Toivotuimmat klassikot Tehtäviä musiikista

Toivotuimmat klassikot Tehtäviä musiikista

Toivotuimmat klassikot Torstaina 14.11. klo 13 Perjantaina 15.11. klo 19 (Etäevent-konsertti) Musiikkikasvatus ja yleisötyö kuuluvat olennaisena osana Tampere Filharmonian toimintaan. Tämän materiaalin tavoitteena on perehdyttää Toivotuimmat klassikot -konsertin ohjelmistoon sekä ennen että jälkeen konsertin ja tarjota työkaluja musiikin analysointiin. Sisältö Etäevent-hanke 2 Konserttivieraan pieni opas 2 Toivotuimmat klassikot -ohjelma 3 Musiikki kuviksi ja tarinoiksi 4 Konsertin teoksista 5 Tehtäviä musiikista 6 Konsertin jälkeen 8 Kirjaston musiikkiosasto palvelee 9 Tämän materiaalin tehtävät perustuvat konsertissa soitettavaan musiikkiin. Tehtäviin kannattaa palata myös konsertin jälkeen. Tehtäviä voi tehdä joko nopeasti tai syventyen, vaikkapa leikkimielisesti ystävien ja perheen kesken. Konsertin teoksia voi kuunnella Tampereen kaupunginkirjaston Naxosmusiikkipalvelussa, johon kirjaudutaan kirjastokortilla. Ohjeet soittolistan kuunteluun löydät sivulta 9. Lisäksi voit kuunnella kappaleita esimerkiksi Spotifysta tai YouTubesta. Oivalluksen iloa! Emmi Marttinen koordinaattori, yleisötyö ja musiikkikasvatus TAMPERE FILHARMONIA Puh: 050 388 7168 emmi.marttinen@tampere.fi 1

Etäevent-hanke Tampere Filharmonia on mukana Tampere-talon Etäevent-hankkeessa. Toivotuimmat klassikot -konsertti lähetetään suorana Pispan palvelukeskukseen perjantaina 15.11. Konsertti on nähtävissä myös Yle Areenassa. Etäeventit mahdollistavat Tampere-talon elämykset myös heille, joiden ei ole fyysisesti mahdollista saapua taloon. Etäeventissä Tampere-talon konsertti tai kokous tallentetaan ja lähetetään eli striimataan verkossa reaaliaikaisesti varsinaisen tapahtuman kanssa. Etäeventien pilotointi toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Pilottihankkeessa yhteistyössä ovat Tampere Filharmonia ja Tampereen kaupunki. Lisätietoja: Maria Sahlstedt projektipäällikkö, Etäevent-hanke maria.sahlstedt@tampere-talo.fi Konserttivieraan pieni opas A. KONSERTISSA Akustisten soitinten kuuntelemiseen vaaditaan täysi hiljaisuus. Konserttisali on akustiikaltaan herkkä, eli hiljaisetkin äänet voivat kantaa kauas myös katsomosta esiintymislavalle. Musiikin soidessa voi antaa mielikuvituksen lentää vapaasti, nauttia ja ajatella mitä itse haluaa. Klassisen musiikin konserteissa aplodit on tapana antaa vasta koko teoksen jälkeen, ei teoksen osien välissä. C. KONSERTIN JÄLKEEN voi keskustella koetusta tai tehdä joitakin tehtäviä; näin kuullun ymmärtäminen vahvistuu ja elämykset syvenevät. Jos mieleen tulee kysymyksiä, niitä voi lähettää Filharmonialle. 2

Toivotuimmat klassikot -ohjelma Tampere-talon Iso sali 14.11. klo 13 15.11. klo 19 (Etäevent-konsertti) Giancarlo Rizzi, kapellimestari Helena Hiilivirta, juontaja JOHANN STRAUSS (1825 1899) Alkusoitto operetista Lepakko BEDRICH SMETANA (1824 1884) Moldau teoksesta Isänmaani (Má vlast) ROBERT SCHUMANN (1810 1856) (vain 15.11.) Sinfonia nro 3 Es-duuri op 97 Reiniläinen, I osa Väliaika 20 min GIOACCHINO ROSSINI (1792 1868) (vain 15.11.) Alkusoitto oopperasta Varasteleva harakka JACQUES OFFENBACH (1819 1880) Alkusoitto operetista Orfeus Manalassa (sov. Binder) JEAN SIBELIUS (1865 1957) Kurkikohtaus näytelmästä Kuolema op. 44 CAMILLE SAINT-SAËNS (1835 1921) Joutsen sarjasta Eläinten karnevaali (sov. Paul Vidal) Soolosello Panu Saari IGOR STRAVINSKY (1882 1971) Sarja baletista Tulilintu (1919) III Kuningas Kaštšein hornantanssi IV Kehtolaulu V Finaali 14.11. konsertti päättyy noin klo 14 15.11. konsertti päättyy noin klo 21 Konsertin aikana kuvaaminen ja tallentaminen kielletty 3

