KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat... 3 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan periaatteita... 3 3. Toiminta-alue... 4 4. Toiminta... 5 4.1. Jäsentoiminta... 5 4.2. Kaupunkikuvan, viihtyisyyden ja kaupunkikeskustan houkuttelevuuden edistäminen...6 4.3. Vuokraus- ja myyntitoiminta...6 4.4. Tapahtumatoiminta... 7 4.5. Viestintä...8 5. Kaupungin ja kaupunkikeskustayhdistyksen välinen vastuunjako... 8 6. Henkilöstö...10 7. Talous...10 2

1. Lähtökohdat Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry perustettiin vuonna 1998 kaupungin toimeksiannosta. Yhdistyksessä on 51 kiinteistöjäsentä ja noin 300 yritys- tai yhteisöjäsentä. Yhdistys rahoittaa toimintansa pääasiassa jäsenmaksuilla, joista Joensuun kaupungin osuus on 50 %. Yhdistyksen ja kaupungin kesken on solmittu yhteistyö- ja käyttösopimus, jossa on määritelty vastuut ja rajapinnat Joensuun kävelykeskustan ja siihen kuuluvien laitteiden käytöstä ja ylläpidosta, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisestä sekä myyntipaikkojen luovuttamisesta. Joensuun keskustan alueella on siis tällä hetkellä kaksi toimijaa, yhdistys ja kaupunki. Joensuun kauppatorin ja sen ympäristön rakentaminen saattaa Joensuun kävelykeskustan kehittämissuunnitelmassa parikymmentä vuotta sitten määritellyt työt päätökseen. Samassa yhteydessä on todettu, että myös Joensuun Kaupunkikeskustayhdistyksen toimintaa ja roolia on syytä tarkastella ja sovittaa ne kiinteäksi osaksi uutta kaupunkikeskustaa. Yhdistyksen toiminnan eri vaihtoehtoja on pohdittu yhdistyksen hallituksessa, jonka mielestä Kaupunkikeskustayhdistystä tulee kehittää nykyistä vahvemmaksi toimijaksi. Tässä kehittämissuunnitelmassa on määritelty, miten Kaupunkikeskustayhdistyksen toimintaa on tarkoitus kehittää, mitä yhdistyksen tehtäviin sisältyy, millä alueella yhdistys toimii, kuinka toiminta rahoitetaan ja miten kehittämissuunnitelman toteutus etenee. Kehittämissuunnitelma ei siis ole nykytilakuvaus, vaan kuvaus siitä, millaista uusimuotoisen Kaupunkikeskustayhdistyksen toiminta tulee olla. Kehittämissuunnitelma on hyväksytty Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry:n hallituksessa 26.1.2017. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan periaatteita Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry:n tarkoituksena on edistää kaupunkikeskustan kehittämistä ja tarjota kaupunkilaisille elämyksiä, viihtymistä ja erilaisia palveluja. Yhdistyksen tavoitteena on muodostaa Joensuun keskustasta Itä-Suomen paras ja viihtyisin kaupunkimiljöö ja luoda siitä jäsenistönsä avulla maankuulu karjalainen kauppapaikka. Kaupunkikeskustayhdistys toimii jäsenistönsä ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääjänä. Kaupunkikeskustayhdistys parantaa toiminnallaan jäsenkuntansa toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa sitä kautta välillisesti myös toiminnan kannattavuuteen. Kaupunkikeskustayhdistys toimii avoimesti ja läpinäkyvästi jäsenistön, kaupunkilaisten ja kaupunkiorganisaation kanssa edistäessään yhdistyksen tavoitteita. Yhdistyksessä kuunnellaan jäsenistön, kaupunkikeskustan toimijoiden ja asukkaiden tarpeita ja toiveita sekä edistetään kokeilevaa toimintakulttuuria. 3

