POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA

Samankaltaiset tiedostot
Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys

Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys

Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

(Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

YHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEDENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVEN OITISSA

Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ

VALTATIEN 6 KOHDALLA

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo GTK/882/03.01/2016. Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa

KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA

Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI

Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

SCC VIATEK POHJAVESIPUTKIKORTTI ASENNUS JA MITTAUS. KOHDE Ojakkaia. TYÖNO i1av.putken NO Fif'/moi y KARTTAIEHTt. HAAVAINNOT PVM _ SYV. TASO IiUOM.

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA

Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/ Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Pohjois-Savon PaMa -hanke

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys

PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET

Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

Epilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

Seppäharjun pohjavesitutkimukset

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte m Sr Kiviä Maanpinta m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS

Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2017

2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5

Raportti. Hyhkyn-Pispalan välisen pohjavesialueen maatutkaluotauksen (Geo-Work Oy 2018) rakennetulkinta

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio

Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio K/263/42/ /2014. Juvan Harjakankaan pohjavesialueen tutkimukset

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Hausjärven pohjavesialueen luoteisosan tutkimus-projekti POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVEN JA SOMERVUOREN POHJAVESIALUEILLA

ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS

Hydrogeologinen tarkastelu. Koverhar, Hanko

NESTE LAPPEENRANTA LAVOLANKATU SELVITYS POHJAVE- SIOLOSUHTEISTA

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

Transkriptio:

Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.3.2006 Arkistoraportti 3/2017 Hausjärven kunta Hyvinkään Vesi Hämeen ympäristökeskus Riihimäen Vesihuoltolaitos POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA 2006

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 4.10.2012 Tekijät Eskelinen, Anu Valjus, Tuire Raportin nimi Pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä Lisätutkimukset Pässinlukkojen alueella Raportin laji Tilaustutkimus Toimeksiantaja Hausjärven kunta, Hyvinkään Vesi, Hämeen ympäristökeskus, Riihimäen Vesihuoltolaitos Tiivistelmä GTK on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Hausjärven kunnassa Karhinnummilta Kirkonkylän ja Hikiän kautta I Salpausselälle ulottuvalla alueella. Tutkimukset on tehty yhteiystyöprojektissa, jossa ovat olleet GTK:n lisäksi osallisina Hausjärven kunta, Hyvinkään Vesi, Hämeen ympäristökeskus, Riihimäen vesihuoltolaitos ja Uudenmaan ympäristökeskus. Tehdyt lisätutkimukset kohdistuivat Pässinlukkojen alueelle ja niiden tarkoituksena oli tarkentaa kallionpinnan korkokuvaa ja pohjaveden virtausolosuhteita Hikiän tekopohjavesilaitoksen ja sen luoteispuolelle suunnitellun Hikiän vedenottamon välisellä alueella. Lisätutkimusten tulokset on yhdistetty aiempien tutkimustulosten kanssa. Kallionpinnan korkeusero on enimmillään yli 40 metriä. Pässinlukoilta etelään Suonsyrjän alueelle jatkuva kalliomuoto on tasolla +110 - +120 m mpy. Muutoin kallionpinta on tutkimuskohteessa tasolla +75 - +100 m mpy. Pässinlukkojen kallionkynnyksen pohjoispuolella pohjavesipinta on tasolla +97 - +100 m mpy ja kalliokynnyksen itäkaakkoispuolella tasolla +104 - +106 m mpy. Pohjavesivirtaus suuntautuu Pässinlukkojen kalliokynnyksen itä-kaakkoispuolella etelä-kaakosta luoteeseen. Kalliokynnyksen länsipuolella pohjavesivirtaus suuntautuu kaakosta luoteeseen. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Kanta-Häme, Hausjärvi, Pässinlukot, I Salpausselkä Karttalehdet 2044 06 Muut tiedot Kuru 0408603 Arkistosarjan nimi - Arkistotunnus 3/2017 Kokonaissivumäärä 6s., 14 liites. Kieli suomi Hinta - Julkisuus - Yksikkö ja vastuualue GTK ESY, VA 212 Hanketunnus - Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2 2.1 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset 2 2.2 Painovoimamittaukset 2 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 3 4 TULOKSET 3 4.1 Kallionpinnan korkokuva 3 4.2 Maalajihavainnot 3 4.3 Pohjaveden virtauskuva 4 5 YHTEENVETO 4 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Mittauslinjat ja kairauspisteet Kallionpinnan korkokuva Pohjavedenpinnan taso Painovoimamittausten tulkintalinjat Kairauspöytäkirjat ja havaintoputkikortti Yhteenveto kairausten maalajihavainnoista Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä Lisätutkimukset Pässinlukkojen alueella

