Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 Kaupunkisuunlautakunta KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ESITYSLISTA 18-2011 KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 15:30 Kokouspaikka Lautakunnan kokoussali, Kansakoulukatu 3 Käsitellään Tällä esityslistalla mainitut asiat Puheenjohtaja Kokous on kaupunkisuunlautakunnan ensimmäinen sähköinen kokous. Luottamushenkilöiden tulee ottaa kokoukseen kannettava tietokone ja toimikortti, jolla he pääsevät kirjautumaan kokoussovellukseen. Kokouksen alussa järjestetään noin puolen tunnin perehdytys kokoussovellukseen. Kokoussovelluksen opastusvideoihin kannattaa käydä tutustumassa jo ennen kokousta luottamushenkilöiden extranetissä https://helsinginvaltuusto.fi/extranet
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 Kaupunkisuunlautakunta Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 1 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän lausuntopyyntö alustavasta taloussuunnitelmasta 2012-2014 14 2 Lausunto johdinautoliikenteen hankeselvityksestä 20 HALLINTO-OSASTO/KSV 1 Talousarvion toteutumisennuste 2/2011 28 YLEISSUUNNITTELUOSASTO 1 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän perustamista 2 Lausunto selvityksestä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn integroimiseksi ympäristölupamenettelyyn 32 35 ASEMAKAAVAOSASTO 1 Suuntarveratkaisu (Konala, Betonitie 5) 41 2 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee kaupunki- ja kattoviljelyjen edistämistä 45 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 3 Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2012-2015 sekä maanteiden hoidon ja ylläpidon suunnitelmasta 2012-2015 49
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 1 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 2 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus Esíttelijä Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginhallituksen konsernijaoston, kaupunginjohtajan sekä kaupunkisuun- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset. Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 30.5.2011 554 lähettänyt kaupunginvaltuuston 25.5.2011 pitämän kokouksen päätösluettelon 9, josta kaupunkisuunlautakunnalle on osoitettu seuraava asia: Kaupunginvaltuuston asia 7 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.5.2010 päivätyn Kulosaaren Korttelitalon hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 5 274 brm2 ja rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana 16,4 miljoonaa euroa maaliskuun 2010 hintatasossa (RI = 126,4, THI = 145,0). (Kslk 2009-1172) asemakaavaosasto Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 30.5.2011 554 Kaupunginhallitus päätti edellä olevasta asiasta kehottaa ottamaan hankkeen jatkosuunssa huomioon, että rakennukseen sijoitettavan päiväkodin laajuus tulee perustaa 105 tilapaikan hoitotarpeeseen, ja kehottaa sosiaalivirastoa viipymättä ilmoittamaan tilakeskukselle kaikista mahdollisista päivähoitotarpeen muutoksista, jotka koskevat suunvaiheessa olevia päiväkoteja. kehottaa kaupunkisuunvirastoa viipymättä käynnistämään Kulosaaren korttelitalon nykyisen tontin asemakaavan muuttamisen asuntotuotannon mahdollistamiseksi. (Kslk 2009-1172, kehotus Kslk 2011-769) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 20.6.2011 629 lähettänyt kaupunginvaltuuston 15.6.2011 pitämän kokouksen päätösluettelon 11, josta kaupunkisuunlautakunnalle on osoitettu seuraavat asiat: Kaupunginvaltuuston asia 4
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 3 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 Kaupunginvaltuusto päätti tarkastuslautakunnan ehdotuksen mukaisesti merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2010 ja siitä saadut kaupunginhallituksen sekä asianomaisten lauta- ja johtokuntien lausunnot kehottaa kaupunginhallitusta antamaan joulukuun 2011 loppuun mennessä valtuustolle selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen johdosta merkitä tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2010 myöntää tilintarkastuskertomuksessa tilinpäätöksen hyväksyttävyydestä esitetyn perusteella vastuuvapauden tilivuodelta 2010 kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille. (Kslk 2011-282) kaikki osastot Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 20.6.2011 629 Kaupunginhallitus on kehottanut talous- ja suunkeskusta ryhtymään edellä mainitun päätöksen kohdan 2 mukaisiin toimiin. Kaupunginvaltuuston asia 6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti 1. hyväksyä vuoden 2010 tilinpäätöksen siten, että tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastokirjauksia on 645 352 876,54 euroa, 2. hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten rahastojen osalta seuraavasti: Helsingin Energia -liikelaitoksen ylijäämä, 199 963 057,48 euroa siirretään Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Energia-liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Helsingin Satama -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 16 995 154,31 euroa siirretään Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Satama -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 4 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 HKL-liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 1 687 607,23 euroa siirretään HKL-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti HKL-liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Palmia-liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 3 740 733,53 euroa siirretään Palmia-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Palmia-liikelaitoksentaseen omaan pääomaan. MetropoliLab-liikelaitoksen tilikauden 1.1. 31.5.2010 alijäämä 261 264,84 ehdotetaan siirrettäväksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (Talpa) ylijäämä, 441 464,16 euroa siirretään taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut - liikelaitoksen (Oiva Akatemia) ylijäämä, 27 345,66 euroa siirretään Henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Asuntolainarahaston ylijäämä, 204 940,76 euroa, asuntotuotantorahastonylijäämä, 3 473 749,51 euroa, urheilu- ja ulkoilurahaston ylijäämä, 441 633,11 euroa, vakuutusrahaston alijäämä, 441 567,11 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä, 4 364 869,31 euroa siirretään rahastojen sääntöjen mukaisesti niiden rahastopääomiin. 3. hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen muun toiminnan tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavasti: Kamppi Töölönlahti-alueen investointirahastoon siirretään rahaston sääntöjen mukaisesti Kamppi Töölönlahti-alueen omaisuuden myyntituloja vastaava määrä, 17 950 000 euroa.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 5 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 Kamppi Töölönlahti-alueen investointirahastosta tuloutetaan alueen investointeihin käytetty määrä 17 163 610,91 euroa. Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaisesti asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta, 125 143,00 euroa. Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä, 8 454 982,22 euroa. Investointivarauksista tuloutetaan vesilaitosliiketoimintojen myynnin yhteydessä kaupungin taseeseen jäänyt Helsingin Veden investointivaraus 29 697 322,80 euroa. Kallion virastotalon peruskorjausta varten tehdystä investointivarauksesta syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 840 939,63 euroa. Muun toiminnan tilikauden ylijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, 472 048 137,41 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli- /alijäämiin. 4. hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen siirtää Helsingin Energian taseen kertyneistä voittovaroista Helsingin Energia - liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti 200 miljoonaa euroa kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin. 5. hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista innovaatiorahastoon 5 miljoonaa euroa uusien innovaatiohankkeiden aloittamiseen ja jo käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoittamisen turvaamiseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat kolme toivomuspontta: 1. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Palmia strategisessa suunssaan kiinnittää huomiota toimintatapojensa ekologisuuteen, raaka-aineiden lähituotantoon ja kestävään
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 6 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 kehitykseen. (Maria Björnberg-Enckell) 2. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ryhtyy kiireellisiin toimiin perheneuvoloiden jonojen lyhentämiseksi. (Yrjö Hakanen) 3. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin henkilökunnan tavoitettavuutta parannetaan ja palveluhenkisyyttä edistetään. (Kauko Koskinen) (Kslk 2011-834) kaikki osastot Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 20.6.2011 629 Toivomusponsi 1 rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan, toivomusponsi 2 sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan ja toivomusponsi 3 sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Kaupunginvaltuuston asia 11 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Etu-Töölön korttelin tontin 434/5 (Ravintolakoulu Perho) asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 12007/11.11.2010 ja 6.5.2011 mukaisena. (Tontti sijaitsee Mechelininkadun ja Perhonkadun kulmassa.) (Kslk 2010-243) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuuston asia 12 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Haagan, Lassilan tonttien 29198/3 ja 29199/2 sekä puisto- ja katualueiden (Laurinniityntien alue) asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11999/7.10.2010 mukaisena (Laurinniityntie 14 ja 15). (Kslk 1991-485) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuuston asia 13 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tuomarinkylän, Paloheinän, Torpparinmäen, Haltialan katu- ja lähivirkistysalueiden sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen (Kuusmiehentie) alueiden asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 12019/25.11.2010 ja 5.5.2011 mukaisena. Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kuusmiehentien pohjoispuolen
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 7 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 puukasvusto pyritään säilyttämään melun rajoittamiseksi ja asukkaiden viihtyvyyden takaamiseksi. (Nina Suomalainen) (Kslk 2009-542) asemakaavaosasto Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 20.6.2011 629 Toivomusponsi kaupunkisuun- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 16.5.2011 513 Kaupunginhallitus päätti merkitä työryhmän Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma 20.9.2010 -raportin tiedoksi. Samalla kaupunginhallitus kehottaa lauta- ja johtokuntia ryhtymään parhaaksi katsomiinsa toimenpiteisiin alkoholista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi Helsingissä. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa ja terveyskeskusta sekä sosiaali- ja terveyslautakuntia huolehtimaan toimenpiteiden valmistelun riittävästä seurannasta sekä raportoinnista kaupunginhallitukselle 1.5.2013 mennessä. Raportti on ilmoitusasioiden liitelinkissä. (Kslk 2010-1357) kaikki osastot Kaupunginhallitus 6.6.2011 580 Kaupunginhallitus on antanut Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymälle (HSY) "Pääkaupunkiseudun ilmstonmuutokseen sopeutumisen strategia" -luonnoksesta ilmoitusasioiden liitelinkistä ilmenevän lausunnon. Lisäksi liitelinkissä on myös Pääkaupunkiseudun ilmastomuutokseen sopeutumisen strategia -raportti. (Kslk 2011-171) yleissuunosasto Kaupunginhallitus 6.6.2011 591 Kaupunginhallitus on pidentänyt Vallilan korttelin 390 osan ja katualueen (Pasilan konepajan alue) rakennuskieltoaikaa 28.8.2013 saakka (piirustus 12030). Maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. (Kslk 2011-440) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 13.6.2011 603 Kaupunginhallituksen päätös linjauksista kerjäläisongelman käsittelemiseksi Helsingissä sekä työryhmän raportti 27.4.2011 on ilmoitusasioiden liitelinkissä. (Kslk 2010-568) kaikki osastot
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 8 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 Kaupunginhallitus 13.6.2011 609 Kaupunginhallitus on hyväksynyt Helsingin kaupungin hankintastrategian 2011, päivätty 20.5.2011. Strategia on ilmoitusasioiden liitelinkissä. (Kslk 2010-1437) kaikki osastot Kaupunginhallitus 13.6.2011 615 Kaupunginhallitus on hyväksynyt ilmoitusasioiden liitelinkissä olevan kuvauksen Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmäksi (Ruuti). Samalla kaupunginhallitus kehotti kaupungin virastoja ja liikelaitoksia, niiden valmistellessa nuoria koskevia asioita, hyödyntämään nuorten vaikuttamisjärjestelmää ja ottamaan huomioon nuorten kuulemisessa esille tulleet seikat. Lisäksi kaupunginhallitus kehotti, osana nuorten vaikuttamisjärjestelmää, kaupungin lauta- ja johtokuntia varaamaan nuorille mahdollisuuden tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Vielä kaupunginhallitus kehotti nuorisoasiainkeskusta ja nuorisolautakuntaa huolehtimaan nuorten vaikuttamisjärjestelmän toiminnan riittävästä seurannasta. Kaupunginhallitus on lähettänyt esityksen demokratia-työryhmälle ja pyytää sen näkemyksen kolmeen seuraavaan kysymykseen: mitä välineitä kouluissa voidaan käyttää suoran lähi-, koulu- ja kaupungintason demokratian toteuttamiseen? miten kouluissa voidaan tukea nykyistä paremmin nuorten kasvamista aktiiviseen kansalaisuuteen? miten nuorisolain kahdeksas pykälä toteutuu päätöksenteon valmistelussa? Vastauksia kaupunginhallitukselle pyydetään syyskuun 2011 loppuun mennessä. (Kslk 2011-254) kaikki osastot Kaupunginhallitus 13.6.2011 618 Kaupunginhallitus on kehottanut kaupunkisuunlautakuntaa laatimaan Kruunuhaan tontille 4/4 (Pohjoisesplanadi 5, Lampan talo) asemakaavan muutosehdotuksen siten, että rakennuksen käyttötarkoitus voi olla myös toimistokäyttö, katuun rajoittuvia ensimmäisen kerroksen tiloja lukuun ottamatta.