Yhdistys voi hoitaa tehtäväänsä itse tai perustamansa ja omistamansa yhtiön välityksellä. Yhdistys tutkii vuoden 2017 aikana, onko kaupallinen toiminta järkevää siirtää yhtiön tehtäväksi. Tällöin yhdistys myisi yhtiölle esimerkiksi toimitila- ja henkilöresurssipalveluja. Kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnasta vastaavat yhdistyksen hallitus ja toiminnanjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Kaupungilla on yhdistyksen hallituksessa edustaja, joka toimii varapuheenjohtajana. Yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi yhdistys voi perustaa työryhmiä. Työryhmissä on kaupungin ja yhdistyksen edustajia ja tarvittaessa asiantuntijoita. Työryhmistä päättää yhdistyksen hallitus. Työryhmien käytännön toiminnasta ja osapuolten kutsumisesta vastaa Kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja. 3. Toiminta-alue Kaupunkikeskustayhdistyksen ydintoiminta keskittyy Joensuun liikekeskustan alueelle. Toimintaaluetta laajennetaan siten, että alue rajautuu Koulukatuun, Yläsatamakatuun, Joensuun kanavaan ja Suvantokatuun. Lisäksi toiminta-alueeseen sisältyy matkustajasatama. Kaupunkikeskustayhdistys voi olla mukana esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin ja kampanjoihin liittyen myös laajemmalla alueella. Kuva 1. Kartta toiminta-alueesta Uusimuotoinen toiminta pyritään käynnistämään siten, että alue otetaan laajasti käyttöön alustavasti jo vuoden 2017 aikana, mutta varsinaisesti toiminta käynnistyy vuoden 2018 alusta. Vuonna 4

2017 selvitetään tarkemmin kaikkien osa-alueiden tehtävät ja vastuut sekä niiden vaatimat erityistoimet. Näiden selvitysten jälkeen päätetään kuinka alueiden käyttö, vuokraus, puhtaanapito yms. seikat järjestetään kaupungin ja yhdistyksen välillä. Mahdollista yhdistyksen ja kaupungin välistä vastuunjakomallia on kuvattu luvussa 5. Toiminta-alueella on tavoitteena pitkäkestoinen yhteistyö Kaupunkikeskustayhdistyksen ja kaupungin välillä koko kävelykeskustan ja sataman muodostaman kaupunkiympäristön, toimintaympäristön ja kaupunkikulttuurin kehittämiseksi. Jatkossa voi olla tarkoituksenmukaista laajentaa toiminta-aluetta edelleen esimerkiksi Ilosaaren ja asemanseudun sisältyväksi. 4. Toiminta 4.1. Jäsentoiminta Yhdistyksen toiminnan perusta on kiinteä yhteistyö jäsenistön kanssa. Yhdistyksen jäseniksi pyritään saamaan kaikki kaupunkikeskustan alueella toimivat yritykset ja kiinteistöt. Myös torikauppiaat pyritään saamaan kattavasti mukaan. Kaupunkikeskustayhdistys ideoi ja toteuttaa yhdessä jäsentensä kanssa hyvin monimuotoista toimintaa. Yhdistys toimii keskustan yrittäjien, kiinteistöjen ja kaupungin keskeisenä vuorovaikutuskanavana. Tavoitteena on käydä entistä parempaa dialogia keskustan yritysten kanssa ja arvioida myös yleisten kehittämistoimenpiteiden vaikutusta keskustassa toimiviin yrityksiin. Kaupunkikeskustayhdistys pitää kiinteää yhteyttä Joensuun Yrittäjiin, josta pyritään saamaan asiantuntijajäsen yhdistyksen hallitukseen ja osapuolet osallistuvat toistensa merkittäviin kokouksiin ja päätöksentekoon. Yhdistys koordinoi keskustan yrittäjien ja kiinteistöjen yhteistyötä, vuorovaikutusta ja aktiivisuutta. Tätä varten kehitetään esimerkiksi valiokuntatyötä ja yhteistyöryhmätoimintaa sekä yhteisiä tapahtumia. Jäsentoiminnan yhtenä tavoitteena on mahdollistaa jäsenyrityksen elinvoimaisuuden paraneminen. Jäsenten yhteiset tapaamiset muodostetaan säännöllisiksi ja vuorovaikutteisiksi jäsen party - tapahtumiksi. Yhdistys ja kaupunki kehittävät yhdessä kannustimia aktiivisesti keskustan kehittämiseen osallistuville yhdistyksen jäsenille. Kaupunkikeskustayhdistys valitsee säännöllisesti vuoden kaupunkikeskustateon ja vuoden jäsenyrityksen. Jäsenten etuna on, että kaupunkikeskustan lippua ja menestymistä sekä viihtyisyyttä pidetään arvossa ja korkealla tasolla. Näin tehdään kaupunkikeskustasta hyvä ja viihtyisä toimintaympäristö ja asiointipaikka kaikille. 5