1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö teki geologisen rakenneselvityksen Hausjärven kunnassa, Karhinnummilta Kirkonkylän ja Hikiän kautta I Salpausselälle ulottuvalla alueella. Tutkimukset on raportoitu 13.12.2005 päivätyssä tutkimusraportissa. Tutkimukset toteutettiin yhteistyöprojektissa, jonka rahoituksesta vastasivat GTK:n lisäksi Hausjärven kunta, Hyvinkään Vesi, Hämeen ympäristökeskus, Riihimäen vesihuoltolaitos ja Uudenmaan ympäristökeskus. Yhteistyöhankkeen seurantaryhmän kokouksessa 25.10.2005 päätettiin lisätutkimuksista, jotka kohdistuivat Pässinlukkojen alueelle (kuva 1). Lisätutkimusten tavoitteena on ollut tarkentaa kallionpinnan korkokuvaa ja pohjaveden virtausolosuhteita Hikiän tekopohjavesilaitoksen ja sen luoteispuolelle suunnitellun Hikiän vedenottamon välisellä alueella. Lisätutkimusten tulokset on yhdistetty aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa ja näin tarkennettu alueen kallionpinnan korkokuvaa sekä pohjaveden virtauskuvaa. Tutkimuksen toteutuksesta GTK:ssa vastasi geologi Anu Eskelinen. Painovoimamittauksista ja niiden tulkinnasta vastasi geofyysikko Tuire Valjus. 3380000 3385000 3390000 HAUSJÄRVI 6745000 Tutkimusalue Pohjavesialue 0 1 2 km Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MYY/05 6745000 TUTKIMUSALUE 2005 6740000 6740000 LISÄTUTKIMUSALUE 3380000 3385000 3390000 Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä Lisätutkimukset Pässinlukkojen alueella

