Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki
Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa lentokenttä valtatie 3 Kehä 3 = E 18 Pietariin Helsingin keskusta
Pääkaupunkiseudun yleiskaavojen yhdistelmä 2010-luvun suuret asuntorakentamiskohteet Hämeenlinnan väylä Marja-Vantaa 27000 asukasta Kehä III Tuusulan väylä Veromies 6000 asukasta Lahden väylä Leinelä 2600 asukasta Turku Hista 8000 18000 asukasta Honkasuo 2000 asukasta Kehä I Kuninkaantammi 5000 asukasta Länsiväylä Suurpelto 9000 asukasta Keski-Pasila 2000 asukasta Jätkäsaari- Munkkisaari 14000 asukasta v. 2023 Kalasatama 15000 asukasta valmis 2030-luvulla 6
Marja-Vantaa projektin ydin-alue käsittää tehokkaammin rakennettavat asuntoalueet sekä lentomelualueella sijaitsevat työpaikka-alueet. Marja-Vantaa - asumisen ja kaupan seudullinen keskus Hämeenlinnanväylä Marja-Vantaalla asuu nykyään 4500 asukasta, josta ydinalueella 1300 asukasta. Tavoitteena on 27 000 asukasta, josta projektialueella asuu 17000. Uusia asuntoja 1 200 000 k-m 2, (15 000 asuntoa), josta ydinalueella 750 000 k-m 2 (11000 asuntoa). Tavoitteena on 26 000 työpaikkaa, josta projektialueella 25 000. Marja-Vantaalla on nyt 3300 työpaikkaa. Uutta toimitilaa (kauppaa, palveluja, logistiikka ja toimistoja) yht. 2 milj. k-m 2. Kehärata Kehä III Ainoastaan tehokkaalla raideliikenteellä on tarkoituksenmukaista hoitaa näin suuren asukas- ja työpaikkamäärän liikkuminen. 7
on tällä hetkellä pääosin metsää, Marja-Vantaan ydinalue mutta jonne mahtuisi koko Helsingin keskusta. asukkaita n. 140 000 Hämeenlinnanväylä Kehä III 8
Raideliikenteen kehitys PKS:lla Marja-Vantaa 2014 Kehärata 1862 Helsinki- Hämeenlinna 1903 Helsinki- Karjaa 1991 Martinlaakso- Vantaankoski 1975 Huopalahti- Martinlaakso 2015? Länsimetro 1982-98 Metro
Kehä-rata - Kahdeksan uutta asemaa Kolme asemaa Marja-Vantaalla Leinelä Kivistö 10
Ilmastonmuutos/energiapolitiikka Ilmastonmuutos on vaikea energiapoliittinen haaste, energiaan liittyvillä valinnoilla on suuri merkitys ilmastoon ja sen lämpenemiseen. Energialähteiden valinnoilla voidaan toisaalta vaikuttaa ilmastoon pääseviin kasvihuonekaasuihin sekä toisaalta kamppailuun ilmastonmuutosta vastaan. Ilmastonmuutoksen huomioiminen energiapolitiikassa on kuitenkin haastavaa, sillä se vaatii tutkimusta, kehitystä sekä investointeja. Aluerakentamisessa energiapolitiikka on ratkaisevassa osassa ekologisessa näkökulmassa. Matalaenergia/passiivitalo- rakentaminen ei yksistään riitä. Sähkön kulutuksen vähentäminen oleellista, suurin yksittäinen hölmöys kaukolämpötalojen kosteiden tilojen sähköinen lattialämmitys. Investointina hieman kalliimpi vesikiertoinen lattialämmitys maksaa itsensä takaisin 2 3 vuodessa. 11
Kodin energian käyttö Mihin kotona kuluu energiaa? Kodin energiankäytöstä jopa puolet kuluu lämmitykseen. Veden lämmityksen osuus on viidennes. Loput kodin energiankulutuksesta eli kolmannes kuluu kodin sähkölaitteisiin ja valaistukseen. 12
Kerrostaloasunnon laitteiden sähkön kulutus, vertailu vuosista 2007 ja 1993 2600 kwh LAITE Kuvaputki-TV (ykköslaite) Kuvaputki-TV (kakkoslaite) LCD-TV, iso DVD-soitin Video Perusdigiboksi Tallentava digiboxi Pöytätietokone Kannettava tietokone Laajakaistamodeemi Monitoimilaite Tulostin KESKIARVO kwh/vuosi 2007 204 52 487 19 54 49 100 500 25 51 32 19 1993 200 13 90 80
Veden käyttö Vedenkulutus Asuinrakennuksen lämpimän käyttöveden valmistukseen kulutetaan usein jopa 30-40% rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergiankulutuksesta. Vettä kuluu kerrostaloasukkaalta keskimäärin 155 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Omakotitaloasukas selviää yleensä parikymmentä litraa vähäisemmällä määrällä. Vaihtelut veden kulutuksessa ovat kuitenkin suuria: vaihteluväli on 60-270 litraan/asukas vuorokaudessa. Vedenkulutuksen tavoitetaso vuorokaudessa on noin 130 litraa asukasta kohden. 14
Ilmastonmuutos/energiapolitiikka Vantaan Energia ja Vantaan kaupunki ovat yhteistyössä päättänyt selvittää Marja-Vantaan energiahuollon vaihtoehtoja alueen suunnittelun pohjaksi. Paikallisten, alueellisten ja innovatiivisten energiaratkaisujen merkitys on kasvanut, ja energiaratkaisumahdollisuudet on syytä selvittää jo varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan vaikuttaa alueiden suunnitteluun ja kaavoitukseen. Vantaan Energia ja Vantaan kaupunki haluavat olla mukana kehittämässä uusia toimintamalleja alueiden energiasuunnitteluun. 15
1. vaihe Strateginen tausta Ilmastonmuutos/energiapolitiikka 2. vaihe Marja-Vantaan energiahuollon linjaukset strategiset näkökohdat kaavatasolla energiakulutuksen kartoitus energialähteet ja tuotanto (keskitetty/hajautettu/ yhdistelmät) energian jakelu työnkuvaus Marja-Vantaan Energiahuollon Kokonaissuunnitelmaa varten vertailu käytettävissä olevista energiahuollon ratkaisuista alueen energiarakenne vaihtoehtojen tekninen määrittely kannattavuustarkastelut ympäristövaikutukset muut vertailunäkökohdat johtopäätökset 16
A Fruit called Wanda / tekijät Harris Kjisik Oy, Suomi
Asuntokuntia yhtensä Energiatehokkuus / asuntokuntakoko Asuntokunnat henkilöluvun mukaan koko Suomessa ja Vantaalla 1 henkilön asuntokuntia 2 henkilön asuntokuntia 3+ henkilön asuntokuntia Vuosi koko maa Vantaakoko maa Vantaakoko maa Vantaakoko maa Vantaa 1985 1 887 710 54 323 28.2 % 22.8 % 27.3 % 28.0 % 44.5 % 49.2 % 1990 2 036 732 62 404 31.7 % 27.2 % 29.4 % 31.2 % 38.9 % 41.6 % 1995 2 180 934 71 008 35.2 % 32.6 % 29.9 % 31.0 % 34.9 % 36.4 % 2000 2 295 386 77 148 37.3 % 33.6 % 31.5 % 32.3 % 31.2 % 34.1 % 2005 2 429 500 84 720 39.7 % 36.8 % 32.5 % 32.8 % 27.8 % 30.4 % 2006 2 453 826 86 099 40.1 % 37.0 % 32.6 % 32.9 % 27.3 % 30.0 % Joka toinen suomalainen kuuluu joko yhden tai kahden henkilön talouteen Kestävän kehityksen kannalta katsoen talouksien jatkuva pieneneminen on kielteinen ilmiö, koska kotitalouden peruslaitteet ja -välineet ovat vähäisemmässä käytössä pienissä talouksissa kuin usean henkilön talouksissa. Tämä kotitalouden koon jatkuva aleneminen asettaakin lisähaasteita esimerkiksi kasvihuonepäästöjen alentamiselle. 18
Polkupyöräkaupunki Kannustetaan elinikäiseen liikkumiseen: Polkupyöräilyä edistetään niin työmatka- kuin vapaa-ajan liikkumisessa Polkupyöräilijöiden asemaa liikenneverkossa korostetaan Hyvät liityntäpysäköintijärjestelyt polkupyöräilijöille 19
Elää ikä kaikki fillaroiden Marja-Vantaalla 20