Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä 1, Antti Hynönen 2, Tiina Laine 3, Markus Strandström 4, Kyösti Sipilä 5, Teijo Palander 2 & Pekka T. Rajala 1 1 Stora Enso Metsä 2 Itä-Suomen yliopisto 3 Metsäntutkimuslaitos 4 Metsäteho Oy 5 Suomen metsäkeskus X/2014
Tausta I Koneistutus vuonna 2003 1 : 16 istutuskonetta 14 istutuskoneyrittäjää 1 420 hehtaaria (1,6 % kokonaisistutuspinta-alasta). Ei tehtynä selvityksiä koneistutuksen nykytilasta. Koneellisen metsänistutuksen tavoitteet Suomessa: 30 % kokonaisistutuspintaalasta vuonna 2015 2 35 % kokonaisistutuspintaalasta vuonna 2020 3. Valokuva: Partek Forest Oy Ab. 2
Suurimpana syynä koneistutuksen hitaaseen yleistymiseen pidetään konetyön heikkoa kustannuskilpailukykyä verrattuna metsurityöhön 4. Tausta II Vuonna 2012 Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus julkaisivat Koneellisen metsänistutuksen oppaan 5. Laajempaa selvitystä esimerkiksi koneistutustyömaista ei ole tehty. 3
Selvitettiin koneellisen metsänistutuksen nykytila Suomessa: Millä kalustolla koneistutusta tehdään, Mitkä ovat vuotuiset koneistutustyömäärät ja Minkälaisilla työmailla koneistutusta tehdään. Etsittiin keinoja tehostaa koneellista metsänistutusta Suomessa. Tavoitteet 4
Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin kaikki vuonna 2013 koneistutuspalveluja tuottaneet yrittäjät Suomessa. Haastattelut tehtiin maalistoukokuussa 2014. Toteutus Kustannuslaskelmat istutuskoneen vuotuisten työmäärien vaikutuksesta istutuskustannuksiin laadittiin. 5
Koneistutusta 31 koneella Koneistutusta tehtiin yhteensä 31 istutuskoneella vuonna 2013. 5 % Koneistutuspalveluja tuotti kaikkiaan 22 koneyritystä. Pääosa yrityksistä istutti yhdellä istutuskoneella, vajaa kolmasosa yrityksistä istutti kahdella istutuskoneella ja yksi yritys kolmella istutuskoneella. 35 % Kuvassa osuudet väärin. Pitäisi olla: 64 / 32 / 4. > Korjaan vielä! 6 % 60 % 1 istutuskone 2 istutuskonetta 3 istutuskonetta Käytössä oli kaikkiaan 18 Bracke, 11 M-Planter ja 2 Risutec-istutuslaitetta. 36 % 58 % Bracke M-Planter Risutec 6
Ei läpimurtoa vielä yksityismetsissä Koneistutusyrityksillä oli 1 3 asiakasta, keskimäärin 1,9 asiakasta. 18 % Valtaosin koneistutusyritykset istuttivat suurille metsätalousja -teollisuustoimijoille: UPM:lle, Tornatorille, Stora Ensolle, Metsähallitukselle ja Metsä Groupille. Istutusasiakkaina metsänhoitoyhdistysten osuus oli 6 % ja yksityismetsänomistajien osuus 2 % koneistutuspinta-alasta. 36 % 2 % 6 % 92 % 46 % 1 asiakas 2 asiakasta 3 asiakasta Isot metsätalous- ja -teollisuustoimijat Metsänhoitoyhdistykset Yksityismetsänomistajat 7
Itä-Suomessa koneistutuspalveluja Koneistutuspalveluja yritys oli alkanut tuottaa keskimäärin kuusi vuotta sitten. Lähes puolet yrityksistä oli tuottanut koneistutuspalveluja alle neljä vuotta. Alle viidennes yrityksistä oli tehnyt koneistutusta yli kymmenen vuotta. Koneistutuspalveluja tuottaneet koneyritykset sijoittuivat itäiseen Suomeen. Lähes neljännes yrityksistä sijaitsi Pohjois-Savossa. Pohjakartta: Karttakeskus Oy, L11040/14. 8
Kolmannes koneista yhdessä vuorossa Keskimäärin koneyritysten istutuskoneiden istutuskausi kesti 137 päivää, eli 19,6 viikkoa (4,9 kuukautta). 10 % 25 % 3 kuukautta 4 kuukautta Seisokkeja istutuskoneilla oli keskimäärin 1,2 viikkoa ja muita kuin istutustöitä istutuskoneiden peruskoneilla tehtiin keskimäärin 0,8 viikkoa istutuskaudella 2013. Istutuskoneista vajaa puolet oli pääosin kahdessa työvuorossa ja kolmannes yhdessä työvuorossa. 45 % 43 % 5 % 20 % 33 % 19 % 5 kuukautta 6 kuukautta 1 työvuoro 1,5 työvuoroa 2 työvuoroa Muu työaikamuoto 9
Osuus yrittäjistä, % www.metsateho.fi Työmaan keskikoko lähes 5 ha Koneistutustyömaan keskikoko oli 4,7 hehtaaria. Istutuspinta-aloilta 62 prosentilta hakkuutähteet oli korjattu ja 33 prosentilta kannot oli nostettu ja korjattu. Haastateltujen yrittäjien mukaan runsaskivisiä koneistutustyömaista oli 21 % ja vähäkivisiä 28 %. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 <2,0 2,0 2,9 3,0 3,9 4,0 4,9 5,0 5,9 >5,9 Keskimääräinen työmaan pinta-ala, ha 21 % 28 % Vähäinen kivisyys Normaali kivisyys Runsas kivisyys 51 % 10
Osuus istutuskoneista, % Osuus istutuskoneista, % www.metsateho.fi Alle 90 ha/istutuskone/vuosi Keskimäärin yhdellä istutuskoneella istutettiin 86 hehtaaria ja 151 000 tainta istutuskaudella 2013. Istutetuista taimista 90 % oli kuusta ja 10 % mäntyä. Istutuskaudella 2014 yrityksillä oli tavoitteena koneistuttaa keskimäärin 96 hehtaaria/kone ja koneistutuspotentiaaliksi yrittäjät laskivat keskimäärin 120 hehtaaria/kone. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Toteutunut 2013 (n=31) Tavoite 2014 (n=24) Potentiaali 2014 (n=28) <40 40 59 60 79 80 99 100 119 120 139 140 159 >159 <50 000 50 000-99 999 Työmäärä, ha/istutuskone 100 000-149 999 150 000-199 999 200 000-249 999 Työmäärä, tainta/istutuskone 250 000-299 999 >299 999 11
Koneistutuksen osuus 3,5 % vuonna 2013 Koneistutusyritykset istuttivat yhteensä 2 663 hehtaaria ja 4,7 miljoonaa tainta istutuskaudella 2013. Koneellisen metsänistutuksen osuus oli 3,5 %. Koneistutuksen osuus on noussut vain vajaa kaksi prosenttiyksikköä kuluneen kymmenen vuoden aikana. 12
Koneistutuksen vienti yksityismetsiin Jos koneistutusmäärät aiotaan nostaa yli 20 000 hehtaariin/vuosi, kuten on tavoitteena, edellyttää tämä koneistutuksen kustannuskilpailukyvyn nostoa ja lisäksi koneistutuksen vientiä yksityismetsiin. Koneistutuksen vienti yksityismetsiin edellyttää puolestaan laajaa, monikanavaista markkinointiviestintää koneistutuksesta. 13
Keskiössä kustannuskilpailukyvyn nosto 14
Riittävästi töitä istutuskoneille Koneistutuspalvelujen kasvava kysyntä ja moniasiakkuus takaavat sen, että koneistutusyritysten toimintaalueet pysyvät nykyisellä tasolla, tai hieman supistuvat, kun istutustyömaat löytyvät maantieteellisesti pienemmältä alueelta. Kun istutusta tehdään tehokkaasti kahdessa työvuorossa, kustannustehokkaana työmääränä voidaan pitää 130 150 hehtaaria/istutuskone/vuosi. 15
Suhteellinen istustuskustannus ( /ha), % www.metsateho.fi Istutuskoneen vuotuisten työmäärien vaikutus istutuskustannuksiin 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 Työmäärä, ha/istutuskone/v 16
Kivisyystiedon keruu aloitettava On myös huolehdittava, että koneistutusyritykset saavat koneisiin riittävästi ammattitaitoisia istutuskoneen kuljettajia. Istutustyömaiden kohdevalintaan on kehitettävä päätöstukijärjestelmä, josta kukin toimija voi tarkastaa metsänuudistusalan koneistutuskelpoisuuden. Käsittelykuvioiden ominaisuustiedon mukaan lukien kivisyystieto systemaattinen keruu on aloitettava. 17
Osaksi laajavastuista metsäkoneyrittämistä Koneistutuspalvelujen tarjonta lisääntyy, kun koneistutuspalveluilla on kysyntää ja koneistutusliiketoiminnan kannattavuus on hyvä. Usealla yrittäjällä koneistutus integroituu osaksi normaalia, laajavastuista metsäkoneyrittämistä. Istutuslaitteiden lisääntynyt kysyntä puolestaan kasvattaa kone- ja laitevalmistajien kiinnostusta panostaa istutuslaitekehitykseen. 18
Koneistutuksen hyötyjä Maanmuokkaus ja istutus samalla kertaa. Taimi istutetaan aina tuoreeseen muokkausjälkeen, mikä varmistaa taimen nopean alkukehityksen ja hyvän kasvuunlähdön. Työjälki on vähintään yhtä hyvä, tai jopa parempi kuin metsurityössä 6 8. Pienemmät työnjohtokustannukset. Mahdollisuuksia konekaluston ympärivuotiseen käyttöön. 19
1980-luvulla paljasjuuristen puuntaimien kuokkaistutuksesta siirryttiin paakkutaimien pottiputki-istutukseen Suomessa. Seuraava askel on metsänistutustöiden koneellistuminen. 20
Viitekirjallisuus www.metsateho.fi 1 Vartiamäki, T. 2003. Koneellinen metsänistutus vuonna 2003: Kyselytutkimuksen tulokset. Metsätehon raportti 154. 2 Strandström, M., Hämäläinen, J. & Pajuoja, H. 2009. Metsänhoidon koneellistaminen: Visio ja T&K-ohjelma. Metsätehon raportti 206. 3 Strandström, M. & Pajuoja, H. 2013. Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Metsätehon raportti 224. 4 Hallongren, H., Laine, T. & Juntunen, M.-L. 2012. Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? Metsätieteen aikakauskirja 2/2012: 95 99. 5 Laine, T. & Syri, M. 2012. Koneellisen metsänistutuksen opas. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus. 6 Saarinen, V.-M. 2006. The effects of slash and stump removal on productivity and quality of forest regeneration operations preliminary results. Biomass and Bioenergy 30(4): 349 356. 7 Saari, S. 2008. Mättäiden ominaisuudet koneellisen istutuksen yhteydessä taimen varhaiskehityksen kannalta. Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsäekologian pro gradu -tutkielma. 8 Luoranen, J., Rikala, R. & Smolander, H. 2011. Machine Planting of Norway Spruce by Bracke and Ecoplanter: An Evaluation of Soil Preparation, Planting Method and Seedling Performance. Silva Fennica 45(3): 341 357. 21