Musiikki kuviksi ja tarinoiksi Piirtäkää musiikin tunnelmista kuvia tai kirjoittakaa tarinoita! Voitte toimittaa niitä orkesterille. Julkaisemme osan kuvista ja tarinoista Tampere Filharmonian uudessa blogissa: www.tamperefilharmonia.blogspot.fi Voitte tehdä kuvia ja kertomuksia vapaasti musiikin inspiroimina tai käyttää lähtökohtana harjoitusten tehtävänantoja. Piirustukset A4 kokoisia Toimitetaan orkesterille Sähköpostilla: tampere.filharmonia@gmail.com (skannattuna.jpg-muodossa), Postitse: Emmi Marttinen, Tampere Filharmonia, PL 16, 33101 Tampere Voit tuoda piirustukset myös itse paikan päälle: Tampere-talon henkilökunnan sisäänkäynti (D-porras talon oikealla sivulla), info (merkitkää vastaanottajaksi Emmi Marttinen, Tampere Filharmonia). Tekstit toimitetaan orkesterille sähköpostilla: tampere.filharmonia@gmail.com (.doc tai.txt -muodossa) Töitä voi toimittaa keskiviikkoon 27.11. saakka. Merkitkää piirustusten taakse ja tekstien alle tekijän nimi ja ikä. Töitä ei palauteta. Saatamme käyttää piirustuksia ja kirjoituksia arkistointi- tai markkinointitarkoituksiin. Huom! Ettehän lähetä sellaisia töitä, joita ette halua julkaistavaksi netissä. Jos tekijän nimeä ei saa mainita kuvan tai tekstin yhteydessä, laitattehan siitä selkeän maininnan työn yhteyteen. 4