4.2. Kaupunkikuvan, viihtyisyyden ja kaupunkikeskustan houkuttelevuuden edistäminen Kaupunkikeskustayhdistys ja kaupunki kehittävät kaupunkikuvaa ja edistävät ydinkeskustan turvallisuutta, siisteyttä ja viihtyisyyttä parantavia toimenpiteitä, joilla Joensuun keskustasta saadaan kehitettyä menestyvä kauppapaikka ja investointien kohde. Tähän sisältyvät muun muassa kaupunkikeskustaa elävöittävien elementtien, kuten kaupunkiviirien, jouluvalojen, banderollien ja erilaisten somistusten toteuttaminen, joista yhdistys vastaa. Yhdistys edistää myös kaupunkitaidetta (patsaat, maalaukset, ym.) kaupunkikeskustan viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen vaikuttavina elementteinä. Yhdistyksen yhtenä tavoitteena, yhdessä kaupungin kanssa, on myös edistää uudenlaista kaupunkikulttuuria ja ihmisten aktiivista osallistumista kaupunkikulttuurin tekemiseen. Kaupunkikeskustayhdistys ylläpitää Joensuun kiinteistöissä kaupunkihistoriasta, talojen historiasta ja menneisyydestä kertovia tekstejä QR-koodeihin perustuvalla menetelmällä. Kiinteistöihin sijoitetaan pysyvästi ns. talotaulut, joissa oleva QR-koodi ohjaa internet sivuilla oleviin tietoihin, kuten talon historia ja taloon liittyvät henkilöt. Yhdistys voi olla mukana hyvin moninaisten palvelujen kehittämisessä, kuten esimerkiksi kaupunkipyöräjärjestelmän edistäminen tai uittoaikataulujen informaatiojärjestelmä. Kaupunkikeskustayhdistys kerää jäsenistöltä ja kaupunkilaisilta aloitteita ja tutkii näistä syntyviä uusia ideoita erilaisten palveluiden kehittämiseksi toiminta-alueelleen. Kaupunkikeskustayhdistys ja kaupunki arvoivat säännöllisesti keskustan vetovoimaa ja sen kehittymistä. Tavoitteena on luoda yhdessä selkeä mittaristo, jota on helppo hyödyntää. Yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa tuotetaan uutta tietoa keskustan kaupalliseen konseptiin ja keskustan vetovoimaan liittyvistä asioista. 4.3. Vuokraus- ja myyntitoiminta Kaupunkikeskustayhdistys vuokraa toiminta-alueellaan sijaitsevilta yleisiltä alueilta myyntipaikkoja ja kahvila- ja terassialueita kaupungin kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla. Tärkeimpiä alueita ovat kauppatori, keskusaukio, matkustajasatama ja kävelykatu. Yhdistys vastaa myös toritoiminnan ja markkinoiden järjestämisestä Kauppatorilla. Yhdistys vastaa torilavan toiminnasta ja vuokraamisesta eri tapahtumiin. Yhdistyksen käytössä on myös torilavan näyttötaulu, jossa esitetään muun muassa kaupunkikeskustan tulevia tapahtumia. Torilavan näyttötaulua ohjataan yhdistyksen toimistolta. Yhdistyksen käyttöön annetaan torilavan tekninen tila, josta voidaan ohjata kävelykadun, torin, keskuspuiston ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös vapaudenpuiston ja sataman äänentoistoa. Kaupunkikeskustayhdistys omistaa ns. vesikioskin, jota yhdistys vuokraa useampivuotisella sopimuksella yrittäjälle. Yhdistys selvittää yhdessä kaupungin ja eräiden yritysten kanssa mahdollisuutta 6

