma 6 Kierokanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Vain pintaosissa hieman B-luokan ainesta. Arvioitu C 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 7 Muukk a Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostu-- massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 160 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteispäässä karkein aines ilmeisesti alueen koillisreunassa. Harjun keskiosassa ydin B-valtainen, mutta soran osuus pienenee ja aine s muuttuu heikommin lajittuneeksi muodostuman kaakkoispäässä. Arvioitu B 3, 3 milj. m 3, C 8.7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 12 milj. m3. Muodostuma 8 Taipal e Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjois - pää B-valtaista ainesta, jossa hyvin niukasti A-luokan kiviä. Etelään siirryttäessä sora vähenee nopeasti. Arvioitu B 300.000 m 3, c 550. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 850.000 m3. Muodostuma 9 Syntymäniemi Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aineksesta puuttuvat ilmeisest i A- ja B-luokka lähes kokonaan. Arvioitu C 140.000 m 3. Kokonaismassamäärä 140.000 m 3. Muodostuma 10 Keskisenpää Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydin - osa sisältää jonkin verran soraa. Arvioitu B 100.000 m3, c 450.000 m3. Kokonaismassamäärä 550.000 m 3. Muodostuma 11 Särkemänkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova paikoitellen ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leik - kauksia. Pinta-ala on 65 ha, aines pääluokkaa C. Runsaimmin B-luokan ainesta todennäköisesti muodostuman pohjois reunassa, keskiosan kapeass a selänteessä. Arvioitu B 0, 5 milj. m 3, C 2, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3 milj. m 3.
- 253 - Muodostuma 12 Lairi Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Aines karkeinta harjun kaakkoisosassa, luoteispää lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 3 milj. m3, C 0, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 13 Hakulila Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Aineksen joukossa jonkin verran hietaa. Arvioitu C 90.000 m 3. Kokonaismassamäär ä 90.000 m3. Muodostuma 14 Hämälistönkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines muodostuman pohjoisreunassa. Arvioitu B 70.000 m 3, C 300.000 m3. Kokonaismassamäärä 370.000 m 3. Muodostuma 15 Lehmilahti Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu C 125.000 m 3. Kokonaismassamäärä 125.000 m3. Muodosturna 16 Kalliola Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydinosa viereisellä kartalla 313404. Arvioitu C 180.000 m3. Kokonaismassamäärä 180.000 m3. Muodostuma 17 Rahkasuo Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Pinnassa melko runsaasti A-luokan kiviä. Arvioitu B 70.000 m3, C 280.000 m3. Kokonaismassamäärä 350.000 m3.
- 254 - Muodostuma 18 Pulaharju Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio,. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosa B-valtainen ja sisältää hieman A-luokan ainesta. Muodostuman kaakkois - reunassa vyöhyke josta B-luokan aines puuttuu kokonaan. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 0, 8 milj. m3, C 1,4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 3 milj. m3. Muodostuma 19 Töysiä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman kaakkoispäässä aines on melko karkeaa ja sisältää B-luokka a 30-40 %. Arvioitu B 80.000 m3, c 320.000 m3. Kokonaismassamäärä 400.000 m3. Muodostuma 20 Telamäki Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 70 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines vaikuttaa melko homogeeniselta soraiselta hiekalta, jossa B-luokan osuus on 10-40 %. Harjanteiden ydinosissa saattaa olla B-valtaisia kerrostumia. Muodostuman luoteisreunassa B-valtaista ainesta, joka sisältää myö s A-luokan kiviä. Arvioitu B 2 milj. m3, c 4, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 6, 5 milj. m3. Muodostuma 21 Ahvenlampi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 85 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoisreunassa melko laaja selänne, jonka aines B-valtaista. Muodostuman pääosana on itä-länsi-suuntainen harjanne, jonka ydin on soraista hiekkaa, joukossa myös B-valtaisia linssejä. Harjanteen reunoilla soran osuus alle 5 %. Arvioitu B 1 milj. m3, C 5, 5 milj. rn3. Kokonaismassamäärä 6, 5 milj, m 3. Muodostuma 22 Joutsuo Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines pää - luokkaa C. B-luokan osuus melko vähäinen. Runsaimmin ilmeisesti muodostuman pohjoisreunalla ja keskiosissa. Arvioitu B 0, 5 milj, m 3, C 2 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 5 milj. m3.