Konsertin teoksista Klassinen musiikki on pitkän historiansa aikana jakaantunut moniksi erilaisiksi tyylisuuntauksiksi. Ajallisesti sitä jäsentävät barokin, klassismin, romantiikan ja monien modernin musiikin virtausten kaltaiset kaudet, joihin edelleen risteytyvät oopperan, sinfonian, kamarimusiikin ja muiden vakiintuneiden sävellysmuotojen traditiot. Tästä kaikesta on syntynyt ehtymättömän rikas ja laaja-alainen maailma, josta jokainen voi löytää omat suosikkinsa, omat toivotuimmat klassikkonsa. Operetti syntyi 1800-luvulla oopperan kevyemmäksi sukulaiseksi, ja Johann Strauss nuoremman (1825 1899) Lepakko (1874) edustaa ns. wieniläisoperettia säihkyvimmillään. Operetti sai teoslajina kuitenkin oman muunnelmansa Ranskassa, jossa sen avausteoksena pidetään saksalaissyntyisen Jacques Offenbachin (1819 1880) operettia Orfeus Manalassa (1858). Teoksen Wienin-ensi-iltaan 1860 Carl Binder muokkasi alkusoiton, jossa esiintyy myös teoksen tunnetuin sävelmä, repäisevä Can-can. 1800-luvulla romantiikan kaudella monet säveltäjät alkoivat etsiä innoitusta oman maansa kulttuurista ja perinteestä. Näin syntynyttä kansallisromantiikkaa edusti mm. tšekkiläinen Bedřich Smetana (1824 1884). Hänen tunnetuin teoksensa on sinfoninen runo Moldau, joka kuvaa Prahan läpi virtaavaa Vltava-jokea (saksaksi Moldau). Alun huilukuviot ilmentävät joen kahta alkulähdettä, kun taas kauniissa kaartuilevassa viulumelodiassa puhkeaa esiin itse Moldau. Joen virratessa kohdataan mm. metsästyskohtaus fanfaareineen, kesäiset häät kansantansseineen, kuutamoisesti kimmeltävä vesinymfien kohtaus ja Moldaun syöksyminen Pyhän Johanneksen kuohuvaan koskeen. Myös Robert Schumann (1810 1856) ammensi inspiraatiota oman maansa maisemista. Hänen kolmas sinfoniansa (1850) on saanut lisänimen Reiniläinen, mutta siinä missä Smetana kuvasi yksityiskohtaisesti joen virtaamista, siinä Schumann on tuonut yleisemmällä tasolla esiin niitä tunteita, joita Reininlaakson maisemat ovat hänessä herättäneet. Oopperamaailmassa on usein jaettu teokset koomisiin ja vakaviin oopperoihin, mutta on myös teoksia, joissa molemmat elementit ovat mukana. Yksi niistä on Gioachino Rossinin (1792 1868) Varasteleva harakka (1817). Siinä palvelijatyttö Ninettaa syytetään koruvarkaudesta ja ollaan jo tuomitsemassa kuolemaan, kun syylliseksi paljastuu kaikesta kimaltelevasta kiinnostunut harakka. Erilaiset lintukytkennät ovat musiikissa yleisiä. Esimerkiksi Jean Sibeliuksen (1865 1957) Kurkikohtaus maalaa syksyisen sointimaiseman, jonka herkkävireisessä kuulaudessa kiirivät kurkien huudot. Sibelius muokkasi teoksen 1906 lankonsa Arvid Järnefeltin näytelmään Kuolema (1903) säveltämästään musiikista. Myös ranskalainen Camille Saint-Saëns (1835 1921) kuuluu lintujen innoittamiin säveltäjiin hienoa melodialinjaa piirtävällä teoksella Joutsen (1886). 1900-luvun alun suuren mestarin Igor Stravinskyn (1882 1971) baletti Tulilintu (1910) perustuu vanhaan venäläiseen kansansatuun. Kuningas Kaštšei on 5

taikavoimillaan lumonnut 13 prisessaa, mutta prinssi Ivan Tsarevitš kuulee Tulilinnulta Kaštšein taikavoimien salaisuuden ja vapauttaa prinsessat, joista yhdestä tulee hänen puolisonsa. Stravinsky teki baletista suositun sarjan, eräänlaisen tiivistelmän baletin tapahtumista. Avausosa alkaa salaperäisissä tunnelmissa mutta puhkeaa Tulilinnun eloisaksi tanssiksi. Lämminhenkistä Prinsessojen tanssia seuraa rytmisesti latautunut ja iskuvoimainen Kuningas Kaštšein hornantanssi. Kauniista Kehtolaulusta musiikki liukuu valoisaan Finaaliin, jossa vangitut prinsessat vapautuvat. Kimmo Korhonen Tehtäviä musiikista Toivotuimmat klassikot -CD Kuuntele jokin yksittäinen kappale CD:ltä katsomatta sen nimeä etukäteen. Miten nimeäisit kappaleen? Perustele nimivalintasi. Strauss: Lepakko-alkusoitto Kuuntele kappale. Piirrä tai maalaa maisema, jossa lepakot lentävät. Onko lepakoita yksi vai lentävätkö ne parvessa? Onko yö vai päivä? Smetana: Moldau A. Tehkää tanssiesitys joen virtauksesta. Matkikaa joen liikkeen voimaa joki soljuu ja vyöryy. Millainen on leveä, hitaasti virtaava joki? Entä kapea, nopeasti virtaava joenuoma? Mitä joelle tapahtuu suvannoissa, entä koskissa? B. Mieti, millaisia erilaisia tuntemuksia musiikki voi kehossa aiheuttaa. C. Pohdi, mitkä soittimet soivat teoksen eri kohdissa. Mikä soitin kuulostaa pieneltä purolta? Millä soittimilla koski saadaan kuohumaan? Voit kappaletta kuunnellessasi kirjoittaa huomioita paperille ja keskustella niistä muiden kanssa kuuntelun jälkeen. Sibelius: Kurkikohtaus Sulje silmäsi, rentoudu ja kuuntele kappale keskittyen. Millainen tunnelma kappaleessa on? Onko se esimerkiksi iloinen, haikea tai surullinen? Kuvaile kappaleen tunnelmaa kirjoittamalla siitä pieni runo tai tarina otsikolla Kurkikohtaus. Voitte myös keskustella kappaleen tunnelmasta ryhmässä. 6

Saint-Saëns: Eläinten karnevaali: XIII Joutsen Tämä kappale on Eläinten karnevaalin ainoa osa, jonka esittämisen säveltäjä salli eläessään. Kappale soitetaan usein sellon ja pianon duona. Toivotuimmat klassikot -konsertissa orkesteri säestää sellosolistia, joka soittaa melodiaa. Mikä on melodia? A. Ennen konserttia 1. Kuuntele kappale ensin niin, että keskityt melodiaan. Kuuntelun jälkeen voit hyräilemällä kokeilla, miten hyvin keskityit: hyräile pieni pätkä kappaleen melodiaa. 2. Kuuntele kappale sitten uudestaan niin, että keskityt pianon soittamaan taustakuvioon. Miten se eroaa melodiasta? Kuvaile taustakuvion rakennetta ja tempoa. 3. Kuuntele kappale vielä kerran kokonaisuutena. Miltä sellon soittama melodia ja säestyskuvio kuulostavat yhdessä? B. Konsertissa Kun orkesteri soittaa Saint-Saënsin Joutsenta, bongaa orkesterin soittajien joukosta sellosolisti. Kuuntele, miten melodia erottuu orkesterin säestyksestä. Mitkä muut soittimet soivat? C. Konsertin jälkeen Pohdi, miten orkesterin täytyy soittaa, jotta soolosoitin erottuu muista soittimista. Miksiköhän teoksen nimi muuten on Joutsen eikä vaikkapa Tikka? Stravinsky: Tulilintu, III Kuningas Kaštšein hornantanssi A. Kuunnelkaa kappaletta kännykän tai ipodin kaiuttimista. Kuunnelkaa teosta sen jälkeen tietokoneelta ja vielä luokan stereoista. Millainen kuuntelukokemus on? Mitä kappaleelle tapahtuu, kun sitä soitetaan erilaisista lähteistä? Pohtikaa erilaisten laitteiden ja akustiikan vaikutusta musiikkiin. Millaisissa tilanteissa musiikki kuulostaa erityisen hyvältä? B. Konsertin jälkeen: Verratkaa kuuntelukokemustanne koulussa kokemaanne konserttiin Tampere-talossa. Miltä teos kuulosti Isossa salissa? 7

Orkesterissa töissä Tampere Filharmoniassa työskentelee 97 muusikkoa. Ennen konserttiin tuloa on paikallaan tutustua konserttiohjelman lisäksi myös orkesteriin. Pohdi alla olevia kysymyksiä. Alustukseksi voit tutustua orkesteriin lukemalla esittelyn Tampere Filharmonian nettisivuilta: www.tampere.fi/filharmonia/orkesteri A. Minkälaista on työ sinfoniaorkesterin soittajana? B. Minkälaisia soittimia orkesterissa on? C. Mitä kapellimestari tekee? D. Tampere Filharmoniassa soittaa muusikoita monesta eri maasta. Vierailevat kapellimestarit ja solistitkin tulevat usein ulkomailta. Millä tavalla orkesterissa viestitään mikä on orkesterin yhteinen kieli? E. Orkesteri soittaa kappaleita, jotka joku on säveltänyt orkesterin soitettavaksi. Mitä kaikkea säveltäjät tekevät? Konsertin jälkeen Esityksen jälkeen kannattaa keskustella siitä, mitä kaikkea konsertista jäi mieleen. Tässä muutama kysymys keskustelun aloittamiseksi. Jäikö jokin kappale soimaan päähän? Mistä teoksesta pidit eniten ja miksi? Tunnistitteko konsertissa aiemmin kuuntelemianne musiikkipätkiä? Pohtikaa, vaikuttiko musiikin tunnistaminen kuuntelemiskokemukseenne. Huom! Kaikkia tehtäviä voi tehdä myös konsertin jälkeen. Kuvia ja kirjoituksia voi toimittaa Tampere Filharmonian blogiin 27.11. saakka (ks. ohjeet sivulta 4). 8

9