2 Tässä raportissa on keskitytty kuvaamaan kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia alueella, jolle lisätutkimukset kohdistuivat. I Salpausselän reunamuodostuman ja siihen liittyvän Hikiän harjujakson syntyvaiheita sekä alueen kallioperän koostumusta ja rakennetta on selvitetty aiemmin laaditussa tutkimusraportissa. 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset Marraskuussa 2005 tutkimusalueella tehtiin maaperäkairauksia kolmessa kairauspisteessä (SK1- SK3, liite 1) Suunnittelukeskus Oy:n GM 100 monitoimikairakoneella. Kairauspisteet sijoitettiin siten, että ne toimivat painovoimamittausten tukipisteverkkona. Asennuskohteet tarkastettiin yhdessä urakoitsijan ja Hausjärven kunnan edustajan kanssa. Kairausten yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin yhteensä 12 maaperänäytettä. Kairauspöytäkirjat ja havaintoputken tekniset tiedot on esitetty liitteessä 5. Yhteenveto kairausten maalajihavainnoista on esitetty liitteessä 6. Maalajimäärityksissä on käytetty GEO -luokitusta. Pisteissä SK1 ja SK2 kallio sijaitsee pohjavedenpinnantason yläpuolella eikä kairauspisteisiin asennettu havaintoputkia. Kairauspisteeseen SK3 asennettiin havaintoputki. 2.2 Painovoimamittaukset Painovoimalinjojen sijainti on esitetty liitekartassa 1. Painovoimamittauslinjoja tehtiin seitsemän (linjat 86-92) ja niiden yhteispituus oli noin 7,6 kilometriä. Mittaukset tehtiin Worden gravimetrillä 20 metrin pistevälein. Linjojen päät on sidottu kalliopaljastumiin tai kairauspisteisiin, joiden korkeustaso on määritetty DGPS -laitteistolla. Linjapisteillä maanpinnan korkeustaso on mitattu LEVA letkuvaa'alla. Tuloksista laskettiin Bouguer anomaliat keskitiheydellä 2 670 kg/m³. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä korjattiin käyttäen 3D-topografiakorjausta, johon mittauslinjan ympäristön maanpinnan taso poimittiin Maanmittauslaitoksen 25x25 metrin digitaalisesta korkeusmallista. Tulkinnassa käytettiin Interpexin MAGIX-XL tulkintaohjelmaa. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus. Tulkinta etenee siten, että annetun mallin parametreja muuttamalla koetetaan löytää sellainen laskennallinen käyrä, joka vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää. Tulkitut painovoimaprofiilit on esitetty liitteessä 4.1-4.7. Tulosteissa vaaka-akselilla on käytetty mittakaavaa 1:10 000 ja pystyakselilla mittakaava on 1:1000. Pohjavedenpinnan tasoa on arvioitu pohjavesiputkien ja luonnonvesipintojen perusteella ja se näkyy profiileissa vaakaviivana. Pohjavedenpinnan yläpuoliselle kuivalle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä 1600 kg/m³ ja pohjaveden kyllästämälle maa-ainekselle 1900 kg/m³. Painovoimamittauksen menetelmäperusteet on kuvattu tarkemmin 13.12.2005 päivätyssä tutkimusraportissa. Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä Lisätutkimukset Pässinlukkojen alueella

3 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista ja painovoimamittauksista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin aiemmin laadittuun kallionpintamalliin. Myös aiemmin laadittua pohjavesipintamallia täydennettiin havaintoputkesta SK3 saaduilla tiedoilla. Yhdistetyistä aineistoista laskettiin ArcGIS ohjelmiston Topogrid interpolointimenetelmällä mallit kallionpinnan korkokuvasta ja pohjavedenpinnan tasosta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä käytettiin kallionpinnan osalta 175 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGis ohjelmistolla 1:15 000 mittakaavaisille karttapohjille (liitteet 2 ja 3). Laadittuja pintamalleja tarkasteltaessa on huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on selvillä täysin tarkasti vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut kallionpinnan syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit, minkä takia interpoloidussa mallissa voi olla laajojakin kalliokohoumia tai painanteita, joita pintamallissa ei voida havaita. Mallialueen reunoilla painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastuminen korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pääsääntöisesti mallien tarkkuus pohjavesialuerajojen sisäpuolella on kuitenkin hyvä. 4 TULOKSET 4.1 Kallionpinnan korkokuva Kallionpinta on tutkimusalueella tasolla +75-+120 m mpy. Kallionpinta on ylimmillään Pässinlukkojen ja Suonsyrjän alueella tasolla +110-+120 m mpy. Alimmillaan kallionpinta on Pässinlukkojen itä-kaakkoispuolella Likolammen ympäristössä tasolla +75-+85 m mpy. Pässinlukkojen kalliokohouman länsi-koillispuolella kallionpinta on tasolla +80-+100 m mpy. Kallionpinnan korkeusero on suurimmillaan yli 40 metriä Pässinlukkojen kalliokohouman ja Likolammeen alueen lähes pohjois-eteläsuuntaisen ruhjevyöhykkeen välillä. Lisätutkimuksina tehdyt kairaukset ja painovoimamittaukset varmistivat Pässinlukkojen alueella olevan kalliokynnyksen sijainnin. Pässinlukkojen alueella kallio on noin 10-15 metriä vallitsevan pohjavesipinnan (+100-+104 m mpy) yläpuolella. Kalliokynnys jatkuu Pässinlukoilta etelään Suonsyrjän alueelle. Tällä alueella kallio on noin 3-7 metriä alueen pohjavesipinnan (noin +107 m mpy) yläpuolella. Lisätutkimusalueen kallionpinnan interpoloitu korkokuva on esitetty liitteen 2 väripintakartassa. 4.2 Maalajihavainnot Maaperäkairausten yhteydessä tehtiin havainnot maaperän kerrosrakenteesta ja otettiin näytteet vallitsevista maakerroksista. Kairauspöytäkirjat ja yhteenveto maalajihavainnoista on esitetty liitteissä 5 ja 6. Kairauspisteiden sijainti on esitetty liitekartassa 1. Kairauspisteessä SK1, joka sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella, maakerrosten paksuus on lähes 25 metriä. Kairauspisteen vallitsevat maalajit ovat karkeaa hiekkaa ja soraa. Kairauspiste SK2 sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella ja maakerrosten paksuus on noin seitsemän metriä. Kairauspisteen pintaosa on silttiä, jonka alapuolella on kiviä ja moreenia. Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä Lisätutkimukset Pässinlukkojen alueella