- 255 - Muodostuma 23 Kangasmäenharj u Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman länsireunassa kaksiosainen harjanne, jossa aines todennäköisesti B-valtaista. Myös itäreunassa oleva kumpare sisältää soraa. Arvioitu B 0, 5 milj. m3, C 1, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m3, Muodostuma 24 Kourharj u Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman kapea ydinos a B-valtainen ja sisältää myös A-luokan ainesta. Reunat pääasiassa hiekkaa, mutta muodostuman kaakkoispäässä sisältävät myös melko runsaasti soraa. Arvioitu B 0, 5 milj. m3, C 0, 7 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 2 milj. m. Muodostuma 25 Hepoharj u Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ydinosassa ylisuuret lohkareet pinnalla, Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Melko kapean ydinosan aines B-valtaista, sisältää myös A-luokan kiviä, Ydinosaa ympäröi melko laaj a C-valtainen lievealue, joka sisältää myös hieman soraa. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 1, 1 milj. m3, c 2, 6 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 3,8 milj. m3. Muodostuma 26 Hiidenvuori Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia, Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma on jyrkkäreunainen kapea selänne, jonka aines melko karkeaa, sisältä ä myös A-luokan ainesta. Arvioitu B 300.000 m3, c 250.000 m3. Kokonaismassamäärä 550.000 m3. Muodostuma 27 Pekonkanga s Moreenipeitteinen deltta. Pohjatasona on sekä pohjavesi ett ä kallio, varsinkin länsiosassa. Muodostumaan on tehty kaks i koekuoppaa, joissa aines on ollut hienoa hiekkaa ja soraist a hiekkaa. Liepeillä moreenin päällä on rantakerrostumana hiekka a ja vasta moreenin alta alkaa primääri glasifluviaalinen aines. Kokonaismassamäärä on 4 milj. m3, josta arvioitu B 0,5 milj. m3, C 3,5 milj. m3. Pinta-ala on 40 ha.
- 256 - Karttalehti313402 Vitsai - Muodostuma 1 Lieslahti Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala oh 19 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 1 milj. m3. Kokonaismassamäär, 1, 1 milj. m3 Muodostuma 2 Löytänä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosa todennäköisesti B-valtaista ainesta, joka on paikoitellen heikost i lajittunutta. Muodostuman lounaispuolella ori selänne, jonka aines saattaa olla lajittunutta. Arvioitu B 500. 000 m3, c 600.000 m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj. m3. Muodostuma 3 Lammintalot Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 9 ha, aines pääluokkaa B. Arvioitu B 150. 000 m3, C 150. 000 m3. Kokonaismassamäärä 300.000 m l Muodostuma 4 Enkelinrnäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 47 ha, aines pääluokkaa C. Kumpareiden ydinosissa B-luokan osuus 20-40 %, paikoitellen myös A-luokan ainesta n. 5 %. Lievealueet hiekkaa. Arvioitu B 1, 5 milj. m 3, c 2, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 3, 8 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt : n arkistossa. Muodostuma 5 Tevala Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosassa todennäköisesti B-luokan ainesta. Lievealueet hiekkaa. Arvioitu B 100. 000 m3, C 130.000 m3. Kokonaismassamäärä 230.000 m3.
- 257 - Muodostuma 6 Tankka Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on peittävä moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa B. Muodostumassa paikoitellen hiuka n A-luokan ainesta. Arvioitu B 430.000 m3, c 320.000 m3. Kokonaismassamäärä 750.000 m3. Muodostuma 7 Kannuskyl ä Lajittunut rnuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänd on peittävä moreeni, jonka paksuus on 0, 5 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pä.ä1uokkaa C. Arvioitu B 25. 000 m 3, c 40. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 65.000 m3. Muodostuma 8 Vitsai Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 2 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 3. 000 m3, c 30. 000 m3. Kokonaismassamäärä 33. 000 m3. Muodostuma 9 Uusitalo Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä 35.000 m3. Muodostuma 10 Raatsenmäki II Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjaves i ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 60. 000 m3, c 270. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 330.000 m3. Muodostuma 11 Metsärinn e II Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 200.000 m 3, c 800. 000 m 3. Kokonaismassamäär ä 1 milj. m3. Muodostuma 12 Korpel a II Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 40.000 m3, C190.000 m3. Kokonaismassamäärä 230.000 m3.