siirtää matkustajasatamassa ja kauppatorilla olevat kiinteät liiketoimintapaikat (kuten esim. Tuulaaki, kahvilat) osaksi kaupunkikeskustayhdistyksen tai sen omistaman yhtiön toimintaa. Tällöin yhdistys tai yhtiö maksaisi vuokraa kiinteistä rakennuksista. Kaupunkikeskustayhdistys vuokraa tapahtumajärjestäjille erilaista kalustoa. Myös Joensuun kaupungin Tapahtumapalvelut yksikkö toimii hyvin samoin periaattein eli tarjoaa vastaavanlaisia kaluston vuokrauspalveluja kuin kaupunkikeskustayhdistys. Toiminnan selkeyttämiseksi ja myös kannattavuuden parantamiseksi selvitetään, voiko yhdistys ottaa hoitaakseen kalustonvuokraustoiminnan kokonaisuudessaan, jolloin kaupunki luopuu omasta vuokraustoiminnastaan. Tällöin kaupungilla oleva käyttökelpoinen kalusto siirretään kohtuullisin ehdoin kaupunkikeskustayhdistyksen omistukseen tai välittömään hallintaan. Yhdistyksellä on käytössään viisi banderollivaijeria (sijaitsevat Kauppa-, Koulu-, Ranta- ja Siltakadulla), joista yhdistys myy mainoslakanatilaa. Yhdistys selvittää mahdollisuuksia banderollivaijereiden lisäämiseen esimerkiksi Torikadulle. Alueen kaikista osa-alueista tehdään yksityiskohtaiset selvitykset kokonaistoiminnan vaatimista kuluista ja toisaalta alueen vuokrauksesta yms. saatavista tuloista. Vuokrauksesta vastaa yhdistys ja toiminta mitoitetaan vuoden 2017 aikana yhdistyksen ja kaupungin välillä sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ja luontevaa hoitaa yhdistyksen toimintana. Yhdistys selvittää yhdessä kaupungin kanssa, tarvitseeko Joensuun keskusta oman erottuvan brändin keskustan markkinoinnin tukemiseksi. 4.4. Tapahtumatoiminta Kaupunkikeskustayhdistys järjestää joulunavajaiset ja kehittää tapahtumatoimintaa myös muiden tapahtumien osalta. Yhdistys vuokraa toiminta-aluettaan tapahtumien järjestäjien käyttöön. Yhdistys selvittää, onko yhdistyksen jatkossa tarkoituksenmukaista toimia myös tapahtumapalveluiden tuottajana yrityksille sekä kaupunkiorganisaatiolle. Mikäli tapahtumatuotantoa lisätään, niin tämä edellyttää myös tuottajaresurssien rekrytoimista yhdistyksen palveluksiin. Lisäksi kaupunkikeskustayhdistys avustaa eri tapahtumien järjestämistä neuvonnalla, opastuksella ja kalustoa vuokraamalla. Yhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä kaupungin tapahtumapalveluiden kanssa. Tämän kehittämissuunnitelman jatkotyönä tuleekin vielä yksityiskohtaisesti määrittää Kaupunkikeskustayhdistyksen ja Joensuun kaupungin tapahtumapalvelujen rooli tapahtumien järjestämisessä yhdistyksen toiminta-alueella. Yhdistys ylläpitää kaupungin tapahtumakalenteria yhdessä kaupungin tapahtumapalveluiden kanssa. Yhdistys, yhdessä kaupungin kanssa, kehittää sähköisiä palveluja tapahtumien aikataulutukseen, paikkavarauksiin ja maksutapahtumiin. 7

Kaupunkikeskustayhdistys luo uusia toimintatapoja ja mahdollistaa toiminta-alueella matalan kynnyksen tapahtumajärjestämiseen, johon aktivoidaan jäsenistöä ja kaupunkilaisia. Yhdistys toimii aktiivisesti Pohjois-Karjalan kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tapahtumien järjestämiseksi toiminta-alueella. Yhdistys mainostaa toimialueen tapahtumia sovituilla mainospaikoilla, niistä luotujen sääntöjen mukaisesti. 