4 Kairauspiste SK3 sijaitsee pohjavesialueen reunaosassa ja maakerrosten paksuus on lähes 18 metriä. Pintaosassa maaperä on silttiä, jonka alapuolella vaihtelevat hienohiekka- ja hiekkakerrokset. 4.3 Pohjaveden virtauskuva Aiemmassa tutkimuksessa tehtyyn malliin, joka sisältää pohjavesihavainnot havaintoputkista, lähteistä, kaivoista ja luonnonvesipinnoista, on lisätty ainoastaan yksi uusi pohjavesihavainto. Havaintoputkessa SK3 pohjavesipinta on tasolla +104,79 m mpy (havaintoajankohta 21.3.2006). Pohjavedenpinta on tutkimusalueella tasolla +95-+110 m mpy ollen korkeimmillaan alueen kaakkoisosassa ja matalimmillaan luoteisosassa. Pässinlukkojen kalliokynnys rajoittaa pohjaveden virtausta suoraan kaakosta luoteeseen. Kalliokynnyksen koillispuolitse on virtausyhteys Pässinlukkojen kaakkoispuolelta luoteeseen Hikiän asemanseudun lähdepurkautuma-alueelle. Pohjavedenpinnan korkeusmalli, päävirtaussuunnat ja virtausta rajoittavat kynnykset on esitetty liitteessä 3. 5 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen Etelä-Suomen yksikkö on täydentänyt lisätutkimuksin laatimaansa I Salpausselän ja Karhinnummen välisen alueen geologista rakenneselvitystä. Lisätutkimukset keskittyivät Pässinlukkojen alueelle. Lisätutkimuksilla tarkennettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa sekä pohjaveden virtausolosuhteita. Lisätutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia ja maaperäkairauksia. Tutkimusalueen kallionpinnan korkeusero on enimmillään yli 40 metriä. Pässinlukkoilta etelään Suonsyrjän alueelle jatkuva kalliomuoto on tasolla +110-+120 m mpy. Muutoin kallionpinta on tutkimusalueella tasolla +75- +100 m mpy. Pässinlukkojen ja Suonsyrjän alueella kallio on pohjavesipinnan yläpuolella ja toimii siten pohjavesivirtausta rajoittavana kynnyksenä. Tutkimusalueella pohjavesipinta on tasolla +97-+109 m mpy. Pässinlukkojen kalliokynnyksen pohjoispuolella pohjavesipinta on tasolla +97-+100 m mpy ja kalliokynnyksen itä-kaakkoispuolella tasolla +104-+106 m mpy. Korkeimmillaan pohjavesipinta on tutkimusalueen kaakkoisosassa Hyvinkään tekopohjavesilaitoksen ympäristössä. Pohjavesivirtaus suuntautuu Pässinlukkojen kalliokynnyksen itä-kaakkoispuolella etelä-kaakosta luoteeseen ja pohjoiseen sekä kalliokynnyksen länsipuolella kaakosta luoteeseen. Pohjaveden virtaus suuntautuu todennäköisesti kalliokynnyksen koillispuolitse luoteeseen kohti Hikiän asemanseudun lähdepurkaumaa. Pässinlukkojen kalliokynnys rajoittaa pohjavedenvirtausta suoraan Hyvinkään tekopohjavesilaitokselta luoteeseen kohti Hikiän asemanseutua sekä suunniteltua Hikiän vedenottamoa. Tekopohjavesilaitoksella muodostettua tekopohjavettä voi kuitenkin virrata kalliokynnyksen koillispuolitse luoteeseen, mikäli tekopohjavesilaitoksen vedenottokaivoista ei kyetä pumppaamaan kaikkea imeytettyä tekopohjavettä. Espoossa 30.3.2006 Anu Eskelinen Geologi Tuire Valjus Geofyysikko Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä Lisätutkimukset Pässinlukkojen alueella