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 9 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa lautakuntaa harkitsemaan myös asumiskäyttöä ylimmän kerroksen osalta. (Hel 2011-001780) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 13.6.2011 620 Kaupunginhallitus on antanut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ilmoitusasioiden liitelinkistä ilmenevän lausunnon. (Kslk 2009-997) liikennesuunosasto Kaupunginhallitus 27.6.2011 658 Kaupunginhallitus on pidentänyt Vallilan kortteleiden 689, 691 693, 695, 696, 699, 700, 703 ja 707, tonttien 694/21, 24 ja 25 sekä 697/1 rakennuskieltoaikaa 1.9.2013 saakka. Maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. (Kslk 2011-620) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 27.6.2011 659 Kaupunginhallitus on nimennyt Helsinginkatu 56:n ja 58:n välissä sijaitsevan, Oopperatalolle johtavan tonttiliittymän Suomen Kansallisoopperan mukaan nimellä Oopperankuja Operagränden. Kaupunginhallitus on lisäksi kehottanut kiinteistöviraston kaupunkimittausosastoa saattamaan nimen kartta-aineistoon ja tekemään muut osoitepäätökseen liittyvät toimenpiteet ja tiedottamaan niistä. Vielä kaupunginhallitus on kehottanut rakennusvirastoa huolehtimaan Oopperankuja - Operagränden kadunnimikilpien valmistuksesta ja kiinnittämisestä Suomen Kansallisoopperan kanssa sovittavana ajankohtana. (Kslk 2010-1015) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 27.6.2011 660 Kaupunginhallitus päätti, että Santahaminan nimistö vahvistetaan ilmoitusasioiden liitteissä jaetun linkin mukaisena. Kaupunginhallitus kehotti lisäksi kiinteistöviraston kaupunkimittausosastoa saattamaan nimistö osoitekäyttöön eli
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 10 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 tekemään tarvittavat osoitepäätökset ja tiedottamaan niistä. (Kslk 2011-174) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 27.6.2011 661 Kaupunginhallitus on myöntänyt Olli-Pekka Poutaselle eron kaupunkisuunviraston liikennesuunpäällikön virasta (vakanssinumero 514001) Poutasen siirtyessä vanhuuseläkkeelle 1.2.2012 lukien. Samalla kaupunginhallitus on kehottanut kaupunkisuunvirastoa julistamaan liikennesuunpäällikön viran haettavaksi kaupunkisuuntoimen johtosäännön 13 :ssä mainituin liikennesuunpäällikön kelpoisuusvaatimuksin sekä Helsingin kaupungin kielitaitosäännön mukaisin vaatimuksin ja nykyisin palkkaeduin. (Kslk 2011-274) kaikki osastot Kaupunginhallitus 27.6.2011 662 Kaupunginhallitus on ottanut kaupunkisuunviraston yleiskaavapäällikön virkaan valtiotieteiden maisteri Rikhard Mannisen 1.10.2011 lukien 6054,55 euron kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin. Samalla kaupunginhallitus päätti, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien. Vielä kaupunginhallitus päätti, että virkaan valitulle asetetaan kuuden kuukauden koeaika. (Kslk 2011-172) kaikki osastot Kaupunginhallitus 27.6.2011 664 Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota kaupunkisuunlautakunnan 16.6.2011 päätöksiä käsiteltäväkseen. Samalla kaupunginhallitus päätti todeta, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on 27.6.2011 ottanut kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kaupunkisuunlautakunnan 16.6.2011 tekemän päätöksen 241, Kruununhaan arvokkaita porrashuoneita koskeva asemakaavan muutosehdotus. (Kslk 2011-808)
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 11 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 27.6.2011 15 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on ottanut kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kaupunkisuunlautakunnan 16.6.2011 241 kohdalla tekemän päätöksen Kruununhaan arvokkaita porrashuoneita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12060. (Kslk 2008-1924) asemakaavaosasto Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13.6.2011 117 Konsernijaosto päätti kokoontua 22.8., 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 14.11, 21.11. ja 12.12.2011 kaupungintalolla, kaupunginhallituksen istuntosalissa, kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen kuitenkin aikaisintaan klo 17.00. Kokouskohtaiset aiheet ovat ilmoitusasioiden liitelinkissä. Samalla konsernijaosto päätti, että puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajan kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia päättää peruuttaa kokouksen. Lisäksi puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan pääsääntöisesti vähintään viikkoa ennen kokousta. että konsernijaoston kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä Helsingin kaupungin kirjaamossa yleisesti nähtävänä ja että konsernijaoston kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä. (Kslk 2010-1695) kaikki osastot Kaupunkisuun- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 14.6.2011 47 Kaupunginvaltuusto on 8.12.2010 hyväksynyt Helsingin maanalaisen yleiskaavan (piirustukset 11830/1 ja 11830/2). Apulaiskaupunginjohtaja on todennut, että valtuuston päätöksestä on valitettu. Kaupunginhallitus päätti 2.5.2011 määrätä yleiskaavan voimaan lukuun ottamatta Tuomarinkylän Keskuspuiston Haltiavuoren alle varattua Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tilavarausta. Valitus kohdistuu viimeksi mainittuun alueeseen.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 12 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 Apulaiskaupunginjohtaja on todennut edelleen, että kaupunginhallituksen päätöksen 2.5.2011 perusteella kaupunginvaltuuston päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 10.6.2011, jolloin kaava on tullut voimaan lukuun ottamatta Tuomarinkylän Keskuspuiston Haltiavuoren alle varattua Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tilavarausta. (Kslk 2004-2201) asemakaavaosasto ja yleissuunosasto Kaupunkisuun- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 14.6.2011 48 Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 10.6.2011 kuulutettu valtuuston 27.4.2011 hyväksymistä seuraavien alueiden asemakaavan muutoksista: Ruskeasuon tontit 720/23 ja 16727/21; piirustus 11884 (Paraistentie 18 20 ja Tenholantie 6) (Kslk 2005-2012) Lauttasaaren kortteli 31035 ja puistoalue (a-merkitty alue maanpinnan yläpuolella); piirustus 11973 (metroaseman sisäänkäynti Gyldéninaukiolla. Alue sijaitsee Lauttasaaressa keskeisellä paikalla Gyldénintien varrella ja rajoittuu Lahnalahden puistoon.) (Kslk 2009-365) asemakaavaosasto Kaupunkisuun- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 4.7.2011 52 Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 1.7.2011 kuulutettu valtuuston 13.5.2009 hyväksymästä Vartiokylän tonttien 45453/4 ja 12 ja 45454/30 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksesta 11717, jolloin kaava on tullut voimaan kokonaisuudessaan. Apulaiskaupunginjohtaja on todennut, että Helsingin hallinto-oikeus on 11.2.2010 hylännyt Asunto Oy Varjakankuja 3:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä ja korkein hallinto-oikeus 23.6.2011 Asunto Oy Varjakankuja 3:n valituslupahakemuksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaupunginhallitus määräsi 31.8.2009 asemakaavan muutoksen 11717 voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman seuraavilta osin: tontit 45453/4 ja 12 ja 45454/30 sekä kulkuyhteys Vehkalahdenkujalta tontille
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 13 (52) Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 45453/4 ja Vehkalahdenkujan nykyisen loppuosan alue. Päätöksestä on kuulutettu 11.9.2009. (Kslk 2002-39) asemakaavaosasto Kaupunkisuun- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 6.7.2011 53 Kaupunkisuun- ja kiinteistötointa viransijaisena johtava apulaiskaupunginjohtaja on antanut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ehdotuksesta Uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi ilmoitusasioiden liitelinkissä olevan lausunnon. (Kslk 2011-456) yleissuunosasto Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin: 310 37381 taru.koukkunen(a)hel.fi Liitteet 1 Liitteet ilmoitusasioihin (linkkeinä)
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 14 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/1 1 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän lausuntopyyntö alustavasta taloussuunnitelmasta 2012-2014 HEL 2011-000399 T 00 01 06 Päätösehdotus Lausunto Käsiteltävä tässä kokouksessa Kaupunkisuunlautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Kaupunkisuunviraston mielestä Helsingin Seudun Liikenne - kuntayhtymässä (HSL) tehty strategiatyö antaa hyvän perustan uuden joukkoliikenneorganisaation toiminnan suuntaamiselle ja toimintakulttuurin luomiselle. Strategiatyössä on asetettu konkreettisia kehittämistavoitteita ja määritelty kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla pyritään toteuttamaan strategiset tavoitteet. Strategian toteutumisen arviointiin onkin monessa kohdassa asetettu selvät mittarit vuoteen 2018 asti. Tulevien vuosien talousarvioiden yhteydessä pitäisikin esittää myös toteutumatietoja menneiltä vuosilta, jotta voitaisiin arvioida kuinka hyvin asetetut tavoitteet on pystytty toteuttamaan. Helsingin joukkoliikenteen palvelutason muutokset ovat melko vähäiset vuonna 2012. Merkittävin muutos on raitioliikenteen laajentaminen Jätkäsaareen (linjat 8 ja 9). Bussiliikenteessä jatketaan muutaman linjan reittiä siten, että ne muuttuvat kokonaan tai osittain seutulinjoiksi. Lisaksi tehdään matkustajamääristä tai ajoajoista johtuvia muutoksia. Muutokset ovat perusteltuja ja pohjautuvat yhteistyössä valmisteltuihin suunnitelmiin. Helsingin sisäisten lippujen hintojen keskimääräinen korotus (+5,1 %) on suuri verrattuna viime vuosien hintakehitykseen. Korotus on perusteltu Helsingin kunnallistalouden näköpiirissä olevien useiden vaikeiden vuosien takia. HSL:n talousarvion kehityskulku, jossa Helsingin kustannukset (+6,1 %) kasvavat suhteellisesti enemmän kuin lipputulot (+5,7 %), tulee katkaista. Kaupunkisuunlautakunta katsoo kuitenkin, että talouden tasapainottamiseksi on parempi nostaa lippujen hintoja kuin heikentää joukkoliikenteen palvelutasoa, mikäli tariffitukea (kuntaosuuksia) ei ole mahdollista nostaa. Matkatakuu parantaisi kokemusten mukaan merkittävästi mielikuvaa matkan onnistumisen luotettavuudesta. Matkustajan kannalta hankalaa suunnitellussa järjestelmässä on, että matkatakuu ei korvaa syntyviä
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 15 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/1 Esittelijä Lausuntopyyntö Yleistä lisäkustannuksia, jos ne johtuvat HSL:n ulkopuolisista yllättävistä syistä, poikkeuksesta on tiedotettu 30 minuuttia ennen matkan alkua tai häiriötilanne johtuu ylivoimaisesta esteestä. Näin ollen muun muassa katutöiden, suurtapahtumien ja onnettomuuksien aiheuttamat liikenneruuhkat tai sähkökatkoista johtuvat ongelmat on rajattu korvausvelvollisuuden ulkopuolelle. Matkustaja joutuu tekemään päätöksen korvaavasta yhteydestä ja näin syntyvistä lisäkustannuksista liikenteessä olleessaan melko hatarin tiedoin. Matkustaja on myös velvollinen käyttämään reittiopasta ja seuraamaan sähköistä tiedotusta. Matkatakuujärjestelmää tulisikin vielä tarkastella enemmän asiakasnäkökulmasta. Joukkoliikenteen käyttöön sitoutumisen edistäminen myös matkatakuun avulla on kannatettavaa käytettävissä olevien pohjoismaisten kokemusten valossa. Luontevin hetki matkatakuujärjestelmän käyttöön ottoon olisi yhdessä uuden lippujärjestelmän kanssa. HSL:n taloussuunnitelman raportissa tulisi pyrkiä helpompaan luettavuuteen. Erilaisia tunnuslukuja ja mittareita talouden, toiminnan laadun ja tehokkuuden seuraamiseen tarvittaisiin lisää. Näiden tunnuslukujen aikasarjat antavat paremman mahdollisuuden seurata pidemmän aikavälin muutoksia toiminnassa ja taloudessa. Taloussuunnitelman valmistelun aikataulu on huono. Lausunnon antaminen osuu kesäloma-aikaan. Jos aikataulua olisi mahdollista hieman myöhentää, olisivat lausuntovaiheessa käytettävissä myös tuoreemmat kuluvan vuoden taloutta kuvaavat ennusteet. Nyt käsillä olevan suunnitelman ennusteet on tehty huhtikuun lopun toteutumatietojen perusteella. Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunlautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 15.8.2011 mennessä. Hallintokeskus on antanut luvan määräajan ylittämiselle yhdellä päivällä. Lausunnosta on päätettävä 16.8.2011 kokouksessa. Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksen mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. Taloussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. HSL:n hallitus laatii ehdotuksen taloussuunnitelmaksi. Ehdotuksesta pyydetään jäsenkuntien lausunnot. Taloussuunnitelman