4.5. Viestintä Yhdistyksellä on omat, ajantasaiset ja kiinnostavat sivut ainakin internetissä, Facebookissa ja Instagramissa. Lisäksi yhdistyksen sivuille on linkki Joensuun kaupungin internet-sivuilta. Yhdistys kehittää uusia viestintämuotoja niin jäsenistön keskuudessa kuin hallinnoimillaan kaupunkialueilla. Toiminta-alueella järjestettävistä tapahtumista, aktiviteeteista, tempauksista, taideproduktioista ja muusta mahdollisesta toiminnasta kerrotaan aktiivisesti ja monipuolisesti perinteisten viestintävälineiden ja sosiaalisen median kautta kaupunkilaisille, turisteille ja yrittäjille. Yhdistys selvittää myös viestintää täydentäviä, kaupallisia tapoja. Yhdistys toimii keskeisenä keskustan yrittäjien ja kiinteistöjen vuorovaikutuskanavana keskustan kehittämiseen liittyvissä suunnittelu- ja kehittämisprojekteissa. Kaupunkikeskustayhdistys, yhdessä kaupungin kanssa, pyrkii luomaan mallin siitä miten uusia keskustan kaupallista kokonaisuutta tukevia toimijoita houkutellaan Joensuuhun. Tätä työtä tukemaan on tärkeää kerätä Joensuusta ja markkina-alueesta tietoja, kuten esimerkiksi nykyinen tarjonta ja markkinat, asiakaspotentiaalit, keskustan asiakasvirrat. Yhdistys kehittää mobiililaitteisiin sopivan sovelluksen, jolla markkinoidaan kaupunkikeskustan palveluja ja yrityksiä. Sovelluksen keskeisenä toimintaperiaatteena on vuorovaikutteisuus jäsenliikkeiden ja asiakkaiden välillä. Muutoinkin yhdistyksen käyttämät internet- tai sosiaalisen median viestintäkanavat optimoidaan mobiililaitteisiin sopiviksi. 5. Kaupungin ja kaupunkikeskustayhdistyksen välinen vastuunjako Joensuun kaupungin ja kaupunkikeskustayhdistyksen välillä tehdään erillinen sopimus, missä sovitaan muun muassa tehtävistä, vastuista ja korvauksista. Tämä kehittämissuunnitelma sisältää yleisperiaatteet, joita sopimuksella tarkennetaan. Tässä luvussa on kuvattu kaupungin ja yhdistyksen välisen vastuujaon pääkohtia. Yhdistyksen toiminta-alueesta (kuva 1) ei kaupunki peri aluevuokraa yhdistykseltä. Kaupunki vastaa alueen normaalista kunnossa- ja puhtaanapidosta lukuun ottamatta kävelykadun talvihoitoa, josta vastaa Kuivakenkä Oy. Yhdistys vastaa alueella tapahtuvasta myyntitoiminnasta, markkinoista tai 8

tapahtumista johtuvista järjestys-, alueiden hoito-, puhtaanapito-, valvonta-, yms. tehtävistä. Yhdistys voi siirtää esimerkiksi puhtaanapito- ja valvontavastuun myyntipaikkojen vuokraajille tai tapahtuman järjestäjälle. Mikäli toiminta-alueella joudutaan rajaamaan osa alueesta pois normaalista käyttötarkoituksesta esimerkiksi rakennustyömaiden vuoksi, niin yhdistys ei vastaa työmaa-alueesta. Mikäli matkustajasatamassa ja kauppatorilla olevat kiinteät liiketoimintapaikat (kuten esim. Tuulaaki, kahvilat) siirtyvät osaksi kaupunkikeskustayhdistyksen tai sen omistaman yhtiön toimintaa, niin yhdistys tai yhtiö maksaa vuokraa kiinteistä rakennuksista rakennuksen omistajalle. Tarkemmat ehdot sovitaan vuokrasopimuksessa. Torilavan, lavaan liittyvän teknisen tilan ja lavan sosiaalitilat kaupunki luovuttaa korvauksetta yhdistyksen käyttöön. Kaupunki vastaa torilavan rakenteellisesta huollosta ja kunnossapidosta. Yhdistys vastaa torilavan toiminnasta ja vuokraamisesta käyttöön ja lavan ja siihen liittyvien tilojen päivittäisestä puhtaanapidosta ja tilojen yleisestä siisteydestä sekä valvonnasta. Yhdistyksen käytössä on myös torilavan näyttötaulu, jonka kaupunki luovuttaa korvauksetta yhdistyksen käyttöön. Torilavan näyttötaulua ohjataan yhdistyksen toimistolta ja yhdistys vastaa näyttötaulun sisällön tuottamisesta ja näyttötaulun käyttökuluista. Kaupunki vastaa näyttötaulun rakenteellisesta kunnossapidosta. Kaupunki toteuttaa kävelykadun, torin, Keskuspuiston ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös Vapaudenpuiston ja matkustajasataman äänentoistojärjestelmään liittyvät