- 258 - Muodostuma 13 Vuohenselkä II Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 23 hae aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjois - reuna sisältää 20-30 % B-luokan ainesta. Arvioitu B 0, 5 milj. m3, C 1, 2 milj, m 3. Kokonaismassamäärä 1, 7 mi1j, m3. Muodostuma 14 Kytdmäki II Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 2 ha, aines pääluokkaa B. Arvioitu B 35. 000 m 3, c 15. 000 m3. Kokonaismassamäärä 50. 000 m3. Muodostuma 15 Hyrkkälä II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisosa sisältää melko runsaasti B-luokan ainesta. Arvioitu B 350. 000 m3, C 500.000 m 3. Kokonaismassamäärä 850.000 m 3. Muodostuma 16 Suurisuo Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta runsaimmin todennäköisesti muodostuman luoteisosassa. Arvioitu B 70.000 m3, c 280. 000 m3. Kokonaismassamäärä 350.000 m 3. Muodostuma 17 Leppäniemi Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 8.000 m3, C 32.000 m3. Kokonaismassamäärä 40. 000 m 3. Karttalehti 313403 Solkei Muodostuma 1 Venäjänsaar i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttö ä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Saaren keskiosista kaakkoisreunaan ulottuu B-valtainen alue, jossa todennäköisesti myös A-luokan aines - ta. Sitä ympäröi hiekkavaltainen vyöhyke, jonka pohjoisosissa olevat selän-
- 259 - teet ilmeisesti B-valtaisia. Arvioitu B 1, 1 milj. m3, c 2, 6 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 7 milj. m3. Muodostuma 2 Pökönharju Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä ovat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 42 ha, aines pääluokkaa B. Vain Muodostuman eteläos a C-valtainen. Harjuselänteiden pinta runsaskivinen. Arvioitu A 0, 3 milj. m3, B 1, 4 milj. m 3, C 1, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 1 milj. m3. Muodostuma 3 Lainiem i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä, rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa B. Harjun ydinosat erittäin karkeaa ainesta, ja pintakivisyys on runsas, vain alavat ranta-alueet C-valtaisia. Arvioitu A 60.000 m 3, B 170.000 m 3, c 170.000 m 3. Kokonaismassamäär ä 400.000 m3. Muodostuma 4 Kiekunniemi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelu - näkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aine s pääluokkaa C. Muodostuman ydin B-valtainen. Arvioitu B 50. 000 m3, C 130.000 m 3. Kokonaismassarnäärä 180.000 m 3. Muodostuma 5 Huutsaaret Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 8 ha, aines pääluokkaa C. Läntinen saari kokonaan ja itäisen saare n luoteisosa B-valtaisia. Arvioitu B 30.000 m 3, c 40. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 70.000 m3. Muodostuma 6 Leikonsaar i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4, 8 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman aines hiekkaista soraa. Arvioitu B 120. 000 m3, c 80. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 200.000 m 3.
- 260 - Muodostuma 7 Kettu Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7, 5 ha, aines pääluokkaa C. Saaren keskiosat B-valtaisia. A-luokan aineksen osuus vähäinen. Arvioitu B 150. 000 m3, c 170. 000 m3. Kokonaismassamäärä 320.000 m 3. Muodostuma 8 Sirppikärki/Hankaluoto Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman lounaisosa B-valtainen, niukasti A-luokan ainesta. Arvioitu B 30. 000 m3, c 50. 000 m3. Kokonaismassamäär ä 80. 000 m3. Muodostuma 9 Leikonmäki Lajittunut muodostama, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat muodostuman keskiosaa peittävä moreeni sekä ylisuuret lohkaree t pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 115 ha, aine s pääluokkaa C. Muodostuman koilliskulmassa on pieni B-valtainen harjanne, jossa myös A-luokan ainesta. Muodostuman eteläosassa olevan mäen pohjois- ja keskiosat ovat todennäköisesti melko karkeaa ainesta. Arvioi - tu B 2, 5 milj. m 3, C 9, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 12 milj. m3. Muodostuma 10 Pönniäldnkanga s II Salpausselkään kuuluva muodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat pohjoisreunaa peittävd moreeni, jonka paksuus on 1-3 m sekä ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 570 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman aines karkeinta pohjoisosissa, jossa se paikoitellen on huonosti lajittunutta. Etelään siirryttäessä A- ja B-luokan osuus vähenee ja karkean ainekse n alla on C-valtaista ainesta. Arvioitu B 42 milj. m 3, C 42 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 84 milj. m3. Muodostuma 11 Hiisimäki II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 280 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman karkein aines on koillisosassa jyrkkäreunaisessa melko laajassa seläntees-
261 - sä. Länsiosan kamesalueessa sora vain vähän. Arvioitu B 4 milj. m 3 C 25 milj. m3. Kokonaismassamäärä 29 milj, m3, Muodostuma 12 Kulopalonkanga s II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1000 ha, aines pääluokkaa C. Hiekkavaltainen salpausselän distaaliosa, jossa sora a vain pintaosissa. Muodostuman pohjoisosissa karkean kerroksen pakzuu s 3-5 m. Se ohenee etelään mentäessä ja puuttuu kaakkois- ja lounaisreunalta kokonaan. Arvioitu B 25 milj. m3, C 100 milj. m3. Kokonaismassamäärä 125 milj. m3. Muodostuma 13 Suppal a II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjaves i ja kallio. Haittatekijöinä ovat luoteisosassa ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna. on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 250 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisreunassa B-valtaista ainesta katkeilevana. harjanteena. Kaakkoisosat pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 8 milj. m3, C 20 milj. m3. Kokonaismassamäärä 28 milj. m3. Muodostuma 14 Niivanniemi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha, aines pääluokkaa C. Kaakkoija keskiosan selänteissä aines B-valtaista ja saattaa sisältää A-luokan ainesta. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 0, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1,3 milj. m3. Muodostuma 15 Taka-latt o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ytimessä vähäinen B-valtainen linssi. Arvioitu B 40. 000 m 3, C 100.000 m3. Kokonaismassamäärä 140.000 m 3. Muodostuma 16 Multamäki Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 70 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisreunassa ja keskiosassa B-valtaisia harjanteita, jotka sisältävät myös A-luokan ainesta. Koillisosa on hiekkaa, joukoss a melko runsaasti hietaa. Länsiosassa pinnassa paikoitej en soraa muute n hiekkaa. Arvioitu B 1, 5 milj. m3, c 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 8, 5 milj. m3.
- 262 Muodostuma 17 Tukial a Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu C 60, 000 m3. Kokonaismassamäärä 60.000 m3, Muodostuma 18 Vauhokanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haitta - tekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla sekä vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu C 200. 000 m kokonaismassamäärä 200. 000 m 3. Muodostuma 19 Pettilä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat pohjoisosaa peittävä moreeni sekä ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 95 ha, aines pää - luokkaa C. Pohjoisosa muodostumasta karkein mutta myös heikoimmi n lajittunut. Lajittunut aines saattaa moreenin alla ulottua rajattua aluetta kauemmas pohjoiseen. Eteläosat lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 9 milj. m 3, C 5, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 6 milj. m3 Muodostuma 20 Hakulinmaa Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Matala harjanne, jonk a aines pääasiassa hiekkaa. Keskiosissa, jossa pinta erittäin kivinen, mahdollisesti hiukan soraa. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 1, 3 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 4 milj. m3. Karttalehti 313404 Rutola Muodostuma 1 Männikkö Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosassa jonkin verran soraa. Arvioitu B 130. 000 m3, C 320.000 m3. Kokonaismassamäärä 450.000 m 3.
- 263 - Muodostuma 2 Juopun e Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman länsireunassa kulkee kapea harjanne, jonka aines B-valtaista ja sisältää myös A-luokan kiviä. Arvioitu A 20. 000 m 3, B 150. 000 m3, C 380.000 m3. Kokonaismassamäärä 550.000 m 3. Muodostuma 3 Musta-ah o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 0, 2 milj. m 3, C 1, 4 m 3, hietaa 0, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m3. Muodostuma 4 Rovonlaht i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on59 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman kumpareet sisältävät B-valtaista ainesta. Arvioitu B 5 5 milj. m3, c 2 1 3 milj. m3, hietaa 0, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 3 1 3 milj. m3. Muodostuma 5 Rehvalaht i Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydin sisältää ilmeisesti runsaasti B-luokan ja jonkin verran A-luokan ainesta. Arvioitu B 370.000 m3, c 430.000 m3. Kokonaismassamäärä 800.000 m3. Muodostuma 6 Rutola I Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatek_jöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 0, 4 milj. m 3, C 1, 3 milj. m 3, hietaa 0, 4 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 1 milj. m3. Muodostuma 7 Uusi-Lavola I Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjaves i ja kallio. Haittatekijänä on koillisreunaa peittävä moreeni. Arvioinnin apunå on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 200 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma pääasiassa hiekkaa, vain pintakerroksissa runsaasti soraa. Arvioitu B 2, 6 milj. m3, c 18, 4 milj. m 3, hietaa 5, 2 milj. m3. Kokonaismassamäärä 26, 2 milj. m.
- 2 64 - Muodostuma 8 Näkötorninmäki Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on länsiosaa peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Reunamuodostuman ydin B-valtainen ja sisältää melko runsaasti A-luokan ainesta. Arvioitu A 0, 5 milj. m3, B 1, 9 milj. m3, c 2, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4, 5 milj, m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 9 Lampisuo Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on länsiosaa peittävä moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. B-valtainen aines sijaitsee muodostuman lounaispäässä. Arvioitu A 30. 000 m 3, B 260. 000 m3, C 270.000 m 3. Kokonaismassamäärä 560.000 m3. Muodostuma 10 Parkinmäk i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla ja aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha, aines pääluokkaa C. Pohjois - osan jyrkkäreunainen harjanne sisältää oletettavasti sekä A- että B-luokan ainesta. Arvioitu A 0, 3 milj. m3, B 0, 9 milj. m3, C 1, 2 milj. m3. Kokonaismassamäärä. 2,4 milj. m3. Muodostuma 11 Kokkovah a Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keski - osassa runsaasti B-luokan ja hieman A-luokan ainesta. Molemmissa päissä vain hiekkaa. Arvioitu A 40. 000 m3, B 0, 2 milj. m3 C 0, 8 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 12 Läämäki Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskellä kulkee B-valtainen vyöhyke, joka sisältää myös A-luokan ainesta. Arvioitu A 40.000 m 3, B 200. 000 m 3, c 310.000 m3. Kokonaismassamäärä 550.000 m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa.
- 265 - Muodostuma 13 Tallinen Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 45 ha, aines pääluokkaa C. Deltan pohjoisreunassa ja keskiosissa todennäköisesti runsaasti B-valtaista ainesta. Arvioitu B 1, 7 milj. m 3, C 2, 8 milj. m 3, kokonaismassamäärä 4,5 milj. 3 m. Muodostuma 14 Kujansuu Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman karkein aines keskittyy pääasiassa eteläosaan, jossa harju jakautuu kahtee n osaan. Pohjoispää lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 8 milj. m3, C 1, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2,1 milj, m3. Muodostuma 15 Kaitalampi Harju, jonka pohjatasoha on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines muodostiiman keski- ja eteläosissa. Pohjoispää lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu A 0, 1 milj. m 3, B 0, 6 milj. m3, C 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä. milj. m3 Muodostuma 16 kaitakumpu Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala oh 18 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydinosassa todennäköisesti runsaasti B-luokan ainesta. Arvioitu B 0, 6 milj. m3, C 0, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 5 milj. m3. Muodostuma 17 Hyvärilä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 40. 000 m3, c 180.000 m 3. Kokonaismassamäärä 220.000 m3. Muodostuma 18 Luuka s Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskellä kulkeva harjanne B-valtainen, reunaosat hiekkaa. Arvioi - tu B 300.000 m3, c 480.000 m3. Kokonaismassamäärä 780.000 m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa.