2549000 2550000 2551000 2552000 6738000 SK2 6738000 92 90 SK3 GTK6 91 SK1 87 HIKIÄ - lisätutkimukset Mittauslinjat ja kairauspisteet 6737000 Havaintoputki (kalliovarmistus) Kairauspiste (kalliovarmistus) Painovoimamittaus helmikuu 2006 Painovoimamittaus v.2005 Pohjavesialue (1. luokka) 86 88 89 GTK5 6737000 Kairauspiste GTK5 ja havaintputki GTK6 kairattu elokuussa 2005. Kairauspisteet SK1 ja Sk2 sekä havaintoputki SK3 kairattu marraskuussa 2005 0 250 500 m mittakaava 1:15 000 6736000 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 03/2006 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MYY/2006 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus 2549000 2550000 2551000 2552000 GTK4 6736000 LIITE 1

2552000 2551000 2550000 2549000 6738000 SK2 SK3 HIKIÄ Kallionpinnan korkokuva SK1 (kalliovarmistus) Havaintoputki Kairauspiste (kalliovarmistus) GTK6 Painovoimamittauspiste v. 2006 Painovoimamittauspiste v. 2005 Pohjavesialue (1.luokka) 6737000 Kallionpinnan taso (m mpy) 90-93 alle 60 GTK5 93-96 60-65 96-99 65-70 99-102 70-75 102-105 75-78 105-110 78-81 110-115 81-84 GTK4 2552000 2551000 2550000 2549000 6736000 6736000 6737000 115-120 84-87 yli 120 87-90 6738000 0 125 250 500 m mittakaava 1:15 000 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 03/2006 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MYY/2006 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus LIITE 2

6738000 6737000 6736000 2549000 HIKIÄ Pohjavedenpinnan taso Havaintoputki Kuilukaivo Porakaivo / Siiviläputkikaivo Lähde Vedenottamon kaivo Pohjaveden päävirtaussuunta Pohjaveden paikallinen virtaussuunta Pohjaveden virtausta rajoittava kalliokynnys Pohjaveden virtausta rajoittava maa-/kallioperän rakenne Pohjavesialue (1.luokka) Pohjavedenpinnan taso (m mpy) Alle 92 92-95 95-98 98-101 101-104 0 200 400 600 m mittakaava 1:15 000 104-107 107-110 110-113 113-116 Yli 116 2550000 96 97 98 99 GTK6 100 94 104 105 106 95 103 104 2551000 2552000 109 100 101 102 96 97 109 98 99 100 102 103 104 112 101 111 110 114 108 115 114 105 112 107 GTK5 113 108 109 GTK4 110 112 6736000 6737000 6738000 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 03/2006 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 13/MYY/06 112 113 116 114 113 111 2549000 2550000 2551000 116 117 2552000 LIITE 3