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 16 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/1 tulee sisältää mm. strategiasuunnitelma sekä tariffien ja palveluverkon muutoksia koskevat suunnitelmat. Lausuntoa pyydetään taloussuunnitelmaehdotuksesta 2012-2014 ja siihen liittyen strategiasuunnitelmasta, liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista, kuntaosuuksien tasosta ja lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista. Lisäksi kysytään lausuntoa matkatakuu-järjestelmän käyttöönotosta. Taloussuunnitelman lähtökohdat Seudun talouden kehitys Helsingin seudun suotuisa taloudellinen kehitys pysähtyi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja kääntyi rajuun laskuun. Tuotanto väheni vuonna 2009 ennätykselliset 8 prosenttia. Pudotus merkitsi paluuta vuoden 2005 tuotantomäärien tasolle. Tästä päästiin seudulla vuoden 2010 aikana jo lievään nousuun (0,5 %), mutta ero vuoden 2008 huipputasoon on edelleen noin kuusi prosenttia. Vuodesta 2011 alkaen tuotannon kasvun arvioidaan olevan Helsingin seudulla noin kolme prosenttia vuodessa. Taantumasta huolimatta asukkaiden reaaliset ansiotulot pysyivät ennakkoarvion mukaan Helsingin seudulla suunnilleen edellisvuoden tasolla vuonna 2009. Tulojen arvioidaan kasvaneen 2,7 % vuonna 2010 ja kasvun ennustetaan jatkuvan suunnilleen samaa tahtia seuraavina vuosina. HSL:n strategia HSL:n yhtymäkokous hyväksyi HSL:n strategiaperustan vuoden 2009 lopulla.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 17 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/1 Käyttötalous Strategiassa määritelty HSL:n perustehtävä on tarjota kattavat liikkumismahdollisuudet ja luoda edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin seudulle. Tavoitetilassa vuonna 2018 Helsingin seudulla on Euroopan toimivin liikennejärjestelmä ja tyytyväisimmät joukkoliikenteen käyttäjät. HSL:n toimintatulojen on arvioitu olevan vuonna 2012 yhteensä 558,1 milj. euroa. Kasvua edellisvuoden ennusteeseen verrattuna on 38,8 milj. euroa (7,5 %). Lipputuloja arvioidaan saatavan 267,1 milj. euroa vuonna 2012. Kasvua edellisvuoteen on 5,5 %. Lipputulot kattavat 47,9 % HSL:n toimintamenoista. Helsingin osuus lipputuloista on 60,5 %. HSL:n toimintamenot vuonna 2012 ovat yhteensä 554,8 milj. euroa. Toimintamenoista 441,9 milj. euroa (79,2 %) muodostuu liikenteenharjoittajille maksettavista operointikustannuksista. Ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla, jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina. Kuntaosuudet muodostuvat operointikustannusten, yleiskustannusten ja joukkoliikenteen infran kuntaosuuksista. Kuntaosuudet talousarviossa 2012 ovat yhteensä 275,6 milj. euroa. Kuntaosuudet kattavat 49,7 % HSL:n toimintamenoista, ja suhde pyritään pitämään
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 18 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/1 vakaana koko suunnitelmakauden. Helsingin osuus kuntaosuudesta on 62,5 % (noin 172,3 milj. euroa). Joukkoliikenteen matkatakuu Matkatakuun tarkoitus on liikenteen häiriötilanteissa helpottaa matkustajan pääsyä määränpäähänsä. Matkatakuu korvaisi matkan uudelleen järjestämisestä syntyvän taksimatkan tai uuden joukkoliikennematkan kustannukset 50 euroon asti, mikäli matka on vaarassa myöhästyä määränpäästä liikenteen häiriön vuoksi yli 20 minuuttia. Suunniteltu matkatakuu olisi henkilökohtaisen matkakortin käyttäjille tarjottava etu. Matkatakuu kattaisi maantieteellisesti koko HSL-alueen ja kaikki joukkoliikenteen muodot lukuun ottamatta U-liikenteen busseja ja yöliikennettä. Matkatakuun kantava ajatus on HSL:n kokonaisvastuu asiakkailleen antamasta palvelulupauksesta. Matkatakuun säännöt on pyritty laatimaan mahdollisimman selkeiksi ja yksinkertaisiksi. Erikoistapaukset vaativat kuitenkin aina tulkintaa. Koska matkatakuu on HSL:n luoma vapaaehtoinen lisäpalvelu, HSL voi päättää takuun sisällöstä. Sisältöä määriteltäessä on noudatettava kuluttajansuojasta annettuja säädöksiä. Takuulla on annettava asiakkaille kuluttajansuojasta annettuihin säädöksiin nähden paremmat oikeudet. Vaikka takuu olisi voimassa, asiakkailla on käytettävissään kuluttajansuojan virhesäännösten mukaiset oikeudet. Kuluttajaviranomaiset ohjaavat näistä lähtökohdista myös takuun sisällön tulkintaa. Matkatakuu ei kuitenkaan korvaa esimerkiksi tilanteita, joissa on ylivoimainen este tai joissa häiriöistä on ilmoitettu etukäteen. Matkatakuukorvausta haetaan täyttämällä hakemuslomake internetissä tai soittamalla palvelunumeroon. Korvauksen perusteena on aina alkuperäinen taksi- tai muu kulutosite. Korvaushakemusten tekeminen (asiakas) ja käsittely (HSL) on suunniteltu mahdollisimman yksinkertaisiksi. Väärinkäytösten välttämiseksi matkasta tarvitaan kuitenkin perustiedot, jotka voidaan tarvittaessa tarkistaa. Käsittelyssä tarkistetaan matkasuunnitelma reittiopasta käyttäen. Häiriön syy tarkistetaan käyttäen tarvittaessa useita eri tietolähteitä ja -järjestelmiä. Kaikki korvauspäätökset tilastoidaan ja ne toimivat pohjana toiminnan jatkuvalle parantamiselle. Kansainväliset kokemukset matkatakuusta ovat rohkaisevia. Oslossa ja Tukholmassa, matkatakuu on ollut käytössä 1990-luvulta lähtien. Asiakkaat ja viranomaiset ovat olleet siihen hyvin tyytyväisiä ja matkatakuupalveluita on edelleen laajennettu ja kehitetty. Matkatakuu
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 19 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/1 on nostanut joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisännyt koettua ja todellista luotettavuutta. Matkatakuun kustannusten on arvioitu olevan HSL-alueella noin 800 000 euroa vuodessa, mikä edellyttäisi noin 0,3 % lipun hinnan nostoa siinä tapauksessa, ettei joukkoliikenteen käyttö matkatakuun myötä lisäänny. HSL:n matkatakuuta koskevan selvitystyön raportti löytyy HSL:n internet-sivuilla: http://www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/julkaisut/documents/2010/19_2010_matk atakuu.pdf Esittelijä Lisätiedot liikennesuunpäällikkö Olli-Pekka Poutanen Markku Granholm, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37121 markku.granholm(a)hel.fi Liitteet Otteet 1 Lausuntopyyntöasiakirjat 2 Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän alustava toiminta- ja taloussunnitelma 2012-2014 3 Ote hallituksen pöytäkirjasta 23.11.2010, 168, matkatakuu Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Esitysteksti
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 20 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/2 2 Lausunto johdinautoliikenteen hankeselvityksestä HEL 2011-000387 T 08 02 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Kaupunkisuunlautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Johdinautoliikenne vaikuttaa hankeselvityksen perusteella periaatteessa mielekkäältä joukkoliikennemuodolta. Uuden liikennemuodon käyttöönottoon liittyy kuitenkin väistämättä epävarmuustekijöitä, haittoja ja kokonaisharkinnan tarvetta. Helsingin seudun joukkoliikennelinjasto tulee muuttumaan huomattavasti lähitulevaisuudessa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti tavoitteena on lisätä merkittävästi sähköisen raideliikenteen osuutta seudun joukkoliikenteessä. Samalla bussilinjastoa kehitetään. Helsingin kantakaupunkiin liittyvien uusien kaupunginosien rakentaminen muuttaa myös osaltaan kantakaupungin joukkoliikennettä ja on kasvattamassa raitioliikenteen roolia. Tulevaisuuden linjastosta ei vielä ole riittävän selkeää käsitystä. Tässä tilanteessa johdinautojärjestelmään investoiminen ei ole tarkoituksenmukaista. Sähköinen ajoneuvotekniikka kehittyy tällä hetkellä erityisen nopeasti. Lähivuosina on odotettavissa yhä enemmän kansainvälisiä kokemuksia hybridi- ja sähköbussiliikenteestä. Kokemusten pohjalta on mahdollista muodostaa varmempi kuva sähköisen ajoneuvotekniikan tulevasta kehityksestä. Tältä osin ajankohta on huono pitkäaikaisten sähköisten infrastruktuuri- ja kalustoinvestointien kannalta. Tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisimmalta ratkaisulta vaikuttaa resurssien sijoittaminen nykyisen joukkoliikenneverkon kehittämiseen. Bussilinjaston selkeyttäminen ja runkolinjojen perustaminen ovat hyviä lähtökohtia myös mahdolliselle myöhemmälle johdinautojen käyttöönotolle. Samalla on syytä kehittää bussien ja raitiovaunujen työnjakoa, jotta raitioliikenteellä hoidettaisiin raskaimmin kuormitetut runkolinjat. Riittävä kokonaisnäkemys bussi- ja raitiovaunuverkkojen tulevasta kehityksestä on edellytys tuleville investoinneille. Johdinautoliikenteen käyttöönotto lähivuosina sitoisi huomattavasti rajallisia liikenteen ja katutilan suunresursseja sekä vaikeuttaisi suurten erikoiskuljetusten hoitamista. Varsinkin uusiin kaupunginosiin
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 21 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/2 Lausunto liittyvät raitioliikenteen laajentumishankkeet ja Pisara-rataan liittyvät pintaliikennesuunnitelmat edellyttävät osin samoja resursseja. Kun huomioidaan edellä olevat tekijät ja kuntatalouden odotettavissa oleva kehitys, ei johdinautoliikenteen käynnistämiselle lähivuosina näytä olevan riittäviä edellytyksiä. Johdinautoliikenteen käynnistämistä voidaan harkita uudelleen, kun joukkoliikennelinjaston ja sähköisen ajoneuvotekniikan tulevaisuudennäkymistä on selkeämpi käsitys. Johdinautolinjaston toimivuus Kantakaupungissa on nykyisin erittäin paljon bussiliikennettä. Vilkasta bussiliikennettä on vaikeaa suosia liikenteen ohjauksessa ja linjastoa on paikoitellen vaikeaa hahmottaa. Osalla linjoista liikennöinti on jatkuvasti epäsäännöllistä. Tavoitteena onkin korvata bussiliikennettä kantakaupungissa sekä raitioliikenteellä että raskaaseen raideliikenteeseen perustuvalla liityntäliikenteellä. Parhaillaan selvitetään myös bussiliikenteen selkeyttämistä perustamalla runkolinjoja. Nykytyyppisen linjaston vakioiminen kantakaupungissa infrastruktuuriinvestoinneilla ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista. Luotettavuudeltaan ja nopeudeltaan heikoille linjoille ei myöskään kannata sijoittaa pääomakustannuksiltaan busseja kalliimpia johdinautoja. Heikkojen linjojen kehittäminen edellyttää lähes väistämättä infrastruktuuri-investointeja, joita ei ole huomioitu johdinautoliikenteen perustamiskustannuksissa. Kehitys näyttää vievät kohti runkolinjoja, joten tulevaisuudessa edellytykset johdinautoliikenteen perustamiselle todennäköisesti parantuvat. Kalliiden ja kaupunkikuvallisesti hankalien risteämisten välttämiseksi johdinautoliikennettä ei kannattane tuoda Rautatientorin ja Kampin väliselle reitille Kaivokadulle ja Simonkadulle. Länsimetron ja Laajasalon raideyhteyden toteutuessa tälle osuudelle jää hyvin vähän bussiliikennettä. Linjalta toiselle siirtyessään johdinautot voivat kulkea Rautatientorilta Kamppiin apuvoimalla. Vastaavasti johdinautoliikenteen tuominen ruuhkaisille ja kaupunkikuvallisesti herkille Esplanadeille ei vaikuta perustellulta eikä sitä esitetäkään linjastovaihtoehdon A lopullisessa versiossa. Johdinautolinjaston ulottuminen esikaupunkialueille tuottaa jonkin verran vaikeuksia erikoiskuljetusreittien kannalta. Johdinautojen ajolangoille saatetaan tarvita poikkeuksellisia ratkaisuja erikoiskuljetusten turvaamiseksi. Osittain samoja vaikeuksia joudutaan ratkaisemaan myös Raide-Jokerin toteuttamisen yhteydessä.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 22 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/2 Kaupunkikuvalliset vaikutukset Johdinautolinjastovaihtoehtojen A ja B keskeiset linjat kulkevat Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) sekä yleiskaavan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen läpi. Kaikki suun edellyttää näillä alueilla erityistä huolellisuutta. Johdinautot tarvitsevat kaksi ajojohtoa suuntaa kohden. Linjojen erkaantumis- ja ohituspaikoissa tarvitaan ajojohtoihin sijoitettavia vaihteita. Ajojohtojen ripustus erityisesti kaarteissa on lisäksi raitiovaunujen ajojohtojen ripustusta tiheämpi, koska johdinautojen ajojohdon on oltava tarkemmin kaarteen muotoinen. Suoralla johdinautojen ajojohtojen pylväsväli on sama kuin raitioteillä. Esitetty johdinautolinjasto kulkee useiden kaupunkikuvallisesti arvokkaiden ja herkkien alueiden läpi. Monilla näistä alueista on jo vakiintuneet raitioteiden ajojohdot. Johdinautot edellyttäisivät näiden rinnalle huomattavia lisärakenteita. Erityisesti johdinautojen ajojohtovaihteet ovat kaupunkikuvallisesti raskaita. Yksityiskohtina voidaan erottaa mm. Pitkäsilta, johon ei voida sijoittaa uusia kannatintolppia, Esplanadin puisto sekä Senaatintori (linja 16), jotka tulisi toteuttaa siten, että johdinauto kulkee väliaikaisesti ilman ajojohtoja. Hankeselvityksessä on esitetty uuden syöttöaseman sijoittamista Punavuoreen. Syöttöasemat tulisi kantakaupungissa tehdä maanalaisina ratkaisuina. Myös esikaupunkialueilla syöttöasemien suunun ja kaupunkikuvalliseen ilmeeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sähkön siirto syöttöasemista ajojohtoihin on myös kaupunkikuvalliselta kannalta vaativa suunkohde. Hankeselvityksessä on tuotu esille mahdollisuus käyttää kaksinivelisiä johdinautoja. Näin pitkät johdinautot tuottaisivat hankaluuksia pysäkkijärjestelyissä pitenevien pysäkkialueiden vuoksi. Kustannukset ja hyödyt Johdinautojen kaltaisen uuden liikennemuodon käyttöönottoon sisältyy väistämättä runsaasti epävarmuuksia. Epävarmojen tekijöiden osalta hankeselvityksessä on käytetty parhaita saatavilla olevia arvioita ja tehty herkkyystarkasteluja. Hankeselvityksen keskeisiä oletuksia ovat johdinautolinjojen 5 % vastaavia dieselbussilinjoja suurempi matkustajamäärä ja 2 % vastaavia dieselbussilinjoja suurempi nopeus. Matkustajamäärän kasvun osalta on tehty herkkyystarkastelu. Jos matkustajamäärä ei kasva tai kasvu ei ole siirtymää henkilöautoliikenteestä, hyötykustannussuhde on 1,6. Toteutumatta jäävät silloin lisälipputulot
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 23 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/2 (matkustajahyötyjen osa), onnettomuuskustannusten säästö ja osa ympäristökustannusten alentumisesta. Myös 2 % nopeutumisoletus on epävarma. Johdinautot kiihtyvät dieselbusseja paremmin varsinkin mäkisessä maastossa ja kaksi vetävää akselia helpottavat pysäkeiltä lähtemistä talvella. Muun liikenteen seassa nopeampi liikennöinti on kuitenkin vaikeaa. Liikennöinnin nopeutuminen on saavutettavien hyötyjen kannalta välttämätöntä niveljohdinautojen harvemman vuorovälin aiheuttamien haittojen välttämiseksi. Jos johdinautot eivät ole vastaavia dieselbusseja nopeampia, menetetään matkustajien aikasäästöt. Johdinautojen liikennöinti on hankeselvityksen linjastoilla hieman kalliimpaa kuin dieselbussien liikennöinti. Liikennöintikustannukset alentuvat linjastolla A raitiolinjan 1/1A lakkauttamisen takia. Jos raitiolinjaa 1/1A ei lakkauteta, liikennöintikustannukset kasvavat. Vaihtoehdossa A esitetyt johdinautolinjan 14B ja dieselbussilinjan 16 jatkeet Hernesaareen ovat yhteensä kalliimpia liikennöidä kuin vertailuvaihtoehdon raitiolinja 6 Hernesaareen. Johdinautoille arvioitu infrastruktuuri-investointi on sen sijaan merkittävästi pienempi. Johdinautojen liikennöintikustannukset on arvioitu keskieurooppalaisten tietojen ja nykyisen bussiliikenteen kustannusten pohjalta. Lähinnä kuljettajien palkkakustannuksista koostuva tuntikustannus on arvioitu samaksi kuin bussiliikenteessä. Johdinautojen kuljettaminen vaatinee erikoiskoulutusta. Jos kuljettajakustannukset asettuvat lähemmäksi raideliikenteen erikoiskoulutettujen kuljettajien kustannuksia kuin bussiliikenteen kustannuksia, johdinautojen liikennöintikustannukset ovat arvioituja suuremmat. Tekninen kehitys Hankeselvitystä laadittaessa arvioitiin, että johdinautoa teknisesti varmempia ja elinkaarikustannuksiltaan edullisempia sähköisiä linjaautojärjestelmiä ei ole nähtävissä lähitulevaisuudessa. Hybridi- ja sähköajoneuvot kehittyvät kuitenkin tällä hetkellä nopeasti. Johdinautojen vaatiman infrastruktuurin kuoletusajaksi on laskettu normaalin käytännön mukaisesti 30 vuotta. Kilpailevien teknologioiden kehitystä on tällä hetkellä erityisen vaikeaa arvioida näin pitkälle. Hybridibusseja on jo laajasti käytössä useissa maissa. Esimerkiksi Lontoossa on tavoitteena siirtyä lähivuosina ostamaan ainoastaan hybridibusseja. Suomessa hybridibusseja on käytössä Turussa ja Helsingissä ensimmäiset hybridibussit saadaan käyttöön vuoden 2012 alussa. Hybridibussien liikennöinti on kalliiden hankintakustannusten takia toistaiseksi huomattavasti kalliimpaa kuin johdinautojen
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 24 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/2 Esittelijä Lausuntopyyntö Hankeselvitys liikennöinti. Sarjatuotanto todennäköisesti laskee hybridibussien hintoja lähivuosina, jolloin niiden kilpailukyky paranee. Akku- ja superkondensaattoritekniikan kehittyessä hybridibusseilla voidaan jatkossa kulkea yhä pidempiä osuuksia varastoidulla energialla. Koekäytössä on myös ratkaisuja, joissa superkondensaattoreita ladataan pysäkeillä oltaessa. Uutena vaihtoehtona kiskokalustovalmistaja Bombardier on esittänyt kaikille ajoneuvoille soveltuvaa langatonta induktiivista latausta kadun alta, joka toimisi myös valikoiduilla osuuksilla pysäkkien välillä. Jos teknologia osoittautuu käytännössä toimivaksi, riittävillä latausosuuksilla voidaan tulevaisuudessa helpottaa energian varastointiin liittyviä haasteita. Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunlautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 25.8.2011 mennessä. Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä on valmistellut hankesuunnitelmatasoisen selvityksen mahdollisuudesta toteuttaa johdinautoliikennettä Helsingissä. Työhön ovat osallistuneet myös Kaupunkisuunviraston, HKL-liikelaitoksen, Tampereen kaupungin ja Turun kaupungin edustajat. Huhtikuussa 2011 valmistunut hankeselvitys on laadittu tavoitteena, että sen pohjalta voitaisiin tehdä päätös johdinautoliikenteen perustamisesta tai perustamatta jättämisestä. Hankeselvitys sisältää suunnitelman johdinautoliikenteen käynnistämisestä Helsingissä. Työhön on sisältynyt selvitys johdinautotekniikan viimeisimmistä kehitysvaiheista, kolme vaihtoehtoista linjastosuunnitelmaa, suunnitelma varikon sijoittamisesta Koskelan bussivarikolle, kaupunkikuvallinen tarkastelu, selvitys organisointivaihtoehdoista, johdinautoa koskevat tekniset määrittelyt sekä vaikutustarkastelut. Johdinauto on peruskonseptiltaan vakiintunut, mutta teknisten ratkaisujen osalta jatkuvan kehityksen kohteena oleva sähköisen linjaautoliikenteen ratkaisu. Selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös mahdollisuutta siirtyä käyttämään mm. akuilla, superkondensaattoreilla tai polttokennoilla toteutettuja linja-autojärjestelmiä. Asiantuntijaarvioiden perusteella niiden todettiin kuitenkin olevan sellaisessa teknisen kehityksensä vaiheessa, että kokonais-taloudellisesti kilpailukykyisiä toimivia järjestelmiä ei ole vielä saatavilla. Johdinautoa
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 25 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/2 teknisesti varmempia ja elinkaarikustannuksiltaan edullisempia sähköisiä linja-autojärjestelmiä ei selvityksen mukaan ole myöskään nähtävissä lähitulevaisuudessa. Johdinautot on usein varustettu apuvoimanlähteellä, jonka avulla voidaan kiertää väliaikaisia häiriöitä kuten katutöitä ja onnettomuuksia. Apuvoimanlähteenä toimii yleensä pieni dieselmoottori. Akkujen käyttäminen apuvoimanlähteenä ja linjojen osien liikennöinti pysyvästi apuvoimalla eivät selvityksen perusteella vaikuta taloudellisilta ratkaisuilta. Tehdyssä selvityksessä arvioitiin kolmea erityyppistä linjastoratkaisua johdinautoille. Johdinautovaihtoehtoja verrattiin 0+ -vaihtoehtoon, jossa kantakaupungin nykyistä bussi- ja raitiolinjastoa kehitetään maltillisesti. Vaihtoehto A:ssa lähtökohta oli korvata kantakaupungin dieselbussiliikennettä johdinautoilla sekä tuoda koillisen ja luoteisen Helsingin esikaupunkialueita johdinautoliikenteen piiriin. Muutokset raitioliikenteeseen pyrittiin pitämään vähäisinä. Johdinautoliikenteen käynnistämisellä olisi kuitenkin vaikutusta raitioliikenteen tuleviin laajentamismahdollisuuksiin. Vaihtoehdossa B johdinautoliikenteellä korvattiin voimakkaammin raitioliikennettä. Muun muassa Sompasaaren ja Laajasalon Kruunuvuorenrannan suunnitellut raitioliikenneratkaisut korvattiin johdinautoilla. Vaihtoehdossa C johdinautoliikenne painottuu poikittaislinjoille 57, 506 (Tiedelinja) ja 550 (Jokeri). Vaihtoehto on ainoa, jossa johdinautolinjasto ulottuu Helsingin rajojen ulkopuolelle Espooseen. Vaihtoehto ei osoittautunut kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaiseksi. Johdinautoinfrastruktuuri ei ole yhtä tehokkaassa käytössä kuin vaihtoehdoissa A ja B eivätkä ympäristöhyödyt painotu tiiviin maankäytön alueille. Vaihtoehto C ei myöskään korvaa lainkaan raitioliikennettä. Parhaaksi linjastoratkaisuksi valittiin vaihtoehto A, jossa linjaston painopiste on kantakaupungissa ja liikenteen päästöjen ja melun vähentämisellä on suurimmat myönteiset vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi tärkeänä vahvuutena nähtiin, että vaihtoehto ei merkittävästi vaikuta jo suunniteltuihin raitioliikenteen laajennuksiin. Vaihtoehdossa A tarvittava johdinautojen määrä on 75 kpl. Linjasto on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa liikennöitäisiin kolmea linjaa 27 niveljohdinautolla. Mikäli johdinautoliikenteen toteuttamiseen päätetään ryhtyä, on linjastoa
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 26 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/2 edelleen tarkoituksenmukaista tutkia ja suunnitella tarkemmin optimaalisen ratkaisun löytämiseksi. Työssä arvioitiin potentiaalisia vaihtoehtoja johdinautovarikoksi. Työryhmä totesi, että nykyisistä varikoista parhaiten johdinautovarikoksi soveltuu Koskelan varikko. Se on tilojensa puolesta sopivan kokoinen ja muunnettavissa kustannustehokkaasti niveljohdinautoille soveltuvaksi. Varikolla tarvittavat laite- ja rakennustyöt ulkokatoksineen ovat kustannuksiltaan arviolta 5,0 5,5 miljoonaa euroa. Mikäli johdinautoliikennettä varten haluttaisiin Koskelan varikon sijaan toteuttaa kokonaan uusi varikko, tulisi se rakentaa maan alle, sillä linjastoon keskeisesti sijoittuvaa tilaa maan pinnalta ei löydy. Selvityksessä on arvioitu mm. liikennemallitarkastelujen avulla suunnitellun kaltaisen johdinautoliikenteen vaikutuksia. Arvion perusteella johdinautoliikenteen hyödyistä noin 50 % kohdistuu liikennepalveluiden tuottajalle (käytännössä tilaajaorganisaatiolle eli HSL:lle), 26 % on matkustajien aikasäästöjä, 13 % on ympäristöhyötyjä ja 11 % on säästöjä onnettomuuskustannuksissa. Johdinauto-järjestelmän hyöty/kustannus-suhteeksi saatiin tehdyssä yhdyskuntataloudellisessa (Yhtali) laskelmassa 2,3. Korkeaa h/ksuhteen arvoa selittävät osaltaan johdinautoliikenteen edulliset investointikustannukset vertailuvaihtoehdon (Ve-0+) raitiotieinvestointeihin nähden, ympäristöhyödyt sekä laskelmassa käytetty arvio matkustajamäärien 5 %:n kasvusta johdinautolinjoilla. Houkuttelevuuden kannalta merkittävimpiä johdinauton etuja lienevät alhainen ulko- ja sisämelu ja lähipäästöttömyys. Osin samansuuntaisia vaikutuksia kuin esitetyllä johdinautoliikenteen perustamisella saavutettaisiin selvityksen mukaan muuttamalla dieselbussilinjoja nivelhybridibusseilla liikennöitäviksi. Johdinautolinjoja on suunniteltu liikennöitävän nivelkalustolla, joka on nykyistä HSL:n liikenteessä olevaa bussikalustoa suurempaa. Tarkasteluissa johdinautoliikenteen vuoroväliä on tästä syystä jonkin verran harvennettu, jotta paikkatarjonnan määrä olisi jotakuinkin nykyinen. Harvennettu vuoroväli on matkustajavaikutuksia arvioitaessa otettu huomioon. Toisaalta selvityksessä on myös arvioitu, että johdinauton liikennöinti on 2 % dieselbussia nopeampaa, koska johdinautojen kiihtyvyys on sähkömoottorin hyvän väännön ja tehon johdosta dieselbussia parempi. Arvioidun nopeutumisen tuottamat hyödyt ovat selvityksen mukaan suuremmat kuin vuorovälien harventamisen tuottamat haitat. Suunnitellun johdinautojärjestelmän infrastruktuuri-investoinnit ovat yhteensä 38 miljoonaa euroa, josta 33 miljoonaa euroa on
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 27 (52) Kaupunkisuunlautakunta Lsp/2 väyläinfrastruktuurin ja 5 miljoonaa euroa varikon kustannuksia. Infrastruktuurin kustannus on noin 570 000 euroa/km. Johdinauton hankintahinnaksi on oletettu 675 000 euroa / kappale, mikä vastaa Helsingissä edellytettävää korkeatasoista ja kahdella vetävällä akselilla varustettavaa kalustoa. Suunnitellun laajuisen linjaston edellyttämän kokonaiskalustotarpeen investointikustannus vuoteen 2025 mennessä olisi 50,6 miljoonaa euroa. Kaluston investointikustannukset sisältyvät vertailuissa liikennöintikustannuksiin. Johdinautoliikenne edellyttää ajolankojen ja niiden ripustusrakenteiden rakentamista. Suunnitellulla linjastolla kaupunkikuvallisesti haasteellisimmiksi arvioitiin Kiasman ja Kluuvin välinen alue, Pitkäsilta, Hämeentie, Topeliuksenkatu, Töölöntorin alue sekä Esplanadi ja sen ympäristö. Hankeselvitykseen sisältyy kuvia ulkomaisista ajojohdinratkaisuista ja havainnekuva ajojohdoista Esplanadilla. Johdinautoselvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös vaihtoehtoisia sähköisen liikenteen muotoja ja sähkötekniikan kehitystä. Varsinaisten sähköbussien vaikeutena on toistaiseksi energian varastointi. Akut ovat kalliita, hitaasti latautuvia ja painavia. Suuria akkuja ei kannata sijoittaa ajoneuvoihin, koska ne vievät tilaa matkustajilta ja lisäävät energiankulutusta. Akkuja nopeammin latautuvilla superkondensaattoreilla ei puolestaan toistaiseksi pystytä vastaamaan kohtuullisilla kustannuksilla linja-ajon energiatarpeisiin. Johdinautoja pidettiinkin toistaiseksi toimintavarmimpana ja kustannuksiltaan edullisimpana tapana toteuttaa sähköinen linja-autojärjestelmä. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunpäällikkö Olli-Pekka Poutanen Markku Granholm, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37121 markku.granholm(a)hel.fi Kangas Lauri, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37455 lauri.kangas(a)hel.fi Prokkola Janne, arkkitehti, puhelin: 310 37233 janne.prokkola(a)hel.fi Liitteet Otteet 1 Lausuntopyyntö sekä johdinautoliikenteen hankeselvitys (vain linkkinä) Ote Otteen liitteet Kaupunginhallitus Esitysteksti
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 28 (52) Kaupunkisuunlautakunta Hp/1 1 Talousarvion toteutumisennuste 2/2011 HEL 2011-000019 T 02 02 01 Päätösehdotus Talouden kehitys Lautakunta päättänee merkitä talousarvion toteutumisennusteen 2/2011 tiedoksi ja lähettää sen talous- ja suunkeskuksen taloussuunosastolle huomioonotettavaksi. Kaupunginhallituksen 29.11.2010 antamien talousarvion 2011 noudattamisohjeiden mukaan virastojen ja laitosten on annettava lautaja johtokunnille talousarvion toteutumisennuste, joka laaditaan neljä kertaa vuodessa. Ennuste lähetetään kaupungin keskuskirjanpitoon muiden kuukausiraporttien yhteydessä. Lauta- ja johtokuntien on lähetettävä asiasta pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2011 29 (52) Kaupunkisuunlautakunta Hp/1 Tulosbudjetin ennustetaan toteutuvan yllä olevan arvion mukaisesti. Toimintakuluihin varatut määrärahat ennustetaan tässä vaiheessa käytettävän kokonaisuudessaan. Myös asiantuntijapalveluihin varatut määrärahat ovat konsulttirahojen käyttösuunnitelman mukaisesti arvioitu tulevan käytetyiksi vuoden 2011 aikana. Käyttö täsmentyy sitä mukaa, kun sopimuksia tehdään. Myös irtaimen omaisuuden perushankintaan vuodelle 2011 varatut määrärahat käytettäneen kokonaan.