johdotukset, induktiosilmukat, kaiuttimet, ym. järjestelmän vaatimat peruslaitteet ja vastaa niiden kunnossapidosta. Yhdistys vastaa äänen tuottamiseen tarvittavista laitteista kuten mikrofoneista, soittolaitteista, vahvistimista, yms. Yhdistys vastaa kaupunkikeskustaa elävöittävien elementtien, kuten kaupunkitaiteen, kaupunkiviirien, jouluvalojen, banderollien ja erilaisten somistusten toteuttamisesta. Kaupunki vastaa jouluvalojen sähkön hankinnasta. Kaupunkikeskustayhdistys vastaa Joensuun kiinteistöissä kaupunkihistoriasta, talojen historiasta ja menneisyydestä kertovista tauluista ja internet-viestinnästä. Kaupunki sallii ns. talotaulujen sijoittamisen omistamiinsa rakennuksiin. Yhdistyksen toiminta-alueella (kuva 1) sijaitsee erilaisia mainospaikkoja, joista osa on kolmannen osapuolen (esimerkiksi JCDecaux) omistamia. Yhdistys saa käyttöönsä korvauksetta mainospaikoista kaupungille osoitetut osiot. Yhdistys hyödyntää mainospaikkoja kolmannen osapuolen sopimuksessa määrittämien ehtojen mukaisesti. 9

Yhdistyksellä on oikeus liittää tietojärjestelmänsä Joensuun kaupungin verkkoon ja käyttää kaupungin ajanhallinta- ja toimistojärjestelmiä ja muita palveluita. Yhdistys korvaa käytöstä aiheutuvat kustannukset. Yhdistys ylläpitää internetsivuillaan Joensuun kaupunkikeskustan yritysten ja yhteisöjen palvelukarttaa. Yhdistys vastaa ja omalta osaltaan kehittää ja täydentää siihen korvauksetta myös kaupunkia koskevia tietoja. Kaupunki vastaa korvauksetta molempien sivustojen yleisestä kehittämisestä, teknisestä toiminnasta ja yhdistyksen linkin pitämisestä kaupungin internetsivustoilla. Kaupunkikeskustayhdistys ja kaupunki kehittävät yhteistä tapahtumakalenteria. 6. Henkilöstö Kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnan laajentuessa, on myös henkilöstömäärää kasvatettava. Tässä kehittämissuunnitelmassa kuvattujen tehtävien hoitoon vaaditaan kolmen vakituisen henkilön työpanos (toiminnanjohtaja + toimistotyöntekijä + aluevalvoja). Lisäksi tukityöllistettyjä tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan. Mikäli kaupunkikeskustayhdistyksen toiminta laajenee edelleen esimerkiksi tapahtumien tuottamiseen tai kiinteiden rakennusten vuokraamiseen, niin em. henkilömäärä ei liene riittävä. Samat henkilöt voivat toimia niin kaupunkikeskustayhdistyksen kuin mahdollisesti perustettavan yhtiön tehtävissä. 7. Talous Yhdistyksen liikevaihtoa on arvioitu tässä kehittämissuunnitelmassa kuvattujen tehtävien perusteella. Peruslähtökohtana ovat olleet eri yhteyksistä kerätyt, nykyisin toteutuneet tulot ja menot. Liikevaihto on laadittu tilanteeseen, missä kaupunkikeskustayhdistys vastaa koko toiminnasta. Mikäli osa toiminnoista siirretään yhdistyksen omistaman yhtiön tehtäväksi, niin myös talouden vastuut muuttuvat. Liikevaihdossa ei ole huomioitu esimerkiksi kiinteiden liikepaikkojen eikä tapahtumien tuottajatoiminnan vaikutusta, sillä nämä ovat erillisselvityksen perusteella ratkaistavia asioita. Voidaan todeta, että mikäli edellä mainitut tehtävät sisällytetään yhdistyksen tehtäviin, niin tämä kasvattaa yhdistyksen liikevaihtoa selvästi. Yhdistyksen kehittämisen yhtenä peruslähtökohtana tulee olla, että yksittäiseltä jäseneltä (mukaan lukien kaupunki) perittävä jäsenmaksu ei nouse, vaan toimintaan tarvittava tulolisäys katetaan liiketoiminnan tuotoilla ja lisäämällä jäsenmäärää. Yhdistyksen vuotuiseksi liikevaihdoksi on arvioitu 400 000 500 000 euroa. 10