Liite 4.1

Liite 4.2

Liite 4.3

Liite 4.4

Liite 4.5

Liite 4.6

Liite 4.7

Liite 5.1 Tilaaja GTK Asiakas nro 1522 Työkohde Havaintoputken Hausjärvi nro Hikiä SK1 Tasotiedot Syvyys Taso Työ nro C6851 X = 2 551 464 Y = 6 737 373 Havaintoputken yläpää Maanpinta +138,05 Suodattimen alapää Suodattimen pituus Kansirakenne Putkiaines/ Suodatinmalli Syvyys ja maalaji Näytteet 0,00 1,00 HkSr 1,00 4,40 Hk 1,0 2,0 m 4,40 9,20 Sr 5,0 6,0 m 9,20 16,60 Hk 10,0-11,0 m 16,60 19,20 Hhk 17,0 18,0 m 19,20 20,10 ki 20,10 22,70 kiviä 22,70 24,80 Hk 23,0 24,0 m 24,80 28,00 Ka Asennus pvm 21.11.2005 Asentaja Tauno Parkkonen

Liite 5.2 Tilaaja GTK Asiakas nro 1522 Työkohde Havaintoputken Hausjärvi nro Hikiä SK2 Tasotiedot Syvyys Taso Työ nro C6851 X = 2 551 706 Y = 6 738 006 Havaintoputken yläpää Maanpinta +104,80 Suodattimen alapää Suodattimen pituus Kansirakenne Putkiaines/ Suodatinmalli Syvyys ja maalaji Näytteet 0,00 4,50 HHk (Si) 1,0 2,0 m 4,50 5,20 ki 5,20 6,00 kiviä 6,00 7,20 SrMr 6,0 7,0 m 7,20 10,50 Ka Asennus pvm 22.11.2005 Asentaja Tauno Parkkonen

Liite 5.3 Tilaaja GTK Työkohde Hausjärvi Hikiä Asiakas nro 1522 Havaintoputken nro SK3 Työ nro C6851 X = 2 551 958 Y = 6 737 623 Tasotiedot Syvyys Taso Havaintoputken yläpää +110,64 (N63) Maanpinta +110,03 Suodattimen alapää Pp-6,8 m + 12,0 m +103,84 +91,84 Suodattimen pituus 12,0 m Kansirakenne 80 galv. suojaputki, lukittava hattu Putkiaines/ 63/51 HDPE Suodatinmalli Rakosiivilä 0,3 mm Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm 21.3.2006-5,85 +104,79 liettynyt Syvyys ja maalaji Näytteet 0,00 2,60 Si 2,0-3,0 m 2,60 8,50 HHk 6,0-7,0 m 8,50 11,80 Hk 11,0-12,0 11,80 17,80 HHk 16,0-17,0 m 17,80 20,80 Ka Kuntotarkastus Pvm Alkusyvyys 1 min 3 min 5 min 10 min Asennus pvm 22.11.2005 Asentaja Tauno Parkkonen

YHTEENVETO KAIRAUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA Liite 6 SK1 Syvyys (m) Maalaji 0-1.0 HkSr 1.0-4.40 Hk 4.40-9.20 Sr 9.20-16.60 KHk 16.60-20.10 HHk 20.10-22.70 kiviä 22.70-24.80 KHk 24.80-28.00 Ka SK2 Syvyys (m) Maalaji 0-4.50 Si 4.50-6.00 kiviä 6.00-7.20 SrMr 7.20-10.50 Ka SK3 Syvyys (m) Maalaji 0-2.60 Si 2.60-7.50 Hhk 7.50-11.80 Hk 11.80-17.80 Hhk 17.80-20.80 Ka HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Savi ja Siltti KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS Karkea hiekka ja sora HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio