Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 1 (19) Kaupunginhallitus, 453, 07.08.2017 Yhdyskuntalautakunta, 162, 16.05.2017 Z/Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, 63, 17.05.2017 Z/Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, 58, 18.05.2017 Z/Ikäihmisten palvelujen lautakunta, 50, 23.05.2017 Z/Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, 57, 24.05.2017 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, 47, 24.05.2017 453 Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti TRE:3544/00.01.03/2017 Kaupunginhallitus, 07.08.2017, 453 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Mika Vuori, puh. 040 806 3132, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: : Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Kaupunginhallitus on hyväksynyt 23.11.2009 660 Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman vuosille 2009-2016. Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 2 (19) saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Liitteenä olevassa esteettömyysohjelman arviointiraportissa on eritelty tarkemmin ohjelmakauden aikana toteutettuja esteettömyysparannuksia/- kartoituksia sekä esteettömyyden edistämiseen liittyviä haasteita. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraporttia on käsitelty yhdyskuntalautakunnassa 16.5.2017, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa 17.5.2017, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa 18.5.2017, ikäihmisten palvelujen lautakunnassa 23.5.2017, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 24.5.2017 ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa 24.5.2017. Tiedoksi Mika Vuori, vammaisneuvosto Liitteet 1 Liite kh 7.8.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle Nähtävänä 15.7.2017: www.tampere.fi Päätös on lähetetty sähköpostilla 9.8..2017. Tampere 09.08.2017 Elina Nikkilä Päätösvalmistelusihteeri
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 3 (19) Yhdyskuntalautakunta, 16.05.2017, 162 Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Nurminen mikkonurm Mikko.Nurminen@tampere.fi Päätös Merkittiin tiedoksi. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä.
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 4 (19) Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä. Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet.
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 5 (19) Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Liitteet 1 Liite yla 16.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Z/Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, 17.05.2017, 63 Valmistelijat / lisätiedot: Arto Ranta sotearra Arto.Ranta@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Arto Ranta, Palvelujohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elin-
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 6 (19) ja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä. Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 7 (19) Liitteet tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet. Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta.
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 8 (19) 1 Liite tetola 17.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Z/Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, 18.05.2017, 58 Valmistelijat / lisätiedot: Savisaari Lauri Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Lauri Savisaari, Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä.
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 9 (19) Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä. Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet.
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 10 (19) Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Liitteet 1 Liite sivela 18.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Z/Ikäihmisten palvelujen lautakunta, 23.05.2017, 50 Valmistelijat / lisätiedot: Tirronen Anniina Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Anniina Tirronen, Palvelujohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elin-
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 11 (19) ja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä. Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 12 (19) Liitteet tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet. Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta.
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 13 (19) 1 Liite ikila 23.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Z/Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, 24.05.2017, 57 Valmistelijat / lisätiedot: Järvelä Kristiina Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kristiina Järvelä, Palvelujohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä.
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 14 (19) Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä. Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet.
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 15 (19) Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Kokouskäsittely Jukka Kaukola poistui kokouksesta ennen päätöstä ja Pekka Tuhkanen poistui kokouksesta päätöksen jälkeen. Liitteet 1 Liite lanula 24.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, 24.05.2017, 47 Valmistelijat / lisätiedot: Periviita Mika Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mika Periviita, Joukkoliikennejohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Lassi Kaleva saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 16 (19) toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä. Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 17 (19) katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet. Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta.
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 18 (19) Liitteet 1 Liite jolila 24.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti
Tampere Ote pöytäkirjasta 39/2017 19 (19) Muutoksenhakukielto 453 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )