Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Samankaltaiset tiedostot
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Uudistamistuloksen varmistaminen

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Taimikonhoidon perusteet.

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsätieteen aikakauskirja

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Kangasmaiden lannoitus

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Koneellinen taimikonhoito

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Liite 5 Harvennusmallit

Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuu ja metsänhoito

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Laadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Korpien luontainen uudistaminen

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Suomen metsävarat

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

ONNELA Kunta: Sotkamo

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Taimikonhoito kitkemällä

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Valtioneuvoston asetus

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Transkriptio:

Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun - lähtökohtana haitan minimointi maanmuokkauksella ja / tai kookkaan taimimateriaalin käytöllä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi 30.8.2010 2 Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Rungon tilavuus 5 vuotta istutuksesta Kemiallisella torjunnalla mätästystäkin parempi taimien kasvuun (valkokuusi). Mätästyksellä parempi elossa olo kuin pelkällä kemiallisella torjunnalla. 30.8.2010 3 Boateng ym. 2009 Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Kemiallinen lisäsi pellonmetsityksellä (täyskyntö) kuusten pituuskasvua 45-49 %, läpimitankasvua 17-47 % ja tilavuutta 249-279 % ensimmäisen 15 vuoden aikana. Paljonko hyvällä torjunnalla voitaisiin parantaa istutustaimien elossa oloa ja kasvua? /ha uuston tila avuus m3/ P 30.8.2010 4 Puuston tilavuus 15 vuoden iässä Käsittelemätön 1 kerta 2-kerta 3-kerta Torjuntaintensiteetti Hytönen & Jylhä 2008

Varhaishoito Varhaisperkaus Havupuutaimikot 4-7 vuotta istutuksesta / havupuut noin metrin pituisia i i Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Kylvötaimikot hieman myöhemmin (5-10 v) Taimikon varhaisperkaus / kuusen istutustaimikko Varhaisperkaustarve taimikoittain ik itt i arvioiden* id *vähintään joka toisella taimella välitön perkaustarve, perkaamattomat Havupuiden keskipituus, cm Os suus taimk koista, % * 100 80-100 110-140140 70-95 110-130130 80 60 40 20 0 4-5 v. 6-7 v. 4-5 v. 6-7 v. Lehtomainen Tuore VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007 Varhaisperattuja kohteita 4-5 vuotiaissa 10 %, 6-7 vuotiaissa 23 %. Perkaustarve 80-95 %:lla perkaamattomista kohteista. 30.8.2010 5 30.8.2010 6 Taimikon varhaisperkaus / kuusen istutustaimikko Taimikon varhaisperkaus / kuusen istutustaimikko Peratuissa kohteissa enemmän kasvatettavia havupuita kuin perkaamattomissa. Istutustaimet kookkaampia kk peratuissa kuin perkaamattomissa. Ero ei yksin perkauksen ansiota! Kasva tettavia taim mia / ha 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Koivut Luontaiset havupuut Istutustaimet Ei perattu Perattu Ei perattu Perattu 4-5 -v. 6-7 -v. VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007 Perkauksen vaikutuksesta läpimitta (d 1.3 ) kehittyy paremmin (lähes 20 % ero). Perkausajankohdillakin pieni ero (3,7 %) läpimitta, % Suh hteellinen Varhaisperkauksen vaikutus läpimitan kehitykseen (simulointi 11m valtapituuteen) Ei perkausta Perkaus n Perkaus n-2 Kaila ym. 2006

Taimikon varhaisperkaus / kuusen istutustaimikko Varhaisperkauksen vaikutus keskipituuden kehitykseen (simulointi 11m valtapituuteen) Taimikon varhaisperkaus / männyn istutustaimikko Perkaus 1,5 metrisessä männyn istutustaimikossa (1998) Perkauksen vaikutuksesta keskipituus kehittyy paremmin (n. 10 % ero). Ero erityisesti pituusjakauman muodossa. n pituus, % uhteellinen Su Ei perkausta Perkaus, n Perkaus, n-2 Kaila ym. 2006 Saksa &Miina 2010 Runsaasti koivua sisältävän männyn istutustaimikon perkaus (kaksi taimikonhoitokertaa) osoittautui välttämättömäksi, kun tavoitteena on männikön kasvatus. Taimikon harvennusvaiheessa kuolleiden tai pahoin lehtipuuston kilpailussa piiskaantuneiden mäntyjen yhteenlaskettu osuus oli perkaamattomilla ruuduilla yli 30%, kun vastaava osuus ajoissa reikä- tai täysperatuilla ruuduilla oli 3 8 %. 30.8.2010 10 Keskimääräinen lustonleveys rinnankorkeudella 8 vuoden aikana perkauskäsittelyn Vaakaviivat kuvaavat laadukkaalle sahatavaralle esitettyjä tt nuoruusvaiheen maksimilustonleveyksiä: paksu viiva = 2 mm (Uusvaara 1985), ohut viiva = 3 mm (Heiskanen 1954). Paksuimman oksan paksuus 8 vuotta perkauskäsittelyn Oksat olivat pääasiassa eläviä ja alle 4 metrin korkeudella. Vaakaviiva kuvaa paksuimmalle pystykarsittavalla oksalle asetettua suositusta eli 25 mm. 30.8.2010 11 30.8.2010 12

Elävän latvuksen alarajan korkeus 8 vuotta perkauskäsittelyn Vaakaviiva on mäntyjen keskipituus. Puiden solakkuus (h (m) / d (cm)) 8 vuotta perkauskäsittelyn 30.8.2010 13 30.8.2010 14 Taimikon varhaisperkaus / männyn kylvö / luontainen Lähtötilanne (2002) N, /ha h, m N, /ha h, m Mänty 7800 1,75 7700 1,25 Koivu 4500 250 2,50 400-4500 310 3,10 Perkauskäsittelyt Täysperkaus 2003 / 2006 Täysperkaus+harvennus (2000) 2003 / 2006 Reikäperkaus 2003 / 2006 Käsittelemätön 30.8.2010 15 Taimikon varhaisperkaus / männyn kylvö / luontainen Lyhyesti ennakkotuloksia perkauksen vaikutuksesta: Jos kuivahkon kankaan (VT) kylvötaimikosta ei perata lehtipuuvesakkoa, niin pahoin piiskaantuneiden mäntyjen osuus taimikon harvennusvaiheessa (valtapituus 5 m) on noin 20 %. Perkauskäsittelyillä ei ole vaikutusta kasvatettavien mäntyjen keskiläpimittaan eikä -pituuteen. 30.8.2010 16

Taimikon varhaisperkaus / männyn kylvö / luontainen Lyhyesti ennakkotuloksia perkauksen vaikutuksesta: Jos kuivan kankaan (CT) luontaisesti uudistetusta sta männyntaimikosta ei perata lehtipuustoa pois, niin pahoin piiskaantuneiden mäntyjen osuus taimikon harvennusvaiheessa (valtapituus 3 m) on noin 10 %. Perkaus lisää kasvatettavien mäntyjen (keski- ja valta)läpimitankasvua. 30.8.2010 17 Oksan paksuus, mm 50 50 0 10 20 30 40 Oksan paksuus, mm 0 10 20 30 40 Ei perk Täysp Tp+Harv Reikäp Ei perk Täysp Tp+Harv Reikäp Paksuimman oksan paksuus 6 vuotta eri perkauskäsittelyjen Oksat olivat pääasiassa eläviä ja alle 4 metrin korkeudella. Perkaushetkellä mäntyjen keskipituus ki it oli kylvötaimikossa ik 2,0 m ja luontaisessa taimikossa 1,2 m. 30.8.2010 18 L Latvusraja, cm 0 10 00 200 300 0 400 L Latvusraja, cm 0 10 00 200 300 0 400 Sol lakkuus, m/cm m 0.5 1 1.0 1.5 2.0 Sol lakkuus, m/cm m 0.5 1 1.0 1.5 2.0 Ei perk Täysp Tp+Harv Reikäp Ei perk Täysp Tp+Harv Reikäp Ei perk Täysp yp Tp+Harv Reikäp Ei perk Täysp yp Tp+Harv Reikäp Elävän latvuksen alarajan korkeus 6 vuotta eri perkauskäsittelyjen Perkaushetkellä mäntyjen keskipituus oli kylvötaimikossa 2,0 m ja luontaisessa taimikossa 1,2 m. Vaakaviiva on mäntyjen keskipituus. 30.8.2010 19 Puiden solakkuus (h (m) / d (cm)) 6 vuotta perkauskäsittelyn Perkaushetkellä mäntyjen keskipituus oli kylvötaimikossa 2,0 m ja luontaisessa taimikossa 1,2 m. 30.8.2010 20

Männikön pituus harvennettaessa Paksuimman kuolleen oksan paksuus 14-15 metrin valtapituudessa eri ajankohtina ja eri tiheyteen harvennetuissa männyn y taimikoissa. Valtapuiden laatuerot koko puustoa pienemmät. Tiheys 3m 6m 9 m keskiarvo Paksuin kuollut oksa / kaikki puut, mm 1000 1600 2200 kesk. Paksuin kuollut oksa / 500 paksuinta puuta, mm 1000 1600 2200 kesk. Paksuim mman oksa an paksuu us, mm Fahlvik ym.2005 Kaikki puut Puuston tiheys /ha 500 paksuinta Puuston tiheys Timo /ha Saksa Etelä Ruotsi harvennukset 1 Etelä-Ruotsi, 1,3-6,4 3 6 4 metrin pituusvaiheessa ja laatumittaukset 7-14 metrin keskipituudessa / kylvöllä tai luontaisesti syntyneet taimikot. Varmola & Salminen 2004 Antaisiko tilajärjestykseltään tasaisempi taimikko mahdollisuuksen hd lli k l t h laatuharvennuksen k avulla ll parantaa t kasvatettavan puuston laatua? 30.8.2010 21 30.8.2010 23 30.8.2010 22