266 Muodostuma 19 Muntero Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines sijaitsee muodostuman keskiosissa ja luoteisreunassa. Länsipää ja kaakkoisreuna kokonaan hiekkaa Arvioitu B 0, 2 milj. m 3, C 0, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj, m3. Muodostuma 20 Ristonmäki Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on d5 ha, aines pää - luokkaa C. Muodostuman keskiosa B-valtaista ainesta, joka sisältä ä myös A-luokan kiviä. Ydinosan ympärillä C-valtainen reunus jossa soraa on vain pintakerroksissa. Arvioitu A 0, 7 milj. m3, B 4, 2 milj. m3, C 5, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 10 milj, m 3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 21 Pulkanniemi Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa B. Muodostumassa on kaksi melko kivistä selännettä joiden aines B-valtaista. Selänteiden reunoilla melko ohut hiekkainen vyöhyke. Arvioitu A 70.000 m3, B 220.000 m 3, c 210.000 m3. Kokonaisrnassamäär ä 500.000 m3. Muodostuma 22 Kuivaketvel e Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pää - luokkaa C. Aines lähes kokonaan hiekkaa, vain muodostuman keskiosa t sisältävät hieman B-luokan ainesta. Arvioitu B -0, 1 milj. m3, C 0, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 23 Heposal o Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Ilman leikkauksia aineksen arviointi vaikeaa, mutta todennäköisesti muodostuman harjanteet sisältävät A- ja B-luokan ainesta. Arvioitu B 1, 5 milj. m 3, c 3, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 5 milj. m3. Muodostuma 24 Kokkaho Harjumuodostuma kallioalustalla, 10 ha, C luokkaa,soraa 20 %. Massoja 400.000 m3, josta B 100.000 m3, c 300.000 m3. Muodostuma 25 Mäkiah o Hiekkaa oleva reunamuodostuma (10 ha).massoja 700.000 m3.
- 267 - Karttalehti 313405 Taipalsaar i Muodostuma 1 Niemenpä ä Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinni n apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 350 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydin B-valtainen. Pintaosissa runsaasti kivistä sora a (1-4 m), jonka alla hiekkaista soraa. Hiekan osuus näyttää lisääntyvän syvemmällä. Reunustat hiekkaa ja soraista hiekkaa. Arvioitu A 3 milj. m 3, B 16 milj. m 3 C 21 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 40 milj. m 3 Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 2 Eteissaari Harju; jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydin sisältää myös B-valtaista ainesta. Arvioitu B 100.000 m 3, c 300.000 m 3. Kokonaismassamäärä 400.000 m 3. ' luodostuma 3 Pikku-Punkaharj u Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kalli o ja johon länsireunassa liittyy kapea harjuselänne. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäosa B-valtaista ainesta ja sisältää luultavasti A-luokan kiviä. Länsiosan harjuselänteessä myös vähäisiä määriä B-luokan ainesta. Arvioitu B 2, 3 milj. m 3, C 3, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 6, 6 milj. m 3. Muodostuma 4 Taipalsaar i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines pääasiassa hiekkaa. Pintaosissa paikoitellen 1 --2 m kivistä soraa. Muodostuman kaakkoispäässä mandollisesti hiema n runsaammin soraa. Arvioitu B 0, 5 milj. m3, C 5, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 5, 6 milj. m.
Nuodostuma 6 Paakkol a - 268 - Laaja-alainen, moreenineitteinen deltta.peittävää moreenia o n yleensä alle metrin. Koillisreunalla pohjatasona on kalliota. Käyttökelpoista kivistä soraa on keskiosassa ja Ahdinpuunniemessä.Aines on p ääluokkaa C. Pinta-ala on 187 ha. Nassamäärä 19, 5 mil.i. m 3. Arvioitu A 0,3 milj. m 3,B 5,5 milj. m3, C 13,7 milj. m ' Muodostuma 7 Karhunnä ä Osittain moreenipeitteinen deltta. Koekuopissa (2 kpl) aines ol i hiekkaa ja kivistä soraa. Pinta-ala on 76 ha. Kokonaismassamäärä 9,7 milj. m3,josta A 370.000 m', B 3,7 milj. C 5,63 milj. m 3., Muodostuma 8 Saikkola Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Kaakkoisosan kumpare on B-valtainen ja saattaa sisältää myös A-luoka n kiviä. Muodostuman itäreuna huonosti lajittunut. Arvioitu B 0, 7 milj. m 3, C 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 7 milj. m 3. Muodostuma 9 Järppäinniem i Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa C. Harjun selänteet pintaosistaan erittäin kivisiä. Aines B-valtaista. Selännettä reunustaa kape a hiekkainen lievealue. Arvioitu A 0, 1 milj. m 3, B 0, 8 milj. m 3, C 1, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m 3. Muodostuma 10 Syrjäl ä Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ydinosass a ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosa B-valtainen ja sisältää jonkin verran A-luokan ainesta. Reunaosat hiekkaa ja hietaista hiekkaa. Arvioitu B 1, 4 milj. m 3, C 1, 6 milj. m3, hietaa 0, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 3, 3 milj. m 3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Nuodo stuma 11 Suurimäk i Delttaa peittää laella noin metrin paksuinen moreeni. Aines on hiekkaista soraa ja kivistä soraa( koekuopat 2 kpl). Pinta-al s on O9 ha. Kokonaismassamäärä 20 milj. m 3. Arvioita A 0,8 m 1.. B 7,2 milj. m 3, C 12 milj. m 3. Muodostuma _ 12 Kur j enkankaa t Pinnalla rantakerrostumena hiekkaa ja soraa, sitten, aihteleva n naksuinen moreeni, alla hiekkaista soraa. Pinta-ala on 16 ha. 7 7 Massoja 1,2 milj. m', josta B 700.000 m 3, c 500.000 m '.
- 269 - Karttalehti 313406 Peltoi Muodostuma 1 Turpainniemi/Kyläniem i Lajittuneen reuna_.uodostuman pohjatasona on pohjavesi. Haittate k jöinä ovat p innalla ylisuuret lohkareet ja peittävä moreeni. Mandollisesti moreenia esiintyy myös välikerrok.ina aineksessa,, varsinkin pohjoisosassa. Muodostumassa ei ole leikkausia ja muodostuman käyttöä rajoittavat maisemalliset näkökohdat. Arvioitu A 0,5 milj. m 3, B 6 milj. m 3, c 5,5 milj. m3. Kokonaismassamäärä on 12 milj. m3. Pinta ala on 80 ha ja muodostuman aineksen pääluokka B. Muodostuma 3 Rastinniemi/Kyläniem i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti karkeaa. Päällä paikoitellen etenkin muodostuman pohjoispäässä moreenia ja lohkareita. Sisältää ilmeisesti myös A-luoka n ainesta. Arvioitu B 1, 2 milj. m 3, C 1, 2 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 2, 4 milj. m 3. Muodostuma 4 Pirunroikk a Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines B-luokkaa, jossa esiintyy runsaasti ylisuuria lohkareita. Kokonaismassamäär ä 30. 000 m 3. Muodostuma 5 Kätkytsaar i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 40. 000 m 3, c 100. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 140.000 m 3.
- 270 - Muodostuma 6 Pieni Mäntysaari Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Saaren kanden osan väline n hiekkainen kannas. Kokonaismassamäärä 30.000 m3. Muodostuma 7 Hannonkankaa t Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat koillisosassa ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostuman käyttöä rajoitta a lomakylä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 330 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman karkein aines kaakkoisosan harjanteessa. Reunat ja luoteisosa hiekkavaltaiset. Luoteisosa sisältää myös hie - man soraa. Arvioitu A 1 milj. m3, B 6 milj. m 3, C 23 milj. m3. Kokonaismassamäärä 30 milj. m3. Muodostuma 8 Veteli Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydinosa kartalla 313405. Kokonaismassamäärä 300.000 m 3. Muodostuma 9 Pönniänmäk i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 320 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man karkein aines keskittyy matalaan selänteeseen joka kaakkoisosass a jakaantuu useaksi kumpareeksi. Selänne sisältää myös A-luokan ainesta. Muodostuman valtaosa kuuluu C-valtaiseen lievealueeseen joka sisältä ä vain vähän B-luokan ainesta. Arvioitu B 4 milj. m3, C 21 milj. m3. Kokonaismassamäärä 25 milj. m3. Muodostuma 10 Säkkiniemi II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat luoteisreunaa peittävä moreeni, sekä ylisuuret lohkareet pinnalla pohjois- ja itäreunalla. Muodostuman käyttöä rajoittaa loma - kylä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 560 ha, aines pääluokkaa B. Valtaosa muodostumasta erittäin karkeaa ainesta, vai n kaakkoisreuna C-valtainen. Koillisosassa olevat niemet kokonaan suurie n lohkareiden peitossa. Arvioitu A 18 milj. m3, B 58 milj. m3, c 29 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 105 milj. m3.
- 271 - Muodostuma 11 Sillanmäki II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat luoteisreunaa peittävä moreeni, sekä ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostuman käyttöä rajoittaa sotilasalue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1900 ha, aines pääluokkaa C/B. Muodostuman luoteisosa karkeaa ainesta. Siirryttäessä kaakkoon karkean aineksen alta nousee hiekkavaltainen aines lähemmäs pintaa. Muodostuman kaakkoisreunasta karkea aines puuttuu kokonaan. Arvioitu A 20 milj. m3, B 120 milj. m 3, C 190 milj. m3. Kokonaismassamäärä 330 milj. m3. Muodostuma 12 Suninniem i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodos tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 90 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydin - osa on B-valtainen selänne alueen luoteisosassa. Selännettä reunustaa pääasiassa hiekkaa sisältävä lievealue. Lounaisreunassa on vähäinen suurimmaksi osaksi B-luokan aineksesta muodostunut kumpare. Arvioitu A 0, 5 milj. m3, B 3, 5 milj. m3, c 5 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 9 milj. m 3. Muodostuma 13 Pyhälandensu o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova t itäreunalla ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta pääasiassa lounaisreunan jyrkkäreunaisessa harjanteessa, jossa ilmeisesti myö s jonkin verran A-luokan kiviä. Arvioitu B 350. 000 m 3, c 650. 000 m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 14 Leikonmäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijän ä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 2 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman valtaosa kartalla 313403. Kokonaismassamäärä 30.000 m3. Karttalehti 313407 Lappeenranta Muodostuma 1 Hyötiönsaari Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu C 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m 3.
- 272 - Muodostuma 2 Mikonsaari Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman eteläosassa aines soraista hiekkaa, muualla pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 250. 000 m3, c 600. 000 m3. Kokonaismassamäärä 850. 000 m3. Muodostuma 3 Kivisalmi Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on Kivisalmen asuntoalue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 65 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma pää - asiassa hiekkaa, harjanteiden ydinosista saattaa löytyä B-valtaista ainesta. Arvioitu B 1, 2 milj. m3, C 5 milj. m 3. Kokonaismassamäär ä 6, 2 milj. m 3. Muodostuma 4 Kotaniem i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Valta - osa muodostumasta karttalehdellä 313404. Arvioitu B 15. 000 m3, C 75. 000 m3. Kokonaismassamäärä 90. 000 m3. Muodostuma 5 Nuottasaari Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosa ilmeisesti B-valtaista ainesta. Arvioitu B 80.000 m3, c 170.000 m3. Kokonaismassamäärä 250.000 m3. Muodostuma 6 Lauritsal a Lajittunut reunamuodosturna, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Selänteen länsiosa saattaa sisältää B-luokan ainesta. Arvioitu B 80. 000 m 3, c 320.000 m3. Kokonaismassamäärä 450.000 m3. Muodostuma 7 Myllärinmäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on koillisosaa peittävä siltti, jonka paksuus on 1 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Aineksen joukossa melko runsaasti hietaa. Arvioitu C 200. 000 m3, hietaa 80.000 m 3. Kokonaismassamäärä 280. 000 m 3.
- 273 - Muodostuma 8 Ylä-Suoka s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Aine s melko puhdasta hiekkaa. Arvioitu C 150. 000 m 3. Kokonaismassamäär ä 150. 000 m3. Muodostuma 9 Kankaanpää Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haitta - tekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäosassa pienehköjä sora linssejä, muualla aines hiekkaa. Arvioitu B 20, 000 m 3, c 160. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 180. 000 m 3. Muodostuma 10 Lappeenrant a Muodostuma on osa I Salpausselkää ja sen pohjatasona ovat pohjavesi j a kallio, Muodostuman käytön e8teenä on Lappeenrannan kaupunki. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2100 ha, aines pääluokka a C. Muodostuma on suurimmaksi osaksi hiekkaa. LuoteisreUnassa ja keskiosissa pinnassa 1-4 m paksu B-valtainen kerros, jonka jälkeen sora n osuus vähäinen. 1aakkoisreunalla hiekan joukossa melko runsaasti hietaa, Arvioitu B 40 milj. m 3 ) C 180 milj. m 3 ) hietaa 10 milj. m 3, Kokonaismassamäärä 230 milj. m 3. Muodostuma 11 Ruohosaar i Kilometrin mittainen harju saaressa. Pinta-ala on 9 ha. Kokonaismassamäärä 450,000 m 3, josta B 150.000 m 3, C 300.000 m 3. Karttalehti 313408 Vehkataipal e Muodostuma 1 Kangas-Teljo I Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova t ylisuuret lohkareet pinnalla saaren keskiosissa ja itäreunassa. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman keskiosat selvästi B-valtaisia ja sisältävät melko runsaast i A-luokan ainesta. Saaren alavat osat hiekkaisia, mutta nekin sisältävä t jonkin verran soraa. Arvioitu A 0, 3 milj. m3, B 1, 7 milj. m 3, C 1, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 4 milj. m 3. Muodostuma 2 Kangas-Teljo I I Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. 'Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman pinnalla huuhtoutunutta moreenia, jota saattaa olla myös syvemmällä. Ydinosa on B-valtaista ja sisältää myös A-luokan ainesta. Karkeinta aines on harjun eteläosas-
- 274 - sa. Harjun koillispuolella saattaa olla lajitturiutta ainesta lohkareise n moreenin alla. Arvioitu A id0. 000 m 3, B 450 ' 000 m3, c 350. 000 m3. Kokonaismassamäätä 9Öii, 00d m 3. Muodostuma 3 Varp i..telj o Huuhtoutunut moreer,imtiddostuma, jonka pohjatäsona on moreeni. Haitta - tekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Nttiodostumässa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines Pääluokkaa B. Aines hiitihtoutunutt. kivistä moreenia. Kokonaismassarnäärä 50. 000 rh3. Muodostuma 4 Rehulh Harju, jonka pohjatasonamt pohjavesi ja kallio ' Eaittatekijänä on välikerroksena oleva siltti, jonka pak8iius on 1 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 270 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinos a B-valtainen ja sisältää A-luokan ainesta. Selänteiden kåakkoisa. ja etelä - puolille jäävä tasanne C-valtainen, mutta sisältää my +8EI soraa. Pinta, osissa paikoitellen runsaasti kiviä. Arvioitu A 1 milj. m3, B 6 m3, C 11 milj. m3. Kokonaismassamäärä 18 milj. m3. Leikkauksista valokuvi a gt:n arkistossa. Muodostuma 5 Pakkal a Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 120 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosat selvästi B valtaisia ja sisältävät A-luokan ainesta, erityisest i luoteispäässä oleva selänne on erittäin kivinen. Selänteitä reunustava t laakeat alueet pääasiassa hiekkaa. Arvioitu A 0, 5 milj. m3, B 2, 5 milj. m3, c 4, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 7, 5 milj. m3. Muodostuma 6 Kurjenniemi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 350 ha, aines pääluokkaa C. Hyvin laajalle alalle levinnyt delta ja kamesalue. Länsireunassa kulke e B-valtaisia harjanteita, mutta pääosa muodostumasta hiekkavaltainen. Soraa saattaa olla muutamissa jyrkkäreunaisissa kumpareissa. Arvioitu B 3 milj. m 3, c 14 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 17 milj. m 3.
27 5 Muodostuma 7 Ahokkal a Lajittunut muodostuma jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoisosan kumpareet ovat B-valtaisia, ja muodostuman keskiosan kumpareet sisältävät melko runsaasti soraa. Alueen eteläosasta sora sen sijaan puuttuu lähes kokonaan. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 1, 9 milj. m3, Kokonaismassamäärä 2, 3 milj. m3. Muodostuma 8 Marjamäenniitu t Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydinosa melko homogeenista hiekkaista soraa, jossa hiukan A-luokan kiviä. Arvioitu A 30. 000 m 3, B 170. 000 m 3, c 200. 000 m3. Kokonaismassamäärä 400.000 m3. Muodostuma 9 Lumplamminsu o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisreunassa kulkee B-valtainen selänne, muualla aine s hiekkaa. Arvioitu A 10. 000 m 3, B 80. 000 m3, c 210. 000 m3. Kokonaismassamäärä 300.000 m3. Muodostuma 10 Kuominamäk i Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelualue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisin harjanne erittäi n kivistä soraa, myös muut selänteet B-valtaisia mutta A-luokan ainekse n määrä vähäisempi. Harjanteita ympäröivät lievealueet pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 1, 2 milj. m3, c 2, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 6 milj. m 3. Muodostuma 11 Vehkataipale Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisreunassa B-valtaisia kumpareita, jotka sisältävät myös A-luokan ainesta. Kaakkoisreunassa aines paikoitellen huonosti lajittunutta ja sisältää suuria lohkareita. Arvioitu B 0, 5 milj. m 3, C 1, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m3.
- 276 - Muodostuma 12 Paarmala Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha, aines pää - luokkaa C. B-luokan ainesta runsaimmin muodostuman pohjois- ja keskiosissa. Arvioitu B 0, 5 milj. m3, C 1, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m 3. Muodostuma 13 Ätä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat lounaisosassa ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Karkeinta aines on muodostuman keskiosissa ja koillispäässä, mutta soraa sielläkin vain vähän. Arvioitu B 150. 000 m3, c 650.000 m3. Kokonaismassamäärä 800.000 m 3. Muodostuma 14 Ampujala Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 75 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta vain muodostuman pintaosissa. Arvioitu B 1 milj. m3, C 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 6 milj. m3. Muodostuma 15 Hauhianrant a Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Valtaosa muodostumasta karttalehdellä 313405. Arvioitu B 150. 000 m3, C 750.000 m 3. Kokonaismassamäärä 900.000 m 3. Muodostuma 16 Tullinniemi Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta vain pintaosissa. Arvioitu B 70. 000 m 3, c 280.000 m3. Kokonaismassamäärä 350.000 m 3. Muodostuma 17 Pitkänpohjanlaht i Delttamuodostuman pohjatasona on sekä pohjavesi että kallio. Aines on B luokkaa, hiekkaista soraa. Pinta-ala on 13 ha. Kokonaismassat 900.000 m3, josta B 500.000 0, c 400.000 m3.